KungFuMiäs kirjoitti:
Perinteisessä kungfu-ajattelussa jokainen kungfu-tyyli on - tai ainakin jokaisen tulisi olla - täydellinen (complete), joten sekaharjoittelu on tämän vuoksi paitsi turhaa, myös haitallista,
No tätä ei olla kylläkään seuratu kovin monessa paikassa "vanhoina hyvinä aikoina", monet mestarit ovat harjoitelleet useita tyylejä samaan aikaan, monet mestarit perustivat yhdessä kouluja jossa opeteltiin useita tyylejä samaan aikaan. "Crosstraining" on hyvin vanha käsite. Kyllähän normaalissa bajissakin (eli sitä jota löytyy eniten ympäri maailmaa) on kaksi tyyliä, pigua ja baji joissa on erilainen voimantuotto ja taktiikka.
Sitten vielä jos sama opettaja opettaa näitä useita tyylejä jota oppilas opettelee niin opettaja voi mukauttaa opetusta sen mukaan tarvittaessa.
Niin kuin sanoin, tuo on vain ideaalitilanne. Tietysti tyylejä voi ja pitää kehittää, ja usein hyvä tapa on yhdistää kahden eri tyylin vahvuudet. Mutta olen ymmärtänyt, että usean eri lajin mestarit silti ovat yleensä oppineet lajit (mestaritasolle) yksi kerrallaan. Onhan tähän tietysti poikkeuksia.
Väittäisin ihan mutu-pohjalta, että aika harvassa koulussa "ennen vanhaan" mestari opetti useaa eri tyyliä. Kyllä noita yksittäistapauksia on ollut varmasti monta, mutta kyllä kouluja muutenkin oli monta potenssiin monta. Kunnon kungfu oli harvojen herkkua, varmasti sai olla ihan tyytyväinen jos oli mahdollisuus harjoitella edes yhtä kungfutyyliä.
Jos samassa koulussa opetetaan useampia lajeja, niin onhan se tietysti eri asia kuin opetella noita kahdessa eri koulussa. Varmasti opetus on silloin mahdollisimman hyvin "yhdenmukaistettu", eli kahden eri lajin harjoittelu on sovitettu yhteen harjoitteluohjelmaan, ja mahdollisesti lajit ovat ajan kanssa kehittyneet hieman toisiaan lähemmäs ja paremmin yhteensopiviksi.
Tietysti jotkin lajit luonnollisesti sopivat yhteen, usein näin on silloin kun kaksi eri lajia keskittyy eri taistelun osa-alueeseen (esim. lyhyt ja pitkä etäisyys), sen sijaan että lajit pyrkisivät pätemään yhtä lailla joka osa-alueella. Lisäksi monien lajien välille on aika mahdotonta vetää tarkkaa rajaa, vrt. Hung Gar ja Black Tiger Kungfu.
Muuten tämä on mielestäni täysin oppilaasta kiinni, kuinka hän osaa järjestää ja priorisoida asioita.
Jos haluaa tosissaan oppia kungfua, niin mielestäni ei ole oppilaan paikka ruveta järjestämään ja priorisoimaan asioita - se kuuluu mestarille. Oma mielipiteeni, ota tai jätä.