Muinaisista teksteistä nykypäivään

[Jonkid]

Kuinka paljon luette lajejanne koskevia tekstejä, jotka on kirjoitettu nk. "way back", aikana, jolloin esimerkiksi oma lajinne on perustettu? Oletteko kokeneet teksteistä olevan hyötyä nykypäivänä ja jos näin on tai ei ole, niin mistä syystä? Millaisia kirjoituksia luette ja onko jokin teksti juuri sinulle hyvin täkeä?

Syy miksi aloitan tämän ketjun on puhtaasti tahtoni vaalia ja kunnioittaa kamppailullisia perinteitä, jotka nykypäivänä aina välillä tuppaavat jäämään unohduksiin. Itse uskon ja koen, että entisaikaan kirjoitetuista teksteistä on ja olisi vielä paljon ammennettavaa nykypäivänkin kamppailijoille. Usein jopa yliromantisoiduista ulkomuodoistaan huolimatta esimerkiksi monista itämaisista runoista on löydettävissä ja tulkittavissa seikkoja, jotka saattaisivat edesauttaa nykypäivän harjoittelijan etenemistä omalla polullaan.

Minkä tahansa lajin harjoittelijan tulisi tietää syyt sille, miksi jotain juttua tehdään tai harjoitellaan. Kaikkia syitä ei kuitenkaan tarvitse yrittää keksiä itse, sillä pyörä on jo useimmissa tapauksissa keksitty ja dokumentoitu paljon ennen sinua.

Tietenkin vanhoissa teksteissä ja perinteissä roikkumisessa piilee aina se vaara, että unohdetaan itse harjoittelu ja omasta jutusta tulee enemmän mielikuvitusta kuin todellisuutta. Olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että "kynä ja miekka" ovat toisistaan erottamattomia, eli tietämisen (kirjallisen opiskelemisen) ja fyysisen tekemisen tulisi aina kulkea käsi kädessä. Usein vanhoja tekstejä tulkitaan "ampujan eduksi", eli tavalla, jolla ne vahvistavat juuri lukijan jo olemassaolevia omia mielipiteitä tai käsityksiä riippumatta alkuperäisen kirjoittajan tarkoitusperistä. Tästä syystä mainitsin edellä sekä kynän että miekan; jos harjoittelija ajattelee oivaltaneensa teksteistä jotain omaa tekemistä edesauttavaa, tulisi sitä voida testata käytännössä, ettei sorruttaisi pelkkään haaveiluun.

Päivittäin jossain välissä kejuun omia suosikkejani.

[KungFuMiäs]

Vanhat Kiinalaislajitextit ovat meille länkkäreille haastavia. Koska ne tulevat todella erilaisesta ajattelutavasta sekä kieli- ja kulttuurikontekstista. Hyvät textit ovat kuitenkin monesti hyvin lähellä intuitiivisia kokemuksia, ne ovat meille ihmisille yhteisiä. Mutta me olemme aika pitkälle menetetty tämä intuitiivinen tapa olla ja ajatella modernissa maailmassa (Kiinassa mukaanlukien). Siksi tälläiset vanhat textit ja yleisesti Kiinalaislajit aiheuttavat monesti kummallisia väittelyjä ja väärinymmärryksiä, myös Kiinalaislajien kesken. Vanha Kiina on melko rikasta kieltä, jolla on voitu (voidaan) kuvailla asioita jotka menevät yli hilseen ihmisiltä ilman kokemusta asiassa. Esim. jotkut Taiji kirjoitukset ovat tälläisiä, vaikka kuinka olisi syntynyt Kiinassa ja kasvanut siinä kieli- ja kulttuuriympäristössä niin asiat eivät ole ymmärrettävissä ilman suoraa kokemusta. Pahimpia sekamelskoja tulee kun joku luulee ymmärtävänsä näitä kirjoituksia ja opettaa/harjoittelee sen mukaisesti, sitä näkee paljon...

Itselläni jonkinlainen ymmärrys joihinkin näihin vanhoihin kirjoituksiin on tullut suuresti siitä että olen harjoitellut ja oppinut Kiinalaiselta opettajalta nyt lähes 13 vuotta. Opettajani ajattelutapa ja harjoittelutausta on vahvasti samasta kontekstista lähtöisin kuin nämä vanhat textit, vaikkakin Kiina on toki modernisoitunut kielellisesti ja kultturellisesti yhteiskuntatasolla niistä ajoista, mutta vanhaa kulttuuria on säilynyt mm. juuri näissä kamppailukonteksteissa. Ei ainoastaan kamppailuopetuksessa vaan ihan arkipäivän keskusteluissa asioista on avannut minulle sitä ajattelutapaa. Tämä on ehkä suurimpia lahjoja mitä olen opettajaltani saanut, tämä ajattelutapa mahdollistaa sellaisen harjoittelun ja kehittyvää ymmärrystä joka menee hyvin syvälle taitoon ja ihmisiyyteen yleensä. Tätä tulen kantamaan mukanani kaikessa mitä teen.

Vanhat textit eivät ole välttämättömiä ja ne voivat olla jopa haitallisia juuri näiden väärinymmärrysten vuoksi. Mutta sitten täytyy olla opettaja joka osaa avata niitä asioita, tavalla joka aukeaa hänen oppilailleen. Vanhat hyvät textit ovat todellakin mittaamattoman arvokkaita, siinä miten niihin on voitu kuvailla kehitysaskelia asioissa jotka menevät todella syvälle, tämä on todella haastava asia kun on kyse ihmisistä. Itse näen että ne voivat olla myös hyviä tukia kehitykselle siinä että niihin voi palata aina välillä ja katsoa ymmärtääkö mitään uutta niistä.

[Jonkid]

... Ja itämaisten tekstien kääntäminen esim. Englanniksi saattaa vääristää sanomaa entisestään. Yhdestä hyvästä kirjoituksesta saattaa löytää useita länsimaisia käännöksiä, jotka eroavat selkeästi toisistaan. Jopa yksittäisten sanojen virheellinen kääntäminen saattaa tuottaa katastrofaalisia lopputuloksia, varsinkin jos tekstejä yritetään käyttää suoraan treenaamiseen.

Yksittäisiä tekniikoita ei varmaankaan kannata tekstejä lukemalla harjoitella, ei vaikka teksti olisi kirjoitettu tällä vuosikymmenellä. Tekniikoiden suoritusperiaatteita voidaan teksteistä kuitenkin löytää ja käytännössä ehkä jopa menestyksellisesti todentaa. Sun Tzun sodankäynnin taito on esimerkiksi nykyisinkin sotavoimien yleisten taktisten periaatteiden taustalla ja yhtälailla Musashin peräänkuuluttama ajoituksen merkitys näkösällä tänäkin päivänä vaikkapa nyrkkeilykehässä.

Jollei muuta, niin tekstit toimivat huonoimmillaankin treenimotivaation polttoaineena ja inspiraation lähteenä. Näin ainakin minun kohdallani.

KFM, onko teikäläisellä kokemuksia joistain tietyistä teksteistä, jotka olet kokenut treenisi kannalta edes jollain tasolla hyödyllisiksi?

[Veepee]

Sivuhuomautuksena kääntämisen vaikeudesta. Kirjoitin tämän Meihua-ketjuun:

Shi (势)on vähän vaikea käsite, se esiintyy esimerkiksi kiinalaisessa strategiakirjallisuudessa ja sille on annettu siinä kontekstissa mitä erilaisimpia käännöksiä. Näitä ovat esim. "voima, mahti"; "energia, tilanne"; ja jopa "vapautuva energia ja näkymätön dispositio". Matti Nojonen kääntää sen "voimakapasiteetti". Itselleni sen merkitykseksi annettiin "action". Aikaisemmin kirjoitin että yksi käännös kamppailun kontekstissa voisi olla "potentiaali" tai "voima" (läh. liikevoima).

Varsinkin mainitsemassani kiinalaisessa strategiakirjallisuudessa on länsimaiseen perinteeseen verrattuna täysin erilainen käsiteavaruus. Siinä missä länsimaisen strategian elementit ovat strategia, suunnitelma ja operaatio, kiinalainen strategiakäsitteistö on sekä laajempi että moniulotteisempi, esimerkiksi "juonitteleva, harhaanjohtava suunnitelma" ilmaistaan omalla, varsin keskeisellä käsitteellä (móu, 謀).

Ei mulla muuta. En oikeestaan osaa mitään kiinalaista lajia kunnolla, niin en voi oikein lisätä tähän mitään. Tuosta kuitenkin vähän näkökulmaa.

EDIT: Strategian toinen taso taisikin olla pikemminkin "taktiikka" kuin "suunnitelma". En kyllä tiedä onko toikaan oikein.

[Jussi Häkkinen]

Sun Tzun sodankäynnin taito on esimerkiksi nykyisinkin sotavoimien yleisten taktisten periaatteiden taustalla

No tuota, tämä on aika tavalla liioittelua - samoin kuin Musashin viiden ympyrän kirjan väitetty asema liikemaailmassa. Asiat ovat aika tavalla päivittyneet ja muuttuneetkin. Toki tekstit ovat sen verran laveita, että haluamansa löytää taatusti, mutta niin, toisaalta, ovat iltapäivälehtien horoskoopitkin...

[Andy]

Sun Tzu nyt tietysti on aika tunnettu ja luettukin teos. Ei siksi että se sisältäisi jotain erityistä viisautta vaan siksi että siinä on koottuna joukko perusasioita jotka on tiedetty "iän kaiken". Lisäksi se on niin lyhyt että se on vaivaton lukea.

[Eelo]

... Ja itämaisten tekstien kääntäminen esim. Englanniksi saattaa vääristää sanomaa entisestään. Yhdestä hyvästä kirjoituksesta saattaa löytää useita länsimaisia käännöksiä, jotka eroavat selkeästi toisistaan. Jopa yksittäisten sanojen virheellinen kääntäminen saattaa tuottaa katastrofaalisia lopputuloksia, varsinkin jos tekstejä yritetään käyttää suoraan treenaamiseen.

Mielenkiintoista on tosiaan kääntäminen kiinaksi ja kiinasta. Esimerkiksi protestanteilla ja katolilaisillahan on eri sanat Jumalalle kiinaksi koska ei voitu joskus sopia yhteisestä käännöksestä. Tästäkin on seurannut erinäistä hämminkiä. En yhtään ihmettelisi jos länkkäreille olisi lähes mahdotonta ymmärtää jotain vanhoja kiinalaisia kamppailutekstejä.

[Jonkid]

Sun Tzun sodankäynnin taito on esimerkiksi nykyisinkin sotavoimien yleisten taktisten periaatteiden taustalla

No tuota, tämä on aika tavalla liioittelua - samoin kuin Musashin viiden ympyrän kirjan väitetty asema liikemaailmassa. Asiat ovat aika tavalla päivittyneet ja muuttuneetkin. Toki tekstit ovat sen verran laveita, että haluamansa löytää taatusti, mutta niin, toisaalta, ovat iltapäivälehtien horoskoopitkin...

Pikkusen kärjistetty, myönnetään mutta kyllä sodankäynnin taito on edelleen viitattu teos tietyissä taktiikan ja strategian tutkimuksissa. Nykyajan yleiset taktiset periaatteet ovat tietenkin kehittyneet Sun Tzun ajoista ja hyvä että ovatkin, kiitos tieteen ja kehityksen. Osa on kuitenkin edelleen luonteeltaan samanlaisia. Asioiden tulkitseminen sanatarkasti vanhasta tekstistä on tehtävä varoen.

Laveasta tulkinnasta itsekin jo mainitsin tuossa aiemmin. Vanhoja tekstejä luettaessa ja tulkittaessa on aina muistettava, että tekstistä saa parhaimmillaankin irti vain nimenomaan tulkintoja. Niitä voidaan sitten käytännössä konkretisoida ja todeta ne hyviksi tai huonoiksi.

Ja niinku Andy totesi, osaan teksteistä on niputettu "universaaleja totuuksia" tai itsestäänselvyyksiä, jotka kantavat ympäripyöreydessään vuosisadoista toiseen. Kyse onkin siitä, että yksilö tunnistaa teksteistä tämmöisiä ja alkaa soveltamaan niitä käytäntöön, ellei ole niin jo tehnyt.

[Aihki]

Nythän puhutaan ideogrammien kääntämisestä sanoiksi. Ei ole helppoa se. Itse en osaa, mutta poika on opetellu kanjeja niin, että pystyy lukemaan japania ja kiinaa jotenkin, aina välillä kysyn käännösapua ja yleensä saan takaisin luennon siitä mitä se saattaisi merkitä.

[KungFuMiäs]

KFM, onko teikäläisellä kokemuksia joistain tietyistä teksteistä, jotka olet kokenut treenisi kannalta edes jollain tasolla hyödyllisiksi?

Mähän en Kiinaa lue enkä puhu niin olen aina lukenut näitä käännöksiä vahvalla epäilyksellä. Mutta jos taustalla on jokin kokenut kamppailija kääntämässä niin ainakin siinä voi saada hyviä vinkkejä tämän kyseisen kääntäjä-kamppailijan kokemuksesta, ne kuitenkin aina loistavat läpi. Vanhat textit ovat enemmän kuriositeetteja minulle. Jos texteistä puhutaan niin olen saanu ehkä eniten ihan haastatteluista, esim. "Nei jia quan" kirja joka sisältää eri opettajien haastatteluja on antanut hyviä asioita. Mutta jos vanhoista texteistä niin ehkä jotain mielenkiintoisia ajatuksia on tullut mm. tästä: http://www.chinafrominside.com/ma/taiji ... gIWMA.html" onclick="window.open(this.href);return false;

[Antti]

Nythän puhutaan ideogrammien kääntämisestä sanoiksi. Ei ole helppoa se. Itse en osaa, mutta poika on opetellu kanjeja niin, että pystyy lukemaan japania ja kiinaa jotenkin, aina välillä kysyn käännösapua ja yleensä saan takaisin luennon siitä mitä se saattaisi merkitä.

Kiinalaiset kirjoitusmerkit eivät oikeastaan ole ideogrammmeja samassa mielessä kuin vaikkapa liikennemerkit tai hymiöt, sillä ne itsessään jo merkitsevät sanoja. Toki niiden ominaispiirre on, että merkki sisältää enemmän tietoa merkityksestä kuin ääntöasusta (vaikka välillä merkit viittaavat myös ääntöasuun, esim. 嗎), mutta ei ole mitään periaatteellista syytä (äärettömän epäkäytännöllisyyden lisäksi), etteikö vaikkapa suomea voisi kirjoittaa kiinalaisilla merkeillä käyttäen kieliopillisten päätteiden merkitsemiseen jotain toista kirjoitusjärjestelmää tukena: esim. "talossa asuu kaksi perhettä" voitaisiin kirjoittaa "家ssa 住u 二 戶tä". Suunnilleen näinhän japanin kirjoitusjärjestelmä toimii. Kääntäminen kohdistuu joka tapauksessa sisältöön (merkitykseen) eikä kirjoitusjärjestelmään.

Sun Tzun sodankäynnin taito on esimerkiksi nykyisinkin sotavoimien yleisten taktisten periaatteiden taustalla

No tuota, tämä on aika tavalla liioittelua - samoin kuin Musashin viiden ympyrän kirjan väitetty asema liikemaailmassa. Asiat ovat aika tavalla päivittyneet ja muuttuneetkin. Toki tekstit ovat sen verran laveita, että haluamansa löytää taatusti, mutta niin, toisaalta, ovat iltapäivälehtien horoskoopitkin...

Pikkusen kärjistetty, myönnetään mutta kyllä sodankäynnin taito on edelleen viitattu teos tietyissä taktiikan ja strategian tutkimuksissa. Nykyajan yleiset taktiset periaatteet ovat tietenkin kehittyneet Sun Tzun ajoista ja hyvä että ovatkin, kiitos tieteen ja kehityksen. Osa on kuitenkin edelleen luonteeltaan samanlaisia. Asioiden tulkitseminen sanatarkasti vanhasta tekstistä on tehtävä varoen.

Euroopassa on ammattimaisesti sodittu ja kirjoitettu sodankäynnin taidosta jo kauan ennen Sun Tzun kääntämistä millekään eurooppalaiselle kielelle. Vaikka kyseinen opus onkin ilmeisesti myöhemmin kuulunut sotatieteiden opintojen klassikoihin, ei ole mielestäni syytä olettaa, että sen vaikutus sotavoimiin yleisesti olisi erityisen merkittävä verrattuna omasta perinteestä teknologisen ja muun kehityksen kautta muotoutuneeseen oppiin. Itä-Aasiassa sitä on tosin käsittääkseni luettu oppikirjana pidempäänkin, vähän samaan tapaan kuin Eukleideen geometriaa lännessä.

[KungFuMiäs]

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni tulikin mieleen Bajin osalta useitakin vanhoja textejä ja lauseita joista on ollut apua ymmärtämiseen. En vaan mieltänyt niitä tähän aiheeseen kuuluvaksi koska opettajani on aina avannut niitä hyvin laajasti että asia on mennyt perille. Useimmiten olen unohtanut alkuperäisen lauseen kun tarkoitus on juurtunut päähän.

Esim. nämä neljä lausetta http://baji.se/blog/?p=629" onclick="window.open(this.href);return false; (ei löydy muualta netistä parempaa kuin nämä kung fu veljeni tekemät pikaiset muistiinpanot. Tuossa on Bajin harjoittelun neljä vaihetta ja mitä ne sisältävät. Näitä ei oppilas yritä aktiivisesti tehdä vaan nämä lauseet antavat osviittaa siihen missä ollaan ja mihin ollaan menossa.
1. Ming jin (näkyvä voima). Yi da zhou li si feng mo. Harjoittele kuin hullu demoni. Meinaa liikkeenlaatua ja millä mielellä tehdään liikkeitä, täysillä hullun voimilla, kaikki irti koneistosta ja vähä lisää.
2. Cang jin (tukeva voima). Er da shan zhan. Liikkeet pitäisi olla sen verran vahvaa että voi puolustauta ja hyökätä samassa. (Hitto tämä on luiskahtanut mielestä, täytyy mennä nöyrästi kysymään sifulta että voisitko TAAS selittää niitä neljää vaihetta...)
3. An jin (piilotettu voima). Cun jie cun na cun chu rou. Cun on kiinalainen mittayksikkö, aika sama kuin tuuma. Eli tuuman liikkeitä, meinaten että tehoa pitäisi olla sen verran että ei tarvitse käyttää kovin isoa liikettä.
4. Hua jin (vaikea kääntää, ylivoimainen voima tms.). Si lian jin gu pi rou he. Harjoittelun pitäisi vaikuttaa syvälle kehoon luita ja jänteitä myöten, tehden niistä "timanttia".

Toinen juttu tulee Luotan Bajin quan pusta. Tämä selvensi minulle mitä hengitys tarkoittaa:"Golden bell cover" (JinZhong Zhao) : 韩氏八极小架声法歌诀

八极声法属上乘， 六功齐备乃正宗。
养生延命长意走， 气运血行百脉通。
古来私秘传家宝， 苦修自炼在僻静。
全体内运贯真气， 神意形力配当中。
抖身内外合凑紧，气起丹田四梢惊。
助劲加扣金钟罩，抗力犹似铁衫封。
上下哼哈威势巨，里外七三用无穷。

: Rhyme formulas on the Han family baji XiaoJia sound (i.e. breathing) method

- The baji sound method belongs to the highest level (of knowledge), it is orthodox only if the 6 effects are achieved.
- (It should) go through improving health, extending life and increasing intention (Yi), (and make) the Qi carry the blood through the hundred veins (or meridians).
- (It is) a secret family heirloom since time immemorial, practice it strictly and refine it in seclusion.
- (It should) carry the inborn vitality (ZhenQi) through the whole body, (and let) Spirit (Shen) and Intention (Yi) create force equally distributed inside (the body).
- (It should) shake the body and make inside & outside combine together tightly, (and let) the Qi activate the 4 end of DanTian.
- (It should) help to buckle the “Golden bell cover” (i.e. protection against blows), (and make your) resistance ability look like an iron shirt envelope.
- (Use) up & down Heng & Ha of huge power, (it can be) used inside and outside inexhaustibly.

[Lasse Candé]

Onko "4 end of DanTian" jonkinnäköinen ajatus siitä kuinka keskusta on yhteydessä raajoihin? Tai ikäänkuin vasen ja oikea sekä ylä- että alapuolella?

Siinä missä länsimaisen strategian elementit ovat strategia, suunnitelma ja operaatio, kiinalainen strategiakäsitteistö on sekä laajempi että moniulotteisempi, esimerkiksi "juonitteleva, harhaanjohtava suunnitelma" ilmaistaan omalla, varsin keskeisellä käsitteellä (móu, 謀).

Eikös tuohon tarkoitukseen sovi lyhyesti ja ytimekkäästi sana "juoni"?
Mutta ei siinä, pointti tuosta että sanat haukkaavat vain tietyn osuuden toisesta sanasta toisesta kielestä ja on myös samalla itsessään laajempi johonkin toiseen suuntaan on yleistä. Japsipuolella Musashin kirjasta on nyt erinomainen käännös ruotsiksi, jossa juurikin sanoja avataan monelta kantilta ja paljon tehty lisätutkimusta. Perustuu mitä ilmeisemmin myös alkuperäisempään versioon kuin käytännössä kai kaikki sitä edeltävät käännökset. Valitettavasti se häviää saman verran luettavuudessa kuin mitä se avaa käsitteitä (japania ja huonoa ruotsia sekaisin), mutta tämä ei tietenkään vaikkapa kaltaiselleni kirjan fanille ole ongelma eikä mikään.

Sitten se alle 10v vanha käännös Sotimisen taidosta on aika hyvä myös tuossa että miten siinä tutkaillaan merkityksiä.

[KungFuMiäs]

Onko "4 end of DanTian" jonkinnäköinen ajatus siitä kuinka keskusta on yhteydessä raajoihin? Tai ikäänkuin vasen ja oikea sekä ylä- että alapuolella?

Ihan varmasti en osaa sanoa. Ottaen huomioon textin kontekstin niin luultavasti on kyse tavallaan raajoista, että energia pääsee joka puolelle kropan päätepisteisiin.

[Hakkyouken]

EDIT: Strategian toinen taso taisikin olla pikemminkin "taktiikka" kuin "suunnitelma". En kyllä tiedä onko toikaan oikein.

Tarkoittanet sodankäynnin tasoja. Taktiikka, operaatio, strategia. Taktiikka on joukkojen perus menettelytavat. Operaatiot ovat osa suurempaa strategiaa; strategia on suurin kokonaisuus.

Kiinalaiset kirjoitusmerkit eivät oikeastaan ole ideogrammmeja

六書 eli kiinalaisten merkkien kuusi tyyppia:
指事文字 - ideogrammi, esim. 一(1), 下(alla)
象形文字 - pictogrammi, esim. 日(aurinko), 山(vuori)
形聲(tai 象声 tai 諧声)文字 - photosemaattinen merkki (sis. yli 90% merkeistä), esim. 伸, 呻, 神
(vasen osa kuvaa merkitystä, oikea ääntämistä, kaikissa sama tai samankaltainen ääntäminen)
會意文字 - yhdistelmäideogrammi, esim. 休(人(ihminen)+木(puu)=levätä)
假借文字 - phoneettinen laina, esim. 然 > 燃 (merkitys muuttuu, mutta lausuminen on sama tai lähes sama.
転注文字 - johdannainen sukulaissana. On olemassa useampi eri selitys, yksi esimerkki: kun 長 lausutaan chang2, se tarkoittaa "pitkä", mutta kun se lausutaan zhang3 se tarkoittaa "kasvattaa" (esim. lapsen kasvatus). Termi ei ole nykyään yleisessä käytössä, se on vaikea käsite enkä osaa kiinaa, joten en tuon paremmin osaa termiä avata.

Yllä olevissa esimerkeissä "samankaltainen ääntäminen" on mahdollisesti alunperin ollut täysin sama, mutta ääntäminen, niinkuin merkityksetkin, muuttuvat aikojen saatossa, mikä vain lisää haastetta ymmärtää vanhoja kiinalaisia tekstejä.