(Shotokan) 3K

[Lasse Candé]

Modernisoitumisen realiteetithan ovat selviöitä, mutteivät välttämättä kovin vahvasti vielä selitä asioiden erillisyyttä. Tuota jaottelua. Puhe kolmesta K:sta on alkanut jostakin. Mietinkin että mistä? Jos jossain kirjassa on näistä puhuttu, niin ilmeneekö siinä samassa miten näiden kolmen K:n suhde toisiinsa nähdään? Ja edustaisiko tälläinen kirja jonkinnäköistä "alkuperäistä ajatusta" jaottelusta?

Kysymysteni pointti on siinä kun minä olen lukenut jonkin verran kolmen K:n kritisointia, mutta en ole oikein saanut kuvaa kritiikistä siitä, kohdistuuko se siihen miten asioiden on tarkoitettu olevan vai siihen mihin on käytännössä menty. Tämän takia olisi hyvä saada kiinni mahdollisimman alkuperäisestä ajatuksesta kolmesta K:sta.

[kala]

kala on nyt ehkäpä hiukan liian aggressiivinen sokutojaa kohtaan. Ehkä vain näen väärin, mutta ei kai sokutoja missään sinänsä sanonut ettei kolme voisi olla yhtä ja samaa. Hienoa että sokutoja aloitti ketjun.

Voihan se olla samaa. Hölmöistä ilmaisueroista tässä periaatteessa tiukataan. Mutta minulta on vielä näkemättä tapaus, jossa kihon-kata-kumitea teroittava harjoittelisi samaa kuin kata-kata-katan harjoittelija. Ehkä opin kohta jotain uutta.
Mitenkähän Suomen WKF- ja JKA-pomot suhtautuisivat, jos sokutoja menisi ehdottamaan heille, että kihon, kata ja kumite korvataan täst'edes kata, kata, katalla? <retorinen kysymys>

Luulisi että tyylissä kuin tyylissä pätee tyylin sisällä samat opetukset kaikissa näissä kolmessa K:ssa?

Täydellä varmuudella voin vilpittömästi loihea lausumaan, että koko Shotokanin kirjon sisällä opetukset kata (kihon), kata (kata), katan (kumite) sisällä poikkeavat merkittävästi eri Shotokan-tyylien ja jopa eri opettajien välillä.

(Ainakin Wadossa pätee ja tämän takia nassestä on väärässä. ) Uskoisin että kumitekilpailu on vaikuttanut kumiteen ja kihoniin kilpailullisempien tekniikoiden muodossa ja lopulta myös jonkin verran kataan.

Joissain Shotokan-tyyleissä tuo pitää paikkaansa suoraan. Joissain toisissa kumiteottelut, ei niinkään nykyaikainen kilpakarate, ovat vaikuttaneet opettajien näkemyksiin.

[Lasse Candé]

Luulisi että tyylissä kuin tyylissä pätee tyylin sisällä samat opetukset kaikissa näissä kolmessa K:ssa?

Täydellä varmuudella voin vilpittömästi loihea lausumaan, että koko Shotokanin kirjon sisällä opetukset kata (kihon), kata (kata), katan (kumite) sisällä poikkeavat merkittävästi eri Shotokan-tyylien ja jopa eri opettajien välillä.

Vaikuttaisiko mielestäsi Shotokanissa olevan jokin sellainen kantava ajatus joka yhdistää haaroja ja opettajistoa, mutta erottaa tyylin muista tyyleistä? Olisiko sitten tämän kantavan ajatuksen opetus miten yleisesti läsnä kaikissa kolmessa "osa-alueessa"?

Miten yleistä arvioisit olevan, noin merkittävien opettajien osalta, että opetuksessa on "osa-alueet" ylittävä johdonmukaisuus. Siis kun ajatellaan yhtä opettajaa kerrallaan eikä niinkään vertaillessa opettajien välillä.


Tavallaan minulle tuli hieman yllätyksenä että Shotokanissa on perustavanlaatuisia näkemyseroja opettajien välillä, mikäli tätä tarkoitit ja puhut opettajista jotka ovat laajalti arvostettuja.

[nassesetä]

Tavallaan minulle tuli hieman yllätyksenä että Shotokanissa on perustavanlaatuisia näkemyseroja opettajien välillä, mikäli tätä tarkoitit ja puhut opettajista jotka ovat laajalti arvostettuja.

Tuon luulisi olevan itsestäänselvää. Shotokan on kuitenkin eniten (?) treenattu tyyli maailmassa. Onhan wadokin jakaantunut jo ainakin kolmeen viralliseen suuntaukseen.

[Lasse Candé]

Näissä Wadon kolmessa suurimmassa suuntauksessa ei ole perustavanlaatuista eroa. Toki minäkin olisin arvannut että Shotokanin lipun alle mahtuu enemmän vaihtelua, joka on vieläpä pätevää, mutta kai tämä nyt menee siihen miten määritellään "perustavanlaatuinen". Määrittelinkin "kantavan ajatuksen" käsitteen noin suuntaa antavasti.

[nassesetä]

Wadon kohdalla perustavanlaatuiset erot onkin mielipideasia. Näen kuitenkin, että esim. Shiomitsun ja Ohgamin edustamissa koulukunnissa erot jo perustekniikkatasolla ovat aika selkeät, vaikka muutoin paljon samoja juttuja ja samoilla painotuksilla treenataankin.

[sokutoja]

Osaako jompi kumpi teistä shotokan-tietäjistä (tai esim Ale) kertoa missä tuo jaottelu on alunperin tehty ja millä sanamuodoilla? Tuleekohan tämä ylipäätään Shotokanista, tietääkö kukaan?

En ole Shotokan-tietäjä, tai yleensäkään tietäjä, mutta minulla on vähän sellainen aavistus, että tuo jako kolmeen k:hon on vain pikkuhiljaa tullut, osittain väärinkäsitysten/unohtumisen ansiosta. Olihan jo aikoinaan Okinawalla koululaitoksessa karateopetusta ja isoa määrää oppilaita ei vaan voi opettaa samallalailla kuin paria kolmea. Ajatellaanpa vaikka sataa ihmistä tekemässä kataa. Jos kaikki menevät omaa tahtiaan, niin loppuu hyvin nopeasti tila kesken. Niinpä on tullut tarve opettaa katan työkaluja erillisenä harjoituksena eli kihonina ja sitten myös sitä soveltamista eli kumitea. Nämä ovat sitten vuosien saatossa lähteneet elämään omaa elämäänsä eivätkä myöhemmät harjoittelijasukupolvet ole sitten tajunneet/tienneet, että ne ovat "vain" katan ilmenemismuotoja.

Voisiko vastaus olla jopa niin yksinkertainen, että japanilaistuneen karaten nuorempi sukupolvi halusi ennen kaikkea matsata mutta vanhempi sukupolvi näki treenaamisen laajempana kokonaisuutena? Teema ja ajankohta voisivat sopia myös japanilaisen karaten länsi vientiin. Joka tapauksessa yhdistäisin 3K:n ajatuksen vahvasti shotokan historiaan. Päivämäärää ja henkilöä en tiedä ja siksi on suuri mahdollisuus, että ajatukseni ovat täysin vääriä.

[TimoS]

Voisiko vastaus olla jopa niin yksinkertainen, että japanilaistuneen karaten nuorempi sukupolvi halusi ennen kaikkea matsata mutta vanhempi sukupolvi näki treenaamisen laajempana kokonaisuutena?

No siinäpä pähkinänkuoressa oikeastaan minun käsitykseni asiasta. Mielelläni kuulisin esim. kalan ja Alen mielipiteet tähän asiaan, teillä nyt kuitenkin on tuota Shotokan-taustaa ja historiantuntemustakin.

[kala]

Vaikuttaisiko mielestäsi Shotokanissa olevan jokin sellainen kantava ajatus joka yhdistää haaroja ja opettajistoa, mutta erottaa tyylin muista tyyleistä? Olisiko sitten tämän kantavan ajatuksen opetus miten yleisesti läsnä kaikissa kolmessa "osa-alueessa"?

En tunne kuin pienen osan Shotokanin haaroista ja useimmat niistäkin pinnallisesti. En pidä sisältöä määrittävänä tekijänä Shotokanille, kuten saattaa huomata tästä pätkästä, jonka muistaakseni raapustin kuukkelin wikiin:

Shōtōkan on yleisnimitys niille karaten tyyleille, jotka ovat lähtöisin Gichin Funakoshin aloittamasta karatekoulusta Japanissa 1920-luvulla, ja jotka eivät enää harjoittele sitä karatea, jota Gichin Funakoshi alunperin opetti.

Miten yleistä arvioisit olevan, noin merkittävien opettajien osalta, että opetuksessa on "osa-alueet" ylittävä johdonmukaisuus. Siis kun ajatellaan yhtä opettajaa kerrallaan eikä niinkään vertaillessa opettajien välillä.

Rumasti sanottuna en tunne tällä hetkellä kuin yhden Shotokan-opettajan. Ehkä minulla on liian aggressiivinen näkemys siitä, milloin karaten ohjaajaa voi kutsua opettajaksi. Ehkä ei.
Joka tapauksessa hänen kohdallaan olen ollut kohtalaisen tyytyväinen saamaani opetukseen, opetuksen muodostaman kokonaisuuden eheyteen ja yleiseen laatuun.

En tunne historiaa niin hyvin, että tietäisin, milloin ja miksi erottelu kihon, kata ja kumite otettiin käyttöön.

[Lasse Candé]

Kiitoksia perusteellisesta vastauksesta!

[Aapo-A]

En tunne historiaa niin hyvin, että tietäisin, milloin ja miksi erottelu kihon, kata ja kumite otettiin käyttöön.

Eikö ne just tästä asiasta päättäneet v.325 Nikaiassa