Kiinalaiset lajit ja vapaaottelu?

[Kuhmu]

Ei tässä sen kummennin ole tarkoitus lokeroida, mutta onko esim Tang langin tärkein funktio tuossa puolustautumisessa?

[Tapani]

Ei tässä sen kummennin ole tarkoitus lokeroida, mutta onko esim Tang langin tärkein funktio tuossa puolustautumisessa?

Vähäisen kokemukseni perusteella Defendosta(peruskurssi+ joitakin leirejä) arvioisin, että lajien funktiot ovat hyvinkin lähellä toisiaan, vaikka harjoittelun ja toteuttamisen metodeissa on tietysti suuria eroja.

[Mjölnir]

Olen aika varma, että melko harva magaaja lähtee vaikkapa vaparikisoihin pelkästään maga-taustalla (korjatakaa toki).

Tämä on täysin totta. Siis ainakaan, jos haluaa pärjätä. Vaikka tekniikat ovat lähellä toisiaan, ei pelkkä tekniikkaharjoittelu valmista suurimmilta osiltaan itsepuolustustilanteen viitekehyksestä poikkeavaan toimintaan.

[Tapani]

Olen Mikan kanssa samaa mieltä kisaamisesta. Tosin sellaisena satunnaisena koeponnistuspaikkana kisaamisella on paikkansa.

[Andy]

Mistä tämä asennemuutos johtuu? Kun tämänkin ketjun alkuaikoina sinä olit menossa vapaaottelemaan TL-pohjilta ja järjestitte kisoja. Kisat olivat tyylissänne tärkeä tai ainakin voimakkaasti esille tuotu juttu ja niitä oli tarkoitus vielä kehittää paljasnyrkkimatsaamiseksi.

Mikä sai teidät siihen vakaumukseen, että kilpaileminen ei sovikaan Tang Langiin? Entä miten sifu Slawomir tähän suhtautuu? Järjestääkö hän yhä kisoja vai onko tämä kisojen lakkautus tullut nimenomaan Puolasta käsin?

[Kari Aittomäki]

Musta se tårta på tårta housussa oleminen on kaikkein parasta ottelemisessa...

Heh, muistakko kun tultiin hakeen sua aamuiselta Jääkärinkadulta kohti Turkua ja Finnfight-kehää..
Sä totisesti vihasit mua sinä aamuna. Se katse oli täynnä kirveitä kyllä.
Ja sitte sä nousit kehään ja miltei onnistuit pudottaan Ikonin.

Minusta on aika jannaa, miten perinteisia kung fu lajeja halutaan liittaa tavallaan samaan jengiin Krav Magan ja Defendon kanssa, mutta sitten kisalajeja pidetaan suurena saatanaan, jos liioittelu sallitaan. Samalla sitten Krav Magassa ja Defendossa aika avoimesti kerrotaan etta treenaillaan kilpaurheilulajien tekniikkaa ja suurella osalla aktiiveista on paljonkin kokemusta kisaurheilulajeista.

Tässä lie se että kiikaroit parvekkeelta.
Maga-perheen ekapolven vetäjät omas käytännössä kaikki vankan pohjan, kovin usein kilpalajeista joissa se kovapoikaimago tuolloin lepäs.
Ovat jopa kukkoilleet kompetenssillaan, iloisesti nooraten leikkopippeliosaston vihjaukset luotiaseitten mukaantulosta..

Oikeessa maailmassa kehäjuttujen anti katujuttuihin on silkasti fyysisessä kompetenssissä.
Oikeessa mailmassa lopputulos riippuu taktiikasta ja ajoituksesta, fysiikka on työkalu.
Toki hyvä sellanen. Välttämätönkin, kaikkineen. Ratauttamiset, kohdentamiset, vetely.

Andy, mitä tuonyt taas on olevinaan?
Vapaaottelu aikoinaan ol ihan eri eläin ku nykyään. Kuten varsin hyvin tiedät.
Nyt pelataan, ennen koeponnistettin.

[Tapani]

Mistä tämä asennemuutos johtuu? Kun tämänkin ketjun alkuaikoina sinä olit menossa vapaaottelemaan TL-pohjilta ja järjestitte kisoja. Kisat olivat tyylissänne tärkeä tai ainakin voimakkaasti esille tuotu juttu ja niitä oli tarkoitus vielä kehittää paljasnyrkkimatsaamiseksi.

Mikä sai teidät siihen vakaumukseen, että kilpaileminen ei sovikaan Tang Langiin? Entä miten sifu Slawomir tähän suhtautuu? Järjestääkö hän yhä kisoja vai onko tämä kisojen lakkautus tullut nimenomaan Puolasta käsin?

Kumpikaan meistä, Mika tai minä, emme enää suoraan johda Suomen TL toimintaa(ei draamaa). Joten tämä nyt sitten henkkoht mielipiteenäni.

Kun TL toimintaa Suomessa suunniteltiin, halusimme Mikan kanssa kilpailemisen osaksi toimintaa pr:n takia. Halusimme myös varmistaa, ettei TL:a mielletä mitenkään salamyhkäiseksi, avoimmuus oli siis yksi ensimmäisistä päättämistämme toiminnan periaatteista. Mika oli tuolloin vielä voimakkaammin kilpailujen järjestämisen kannalla kuin minä. Tämä siis taustana.

Kuitenkin, omasta mielestäni TL:ssa kilpailemisessa on se ongelma, että kilpamatsaamiseen harjoitteleminen ei vastaa sitä tapaa jolla TL:ssa pitäisi muuten harjoitella. Myös matsaamisen taktiikka on erilainen. Itse huomasin tämän aika pian, vaikka kilpailuja siis olinkin yhä järjestämässä.

Tästä huolimatta olen sitä mieltä, että tietyssä treenin vaiheessa kilpaileminen on oikeinkin hyvä tapa kokeilla taitojaan.

Shifumme on sitä mieltä, että TL taipuu kyllä myös kilpailumatsaamisen lajiksi, mutta silloin treenaamisen täytyy olla toisenlaista.

[Invictus]

Kiinalaiset lajit ja "mattopaini" -aihetta onkin täällä käsitelty jo ja lienee 99,999% varmaa ettei mihinkään perinteiseen kiinalaiseen lajiin ole moinen kuulunut. Kiinalaiset lajit kun kuitenkin pitkälti perustuvat käsittääkseni tietynlaiseen voiman ja kehonkäyttöön eikä tekniikkalistoihin niin eikös näitä periaatteita voisi ainakin teoriassa "matto" nujuamisessakin soveltaa? Tietty onko kellään kiinnostusta siihen ja jos on niin miksi ja maksaako vaivaa kun ko. hommaan on valmiita "paketteja" elikkä lajeja jo olemassa. Mutta tulipa vaan mieleen tuolta Gar-Tak ketjusta kun 1 opettaja ko. lajissa kerran kilpailee vapaapainissa sekä BJJssä nimenomaan testatakseen taitojaan... Kiinnostaisi kuulla mielipiteitä/mahd. kokemuksia alan miehiltä.

[KungFuMiäs]

Kiinalaiset lajit ja "mattopaini" -aihetta onkin täällä käsitelty jo ja lienee 99,999% varmaa ettei mihinkään perinteiseen kiinalaiseen lajiin ole moinen kuulunut.

Totta helkkarissa on ollut. Niin laaja kamppailukulttuuri niikuin kiinalaiset on, totta kai sielä ollaan kanssa painittu maassa. Nämä järjestelmät mitä nykypäivänä harjotellaan on muotoutunut tähän päivään saakka eri aikakausien läpi, eli periaattees se mitä me nyt harjotellaan ei ole kovin vanhaa. Epä-urheilumainen paini on vanhaa tavaraa, mutta se ei ole säilynyt koska urheilu painilla on ollut paljon enemmän käyttöä viime vuosisadan. Ja urheilupainikin on muotutunut enemmän painottamaan sitä heitto/kaato puolta. Mahdollisesti siksi että sitä epä-urheilumaista mattopainia ei olla oikeen osattu/haluttu soveltaa urheilumaiseksi? Tämä monitasoinen kysymys, mutta lopputulos on kuitenkin että mattopainia ei ole enää.

Kiinalaiset lajit kun kuitenkin pitkälti perustuvat käsittääkseni tietynlaiseen voiman ja kehonkäyttöön eikä tekniikkalistoihin niin eikös näitä periaatteita voisi ainakin teoriassa "matto" nujuamisessakin soveltaa?

Tällästä jotkut ovat tehneetkin. Monissa lajeissa on kyllä niin sanottua Chin-Nata (nivelten hajottamista) sovellettuna maahan, mutta ne ovat yksittäisiä tekniikoita, eikä sellaista taktiikka pakettia oikeen ole kuten BJJssä.

[maminglei]

Epä-urheilumainen paini on vanhaa tavaraa, mutta se ei ole säilynyt koska urheilu painilla on ollut paljon enemmän käyttöä viime vuosisadan. Ja urheilupainikin on muotutunut enemmän painottamaan sitä heitto/kaato puolta. Mahdollisesti siksi että sitä epä-urheilumaista mattopainia ei olla oikeen osattu/haluttu soveltaa urheilumaiseksi? Tämä monitasoinen kysymys, mutta lopputulos on kuitenkin että mattopainia ei ole enää.

Mun käsitys on se että edelleenkin ainakin joissain vähemmistökansojen painityyleissä väännetään vielä maahanviennin jälkeenkin, vaikka ei se tosiaan mitenkään yleistä ole. Joku päivä vielä kierrän suuren Kiinanmaan ja tutkin noita vähemmistöpaineja... tosin en sillä odotuksella että löytäisin sieltä jotain brassijumpan tyylistä mahtavaa mattopainia, mutta jotain tän kuvan tyylistä on todistettavasti vielä jossain syvällä maaseudulla.


Oma johtopäätelmäni on se, että mattopainia ei kiinassa juurikaan ole sen vuoksi, että sillä ei ole tähän päivään saakka säilyneiden lajien syntyaikoina ollut sodankäynnissä tärkeää roolia ja kaikenlaisessa kylätappeluissakin se on taktisesti lähinnä typerää >> jotenka sitä ei ole ollut tarpeen treenata. Shuai Jiaohan on ollut vahvasti sotilaslaji (toki myös tavan miesten kamppailua) ja pitkälti myös sen vuoksi aina esihistoriastaan nykyaikaan saakka säilynyt ja kehittynyt niin hyvin. Nykyään treenattava Shuai Jiao on muotoutunut Qing-dynastian (1644-1911) aikoihin, jolloin Manchu- ja Mongoolipainin vaikutteita yhdisteliin mukaan vahvemmin. Keisari Kangxi perusti vuonna 1669 henkivartijatiimit nimeltä Shan Pu Ying, joissa palveli 250 vuoden ajan jatkuvasti yli 400 maan parasta painijaa. Nämä treenasivat ammattimaisesti ympäri vuoden ja kilpailivat säännöllisesti keisarin edessä paitsi toisiaan myös muiden kansojen edustajia vastaan. Tähän aikaan Shuai Jiao lajina kehittyi valtavasti ja siitä muodostui formaalimpi kilpaurheilu ja syntyneestä virallisesta kilpamuodosta mm. karsittiin iskut ja potkut pois. Silti sitä Qing-dynastiaa aiempaa painimuotoa, jossa oli iskut ja potkut mukana, on harjoiteltu vähissä määrin melkein meidän päiviimme saakka. Oma Shuai Jiao opettajani on kertonut hänen lapsuudessaan Beijingissä oli ainakin yksi tällainen mestari ja hänkin kävi isänsä mukana kys. miestä joskus tapaamassa. Jää nähtäväksi onnistunko vielä jostain löytämään wanhaa Shuai Jiaota!

Kiinalaiset lajit kun kuitenkin pitkälti perustuvat käsittääkseni tietynlaiseen voiman ja kehonkäyttöön eikä tekniikkalistoihin niin eikös näitä periaatteita voisi ainakin teoriassa "matto" nujuamisessakin soveltaa?

Tällästä jotkut ovat tehneetkin. Monissa lajeissa on kyllä niin sanottua Chin-Nata (nivelten hajottamista) sovellettuna maahan, mutta ne ovat yksittäisiä tekniikoita, eikä sellaista taktiikka pakettia oikeen ole kuten BJJssä.

Käsitin tän kysymyksen niin että sitä kiinalaisille ominaista voimantuottoa ja koko sitä lähestymistapaa, eikä niinkään yksittäisiä tekniikoita, sovellettaisiin mattopainiin. Tämä olisi toki mielenkiintoista, mutta vaatisi varmaan jonkun kovempitasoisen sisäisten lajien mestarin tutkimaan mattopainin aihetta ihan huolella. Pystylajien voimantuotto kun kuitenkin perustuu pitkälti siihen että ne kaksi jalkaa ovat juurtuneet maahan ja mattopainissa lähtökohta on ihan eri. Olisikohan Lü kiinnostunut tällaisesta projektista?

[Mika]

Pystylajien voimantuotto kun kuitenkin perustuu pitkälti siihen että ne kaksi jalkaa ovat juurtuneet maahan ja mattopainissa lähtökohta on ihan eri.

Voimantuotto ei oman vajavaisen näkemykseni mukaan perustu pelkästään jalkoihin, ja joka tapauksessa periaatteita pystyy oivallisuudellaan soveltamaan myös muissa kuin pystyasennoissa. Tämä ei ole vain oma käsitykseni vaan näin ovat isot pojat joskus itsekin maininneet.

Tottakai kaikki vaatii harjoittelua.

[KungFuMiäs]

Kyle Cheung highlight clippi. Hän tulee Taiwanin Hung I-Hsiangin Tang Shou Tao koulukunnasta, jossa ainakin ekassa sukupolvessa (Hung I-Hsiangin suorat oppilaat) oli taitavia ottelijoita. Tämä herra alkaa olemaan toista tai kolmatta sukupolvea, eli vielä on homma elossa. Näyttää ottelevan kaikessa mahdollisessa
[youtube][/youtube]
* Itse en ole harjoitellut hänen kanssaan, ollut missään yhteydessä hänen kanssaan tai harjoitellut samassa koulussa kuin hän. Joten "kysymykset" leuan ylhäällä pitämisestä, suojauksen puutteesta ym. voitte ohjata suoraan hänelle, kiitos.

[Kyynikko]

Oma johtopäätelmäni on se, että mattopainia ei kiinassa juurikaan ole sen vuoksi, että sillä ei ole tähän päivään saakka säilyneiden lajien syntyaikoina ollut sodankäynnissä tärkeää roolia ja kaikenlaisessa kylätappeluissakin se on taktisesti lähinnä typerää >> jotenka sitä ei ole ollut tarpeen treenata.

Entä kun Shuai Jiao mies yritti kaataa kännisen kylän k-rvän mutta molemmat kaatuivatkin yhtenä kasana maahan kesken tappelun?

Totesiko SJ mies vastustajalleen että "maassa möyriminen on taktisesti typerää", molemmat nauroivat vähän aikaa, nousivat ylös ja sitten tappelu jatkui?

[Tapani]

Useita nykyisiä kiinalaisia lajeja on muokannut myös se, että liikesarjaharjoittelu kehitettiin, kun taitoja haluttiin esittää näytöksissä. Saattaa olla, että tämä on vienyt harjoittelun painoa pystyjuttuihin niissäkin lajeissa, joissa maassakamppailua on ollut.