Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Yi Quan

Kiinalaiset lajit

Valvoja: Valvoja

Vastaa
G12
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 150
Lauteille: Syyskuu 2007

Yi Quan

#301

Viesti G12 »

Joo.

Voi olla kuitenkin hyvä pohtia mitä "testaamisen" kautta verifiointi konkreettisesti tässä tapauksessa todentaisi? - Koska testaaminen on aina sidottu kontekstiin. Oma - mahdollisesti väärä - käsitykseni on, että Yi Quan ei ole filosofiselta perimältään niinkään "kamppailu-" vaan selviytymislaji. Ne ovat kaksi eri asiaa. Vertauksellisesti practical ammuntakaan ei simuloi sotatilannetta, vaikkakin toki paremmin kuin vaikkapa siluettiammunta (poikkeuksena tarkka-ampujan tehtävä, eli konsteksti oleellisesti rajaa ja määrittää testaamisen ja sen mahdollisten toteuttamisen tapojen tarkoituksenmukaisuutta).

Selkokielellä:
Matsaaminen ei mielestäni sovellu Yi Quanin kaltaisen lajin testaamiseen. - Marssiminen väärissä väreissä fu*c you asenteella ja sitä kuvastavalla proaktiivisella kielenkäytöllä toisia värejä kantavan pärräkerhon omassa, todistajiilta suljetussa, klubissa tapahtuvaan illanviettoon kenties paremmin.

Mutta tämä nyt on vain tällainen ei-lajia treenaavan sivustakatsojan ääneen lausuttu ajatelma. Eli kuten sanoit, hajanaisia ovat näkemykset. Ja kenties hyvä niin - se antaa jokaiselle mahdollisuuden toteuttaa itseä omaksi näkemällään tavalla. Jos jotakin kamppailulajien historia on opettanut, niin sen, että hajautuminen ja haarautuminen on vakio ja yhteneväisyys ja laaja-alainen yksimielisyys korkeintaan yhden opettajauran kestävä poikkeusilmiö. Paitsi tietenkin Japaniassa. Koska kulttuuri.

Hyviä pohdintoja Jonkid :peukku:
Out.
-----------
Jonkid
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 62
Viestit: 77
Lauteille: Heinäkuu 2014

Yi Quan

#302

Viesti Jonkid »

Nyt ollaan jo oikeastaan kaikesta samaa mieltä. Testaaminen todentaa taidot siinä kontekstissa, missä se tapahtuu. Tämän vuoksi jokainen kamppailua opettava Yiquanisti opettaa toisistaan vähän poikkeavanlaista kamppailua, koska henkilökohtaiset tiedot&taidot, mielipiteet, mieltymykset, kokemukset elävästä elämästä.. Noilla videoilla tapahtuva sanshou on tuollaista sen näkemyksen vuoksi, että Yiquan valmentaa tekijäänsä lyhyeen, pyrähdyksenomaiseen itsepuolustustilanteeseen "pisto, nosto ja poistu" mentaliteetilla. Ottelusäännöissä erä kestää joitain kymmeniä sekunteja, joissa pitäisi saada mahdollisimman paljon aikaiseksi. Saadaanko tuolla kaikki Yiquanin kehittämät ominaisuudet todennettua? Varmaan tietyissä määrin kyllä ja tietyissä ei. Mutta jos jokin on varmaa niin se, että tuollainenkin treeni on parempi, kun että sitä ei olisi ollenkaan. Se antaa harjoittelijalle taas yhden (todella merkityksellisen) tavan tarkastella puutteitaan, nostaa esiin ongelmakohtia ja ristiriitoja, jotka pitää ratkaista tulevan kehityksen varmistamiseksi. Ja kaiken lisäksi se tapahtuu juuri siinä kontekstissa, mihin Yiquan aikoinaan luotiin.

Kamppailu on 33.33% Yiquania, eikä sitä pidä minun mielestäni unohtaa. Toki ymmärrän ja hyväksyn sen, että kaikki asiat maailmassa muuttuvat. Kyky sopeutua muutoksiin on edellytys elämässä pärjäämiselle, vastaan hankaamisella saa usein aikaan pelkkää pahaa. "Mieluummin muuttunu ku juuttunu", niinku Cheek sanoo siinä kahvimainoksessa ;) Jos Yiquan ei tähän pisteeseen kehityttyään enää anna harjoittelijalleen mitään kamppailullista niin sitten se on niin. Uskon kuitenkin, että edellinen johtuu useimmissa tapauksissa vain ymmärryksen ja yrittämisen puutteesta.

Juuri tällaista keskustelua kaipailinkin kirjoitellessani. Kiitos näkemyksistä.
示觉有相 提觉则止

运觉无住 自觉圆明
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 8
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Yi Quan

#303

Viesti Andy »

Jos haluat saada aikaan kamppailullisen Yi Quan -seuran niin paras tapa siihen lienee se että ei mainitse Yi Quania missään, koska se karkottaa jo suoraan kaikki sellaiset henkilöt joilla olisi halua treenata lajia kamppailullisesti.

Perustaa vapaaotteluseuran tai Kick Ass Personal Protection -seuran ja opettaa siellä Yi Quanin metodein niin peruskurssille voi tullakin joku sellainen josta on mahdollista tehdä kelvollinen kamppailija.

Nuo videon ottelijat olivat muuten ihan kamalan huonoja.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Jonkid
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 62
Viestit: 77
Lauteille: Heinäkuu 2014

Yi Quan

#304

Viesti Jonkid »

Andy kirjoitti: Jos haluat saada aikaan kamppailullisen Yi Quan -seuran niin paras tapa siihen lienee se että ei mainitse Yi Quania missään, koska se karkottaa jo suoraan kaikki sellaiset henkilöt joilla olisi halua treenata lajia kamppailullisesti.

Perustaa vapaaotteluseuran tai Kick Ass Personal Protection -seuran ja opettaa siellä Yi Quanin metodein niin peruskurssille voi tullakin joku sellainen josta on mahdollista tehdä kelvollinen kamppailija.

Nuo videon ottelijat olivat muuten ihan kamalan huonoja.
Ensimmäiseen kommenttiin: sitä olen itsekin hieman ounastellut ja se harmittaa, näin ei pitäisi olla. Laji on menettänyt otteensa siihen, mihin sillä on ollut aikoinaan potentiaalia.

Jälkimmäiseen kommenttiin: niin olivat. Mitä muuta voi odottaa, jos kukaan ei tosissaan treenaa kamppailua? Tämä on juuri se syy, miksi alunperinkin ilmaisin huoleni. Harjoitusmenetelmät, opetustavat ja ideologiat eivät palvele todellisuutta ja tuossa näkyy lopputulos. Fyysisen, konkreettisen kamppailun puute näkyy juuri noissa videoissa; mielikuvaharjoittelulla on todellakin rajansa. Nostan kuitenkin hattua sille, että videoilla esiintyvät kaverit edes yrittävät. Yiquanisti voi tosin tähänkin vastata toteamalla, että "kamppailu ei ole treenini tärkein tavoite" tai että " tositilanne eroaa aina matsauksesta" tms. Onko Yiquan enää kamppailulaji? Jos on, niin töitä sen todistamiseksi on tulevaisuudessa tehtävä ja paljon.
示觉有相 提觉则止

运觉无住 自觉圆明
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 8
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Yi Quan

#305

Viesti Andy »

Kirjoitin googleen "yi quan" ja tässä on kolmen ensimmäisen suomenkielisen sivuston esittelytekstit jotka tulevat näkyviin heti kun sivun avaa. Ei varmaan kannata ihmetellä, jos lajia tulee treenaamaan hieman erilaista porukkaa kuin vaikka vapaaottelua.


http://sanbao.fi/lajit/yiquan/" onclick="window.open(this.href);return false;
Yi tarkoittaa mieltä, intentiota ja quan nyrkkeilytaitoa, joten lajia voi nimittää suomeksi mielen ja intention nyrkkeilyksi. Yi quan on nerokas kiinalainen terveysliikuntamuoto ja kamppailutaito, jonka pääasiallisena harjoitusmuotona ovat erilaiset seisontaharjoitukset. Yi quan on myös erittäin tehokas kehomeditaation muoto, jonka säännöllisellä harjoittelulla on runsaasti positiivisia vaikutuksia ihmisen terveyteen ja olemukseen.

http://www.dynamis.fi/yiquan.php" onclick="window.open(this.href);return false;
Yiquan tai Yi Quan [lausutaan suomalaisittain "ii tsyän"] on kiinalainen kamppailulaji ja terveysharjoituksen muoto. Kiinankielinen sana "Yi" tarkoittaa mieltä, intentiota tai aikomusta ja sana "Quan" tarkoittaa nyrkkeilyä tai kamppailulajia. Yiquan tunnetaan myös toisella nimellään dachengquan, "suuren saavutuksen kamppailulaji". Yiquan kuuluu kiinalaiseen sisäisten kamppailulajien perheeseen aivan kuten sen tunnetumpi serkku taiji.

Yiquan on hyvin ainutlaatuinen ja nerokas kiinalainen liikuntamuoto ja kehon sekä mielen kehittämisen menetelmä, "sisäisten lajien sisäisin muoto". Yiquan on samanaikaisesti sekä kehon että mielen harjoittelua. Sen pääasiallinen harjoitus on itse asiassa paikallaan olemista, seisomista. Mutta vaikka keho pidetäänkin liikkumattomuuden tilassa, mieli on aktiivinen ja liike on sisäistä.

Yiquan on monipuolinen terveysharjoitus, jonka avulla voidaan herkistää kehontietoisuutta ja oppia käyttämään kehoa optimaalisella ja rennolla tavalla. Yiquan on myös mielen harjoitus joka kehittää keskittymiskykyä ja jonka avulla voi tutkia syvällisemminkin itseään ja mielensä sisältöjä.

https://yiquanturku.wordpress.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Yiquanin perustaja Wang Xiangzhai tiivisti lajiin kiinalaisen gong fu:n (kung fu) ytimen, sen keskeiset periaatteet. Lajin tärkein harjoitus on seisominen paikallaan tietyssä asennossa (zhan zhuang, pylvässeisonta), jossa koko kehon sisäistä voimaa kehitetään mielikuvaharjoituksella. Yiquan käännetään yleensä suomeksi mielen tai tahdon nyrkkeilyksi, englanniksi esim. ’mind boxing’.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Jonkid
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 62
Viestit: 77
Lauteille: Heinäkuu 2014

Yi Quan

#306

Viesti Jonkid »

Eniten mua oudoksuttaa esille ottamisissasi lainauksissa se, että kamppailun käsitettä pyöritetään vieläkin mukana jokaisessa lajikuvauksessa. Joko niiden kirjoittajat ovat tehneet duuninsa huolimattomasti tai sitten todellisuudentaju on pahasti hämärtynyt jossain kohtaa. Kuvaukset voisi vielä hyväksyä, jos niiden tueksi olisi esittää jotakin konkreettista näyttöä - sen sijaan löydät kasan videoita, joissa pyöritellään käsiä ilmassa.. Kaikki nuo kuvaukset on hyvin idealistisesti kirjailtu, realismin kanssa niillä ei ole juuri mitään tekemistä. Miksei lajia markkinoida niissä nimellä "terveysyiquan" tai "taoyiquan" tms.? Pelkkä Yiquan leimaa KOKO systeemin kaikkine suuntauksineen kamppailullisesti hyvin naurunalaiseksi.

Kaikesta huolimatta väitän edelleen, että tästä systeemistä olisi myös ihan realistiseksi kamppailulajiksi.
示觉有相 提觉则止

运觉无住 自觉圆明
Kuvake
KungFuMiäs
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 36
Viestit: 5372
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Vaasa

Yi Quan

#307

Viesti KungFuMiäs »

Tämä kehitys/rappeutuminen on oikeastaan alkanut jo hieman ennen Yiquanin aikaa. Siitä lähtien kun ampuma-aseet saapuivat Kiinaan sekä väkivallan hiipuminen yhteiskunnassa. Yiquan oli hetkellinen yritys pyristellä tätä rappeutumista vastaan. Kiinalaisten lajien opettajat ovat kuitenkin entisaikaan olleet hyvin realismiin juurtuneita, monet näki/näkee että jos ei väkivaltatilanteita harrasta säännöllisesti niin on ihan turhaa mistään kamppailusta puhua. Näen tätä samaa ajattelumallia omassa opettajassani myös, mutta hän kuitenkin on yrittänyt antaa meille lajia sellaisena kun se on tarkoitettu käytettäväksi. Kamppailuidea häviää noin kahdessa kolmessa sukupolvessa jos sitä ei tehdä jatkuvasti. Oikeastaan se että joitakin lajeja treenataan samalla tavalla kuin kaksi sukupolvea sitten on mielestäni merkki siitä että systeemi on museoitunut ja kamppailuidea hävinnyt. Joissakin linjoissa ollaan saatu uutta puhtia modernin kamppailu-urheilun keinoin, mutta eihän tämä tosiaan ole sama asia kuin väkivaltatilanteiden säännöllinen harrastaminen. Tämä kamppailu-urheilumainen lähestymistapa on hyvin uutta ja vielä lapsenkengissä, kuten näistä videoista voi jokainen nähdä.

Pointtini on että tämä kehitys on jatkunut jo suhteellisen pitkään ja Yiquan on vain osa tätä kokonaisuuden hiipumista ja rappeutumista. Yhteiskunnan muutosta ja aikojen muuttumista. Tämä on kuin yrittäisi antaa elvytystä jo melkein fossiilistuneelle eläimelle :) . Voidaan yksilötasolla tehdä parhaamme, mutta näin lajitasolla homma menee omaa rataansa johon meillä ei paljoa vaikutusvaltaa ole.
Jonkid
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 62
Viestit: 77
Lauteille: Heinäkuu 2014

Yi Quan

#308

Viesti Jonkid »

Joo. Lisäksi

1) Yiquanin synnyn aikoina kamppailutaito määriteltiin ja käsitettiin luultavasti hyvin eri tavalla, kuin mitä nykyisessä kilpaurheiluyhteiskunnassa. Taitoja vertailtiin käsitykseni mukaan (esim. Yao Zongxunin tapauksessa useasti) staattisista tilanteista malliin "mitäs teet nyt jos otan kiinni". Ja kun mestari sitten räväytti nopean falin, niin se oli osoitus kovan luokan taidosta.

2) Taitoja vertailtiin tavallisten kansalaisten ja työläisten kesken millon missäkin kujalla tai rakennuksen katolla, puku tai kollarit jalassa - ei huippuunsa viritettyjen urheilijoiden välillä häkissä kalsarivarustuksessa. Osa Yiquanisteista hankkiutui tahallisesti katutappeluihin, joissa meininki oli todennäköisesti kaukana urheilusta. Se pärjäsi, kuka oli röyhkein, voimakkain ja nopein.

3) Useat Yiquanistit olivat jo entuudestaan "kovan luokan" kamppailijoita, varustettuna useiden (kymmenien) vuosien kokemuksella muista kamppailulajeista alkaessaan harjoittelemaan Wangin kanssa. Pohjalla olevat taidot ja ymmärrys/ kokemus fyysisestä tappelusta oli varmaan hiukan eri tasolla kuin lukioikäisellä Martilla, joka ei ole koskaan kirosanaa lausunut.

Voihan se olla niinkin, että edellisissä videoissa nähty silmitön (eikä välttämättä siinä positiivisessa mielessä) huitominen oli juuri sitä Wangin aikaista kovan luokan Yiquania. Sillä pärjää kompastelevaa, keskikaljahumalassa olevaa Peraa vastaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ravintolan eteisessä varmaan ihan hyvin. Ajat kuitenkin muuttuvat ja yhteiskunnat sekä ihmiset siinä mukana. Onko Yiquanin aikaiselle kamppailutaidolle tarvetta? Pitäisikö Yiquaninkin uudistua vastaamaan nykyaikaista kamppailutaidon määritelmää? Mikä se nykyaikainen määritelmä on? Eihän näihin mitään oikeita vastauksia ole olemassa mutta varmasti mietinnän arvoisia juttuja siitä huolimatta.

Ja edelleen koen, että vaikka Yiquania harrastaisi kunnioittaakseen perinteitä tai fiilistelläkseen menneitä, ei sitä kamppailuaspektia kannata unohtaa. Koko systeemi rakennettiin sen varaan, vaikkakin se rakennelma oli hyvin epämääräinen ja muuttui kuin kameleontti jo Wangin elinaikana.
示觉有相 提觉则止

运觉无住 自觉圆明
Taijin harjoittaja
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 1724
Lauteille: Elokuu 2011

Yi Quan

#309

Viesti Taijin harjoittaja »

Jonkid kirjoitti: 2) Taitoja vertailtiin tavallisten kansalaisten ja työläisten kesken millon missäkin kujalla tai rakennuksen katolla, puku tai kollarit jalassa - ei huippuunsa viritettyjen urheilijoiden välillä häkissä kalsarivarustuksessa. Osa Yiquanisteista hankkiutui tahallisesti katutappeluihin, joissa meininki oli todennäköisesti kaukana urheilusta. Se pärjäsi, kuka oli röyhkein, voimakkain ja nopein.

3) Useat Yiquanistit olivat jo entuudestaan "kovan luokan" kamppailijoita, varustettuna useiden (kymmenien) vuosien kokemuksella muista kamppailulajeista alkaessaan harjoittelemaan Wangin kanssa.
Minä luulen, että sinä vähän romantisoit tuota elämää nyt. Kiina oli silloin hyvin köyhä maa. Köyhät ihmiset eivät tappele huvikseen - he yrittävät pysyä hengissä. Köyhät harjoittelevat itsepuolustusta pysyäkseen hengissä - yhtä hyvin Okinawan karatekehittäjät tai maataloustyökaluista aseiksi-ihmiset kuin Afganistanin nyrkkeilijät ja karatekat. Ja köyhät haluavat kehittyä mestareiksi, koska silloin voi saada oppilaita ja elatuksen. Yiquan on voinut kehittyä "iske ja juokse pakoon"-lajiksi juuri niissä olosuhteissa.
Jonkid
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 62
Viestit: 77
Lauteille: Heinäkuu 2014

Yi Quan

#310

Viesti Jonkid »

Taijin harjoittaja kirjoitti: Minä luulen, että sinä vähän romantisoit tuota elämää nyt. Kiina oli silloin hyvin köyhä maa. Köyhät ihmiset eivät tappele huvikseen - he yrittävät pysyä hengissä. Köyhät harjoittelevat itsepuolustusta pysyäkseen hengissä - yhtä hyvin Okinawan karatekehittäjät tai maataloustyökaluista aseiksi-ihmiset kuin Afganistanin nyrkkeilijät ja karatekat. Ja köyhät haluavat kehittyä mestareiksi, koska silloin voi saada oppilaita ja elatuksen. Yiquan on voinut kehittyä "iske ja juokse pakoon"-lajiksi juuri niissä olosuhteissa.
Niin romantisoinkin ja tein sen ihan tietoisesti :D tarkoitus oli vain havainnollistaa sitä, että homma ei ole enää samanlaista. Oikeaa vastausta ei tähän tulla koskaan saamaan, voidaan vaan tukeutua kuulo-ja huhupuheisiin, perimätietoon jne. (Ja vaikka esimerkkini oli tahallisesti kärjistetty, pitää se sisällään myös todennäköisiä totuuden siemeniä, jos puheisiin on uskominen ;) )
示觉有相 提觉则止

运觉无住 自觉圆明
Kuvake
KungFuMiäs
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 36
Viestit: 5372
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Vaasa

Yi Quan

#311

Viesti KungFuMiäs »

Taijin harjoittaja kirjoitti:
Jonkid kirjoitti: 2) Taitoja vertailtiin tavallisten kansalaisten ja työläisten kesken millon missäkin kujalla tai rakennuksen katolla, puku tai kollarit jalassa - ei huippuunsa viritettyjen urheilijoiden välillä häkissä kalsarivarustuksessa. Osa Yiquanisteista hankkiutui tahallisesti katutappeluihin, joissa meininki oli todennäköisesti kaukana urheilusta. Se pärjäsi, kuka oli röyhkein, voimakkain ja nopein.

3) Useat Yiquanistit olivat jo entuudestaan "kovan luokan" kamppailijoita, varustettuna useiden (kymmenien) vuosien kokemuksella muista kamppailulajeista alkaessaan harjoittelemaan Wangin kanssa.
Minä luulen, että sinä vähän romantisoit tuota elämää nyt. Kiina oli silloin hyvin köyhä maa. Köyhät ihmiset eivät tappele huvikseen - he yrittävät pysyä hengissä. Köyhät harjoittelevat itsepuolustusta pysyäkseen hengissä - yhtä hyvin Okinawan karatekehittäjät tai maataloustyökaluista aseiksi-ihmiset kuin Afganistanin nyrkkeilijät ja karatekat. Ja köyhät haluavat kehittyä mestareiksi, koska silloin voi saada oppilaita ja elatuksen. Yiquan on voinut kehittyä "iske ja juokse pakoon"-lajiksi juuri niissä olosuhteissa.
Oikeastaan tämä Taijin Harjoittajan maalaama kuva on melko romanttinen. Eihän köyhillä ihmisillä jotka yrittävät pysyä hengissä ole aikaa mihinkään kamppailulajien harjoitteluun. Jos ravinto on kortilla niin ei sitä tuhlata mihinkään jumppaamiseen. Totuus on että kamppailulajit veti puoleensa väkivaltaan taipuvaisia ihmisiä, joilla oli aikaa harjoitella ja toteuttaa itseään. Tämä oli tietenkin vain yksi ryhmä ihmisiä kaikenlaisten ihmisten joukossa, mutta he olivat se ryhmä joka ylläpiti realismia lajeissa seuraavalle sukupolvelle. Kiina oli tosiaan hyvin erilainen paikka vielä 30 vuotta sitten, kun opettajani oli nuori aikuinen asuessaan Pekingissä. Meininki oli aggressiivista ja jos joku astui varpaille niin se hoidettiin siinä ja heti, sitä tapahtui usein. Näen tämän saman "Kiinavaihteen" joka menee päälle opettajallani kun olemme hänen kanssaan reissanneet Pekingissä, Suomessa hän on lempeä ja ymmärtäväinen, Kiinassa toisenlainen.... Maaseudulla meininki on voinut olla vieläkin kovempaa, kun hallituksen "sivistäminen" ja modernisointi ei yltänyt niihin kaukana oleviin yhteisöihin. Yiquan porukat Pekingissä olivat silloin kuuluisia tappeluhaastamista ja jos hävisivät tulivat porukalla takaisin hoitamaan homman loppuun, "iske ja juokse pakoon" enemmänkin iske ensin, juokse jos ei tippunut ja tule takaisin isommalla jengillä :D .

Tämä on oikeastaan hyvä puoli Kiinalaisissa lajeissa koska tälläinen villi-länsi meininki on suhteellisen tuoreessa muistissa. Eikä siitä ole edes kovin pitkä aika kun vielä käytiin haastematseja miekoilla. Muualla siitä on voinut mennä jos useita sukupolvia. Se alkuperäinen juttu on siellä vielä jotenkuten, mutta viimeisiä henkäyksiä vetämässä.
Ja edelleen koen, että vaikka Yiquania harrastaisi kunnioittaakseen perinteitä tai fiilistelläkseen menneitä, ei sitä kamppailuaspektia kannata unohtaa. Koko systeemi rakennettiin sen varaan, vaikkakin se rakennelma oli hyvin epämääräinen ja muuttui kuin kameleontti jo Wangin elinaikana.
Niin yksittäisinä harjoittelijoina voimme toki tehdä asioita tämän eteen, lajina homman kehitys on jo sinetöity aikojen muutosten virran mukana, ei auta muu kuin uida virran mukana. Siinä täytyy miettiä että mihin suuntaan oikeasti viedä sitä käytännön tasolla, kamppailu-urheilu on vaikuttanut ihan kelpo linjalta monelle ja se on toteutettavissa nykymeiningin puitteissa. Jos jotain muuta linjaa haikailee niin sitten täytyy kääriä hihat asian eteen, luultavasti vaikea tie ja joutuu vastavirtaan uimaan. Paljon vielä puhutaan siitä katutappelumeiningistä lajissa, mutta totuus on että se linja ei tule pysymään hengissä, se on jo nyt suurimmaksi osaksi regressoitunut vain puheeksi. Ehkä nyt jos joku keksii liittää jotain senshido meininkiä hommaan ja vie tekemisen siihen suuntaan ;) , niin silloin olisi ainakin yhdenlainen virta jonka mukaan voisi hypätä, eikä tarvitsisi vastavirtaan vain uida.
Jonkid
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 62
Viestit: 77
Lauteille: Heinäkuu 2014

Yi Quan

#312

Viesti Jonkid »

Arvokkaita näkemyksiä, kiitos. Tästähän kehkeyty ihan hyvä keskustelu.

Olen samaa mieltä siitä, että yksittäisen ihmisen on turha yrittää kumota kokonaista lajia tai väkisin repiä sitä johonkin suuntaan. Siinä leimautuu hölmöksi ( :smt003 ) ja vastapuoli vetäytyy todennäköisesti vain enemmän kuoreensa. Loppupeleissä pitää kuitenkin muistaa, että olemme kaikki yksilöitä ja toteutamme omia tarpeitamme - minun tarpeeni ja näkemykseni eivät välttämättä edusta valtavirtaa eikä tarvitsekaan. Jostain yksittäisestä näkemyksestä saattaa kuitenkin ajanmyötä kehkeytyä jälleen suuri aate, jonka senkin kohtalona on laantua jossakin vaiheessa, näin se vaan menee.

Heitän tässä seuraavan keskusteluhaasteen tiskiin: väitän, että esim. suomalaisen nyky-yhteiskunnan vaateet ja tarpeet eivät yksilötasolla vastaa Kiinan 40-luvun vastaavia. Väitän, että siihen ajanjaksoon kehitetty laji ei siis sellaisenaan vastaa nykyihmisen tarpeisiin. Väitän, että Yiquanin tulisi muuttua aikojen mukana vastaamaan aina nykyaikaisen yhteiskunnan tarpeita. Jos Yiquan nimittäin on kamppailutiede (termi joka herättää taustoista ja Yiquanin historiasta tietämättömille varmaan monenmoisia tunteita hilpeydestä vihaan), tulee siltä suorastaan vaatia muodonmuutosta aikojen saatossa. Tiede ei ole koskaan valmis vaan alati kehittyvä, niinkuin myös se maailma ja yhteiskunta jossa elämme. Yiquanin tulisi kyetä antamaan vastauksia terveyden, kamppailun ja ymmärryksen saralla sellaisiin ongelmiin, joita sen harjoittajat kunakin ajanjaksona kohtaavat.

Yiquan voi siis tavoitteidensa puolesta kehittyä kolmella tasolla (terveys, kamppailu, ymmärrys) loputtomiin, niinkuin myös ne ihmiset, jotka sitä harrastavat. Niitä yksittäisiä harrastajia tosin sitoo aika; vaikka kuinka intoa piisaisi, niin kuoppaan mennään jossain vaiheessa. Heidän olisikin hyvä harjoitellessaan määrittää ja pohtia, mikä on heille henkilökohtaisesti tarpeeksi jokaisella kolmella saralla: kuinka kovia kamppailijoita he haluavat olla, missä kulkee tarpeeksi hyvän kunnon ja terveyden rajat, kuinka paljon älyään he voivat harjoittaa ja tietouttaan kasvattaa. Yksittäisten harrastajien mieltymykset eivät kuitenkaan saisi estää kokonaista lajia kehittymästä. Yiquanilla nimittäin on aikaa kehittyä niin pitkään, kun täällä on ihmisiä, jotka sitä tekevät ja harrastavat.

BTW. Koen henkilökohtaisesti tuon Senshidotouhun juuri sellaisena, missä Yiquanilla voisi olla annettavaa ja missä sitä voisi testailla. Samaa meininkiä voisi tuoda sieltä näihin Yiquan-ympyröihinkin. Onneksi siellä suunnalla on jo joitakuita väriä tunnustavia.. :peukku:
示觉有相 提觉则止

运觉无住 自觉圆明
oskar
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 11
Viestit: 613
Lauteille: Kesäkuu 2006
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: taiji
Sivulajit: baji, bagua, xingyi

Yi Quan

#313

Viesti oskar »

Näin lajin ulkopuolisen näkökulmasta näkisin, että yiquanin suurin ongelma on itse lajin rakenteessa, ennemin kuin imagossa tai millaisia treenaajia laji houkuttelee. Ongelman ytimen kertoo jo lajin nimi "yiquan". Yiquan kehittyi xingyiquanista. "Xing" eli form, muoto, sisältää (yksinkertaistaen) lajin ulkoisen olemuksen ja kamppailutekniikat ym. ja "yi" eli intentio, mieli ym. lajin sisäisemmät aspektit, mielen ja intention käytön kamppailussa. Xingyin nimi viittaa yin ja yangiin, ulkoiseen ja sisäiseen niiden kaikessa monimuotoisuudessa sekä näiden tasapainoon. Molemmat puolet ovat yhtä tärkeitä.

Yiquanissa taas on keskitytty lähinnä yin treenaamiseen ja jätetty xingin treenaaminen. Eli on jätetty ulkoinen muoto sekä kamppailutekniikat ja sen sijaan keskitytty mielen, intention ja muiden sisäisten asioiden treenaamiseen. Näiden treenaaminen ilman ulkoista muotoa ja kamppailutekniikkaa on kuitenki ehkä jossain mielessä hyödytöntä tai ainakin hyvin hankalaa. Pitää muistaa että lajin kehittäjä Wang ja seuraava sukupolvi olivat jo ennen yiquania todella kovia tappelijoita, heillä oli jo se "xing" ja kamppailuosaaminen, jota pystyivät sitten yiquanin avulla viemään syvemmälle ja eteenpäin. Näenkin yiquanin treenaamisen järkevänä lähinnä jos on jo hyvä kamppailuosaaminen ennestään. (Tämä toisaalta pätee aika hyvin myös muihin "sisäisiin" lajeihin, ainakin taijihin ja baguaan, xingyi on tässä ehkä poikkeus.) Mielestäni tätä "xingin" puuttumista yiquanista kuvaa hyvin yiquan-treenaajien hakeutuminen kamppailu-uhrheilun pariin (mikä ei sinänsä ole huono asia). Sieltä he yrittävät löytää tuota puuttuvaa "xingiä".

Tämä nyt näin miltä yiquanin tilanne näyttää ulkopuoliselle. Voin olla tietysti näkemymsessä väärässä.
Jonkid
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 62
Viestit: 77
Lauteille: Heinäkuu 2014

Yi Quan

#314

Viesti Jonkid »

Yiquanin harjoitteluun liitettävät termit kuten "muoto ja muodottomuus" sekä "sisäinen ja ulkoinen" vain sekoittavat treenaajien päät. Itse en lähtisi keskustelemaan niistä lainkaan. Tällaisia termejä viljelemällä harjoittelija ajautuu jatkuvasti koko ajan kauemmas objektiivisesta todellisuudesta subjektiivisten mielipiteiden ja erityisesti uskomuksien maailmaan. Näille tällaisille termeille on hyvin vaikea osoittaa mitään konkreettista sisältöä, jolloin niistä muodostuu pelkkiä tyhjiä puheita. Ja tyhjät puheet johtavat yleensä pelkkiin tyhjiin tekoihin; harjoitusmenetelmiä mystifioidaan ja niitä pidetään jotenkin paljon monimutkaisempina kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Sama pätee lajin nimen kohdalla. Kun Yiquanista puhutaan, nostetaan jossakin vaiheessa aina esiin tämä kuuluisa "YI" eli mielikortti. Samalla yleensä unohdetaan se jälkimmäinen - "QUAN" - eli kamppailutaito. Mielen ja kehon erottaminen toisistaan on perustavanlaatuinen virhe, joka johtaa harjoittelun vääristymiseen ja epätasapainoisuuteen. Kuinka moni puolustaa itseään vaaran uhatessa pelkällä mielellään? Ei kukaan. Mielen roolin ylikorostaminen on mennyt paikoin aivan liian pitkälle Yiquanin harjoittelussa. Niin pitkälle, että kamppailu (se, mihin mielen käytöllä harjoittelussa tähdätään) on unohtunut lähestulkoon kokonaan.

Kaikki edellä esitetty on juuri sitä, mitä Yiquan ei todellisuudessa ole. Se on myös syy siihen, miksi Yiquanissa aikoinaan luovuttiin perinteisistä kiinalaisista teorioista ja käsitteistä (chi, viiden elementin teoriat yms.), jotka ovat hyvin tulkinnanvaraisia ja jopa vaarallisia tehokkaan harjoittelun näkökulmasta. Tilalle omaksuttiin (”länsimainen”) tieteellinen maailmankuva, jossa käytännön harjoittelua ja teoriaa ohjaa objektiivisuuden periaate. Harjoittelu ei saa perustua subjektiivisten uskomusten, tapakulttuurin tai pelkkien perinteiden varaan, vaan faktoihin ja konkreettiseen todellisuuteen. Harjoittelun tuloksia on kyettävä mittaamaan objektiivisesti, eikä pelkästään omaan subjektiiviseen arvioon nojautuen. Tästä syystä kamppailuharjoittelu on Yiquanissa hyvin olennainen osa fyysistä treeniä (tai ainakin tulisi olla).

Mitä lajin rakenteeseen tulee, niin en näe siinä mitään erikoista ongelmaa. Treenimenetelmien (zhan zhuang, shili, fali, bufa, shisheng) avulla kehitetään kamppailussa tarvittavia kehon ominaisuuksia (nopeus eri osa-alueineen, voima, kestävyys, tasapaino, koordinaatiokyky mm.) ja näitä ulosmitataan kamppailuharjoittelulla (tuishou, sanshou). Jollei harjoittelija osaa lyödä, torjua tai painia, tulee näihin liittyvä perustekniikka opettaa harjoittelijalle osana lajitreeniä, niin kuin osa Yiquanin opettajista tekee. On siis väärin sanoa, että Yiquanissa on keskitytty "yi":n treenaamiseen ja unohdettu muu; jos näin on, niin silloin on menty jossakin vaiheessa todella pahasti metsään.
示觉有相 提觉则止

运觉无住 自觉圆明
Jonkid
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 62
Viestit: 77
Lauteille: Heinäkuu 2014

Yi Quan

#315

Viesti Jonkid »

Objektiivinen testaaminen on myös avain sen määrittelemiseen, mihin "Yiquan" riittää ja millaiseen kamppailuun sitä kannattaa soveltaa.

[video][/video]

Kun mietitään Yiquanin soveltamista kilpaurheiluun, varsinkin jos sen avulla yritetään ratsastaa omien lajirajojen ulkopuolelle, pitää realiteetit olla hyvin selvillä. Jos Yiquanisti haluaa kilpailla jossakin toisessa lajissa tämän lajin säännöillä, hänen tulee treenata tätä lajia ja paljon. Yllä oleva videoesimerkki varmaan havainnollistaa tätä väitettä. Yiquan sinällään tuskin riittää pärjäämiseen kovissa kontaktilajeissa, korkeintaan se tarjoaa vähän fysiikkatreeniä valitun kilpalajin rinnalle. En siis tiedä, mutta luulen niin. Näkemykseni mukaan Yiquanin arvo ei ole kilpaurheilumaailmassa, vaan edelleen niissä nopeissa itsepuolustustilanteissa, joissa nopeat refleksit ja räjähtävä voimankäyttö pääsee ehkä paremmin oikeuksiinsa puhtaan kilpaurheilutekniikan sijaan.
示觉有相 提觉则止

运觉无住 自觉圆明
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 30 kurkkijaa