Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Kungfun historia

Kiinalaiset lajit

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Puni
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 3479
Lauteille: Kesäkuu 2010
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Taekwondo Ilshin
Sivulajit: -
ITF Taekwon-Do
(Ch'ang Hon)
WTF Taekwondo
(Kukkiwon, SimUu)
Takalajit: -
Urheilu
Kilpailu
Tykännyt: 177 kertaa
Tykätty: 22 kertaa
Viesti:

Kungfun historia

#46

Viesti Puni » joulu 29, 2013, 11.01

Kuva
'nuff said.
Kamppailutaiteiden maaritelmä: Energian tuottaminen ja ohjaaminen kohti päämäärää, jossa vallitsee täydellinen harmonia ja väkivallattomuus.
Risto Hentunen

(Puni) Olet kamppailu-urheiliijan irvikuva ja kamppailuyhteisön häpeäpilkku mielipiteittesi kanssa.
-JM


Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 88949
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 631 kertaa
Tykätty: 219 kertaa
Viesti:

Kungfun historia

#47

Viesti Mika » joulu 29, 2013, 11.52

Puni, tuollaiset hämärät viestit voivat omasta mielestäsi olla hauskoja tai tarkoituksenmukaisia, mutta meitä muita ne häiritsevät. Voisitko valottaa, mitä nyt tuollakin viestilläsi tarkoitit?
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
Puni
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 3479
Lauteille: Kesäkuu 2010
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Taekwondo Ilshin
Sivulajit: -
ITF Taekwon-Do
(Ch'ang Hon)
WTF Taekwondo
(Kukkiwon, SimUu)
Takalajit: -
Urheilu
Kilpailu
Tykännyt: 177 kertaa
Tykätty: 22 kertaa
Viesti:

Kungfun historia

#48

Viesti Puni » joulu 29, 2013, 12.28

Mika kirjoitti: Puni, tuollaiset hämärät viestit voivat omasta mielestäsi olla hauskoja tai tarkoituksenmukaisia, mutta meitä muita ne häiritsevät. Voisitko valottaa, mitä nyt tuollakin viestilläsi tarkoitit?
Selitys ei liity aiheeseen millään tavalla (ja selittäminen poikkeuksetta huonontaa ihan mitä tahansa), mutta voinemme keskustella tarvittaessa vaikkapa yksityisviestitse.

Ymmärtääkseni tässä kuitenkaan häiriintyneitä ei esiintynyt muualla kun tässä lainauksessa, Andyn viestistä voi tehdä toki tulkintoja.
Kamppailutaiteiden maaritelmä: Energian tuottaminen ja ohjaaminen kohti päämäärää, jossa vallitsee täydellinen harmonia ja väkivallattomuus.
Risto Hentunen

(Puni) Olet kamppailu-urheiliijan irvikuva ja kamppailuyhteisön häpeäpilkku mielipiteittesi kanssa.
-JM

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 88949
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 631 kertaa
Tykätty: 219 kertaa
Viesti:

Kungfun historia

#49

Viesti Mika » joulu 29, 2013, 12.33

Voisitko nyt kuitenkin kertoa, mitä tuolla kuvalla ja sillä aiemmallakin viestilläsi tarkoitit?

Facebook on sitä varten, että siellä voi korostaa itseään. Potkussa on tarkoitus keskustella yhdessä muiden kanssa.

Alueen ylipotkijana aion vaalia alueen keskusteluja. Keskusteluissa tärkeää on muiden kanssa keskusteleminen.

Kuvake
Paanari
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 17
Viestit: 1925
Lauteille: Maaliskuu 2006
Tykännyt: 0
Tykätty: 2 kertaa

Kungfun historia

#50

Viesti Paanari » joulu 29, 2013, 12.52

Eipä nyt hätäillä, kestää jokusen päivän ennen kuin Punin kirjekyyhky palaa Pjongjangista.
Sieltä saapuu uusi virallinen historiikki pienen niemimaan vaikutuksesta Kiinalaisten taistelulajien kehitykseen. :bow:

Jaska
EX AGMINE HACCAPELLORUM LIBERA NOS DOMINE

Kuvake
Puni
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 3479
Lauteille: Kesäkuu 2010
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Taekwondo Ilshin
Sivulajit: -
ITF Taekwon-Do
(Ch'ang Hon)
WTF Taekwondo
(Kukkiwon, SimUu)
Takalajit: -
Urheilu
Kilpailu
Tykännyt: 177 kertaa
Tykätty: 22 kertaa
Viesti:

Kungfun historia

#51

Viesti Puni » joulu 29, 2013, 13.03

Paanari lienee ollut osin vitsailumielellä liikenteessä, mutta pitää paikkansa, että "paikallisen" hevontuuban joukossa on sellaisiakin näkemyksiä, että nimenomaan Korean niemimaalta liikkeelle lähteenet voimat ovat levittäneet alunalkujaan elvistelylajeja itävinkuintiaan. Eli siis että reitti, karrikoidusti, onkin Korea->Kiina->Japoneesi->Korea->maailma alun alkujaan.

Tässä kyllä olisi jollain tasolla kutkuttava analogia tuohon munkkien levittämään sirkus-rahanteko -viittaukseen aiemmin, kas kun Korean pojilla ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa tuotteistaa lajejansa. Romanttinen pelleily ja henkistyminen on sitten yhytetty tähän pienellä viiveellä.

Meillä läskeillä filosofeilla kun katsokaas on monesti hieman ongelmallista tuo fyysinen suorittaminen.

Olen vain valitettavan kädetön tuon kirjallisen (lähde)materiaalin referoimisessa, joten joudun tälläistä puskahuutelua tällä viestillä harjoittamaan.
Kamppailutaiteiden maaritelmä: Energian tuottaminen ja ohjaaminen kohti päämäärää, jossa vallitsee täydellinen harmonia ja väkivallattomuus.
Risto Hentunen

(Puni) Olet kamppailu-urheiliijan irvikuva ja kamppailuyhteisön häpeäpilkku mielipiteittesi kanssa.
-JM

Kuvake
Paanari
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 17
Viestit: 1925
Lauteille: Maaliskuu 2006
Tykännyt: 0
Tykätty: 2 kertaa

Kungfun historia

#52

Viesti Paanari » joulu 29, 2013, 13.17

Puni kirjoitti: Ottaen huomioon, että läpsyttely- ja nujulajit on aina ollut jonkinlaista sirkuspelleilyä ja esittelykamaa posetiivarin apinan tapaan, on hämmästyttävää, kuinka tosissaan nykyihmiset tuntuu ottavan klovnin roolinsa, toisten klownien rooleista nyt puhumattakaan.
Puni, viitannet tähän ;)
Pitkät pyhät jotka jatkuu vielä, jotenka hauskuutan paria jäljellä olevaa aivosoluuni ja pohdiskelen Intian ihmeiden mahdollista vaikutusta käsien ja jalkojen heilutteluun Manner-Kiinassa...
Intialla on ollut voimakas vaikutus Kiinaan Hindulaisuuden kautta ja en pitäisi poissuljettuna etteikö myös muksimistaidot olisi siirtyneet sinne päin ja jollain tavalla vaikuttaneet paikalliseen tapaan toimia.
Jatketaampa haihattelua... Päästiin jo Nepaliin asti ja nepalin sotaisaan historiaan linkkien kautta...
Jaska
EX AGMINE HACCAPELLORUM LIBERA NOS DOMINE

Kuvake
Paanari
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 17
Viestit: 1925
Lauteille: Maaliskuu 2006
Tykännyt: 0
Tykätty: 2 kertaa

Kungfun historia

#53

Viesti Paanari » joulu 29, 2013, 15.07

oskar kirjoitti: Tota Tiibet-Kiina ja varsinkin Intia-Kiina yhteyttä pidän aika vähäisenä.
En nyt pidä wikipenaalia kovinkaan luotettavana tietolähteenä mutta, lainaan sieltä pätkän Tiibetin historiasta.


"Tiibetin valtakunta alkoi laajeta pienempien paikalliskansojen kustannuksella. Tiibet kävi sodan Kiinaa vastaan vuosina 635–636, ja vuosina 763–764 Tiibet valloitti Kiinan pääkaupungin."

Luulisin/arvelisin Tiibetin vaikutuksen olleen aikoinaan merkittävä. Keisaria harmitti ainakin Tiibettiläisten temput.
Ahisti varmaan myöhempiä keisareitakin vuoristosta, mereltä ja pohjoisen aroilta päälle painavat barbaarit.
Uskoisin naapuri valtakuntien vaikuttaneen taistelulajeihin ja muuhunkin sotilaalliseen toimintaan voimallisesti.

Nyt jätän vuoristoseudut ja siirryn arolle, Mongoleilla oli runsaati eri painityylejä ja joutupa Keisari järjestämään kisojakin aron poikien ja Mantsujen(?) välille...

Jaska
EX AGMINE HACCAPELLORUM LIBERA NOS DOMINE

Kuvake
Shaolinsi
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 502
Lauteille: Syyskuu 2009
Paikkakunta: Dengfeng
Etulaji: Perinteinen Shaolin 少林拳
Sivulajit: Itsepuolustus
Tykännyt: 0
Tykätty: 15 kertaa

Kungfun historia

#54

Viesti Shaolinsi » joulu 29, 2013, 15.51

Andy kirjoitti: Van Gulikin teoksissa tämä näkyy siten, että hän kertoo jäljittelevänsä kiinalaisten salapoliisikertomusten tapaa kuvata buddhalaiset munkit hyvin epäedullisessa valossa ja usein joku tarinan konnista onkin buddhalainen munkki. Tämä johtuu siitä, että kiinalaiset kirjailijat olivat pääosin kungfutselaisen valtionuskonnon kannattajia.

Tällä asialla on varmaan jotain tekemistä sen kanssa, että buddhalaisten munkkien tappelutaidot ovat kovin tunnettuja.
Lisään tähän ketjuun aikaisemmin kirjoittamani viestit buddhalaisten munkkien tappelutaitoihin liittyen (nämä olivat alunperin toisessa viestiketjussa):

Ming-dynastian (1368–1644) lopulla ympäri Kiinaa oli löydettävissä useita eri soturimunkkien järjestöjä: Shaolin, Mount Emei, Mount Wutai, Mount Funiu ja Wudang. Parhaiten tunnettu Shaolin ei siis ollut poikkeus munkkisotilaissa (monastic troops). Tästä on useita lähteitä:

Kiinalainen sotilaskomentaja He Liangchng (?-1565) kommentoi Records of Military Tactics (Zhenji) -teoksessaan, kuinka Shaolinin keppitaistelutaidot levisivät aikanaan eri luostareiden välillä. Hän viittaa Shaolin-taitojen levinneen etenkin Mount Funiun munkkien keskuudessa.

Keväällä 1512 Kiinassa tutkittiin, kuinka useat keisarilliset joukot (tähän sisältyi myös useita eri soturimunkkeja) ryöstelivät siviiliväestöä. (Lähde: Ming shi lu, Wuzhong reign, 86.1851)

Itseasiassa Kiinan keisari, Zhu Yuanzhang (1328-1398), Ming-dynastian perustaja aloitti uransa Huangyuen luostarissa. Tämä ei kerro tietenkään mitään siitä, että hän olisi ollut treenamassa siellä kamppailua. Heti luostarielämän jälkeen 23-vuotiaana hän kuitenkin johti armeijaa, joka valtasi Kiinan. Tämän takia epäillään, että hän olisi saanut sotilaskoulutusta luostarista. Tämä ei tietenkään ole varmaa. (Lähde: Wu Han, Zhu Yuan-zhang Zhuan, sivut 11-16)

Näiden väkivaltaisten buddhalaisten munkkien tavat aiheuttivat luonnollisesti kritiikkiä muissa buddhalaisissa. Tunnettu buddhalainen ajattelija Yuanxian (1578-1657) oli suuri kritisoija soturimunkkien väkivaltaa kohtaan. Hän syytti munkkien sotilaallisesta koulutuksesta hallituksen virkamiehiä. Hän kirjoitti munkkien hauraudesta runon Lament on Monastic Troops (Sengbing tan) (Lähde: Gushan Yongjue heshang guanglu 24.16a-b)

Ming-ajan kirjailijat pitivät Shaolin-temppelin kamppailua parhaimpana, Funiun munkit tulivat hyvänä kakkosena ja Wutai tuli listauksessa kolmanneksi. Muissakin Kiinan temppeleissä harjoiteltiin kamppailua. (Lähde: Huang Zongxi, Nanlei wending, 8.130 ja Wile, T'ai-chi's Ancestors s. 56)

Olihan temppeleiden välillä muitakin kontakteja. Shaolin-temppelin apotti Huanxiu Changrun (?-1585) oli tunnetun Funiu-mestarin opissa (Lähde: Zheng Ruocheng, Jiangnan jing lue, 8b.22b)

Temppelien välisestä kamppailuvaihdosta kertoo Shaolin-keppitaistelun legenda Biandun (?-1563). Shaolinista lähdön jälkeen herra matkusti Mt. Emeille opettamaan kamppailutaitoja. (Lähde: Cheng Zongyou, Shaolin gunfa, 1.1b; Fu Mei, Song shu, 9.33b-34 ja Weng Yucheng Shaoling fanggu, s. 309-310)

_______________________________________


Mitä itse Shaolin-temppelin todistettavissa olevaan historiaan tulee, niin se voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri vaiheeseen:


1) Sotilastaidon alkulähteet (500-900):


Shaolin-temppeli sijaitsi entisen Kiinan pääkaupungin Luoyangin läheisyydessä. Tämä teki Shaolin-temppelin sijainnista strategisesti merkittävän. Vuonna 621 Shaolin-munkit osallistuivat keisari Li Shiminin sotaan Wang Shichongia vastaan. Näiden taisteluiden johdosta Shaolin palkittiin Tang-dynastian johdosta suurella vauraudella ja samalla he saivat keisarillisen koskemattomuuden. Nämä uroteot on kaiverrettu vuoden 728 Shaolin-temppelin kivitauluun, joten ne ovat nykyajan tietojen mukaan historiallisesti paikkaansa pitäviä.

Tässä asiassa on kuitenkin yksi iso ongelma. Ei ole minkäänlaista tietoa siitä, että Shaolin-munkit olisivat tällöin kehittäneet oman taistelutyylin. Historiankirjoissa lukee vain, että munkit osallistuivat taisteluihin. Sehän voi olla mitä tahansa kepeillä lyömisestä miekkailuun. Se ei kerro mitään omasta taistelutyylistä. Voi siis olla, että Shaolin Kung Futa ei olisi ollut olemassakaan tuolloin vielä. Tämän takia Shaolin Kung Fu ei todennäköisesti ole niin vanha kuin yleisesti väitetään.


2) Systemaattinen kamppailutaidon harjoittelu (900-1600):


Ming-dynastian lopulla ympäri Kiinaa oli löydettävissä useita eri soturimunkkien järjestöjä: Shaolin, Mount Emei, Mount Wutai, Mount Funiu ja Wudang. Soturimunkit kukoistivat Ming-dynastian armeijan huonon tilan vuoksi. Tämä oli Shaolinin kulta-aikaa. Shaolin-munkkeja käytettiin muun muassa keisarin toimesta paikallisten rosvojoukkojen kukistamiseen ja taisteluissa merirosvoja vastaan.

Vasta näihin aikoihin voidaan historiallisesti todistaa, että Shaolin munkit kehittivät oman taistelutyylin. Ensimmäinen historiallinen todiste Shaolinin omasta kung fusta on vuodelta 1610 Cheng Zhongyoun kirja Exposition of the Original Shaolin Staff Method.


3) Aseeton kamppailu ja kamppailun yhdistyminen henkiseen kasvuun (1600-):


Ensimmäinen historiallinen maininta Shaolinin aseettomasta kamppailusta on Tang Shunzin (1507-1560) runossa Song of the Emei Monk's fist. Runo mainitsee Emei-luostarin lisäksi Shaolinin aseettoman kamppailun. Vasta näihin aikoihin voidaan siis jäljentää Shaolinin aseeton kamppailu. Tämän jälkeen kuluu useita vuosikymmeniä seuraavaan mainintaan Shaolinin aseettomasta kamppailusta. Tämä saattaa omalta osaltaan merkitä sitä, että vielä tähän aikaan Shaolinissa harjoiteltiin pääasiassa aseellista kamppailua gun-sauvalla.

Ensimmäiset kattava kirjalliset todisteet Shaolinin aseettomasta kamppailusta on Qing-dynastian (1644-1911) kirjat The Hand Combat Classic ja Xuanji's Acupuncture Points. Kirjojen sotilastekniikoiden sanotaan pohjautuvan Shaolin-temppelin oppeihin.

Perusta nykyaikaisella Shaolin Kung Fulle, jossa henkinen kasvu on osana fyysisiä kamppailutaitoja, syntyi Ming-kauden lopun ja Qing-kauden alun aikana. Tänä aikana vanhat taolaisuuden Daoyin-voimisteluperiaatteet yhdistyivät kiinalaiseen kamppailutaitoihin. Vasta siis näihin aikoihin (1600-luvun alkuihin) voidaan varmaksi sanoa, että "qi-energia" tuli osaksi Shaolin Kung Futa. Ennen sitä Shaolin keskittyi pääasiassa sotataitoihin. Voi kuitenkin olla mahdollista, että henkinen kasvu oli osana Shaolin Kung Futa myös aiemmin, mutta siitä ei ole luotettavia todisteita. Vuoden 1624 kirja Sinews Transformation Classic oli ensimmäinen kirja, jossa sotataidot, terapeuttiset ja uskonnolliset tavoitteet nitoutuvat yhteen.

Lähteet Shaolin-temppelin historiaa koskien: The Department of East Asian Studies, Tel Aviv University (Shahar M. The Shaolin Monastry - History, Religion and the Chinese Martial Arts)
Olen 32. sukupolven Shaolin-opettaja. Opettamani laji koostuu Wang Ding Yin, Shi Suxin ja Shi De Chanin opetuksista.

Loistava suomenkielinen Shaolin-kirja on nyt saatavilla. Tilaa tästä. Kirjasta julkaistiin myös pehmeäkantinen versio 1/2018.

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 16269
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 137 kertaa
Tykätty: 246 kertaa
Viesti:

Kungfun historia

#55

Viesti Andy » joulu 29, 2013, 17.51

Nähdäkseni noista sirkusjutuista jos on jotain asiaa, niin kannattaisi perustaa niille oma ketju eikä postailla niistä random-ketjuihin, joihin ne eivät mitenkään liity. Voinhan minkäkin alkaa kommentoida vaikka UFC:n tuloksia ITF-sääntökeskusteluun, mutta mitä järkeä siinä on?

Noista vaikutteista eri kansojen kesken. Sehän nyt on ihan selvää, että vuosisatojen saatossa on ainakin yksittäisiä henkilöitä mennyt rajan yli ja tietovaihtoa tapahtunut. Se on sitten taas toinen juttu, että onko nykyään jäljellä mitään sellaista tyyliä/lajia, jonka oppimäärästä huomattava osa periytyisi vaikka nyt tiibetiläisen mestarin opeista. Jos jonkun lajin esi-opettaja onkin 1700-luvulla treenannut muutaman kuukauden jonkun tiibetiläisen kanssa, niin paljonko sitä tietoa on välittynyt vuosisatojen läpi?

Toinen juttu on se että miksi pitäisi ajatella oppien siirtyneen erityisesti Kiinaan päin? Kiinahan on paljon tunnetumpi kamppailulajimaa kuin vaikka Tiibet tai Intia. Pikemmin tulisi mieleen että tiibetiläiset ja intialaiset olisivat saaneet oppia kiinalaisilta. Aika vähän kai suomalaisia (tai edes argentiinalaisia) menee opettamaan kamppailulajeja esimerkiksi Brasiliaan.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders

Kuvake
Paanari
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 17
Viestit: 1925
Lauteille: Maaliskuu 2006
Tykännyt: 0
Tykätty: 2 kertaa

Kungfun historia

#56

Viesti Paanari » joulu 29, 2013, 18.05

Kyllä, kyllä, tarkkaan jos luit niin, huomasit että olen antanut mielikuvitukseni lentää pyhien ratoksi.
Itse uskon että kun maat/kansat/kulttuurit otti yhteen niin tiedon siirto oli molemmin puolista.
Kiinassa oli ilmeisen hyvin järjestäytynyt virkakoneisto ja asiat on paremmin kirjattu ylös.
Toisn ylöskirjatut asiat alkavat mukiloinnin osalta 1200-luvun lopulta.
Aseetonta mättöä on ollut kivikaudesta lähtien... uskoisin.
Yllättävän siististi keskusteltiin tällä kertaa...
Jaska
EX AGMINE HACCAPELLORUM LIBERA NOS DOMINE

oskar
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 604
Lauteille: Kesäkuu 2006
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: chen taiji
Sivulajit: baji, bagua, xingyi
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Kungfun historia

#57

Viesti oskar » joulu 29, 2013, 22.27

Paanari kirjoitti:
oskar kirjoitti: Tota Tiibet-Kiina ja varsinkin Intia-Kiina yhteyttä pidän aika vähäisenä.
En nyt pidä wikipenaalia kovinkaan luotettavana tietolähteenä mutta, lainaan sieltä pätkän Tiibetin historiasta.


"Tiibetin valtakunta alkoi laajeta pienempien paikalliskansojen kustannuksella. Tiibet kävi sodan Kiinaa vastaan vuosina 635–636, ja vuosina 763–764 Tiibet valloitti Kiinan pääkaupungin."

Luulisin/arvelisin Tiibetin vaikutuksen olleen aikoinaan merkittävä. Keisaria harmitti ainakin Tiibettiläisten temput.
Ahisti varmaan myöhempiä keisareitakin vuoristosta, mereltä ja pohjoisen aroilta päälle painavat barbaarit.
Uskoisin naapuri valtakuntien vaikuttaneen taistelulajeihin ja muuhunkin sotilaalliseen toimintaan voimallisesti.

Nyt jätän vuoristoseudut ja siirryn arolle, Mongoleilla oli runsaati eri painityylejä ja joutupa Keisari järjestämään kisojakin aron poikien ja Mantsujen(?) välille...

Jaska
Tottakai naapurikansat ovat vaikuttaneet toisiinsa monella tavalla aikojen saatossa, mutta kamppailulajit sellaisena kuin me ne nykyään mielletään, eli jonkinlaisina systemaattisinä järjestelmina/opetusmuotoina, ovat kuitenkin varsin marginaalinen osa kiinalaisten ja muidenkin kansojen kulttuuria ja elämää. Kuten Andy kirjoittikin niin kyllähän yksittäiset henkilöt ovat voineet siirtää tietoa maasta toiseen mutta kuinka paljon tuollainen on sattanut vaikuttaa yleisellä tasolla kiinalaisiin lajeihin? Pohjoisten paimentolaisten painilla näkisin olleen vaikutusta pohjoisen lajeihin, mantsutkin taisivat olla painikansaa, mutta varsinkaan Intian vaikutukseen kiinalaisissa lajeissa en ole törmännyt missään. Ja taas olen Andyn kanssa samoilla linjoilla, ennemminkin Kiina on vaikuttanut ympäröiviinsä kansoihin kuin toisinpäin. Yleensähän monessa asiassa taitaa olla että alue jossa asialla on suurin monimuotoisuus on todennäköisimmin sen lähtöalue ja Kiinan kamppailulajiperinne taitaa olla maailman monimuotoisinta.

Mutta siitä olen lukenut joskus, että Kiinan naapurikansoilla on ollut hyvinkin merkittävä vaikutus jo muinaisen Kiinan sotataitojen, strategioiden ja taktiikoiden kehityksessä. Muinaisessa Kiinassa sodankäynti ja taistelut olivat hyvin ritualisoituja ja täynnä sääntöjä, mutta naapurikansathan näitä ei tietenkään noudattanut, joka sitten vähitellen muutti myös kiinalaisten sodankäyntiä. Sunzin aikana sodankäynti olikin jo sitten täysin muuttunut. Ja myöhemminkin tietysti naapurit ovat sodankäyntiin vaikuttaneet. Mutta tää menee jo aika kauas kamppailulajien historiasta…

------------------

Oma näkemykseni kiinalaisten kamppailulajien historiasta myötäilee aikalailla tuota Shaolinsin hyvää viestiä shaolinkungfusta. Lyhykäisyydessään:

Aikaisemmin oltiin keskitytty enemmän aseellisiin kamppailutaitoihin (tästä todisteena esim että monien lajien aseettomien taitojen pohjalla on edelleen nähtävissä tiettyjen aseiden vaikutus). Ming-dynastian aikana aseiden kanto kiellettiin tavallisilta pulliaisilta, joka johti aseettomien taitojen kehitykseen ja sitä myötä kamppailulajien kehitykseen siihen suuntaan kuin me ne tänä päivänä tunnemme. Vanhimpien nykyään esiintyvien lajien historiaa pystytään tietääkseni seuraamaan pisimmillään tuonne Ming-dynastian aikoihin ja yleensä lähinnä Qing-dynastian aikoihin.

Qing-dynastian loppupuolella elettiin sitten jonkinlaista kungfun kulta-aikaa ja uudestaan sitten tasavallan aikana, jolloin lajeja tuettiin ihan korkealta tasolta lähtien. Oon lukenut että kamppailulajien taitajia oli tasavallan aikaan ihan merkittävien poliitikkojen joukossa ja varsinkin heidän lähipiirissä, joka selvästi vaikutti siihen, että lajeihin suhtauduttiin varsin positiivisesti tuohon aikaan. Tästä esimerkkinä nuo valtakunnalliset Guoshu-kisat ja se että lajeja ruvettiin opettamaan ihan kouluissa pakollisena aineena. Tämä on tainnut olla hyvin poikkeuksellista Kiinan historian aikana, suhtauduttiinhan lajeihin ja kamppailijoihin hyvin epäluuloisesta valtaapitävien toimesta, ja varmasti ihan syystäkin. Olihan usein kapinaliikkeissä mukana kamppailulajien taitajia, merkittävimpänä esimerkkinä tietysti boksari-kapina. Mutta tämä kukoistuskausi loppui sitten kommunistien valtaan noustua ja varsinkin kulttuurivallankumouksen vaikutuksesta, jolloin lajeja pyrittiin tukahuttamaan ja niiden harjoittelu siirtyikin (takaisin) maan alle.

Kuvake
Alioppilas
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 4987
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 6 kertaa

Kungfun historia

#58

Viesti Alioppilas » joulu 30, 2013, 17.14

Shaolin-temppelin suhteen ongelmallista on, että lähteet munkkien kamppailutaidoista ovat, kuten Shaolinsin viestistä havaitaan, aikaisintaan 1500-luvulta. Sen takia temppelissä harjoitettujen taistelutaitojen periodisointi ennen Ming-kautta perustuu lähinnä olettamuksiin. Temppelin osallistuminen taistelutoimiin 600-luvulla on kaiverrettu ylös sata vuotta myöhemmin, eikä se mitenkään riitä todistamaan, että temppelissä olisi harjoitettu systemaattisesti kamppailua ennen Ming-dynastiaa.

On kuitenkin selvää, että jotkut munkit ovat olleet taitavia taistelijoita - temppeleihin tosiaan eksyi kaikenlaista hiihtäjää, jotka eivät olleet kiinnostuneita buddhalaisuuden pasifistisesta puolesta. Lisäksi temppelin on pitänyt kyetä puolustamaan omaisuuttaan. Se, ovatko nämä puolustajat olleet munkkeja vai temppelin mailta värvättyä nostoväkeä, on eri asia. Joka tapauksessa kamppailulajien systematisointi Shaolinissa alkoi Ming-kaudella. Sen sijoittaminen 900-luvulle tai perusteiden hakeminen 500-900 -luvuilta on lähteiden puutteen takia ongelmallista. Samasta syystä haastavaa on jatkaa Shaolinin perintöä Ming-dynastian kaatumisen yhteydessä tapahtuneen temppelin hävityksen jälkeiseen aikaan. Qing-hallitsijat eivät hyväksyneet temppelissä kamppailuharjoittelua, ja vaikka sitä epäilemättä jossain määrin tapahtui, paikan vetäessä puoleensa näitä maallisempia henkilöitä, Shaolin vaikutti luultavasti eniten sen kultakauden synnyttämien legendojen kautta, joita Qing-kaudella yhdisteltiin taitavasti milloin mihinkin lajeihin tuomaan niille auktoriteettia ja kunnioitusta.

Kuvake
Shaolinsi
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 502
Lauteille: Syyskuu 2009
Paikkakunta: Dengfeng
Etulaji: Perinteinen Shaolin 少林拳
Sivulajit: Itsepuolustus
Tykännyt: 0
Tykätty: 15 kertaa

Kungfun historia

#59

Viesti Shaolinsi » joulu 30, 2013, 18.02

Juuri näin.

Lisään tähän vielä, että jo vuonna 1679 kaveri nimeltä Gu Yanwu väitti entisaikojen Shaolin Kung Fun hävinneen kokonaan ja rapistuneen täysin. Hän vieraili Shaolin-temppelissä ja siellä ei ollut enää lainkaan entisajan kamppailua. Myös Wang Jie puhuu teksteissään 1600-luvulla, että sen aikaisten Shaolin-munkkien kamppailutaidot ovat huonompia kuin kerjäläisten. Lisäksi Liu Tieyun -niminen kirjailija väitti itseasiassa jo vuonna 1904 eli kauan ennen kulttuurivallankumousta, että Shaolin Kung Futa ei ole enää ollenkaan syntypaikassa.
Olen 32. sukupolven Shaolin-opettaja. Opettamani laji koostuu Wang Ding Yin, Shi Suxin ja Shi De Chanin opetuksista.

Loistava suomenkielinen Shaolin-kirja on nyt saatavilla. Tilaa tästä. Kirjasta julkaistiin myös pehmeäkantinen versio 1/2018.

Kuvake
Shaolinsi
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 502
Lauteille: Syyskuu 2009
Paikkakunta: Dengfeng
Etulaji: Perinteinen Shaolin 少林拳
Sivulajit: Itsepuolustus
Tykännyt: 0
Tykätty: 15 kertaa

Kungfun historia

#60

Viesti Shaolinsi » joulu 30, 2013, 18.18

Vaikka olen jo Shaolin Kung Fun myöhäisemmistä vaiheesta kirjoittanut toisessa ketjussa, niin lisään samat tekstit tänne hieman muokattuna, niin ei tarvitse kaikkea toiseen kertaan kirjoittaa:


Shaolin kung fun uusi tuleminen 1900- ja 1800-luvuilla

Kuva

Wu Gulun (s. 1831) -nimisestä munkista alkaa oman tulkintani mukaan Shaolin Kung Fun uusi aika.

Wu Gulun meni viisivuotiaana Shaolin-temppeliin. Qing-dynastian alussa kung fun harjoittaminen oli kuitenkin laissa kiellettyä, joten kung fu -mestareiden täytyi harjoitella hallitukselta salaa. Tämän takia eräs Qing-dynastian kenraali lähti Shaolin-temppeliin etsimään kamppailua treenaavia munkkeja tappamismielessä. Näiden tapahtumien johdosta Wu Gulun pakeni mestarinsa kanssa maan alle.

Wu Gulunin poika Wu Shanlin palasi lopulta temppeliin isänsä jalanjäljissä. Hän kuitenkin joutui lähtemään myös temppelistä 1900-luvun alussa. Hän palasi kuitenkin joskus 1960-luvulla yli 80-vuotiaana Shaolin-temppeliin jatkamaan Xin Yi Ban (Shaolin Kung Fun osa-alue) opetusta muille. Wu Shanlin opetti edelleen Yang Guiwuta. Yang Guiwu oli ennen kuolemaansa yksi oman Shifuni kolmesta merkittävimmästä opettajasta.

Shi Shuxi

Kuva

Toinen merkittävä henkilö 1800- ja 1900-luvun perinteisemmässä Shaolin Kung Fussa (huom! ei modernia shaolin kung futa) Wu Shanlinin lisäksi on Shaolin-temppelin entinen apotti Shi Shuxi.

Shi Suxi tuli Shaolin-temppeliin 12-vuotiaana 1900-luvun alussa. Hänestä tuli orpo 11-vuotiaana, joten ennen temppeliin tuloa hän eli kerjäläisenä Henanin maakunnassa. Hänen kuolleet vanhempansa olivat hyvissä väleissä munkkien kanssa, joten sitä kautta hän pääse temppeliin lähes heti hänen isänsä kuoltua.

Nuorena miehenä hän opiskeli myös Dàxīngshànsì-luostarissa. Hän oli 1960-luvulla myös hetken aikaa Běijīng Fóxuéyuàn -buddhalaisessa oppilaitoksessa pääkaupungissa.

Shi Shuxi vietti suurimman osan elämästään Shaolin-luostarissa. Hän omien sanojensa mukaan oppi kaikki kung fu -taitonsa (Shàolín Wǔgōng 少林武功) siellä. Se tiedetään myös Shi Suxista, että hänelle diagnosoitiin Parkinsonin tauti jo varhaisessa vaiheessa. Viimeiset hetket hän vietti pyörätuolissa eikä hän pystynyt liikuttamaan enää toista kättään.

Shi Suxi oli ennen kuolemaansa toinen Shifuni opettaja eli Shiye.

Shi Yongxin

Kuva

Shaolin-temppelin nykyisen apotin, Shi Yongxinin, aikaan Shaolin-temppelissä harjoitellaan pelkästään modernia, akrobaattista Shaolin wushua (ihan kivaa heilumista sekin on, mutta ei perinteistä turpaanvetoa). Viimeinen perinteisempää turpaanvetoa treenannut mies (Shi Yongzhi - olen itseasiassa tavannut kyseisen herran) lähti temppelin alueelta ihan viime vuosina. Oma Shifuni (edustaa Shi De -sukupolvea) lähti jo ennen häntä. Nykyisin temppelissä ei ole enää yhtään 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun turpaanvetoa treenanneita kavereita.

______________________

Näistä uusimmista vaiheista minulla ei ole luotettavia lähteitä. Olen tehnyt viisi reissua Kiinan Shaolin-temppeliin (teen kuudennen reissun vuoden sisällä) ja olen siellä ollut kohta kaikkiaan pari vuotta yhteensä treenailemassa. Nämä tarinat ovat niiltä reissuilta koottuja, kun olen keskustellut eri henkilöiden kanssa ja lueskellut kirjallisuutta.

Olisi mukava lukea myös muiden kung fu -lajien historiasta nyt kun Shaolin Kung Fu on lyhyesti käsitelty.
Olen 32. sukupolven Shaolin-opettaja. Opettamani laji koostuu Wang Ding Yin, Shi Suxin ja Shi De Chanin opetuksista.

Loistava suomenkielinen Shaolin-kirja on nyt saatavilla. Tilaa tästä. Kirjasta julkaistiin myös pehmeäkantinen versio 1/2018.


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 kurkkijaa