Yi Quan

Kiinalaiset lajit
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit ketjussa: 29
Viestit: 86699
Lauteille: joulu 24, 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Viesti:

Yi Quan

#1

Viesti Mika » joulu 3, 2005, 11.36

Vlad Tepes kirjoitti:Yi Quan on mielenkiintoinen laji. Olen itse tuon kyseisen opuksen avulla tehnyt niitä perusharjoituksia ja veljeni tekee niitä jatkuvasti. Hänellä kohta on myös mahdollisuus mennä sitä ihan treenaamaan kun Tampereelle muutti.


Tuli tuosta mieleen, että lajista voisi tosiaan avata omankin ketjun, koska tiedän että täällä on sitä harrastavia ja harrastaneita.

Kimmo ja ezpa, kertokaa nyt ainakin te omista kokemuksistanne. :)
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

marcus
kylkeenpotkija
Viestit ketjussa: 25
Viestit: 1117
Lauteille: elo 9, 2005
Paikkakunta: Helsinki

#2

Viesti marcus » joulu 3, 2005, 18.13

Treenasin Yi Quania helsingissä n. 1,5 vuotta, ja jos lompakko & aika antais myöten, niin varmaan treenaisin vieläkin.

Lyhyesti, laji on Wang Xiang Zhain kehittämä, hänen taustansa oli lähinnä Xing Yin mutta myös esim. Baguan ja Taijin puolelta. Xing Yin kanssa on monia yhtäläisyyksiä havaittavissa. Hän karsi turhaksi näkemänsä harjoitusmenetelmät pois (tämä sisälsi mm. tekniikat ja liikesarjat), jotta voitaisiin keskittyä hänen mielestään olennaiseen - joka näkyy jäljelle jääneissä harjoittelumenetelmissä. Jäljelle jäi laji, jossa pyritään harjoittelemaan vain tiettyjä periaatteita ja niiden soveltamista.

Niistä on kirjoitettu täällä:
http://www.yiquan.org.uk/
Kohdat theory, practice ja articles.
(harjoitusmenetelmät poikkeavat aika paljon monesta muusta lajista, joten käyttämäni termit tuskin merkitsevät mitään jos ei lue / ole lukenut / nähnyt / treenannut lajia)

Harjoittelussa yi quanissa on iso paino perustalla. En päässyt otteluharjoitteisiin asti, mutta en missää vaiheessa kokenut etten oppisi sellaista, mistä olisi minulle hyötyä. Luullakseni tuntien jako on nyt hieman erilainen kuin se oli kun treenasin. Silloin oli yleensä tunti perusteita ja tunti pariharjoittelua. Perusteissa tehtiin seisomista, shi li:tä (voiman koittoa) ja askelharjoituksia. Pariharjoituksissa yleensä testattiin rakennetta työntämällä eri suunnista toisen seistessä zhang zhuangissa. Tämän jälkeen tehtiin usein tui shouta (push hands - samantapaista kuin taijissa mutta hyökkäävämpää) eri tavoilla. Tällä harjoiteltiin mm. herkkyyttä (toisen liikkeiden tunnistamista kosketuksesta), rakenteen kasassa pitämistä liikkeessä ja toisen voiman neutralointia. Joskus harjoiteltiin työntämistä, kiskomista jne - eli kuinka käyttää koko kehon voimaa.

Jos täällä on joku joka treenaa pitemmälle meneviä harjoitteita, olisin kiinnostunut kuulemaan mihin suuntaan se treeni on mennyt yms.

Kaikenkaikkiaan - käsitykseni mukaan meillä ei yi quanin harjoittelussa ollut mikään "katutappelijaksi kymmenessä päivässä"-tyylinen meininki. Tärkein asia oli mielestäni ensin kehon avaaminen ja vahvistaminen ulkoisesti staattisella seisomisharjoittelulla. Seuraavaksi mukaan otettiin liikkumista, ensin yksi suunta kerrallaan (ylös-alas, eteen-taakse, vasen-oikea) sitten niitä yhdistellen - näillä opetellaan käyttämään näitä uusia hankittuja mahdollisuuksia (rennompi ja yhtenäisempi keho). Ensin yksinkertaisissa liikkeissä, sitten monimutkaisemmissa. Ensin käsillä, sitten myös jaloilla (liikkuminen eteen ja taakse). Sitten tähän otettiin pari mukaan, ja treenattiin sitä miten tämä toimii toisen ihmisen kanssa.

Koen että harjoittelusta sain juuri sitä, mitä menetelmät lupaavat. Opin käyttämään suurempaa osaa kehostani sekä käyttäessäni käsiä että jalkoja. Aloin ymmärtää mitä tarkoitetaan koko kehon voimalla, miten sitä käytetään ja eräitä keinoja sen harjoitteluun. Opin tekemään liikkeitä ja käyttämään voimaa rennommin ja vähemmällä rasituksella - selkeästi tämä näkyi mm. potkuvoiman huomattavana kasvuna. Käsitekniikoissa aloin ensi kertaa oikeastaan tajuta miten yhdistän käteni kunnolla vartalooni, eli mitä se "silkkiin kääritty teräs"-vertaus oikein tarkoittaa ja miltä se tuntuu. Samoin pariharjoittelusta koin saaneeni todella paljon irti.

Aiemmin treenaamieni lajien kannalta (pääasiassa siihen mennessä yht. n 5.vuotta tkd:tä & hoi jeon moo soolia + sekalaista muuta) aloin tajuta miten pystyn tuottamaan voimaa tekniikoihin joita olin ennen pitänyt lähinnä älyttöminä (eli en ymmärtänyt niitä). Tekniikastani ei varmaan tullut aiempaa paremman näköistä, mutta palaset alkoi loksahdella paikoilleen siitä mitä oikeastaan haluan mieluummin treenillä hakea ja mitä minun kannattaa harjoitella saadakseni oikeasti tekniikat toimimaan, edes oman kehonkäyttöni puolelta (jos ei sotketa tähän vaiheeseen vielä sitä vastustajaa).

Tästä on jo jonkunverran aikaa, en ole sitä treenannut nyt about puoleentoista vuoteen. Jos täältä löytyy nykyään aktiiviharrastajia (joita Mika varmaan tuossa huhuilikin), niin varmaan he osaavat kertoa paremmin mitä nyt tapahtuu. Mutta jos on kysymyksiä voin vastailla sen vähän perusteella mitä nyt lajista tuossa ajassa ehdin oppia.

Linkkejä:
Helsingin seura:
http://www.sisaisenvoimankeskus.fi/yiquan/
http://www.yiquan.com.pl/
http://www.tapmax.com/yq/

.marcus

Kuvake
joksanen
etupotkija
Viestit ketjussa: 2
Viestit: 3170
Lauteille: helmi 17, 2005
Paikkakunta: Turku
Viesti:

#3

Viesti joksanen » joulu 3, 2005, 22.49

Joskus minä vielä menen yi quan -tunnille kun se kerta täällä Turkkusessakin on mahdollista. Laiskuus ja mukamasepämukavuus rajoittaa.

hatuomin
ilmaanpotkija
Viestit ketjussa: 3
Viestit: 14
Lauteille: helmi 8, 2006
Paikkakunta: Tampere

#4

Viesti hatuomin » helmi 8, 2006, 18.30

Yi quan on rantautunut Suomeen lähinnä kahta kautta. Timo Heikkilä hyvinkäällä opettaa Yiquania sekä Zhang Chang Wang:n ja hänen oppilaiden välityksellä. Itse olen ollut pitkään mukana Zhangin "porukoissa".
Zhang on kolme varsinaista oppilasta Suomessa Juha Leino, Pasi Pölönen sekä Timo Klemola. Pasi vaikuttaa Helsingin alueella (http://www.sisaisenvoimankeskus.fi/) Timo (http://www.uta.fi/~fitikl/zenshindojo/) ja Juha Tampereella. Tämän lisäksi on Turussa (Petri Norri http://members.surfeu.fi/yiquanturku/) sekä Oulussa ryhmät.

Zhang on vieraillut kerran vuodessa toukokuussa jolloin on ollut leirit Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Zhang oli Yao Zong Xun oppilas. Pasin sivuilta voi lukea enemmän Zhangista.

Pääpaino on noilla harjoituksilla joita mainitsit. Itse en ole oikeastaan tehnyt kuin voiman vapautus harjoituksia sekä jonkinverran lyöntitekniikka harjoituksia noiden lisäksi.


-Harri

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit ketjussa: 29
Viestit: 86699
Lauteille: joulu 24, 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Viesti:

#5

Viesti Mika » helmi 8, 2006, 18.37

Entäs tämä Timo Heikkilä, kenen kautta hän on lajia opiskellut? Ovatko nämö kaksi ryhmittymää tiiviissä väleissä (yhteisiä leirejä jne.)?
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

marcus
kylkeenpotkija
Viestit ketjussa: 25
Viestit: 1117
Lauteille: elo 9, 2005
Paikkakunta: Helsinki

#6

Viesti marcus » helmi 8, 2006, 18.59

Mika kirjoitti:Entäs tämä Timo Heikkilä, kenen kautta hän on lajia opiskellut? Ovatko nämö kaksi ryhmittymää tiiviissä väleissä (yhteisiä leirejä jne.)?


Olen ymmärtänyt, ettei Heikkilä varsinaisesti opeta ryhmää - tai ainakin siltä vaikuttaa nettisivujen perusteella. Pari vuotta sitten ei ollut tietääkseni yhteisiä juttuja. Nykytilanteesta en tiedä.

Sivuilta luettua - hänen opettajansa on Han Jingyu. Käsittääkseni hän edustaa tätä "second course" meininkiä, jonka aloittivat Zhang Chang Wangiakin opettaneen Yao Zong Xun kaksoispojat. Täällä sivut.

Käsittääkseni (tietoni tuosta second coursesta on vain lukemalla saatua) ideana on muuttaa joitain Yi Quanin harjoitusmenetelmiä. Tai oikeammin, kun perinteisesti luotetaan että Zhang Zhuangin harjoitteleminen antaa ennenpitkää oikean kehonkäytön, tässä uudistuksessa halutaan antaa toisenlaisilla harjoitteilla ensin se fiilis mitä haetaan kehoon. Sen jälkeen voidaan tehdä perinteisiä harjoitteita, kun tiedetään mitä haetaan. Tuolla Timo Heikkilän sivuilla on tarkempia artikkeleja asiasta.

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit ketjussa: 29
Viestit: 86699
Lauteille: joulu 24, 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Viesti:

#7

Viesti Mika » helmi 8, 2006, 19.18

Juu, sen verran olen kuullut, että Timo Heikkilä opettaa melko taistelupainotteista Yi Quania ja kai aloittaa tämän opetuksen melko nopeasti, kun taas muut Yi Quan -opettajat painottavat perusteiden oppimista alkuvaiheessa. Sen tarkemmin en tiedä asiasta, enkä tiedä kuinka pitkä tuo 'alkuvaihe' on.

Kiitos linkistä!
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

hatuomin
ilmaanpotkija
Viestit ketjussa: 3
Viestit: 14
Lauteille: helmi 8, 2006
Paikkakunta: Tampere

#8

Viesti hatuomin » helmi 8, 2006, 20.12

Ymmärtääkseni Yaon pojat ovat ottaneet enemmän länsimaisen lähetymis tavan kun taas Zhang on hyvin perinteinen tapa opettaa. Ehkä ero on että Yaon pojat pitävät koulua Kiinassa ja pitävät ryhmäopetusta kun taas Zhangin tapa opettaa on taas lähinnä opettajalta - oppilaalle ja myös niin että oppilaalle annetaan vain seuraava vaiheen suunta jota pitää tutkia ja sen jälkeen keskustellaan ja saadaan taas lisä "suuntaa", jos etenemistä on opettajan mielestä tapahtunut.

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit ketjussa: 29
Viestit: 86699
Lauteille: joulu 24, 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Viesti:

#9

Viesti Mika » helmi 8, 2006, 20.21

Okei, kiitos.

Taitaa tuo Heikkiläkin pitää aika pientä piiriä ympärillään aina yhdellä kertaa. Niin nuo nettisivut ainakin kertoivat.

Ero on sitten vissiin siinä, koska taistelusovelluksia otetaan mukaan opiskeluun? Eli Zhangin jutuissa mennään sisäisille lajeille hieman tyypillisemmin eli rakennetaan sitä sisäistä voimaa ja oikeaa tekniikkaa. Missä vaiheessa alkaa vapaampi otteleminen? Onko Suomessa moni sillä tasolla?

Mutta noista leireistä kun kysyin: Onko näillä kahdella koulukunnalla yhteisiä leirejä Suomessa (tai muualla)?
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

JaniV
nilkkaanpotkija
Viestit ketjussa: 5
Viestit: 27
Lauteille: marras 12, 2005
Paikkakunta: Järvenpää

#10

Viesti JaniV » helmi 8, 2006, 21.50

Yi quanin päivitetyn version, second coursen, kehitti käsittääkseni Timo Heikkilänkin opettajan Han Jingyun isä, eivät Yaon pojat. Hän pani merkille, että ihmiset saattoivat matkia yi quanin muotoja vuosikaudet ilman, että merkittävää kehitystä kuitenkaan tapahtui ja alkoi miettiä uudenlaista lähestymistapaa. Pointti oli siinä, että oppilaan on saatava tuntea kehossaan konkreettisesti ne asiat, joista puhutaan, ettei homma jäisi vain muodon matkimiseksi ja kuvitelmiksi.

Itse treenasin kolmisen vuotta (n.1v. ohjattuna + 3 Zhangin seminaaria + enemmän tai vähemmän omin päin seisoskelua) tuota Suomessa yleisimmin harjoitettavaa yi quania. Vähän ennen viime joulua aloin käydä Timo Heikkilän opissa Hyvinkäällä.

Tuon Zhangin systeemin mukainen treenaus tapahtui porukassa, jossa lähinnä seistiin pitkiä toveja eri asennoissa ja luotiin mielikuvia mm. pallon pitelystä, sen paisumisesta, lankun vetämisestä, puun oksista tuulessa etc. Sitten oli jonkin verran askellusta ja push handsia.

Timo Heikkilän opetus on joko yksityisopetusta tai todella pienen ryhmän sisäistä (ehkä kolme treenaajaa.) Hän näyttää, mitä tehdä ja kokeilee tai katsoo harjoittelijan kehosta, onko asiat omaksuttu. Ensin harjoittelu lähtee siitä, että oppilas pystyy todella rentoutumaan konkreettisesti eikä vain kuvittele olevansa rento. Kun tämän pystyy tekemään, täytyy vielä harjoitella, jotta rentouden tila iskostuisi alitajuntaan. Tähän annettavat harjoitteet ovat työkaluja matkalla eteenpäin. Kun rentous on omaksuttu kehoon ja alitajuntaan, voidaan tietyt harjoitteet jättää ja siirtyä seuraaviin, esim. rentouden ja jännityksen vaihteluun (jännitys ei tässä tarkoita lihasjäykkyyttä vaan elastista, koko kehon työntävää/vetävää voimaa.)

Samoja periaatteita harjoitellaan sitten seisomalla eri asennoissa. Kun perinteinen yi quan nojaa harjoitteissaan mielikuviin, second course ei niinkään nojaa tähän vaan kehossa pyritään tuntemaan ja edelleen harjoittamaan sitä tilaa (rentous/jännitys/niiden vaihtelu), jonka opettaja on kädestä pitäen osoittanut. Edelleen kun perinteisessä systeemissä pallonpitelyseisonta on lajin perusasento, jota harjoitellaan aina, second coursissa harjoitteen voi jättää tai ainakin vähentää, kun sillä harjoitettavat periaatteet on omaksuttu.

Myös liikkumisharjoitukset ovat erilaisia ja niitä tehdään enemmän. Harjoitellaan, kuinka siirretään koko kehon voima suoraa linja etenevään käteen ja kuinka liike lähtee ilman valmisteluja tai latausliikkeitä.

Kyllä tämä second course tältä pohjalta tuntuu meikäläiselle motivoivammalta, perustellummalta ja tehokkaammalta. Mutta olen siis aivan alussa systeemin kanssa. Noin kolmen kuukauden treenauksen jälkeen on vielä melko hatara pohja. Se kuitenkin mainittakoon, etten ole vielä koskaan kamppailulajiurani (n. 11 v.) aikana kokenut edistyneeni kolmen kuukauden aikana kehon käytössä niin paljon kuin nyt.

Koulukunnilla ei ole yhteisiä leirejä. Timo Heikkilä ei pidä seminaareja ainakaan Suomessa vaan haluaa opettaa vain pientä määrää kerrallaan. Zhang Chang Wang tullee taas toukokuussa Turkuun, Helsinkiin ja Tampereelle.

- Jani

Kuvake
Panu
nilkkaanpotkija
Viestit ketjussa: 4
Viestit: 33
Lauteille: tammi 18, 2006
Paikkakunta: Jyväskylä

#11

Viesti Panu » helmi 10, 2006, 19.02

Mielenkiintoinen keskustelu täällä...tässä muutama ajatus minultakin.

Yiquan (mielen/intention nyrkkeily) ja Dachengquan (suuri saavutus), viittaavat molemmat käytännössä samaan lajiin. On olemassa lisäksi Taikiken, joka on japanilaisen Kenichi Sawain tekemä tulkinta Wang Xiangzhailta ja Yao Zongxunilta oppimistaan asioista. Hän oli ainut japanilainen, joka sai oppinsa "suoraan huipulta".

Tiedän erään Taikikenia Japanissa harrastavan henkilön ja hänen kertomansa perusteella laji on ikään kuin yksinkertaistettu versio Yiquanista, eli porukka tekee seisomaharjoituksia pääasiassa vain yhdessä asennossa, eli pitelevät palloa rinnalla. Yiquanissa taas on lukuisia erilaisia asentoja, joissa seisomaharjoituksia eli Zhan Zhuangia tehdään. Harjoituksia voi tehdä paitsi seisaaltaan niin myös istualtaan ja makuultaankin. Kaikilla näillä on omat etunsa ja hankaluutensa.

Kaikissa harjoituksissa pyritään niin sanotun ristiriitavoiman (vastakkaisiin suuntiin suuntautuvan voiman) tuntemiseen kehossa. Liikkuvissa harjoituksissa pyritään säilyttämään sama tunne kuin paikallaan oltaessa. Kun yksi kehon osa liikkuu niin kaikki liikkuu.

Oma tietämykseni Yiquanista on erittäin rajoittunutta, mutta olen kyllä pyrkinyt pitämään yllä Zhangilta ja kirjoista oppimiani asioita päivittäisissä harjoituksissani, jotka tähtäävät lähinnä hyvän terveyden ylläpitämiseen, eikä niinkään kamppailutaitoon. Se sanottakoon vielä Yiquanista, että kyseessä on erittäin yksinkertaisista jutuista, jotka ehkä joistakin ovat liiankin tylsiä harjoituksia...ne eivät vetoa juuri älyyn. Jos jollekin näyttää Yiquanin harjoituksen, se ei ole juurikaan esteettisesti silmää hivelevä taikka muodoltaan hankalasti opittavissa.

Timo Heikkilä on tehnyt arvokkaan työn kääntäessään Wang Xiangzhain tekstejä englanniksi. Itsekin omistan muutaman hänen käännöksistä. Olisi ilman muuta mielenkiintoista opiskella tätä "Second Coursea" joskus.

muumuupapa:
Harjoitellaan, kuinka siirretään koko kehon voima suoraa linja etenevään käteen ja kuinka liike lähtee ilman valmisteluja tai latausliikkeitä.


Tarkoittaako nämä latausliikkeet ikään kuin sellaisia liikkeitä/muotoja, joiden tarkoitus on saada tunne voimasta ennen sen vapauttamista?

muumuupapa:
Koulukunnilla ei ole yhteisiä leirejä.


Ajatella kuinka harmillista. Sen verran sisäpiiritietoja olen kuullut maailmalta, että esimerkiksi Yiquan ja Dachengquan porukan välillä vallitsee kuilu...eivät osallistu samoihin turnauksiin enää. En tiedä mikä siinäkin sitten maksaa. Ehkä Wang Xiangzhai on opettanut eri aikakausina ja eri porukoita niin erillä tavalla, että tästä syystä yhteisymmärrystä ei oikein ole päässyt syntymään jälkikäteen. Tähän kun lisää vielä eri opettajien lisäämät omat näkemykset miten asiat on niin soppa on valmis.
Kuva

JaniV
nilkkaanpotkija
Viestit ketjussa: 5
Viestit: 27
Lauteille: marras 12, 2005
Paikkakunta: Järvenpää

#12

Viesti JaniV » helmi 10, 2006, 22.50

Tarkoittaako nämä latausliikkeet ikään kuin sellaisia liikkeitä/muotoja, joiden tarkoitus on saada tunne voimasta ennen sen vapauttamista?


Voivat kai ne olla sellaisiakin. Riippunee ihan henkilöstä, mikä on ylimääräisen liikehdinnän motiivi. Monella esim. käden taakse vetäisy ennen lyöntiä on vain opittu, huono tapa. Haetaan vauhtia ja samalla näytetään vastustajalle, että täältä pesee.

Nämä nakkikioskiheijarit tietysti jokainen vähänkään kamppailusta perillä oleva karsii alkutekijöihinsä, mutta hienovaraisemmissa liikkeissä saattaa olla vaikea itse huomata valmistavia latauksia.
Esim. sellaisessa harjoituksessa, jossa ranteita roikotetaan rentoina rintakehän edessä ja sitten yhdellä impulssilla nytkäytetään sormet eteenpäin, minä vetäisin aluksi sormia ehkä sentin taaksepäin ennen nytkäytystä. Suoraan kohdetta päin etenevä, valmistelematon liike pitäisi saada alitajuiseksi, kunhan on ensin tajuisesti oivaltanut, mitä se tarkoittaa ja osannut poistaa omat ylimääräisyytensä. Tässä - ja lähes kaikessa muussakin - on hyvän opettajan panos ensiarvoista.

Koulukunnilla ei ole yhteisiä leirejä.
Ajatella kuinka harmillista.


Koska `second coursen´mukainen harjoittelu perustuu pitkälle siihen, että opettaja jatkuvasti tarkkailee oppilaan kehoa, välillä tunnustelee sitä ja tämän pohjalta poistaa vanhaksi käyneitä työkaluja ja antaa sitten uusia tilalle, eivät suuret massaleirit oikein palvelisi tarkoitusta. Tämä on myös nähdäkseni syy, miksi Heikkilä ei opeta kuin korkeintaan muutamaa ihmistä kerrallaan. En oikein ymmärrä, kuinka tällainen opetusmetodi olisi sovitettavissa siihen, mitä Zhangin leireillä olen nähnyt.

Selvennettäköön vielä, että minulla ei todellakaan ole mitään huonoa sanottavaa Zhangista tai hänen opetuksestaan, vaikka vaihdoinkin omaa harjoittelutapaani. Mies on vaikuttava ja uskottava ilmestys, jolta spirittiä ja taitoa löytyy. :respect:

Kuvake
Panu
nilkkaanpotkija
Viestit ketjussa: 4
Viestit: 33
Lauteille: tammi 18, 2006
Paikkakunta: Jyväskylä

#13

Viesti Panu » helmi 11, 2006, 00.01

muumuupapa:
Monella esim. käden taakse vetäisy ennen lyöntiä on vain opittu, huono tapa.


Mielenkiintoista. Olin kerran kurssilla, jolla ei ollut mitään tekemistä itsepuolustuksen kanssa, mutta opettaja demonstroi vaiston ja intuition eroa kutsumalla yleisöstä vapaaehtoisen ja käski lyömään kohtuunopeudella häntä kasvoihin. No, opettaja äkkiseltään väisti lyöntiä taaksepäin. Tämän jalkeen hän käski lyödä uudemman kerran ja tällä kertaa löi hyökkääjää suoraan kämmenellä päin kasvoja ennen kuin tämä ehti viedä lyöntinsä kunnolla loppuun. Ensimmäinen oli esimerkki vaistomaisesta reagoinnista ja toinen intuitiosta (jossa ei siis mitään turhia väistöjä tai muita).
Kuva

kamppaaja
munillepotkija
Viestit ketjussa: 3
Viestit: 960
Lauteille: helmi 9, 2005

#14

Viesti kamppaaja » helmi 11, 2006, 15.48

Panu kirjoitti:Se sanottakoon vielä Yiquanista, että kyseessä on erittäin yksinkertaisista jutuista, jotka ehkä joistakin ovat liiankin tylsiä harjoituksia...ne eivät vetoa juuri älyyn.


Yi quan vaatii minusta tavallista enemmän ymmärrystä koska se on hyvin suurelta osin sisäistä.

Ja johonkin mielikuvaan keskittyminen pitemmäksi aikaa ilman että ajatukset alkavat pyöriä muualla ei ole helppoa.

Tylsiltähän nuo seisontaharjoitukset aluksi tuntuvat. Jan Diepersloot on kirjoittanut että sadan tunnin harjoittelumäärän jälkeen ne alkavat tuntua varsin palkitsevilta.

marcus
kylkeenpotkija
Viestit ketjussa: 25
Viestit: 1117
Lauteille: elo 9, 2005
Paikkakunta: Helsinki

#15

Viesti marcus » helmi 11, 2006, 17.48

kamppaaja kirjoitti:Yi quan vaatii minusta tavallista enemmän ymmärrystä koska se on hyvin suurelta osin sisäistä.

Ja johonkin mielikuvaan keskittyminen pitemmäksi aikaa ilman että ajatukset alkavat pyöriä muualla ei ole helppoa.

Tylsiltähän nuo seisontaharjoitukset aluksi tuntuvat. Jan Diepersloot on kirjoittanut että sadan tunnin harjoittelumäärän jälkeen ne alkavat tuntua varsin palkitsevilta.


Samaa mieltä siitä, että ne ovat aika vaikeita harjoituksia. Toi 2nd course meininki kuulostaa kyllä todella järkevältä, koska mielestäni vaikein osuus on tajuta millaista fiilistä haetaan. Ehkä johtuu siitä, että opin nopeiten kokemalla fyysisesti asiat... Mutta ei mennyt 1,5 vuotta seisomista millään tavalla hukkaan, itseasiassa tuntui että ensimmäistä kertaa aloin tajuta itselleni todellä tärkeitä asioita tästä :ninja: meiningistä. Nopeasti vaikutuin siitä, että se on todella hyvä metodi - mutta silti oppiminen kestää kauan.

Heh, Zhang myös kommentoi tosta mielikuvajutusta joskus, että jos vain seisoo eikä käytä mieltä aktiivisesti, niin "tie on pitkä" :D. Siinä mielessä vaikea menetelmä.



Palaa sivulle Wu Guan

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 kurkkija