Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

Kiinalaiset lajit

Valvoja: Valvoja

Kuvake
flammee
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 10732
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Kalajoki
Tykännyt: 76 kertaa
Tykätty: 61 kertaa

Re: Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

#16

Viesti flammee » loka 25, 2008, 13.01

Vaikken nyt kiinalaisia lajeja treenaakkaan, niin itse kyllä korostaisin tämän ohjeen tärkeyttä yksinään treenaamisessa:

Oleellista on pitää harjoitus sellaisena että se tuntuu fyysisesti ja psyykkisesti mukavalta tehdä.
Näin luki Zhang Chang Wangin kirjassa Yi Quanin harjoittelusta.. Tokihan tämänkin voi viedä yli ja tekee sitten vaan niitä mukavimpia juttuja ja vain paremmalle puolelle, mutta toisaalta, jos se on mukavaa niin se kasvattaa treenimotivaatiota ja silloin treenaa enempi, jolloin se heikompi puoli ja lajin vähemmän mukavat harjoitteet tulevat todennäköisesti jossain vaiheessa mukaan kuvioihin.

Kurinalaisella treenaamisella jossa itseä kiusataan kaikennäköisellä vaikealla ja tylsällä, koska niitä pitää tehdä, ei saavuteta yhtä hyvää treenimotivaatiota ja tehdään vain sen verran kun on pakko. Ja koska muuta pakkoa ei ole kuin itsekuri, niin monella jää treenejä välistä enemmän tai vähemmän.


Kuvake
Killuminati
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 1251
Lauteille: Heinäkuu 2005
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Re: Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

#17

Viesti Killuminati » loka 25, 2008, 17.21

flammee kirjoitti: Kurinalaisella treenaamisella jossa itseä kiusataan kaikennäköisellä vaikealla ja tylsällä, koska niitä pitää tehdä, ei saavuteta yhtä hyvää treenimotivaatiota ja tehdään vain sen verran kun on pakko. Ja koska muuta pakkoa ei ole kuin itsekuri, niin monella jää treenejä välistä enemmän tai vähemmän.
Ja ehkäpä tämän takia jotkut eivät koskaan pääse sille tietylle tasolle asti ;)

Ite haluaisin korostaa myös niiden ideoiden ja hauskuuden repimistä irti eri harjotteista; esimerkiksi erilaisia mukavia haasteita asettamalla saattaa tehdä tylsästäkin harjoituksesta mielenkiintoisen.
Paavo Hietanen

Ville Rantanen
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 410
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Ylöjärvi
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Re: Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

#18

Viesti Ville Rantanen » loka 25, 2008, 20.11

flammee kirjoitti: Oleellista on pitää harjoitus sellaisena että se tuntuu fyysisesti ja psyykkisesti mukavalta tehdä.
Näin luki Zhang Chang Wangin kirjassa Yi Quanin harjoittelusta.. Tokihan tämänkin voi viedä yli ja tekee sitten vaan niitä mukavimpia juttuja ja vain paremmalle puolelle, mutta toisaalta, jos se on mukavaa niin se kasvattaa treenimotivaatiota ja silloin treenaa enempi, jolloin se heikompi puoli ja lajin vähemmän mukavat harjoitteet tulevat todennäköisesti jossain vaiheessa mukaan kuvioihin.
Tuo Zhangin neuvo on kyllä hyvä, mutta asia ei tosiaan ole aivan noin yksiselitteinen. Miten tuon ohjeen tulkitsee, muuttuu, kun treenikokemusta kertyy. Välillä käy niin, että oikeasti tarvitsee tehdä töitä ja treenata, vaikka se tuntuisi epämukavalta. Näin saavutetaan taas se tila, jossa treeni tuntuu mukavalta. Itselläni kesti Yiquanin parissa kaksi vuotta ennen kuin olin sillä tasolla, että yksittäisen treenin keston määrittelin useimmiten minä enkä fysiikka tai psyyke. Asia on tietysti hieman eri lajeissa, jotka ovat fysiikan kannalta eri tavalla vaativia kuin Yiquan. Joissakin tapauksissa pitää antaa kropan levätä, että treeni tuntuu taas mukavalta.

Itse keskustelun avaukseen voisin kommentoida vielä, että Yiquanissahan koko homma perustuu itsenäiselle harjoittelulle, päivittäiselle sellaiselle. On pakko rakentaa itsenäisesti pohja ennen kuin kannattaa edes harkita mitään kamppailullisempia harjotteita. Eipä Zhangin alaisuudessa ainakaan Suomessa tuota kamppailupuolta juurikaan treenata. Joka tapauksessa selkeät kamppailuharjoitteet olisivat vain pieni osa lajia, vaikka tavoitteena olisikin kamppailutaito. Kamppailuharjoitteet ovat vain päivittäisen perusharjoittelun tuoman kehomekaniikkaosaamisen sovelluksia, eivätkä sellaisenaan kehitä lajinomaisia taitoja, vaan lähinnä vain heijastavat sekä niitä että kamppailuosaamista. Tämän takia laji ei varmaan tyydytäkään sellaista, joka hakee pelkästään kamppailutaitoa.

Kaikissa taidoissa kehittyminen on seurausta harjoittelun määrästä ja laadusta. Koska esimerkiksi kamppailulajeissa on rajallinen määrä ohjattuja harjoituksia, pitää treenata myös itsenäisesti, jos haluaa edistyä enemmän kuin ilman tätä edistyisi. Tosin treenimäärän nostamista ei saisi tehdä liian suurina hyppäyksinä, koska kehon ja mielen kyky ottaa vastaan uutta on rajallinen.

Kiinalaisten lajien hienona puolena on juuri tuo, että niissä lajeihin on sisäänrakennettu menetelmät itsenäiseen harjoitteluun ja kehittymiseen sitä kautta. Onhan tuota muuallakin.

vellihousu
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 155
Lauteille: Heinäkuu 2008
Paikkakunta: Espoo
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Re: Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

#19

Viesti vellihousu » loka 26, 2008, 13.12

Toiselle sopii paremmin treenata aamulla toiselle illalla.

Yksi pointti aamuharjoittelun puolesta varsinkin Etelä-Kiinassa oli lämmin ympäristö. Aamulla +25C oli mukavampi treenata kuin päivällä +32C.
Suomessa syksyisin aamulla on usein +2C ja iltapäivällä +10C. Eli jäykälle aloittelijalle aamu ei välttämättä ole optimaalisin Suomen ilmastossa.
Tietysti edistyneimmillä voi tulla mukaan syvällisempää vuorokausivaihtelua.
:smt015

Kuvake
flammee
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 10732
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Kalajoki
Tykännyt: 76 kertaa
Tykätty: 61 kertaa

Re: Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

#20

Viesti flammee » loka 26, 2008, 14.29

Killuminati kirjoitti:
flammee kirjoitti: Kurinalaisella treenaamisella jossa itseä kiusataan kaikennäköisellä vaikealla ja tylsällä, koska niitä pitää tehdä, ei saavuteta yhtä hyvää treenimotivaatiota ja tehdään vain sen verran kun on pakko. Ja koska muuta pakkoa ei ole kuin itsekuri, niin monella jää treenejä välistä enemmän tai vähemmän.
Ja ehkäpä tämän takia jotkut eivät koskaan pääse sille tietylle tasolle asti ;)
Noh, itellä ainakin on käynyt niin että moni juttu joka on aiemmin ollut tylsää ja hankalaa, on sitten myöhemmin alkanut kiinnostaa. Onhan se parempi osata tekniikka pirun hyvin paremmalta puolelta ja huonosti toiselta, kuin että osaa molemmilta puolilta huonosti.. Ts. siitä on aika harvoin haittaa että osaa jotain hyvin..
Killuminati kirjoitti: Ite haluaisin korostaa myös niiden ideoiden ja hauskuuden repimistä irti eri harjotteista; esimerkiksi erilaisia mukavia haasteita asettamalla saattaa tehdä tylsästäkin harjoituksesta mielenkiintoisen.
Jep, itelläkin on välillä näitä sadan toiston haasteita, jotka eivät kyllä olisi mitenkään erityisen mielekkäitä säännöllisenä treeninä, mutta joskus hetken mielijohteesta innostavat, vähän niinkuin pitkät lenkitkin. Toisaalta pitää kyllä pystyä jättämään haaste keskenkin, jos keksii liian älyttömän jutun jota ei teekkään mieli tehdä / paikat ei kestä..

Kuvake
Killuminati
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 1251
Lauteille: Heinäkuu 2005
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Re: Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

#21

Viesti Killuminati » loka 26, 2008, 14.48

flammee kirjoitti:
Killuminati kirjoitti:
flammee kirjoitti: Kurinalaisella treenaamisella jossa itseä kiusataan kaikennäköisellä vaikealla ja tylsällä, koska niitä pitää tehdä, ei saavuteta yhtä hyvää treenimotivaatiota ja tehdään vain sen verran kun on pakko. Ja koska muuta pakkoa ei ole kuin itsekuri, niin monella jää treenejä välistä enemmän tai vähemmän.
Ja ehkäpä tämän takia jotkut eivät koskaan pääse sille tietylle tasolle asti ;)
Noh, itellä ainakin on käynyt niin että moni juttu joka on aiemmin ollut tylsää ja hankalaa, on sitten myöhemmin alkanut kiinnostaa. Onhan se parempi osata tekniikka pirun hyvin paremmalta puolelta ja huonosti toiselta, kuin että osaa molemmilta puolilta huonosti.. Ts. siitä on aika harvoin haittaa että osaa jotain hyvin..
Juu, mutta on sellaisia asioita, jotka on tärkeä oppia vaikka tuntuisikin vähän vastaanhankaamista. Tollasessakin asioissa on tärkeää löytää musta tasapaino.
Killuminati kirjoitti: Ite haluaisin korostaa myös niiden ideoiden ja hauskuuden repimistä irti eri harjotteista; esimerkiksi erilaisia mukavia haasteita asettamalla saattaa tehdä tylsästäkin harjoituksesta mielenkiintoisen.
Jep, itelläkin on välillä näitä sadan toiston haasteita, jotka eivät kyllä olisi mitenkään erityisen mielekkäitä säännöllisenä treeninä, mutta joskus hetken mielijohteesta innostavat, vähän niinkuin pitkät lenkitkin. Toisaalta pitää kyllä pystyä jättämään haaste keskenkin, jos keksii liian älyttömän jutun jota ei teekkään mieli tehdä / paikat ei kestä..
Ite meinasin haasteilla esimerkiksi jonkin taidon saavuttamista, oppimista, innostaa itseään tavoittelemaan juuri sitä tiettyä juttua.
Paavo Hietanen

Kuvake
flammee
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 10732
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Kalajoki
Tykännyt: 76 kertaa
Tykätty: 61 kertaa

Re: Itsenäinen harjoittelu

#22

Viesti flammee » loka 27, 2008, 13.09

Killuminati kirjoitti: Juu, mutta on sellaisia asioita, jotka on tärkeä oppia vaikka tuntuisikin vähän vastaanhankaamista. Tollasessakin asioissa on tärkeää löytää musta tasapaino.
...
Ite meinasin haasteilla esimerkiksi jonkin taidon saavuttamista, oppimista, innostaa itseään tavoittelemaan juuri sitä tiettyä juttua.
Juu, toki näinkin.. Kun jonkin taidon haluaa oppia tai sitä tarvii johonkin niin kyllä sen treenaa.. Mutta ainakin mulla on lukuisia sellaisia juttuja jotka olisi hyvä osata, mutta niitä ei silti itsenäisessä harjoittelussa viitsi pahemmin korostaa.. Niiden osalta riittää se mitä ohjatussa treenissä tulee vastaan ja niitä voi sitten joskus myöhemmin kun on pakko / saa jonkin inspiraation niiden suhteen. Eli se eri asioiden priorisointi tulee osittain fiiliksen mukaan, toki pääasiallinen runko oppimiselle tapahtuu ohjattujen treenien, lajin vyöjärjestelmän yms. kautta.

Jos tekisi loogisen ja järkevän itsenäisen harjoittelun ohjelman, niin olettaisin sen noudattamisen sisältävän enemmän itsensä pakottamista ja toisaalta sellainen ei anna samassa määrin sijaa kokeilla erilaisia mieleen tulevia juttuja, koska ei voi oikein ennustaa minkälaisia ideoita saa, ja minkä verran treeniä ja kokeiluja ne ottavat. En ole varma että onko ihan joka lajissa sijaa tällaiselle luovalle sooloilulle, omassa treenissäni olen kokenut sen oleelliseksi.

Yleensä ottaen mun itsenäinen harjoitus alkaa siten että meen salille ja siellä ei ole muita / ne treenaa omia juttujaan. Sitten harjoitus koostuu siitä että mulla on mielessä pari ajankohtaista juttua (esim. seuraavaan vyökokeeseen), niitä voi treenata vähemmän tai enemmän, riippuen siitä että nappaako / onko niillä kiire. Joskus liikesarjoja työstää parikin tuntia, joskus liikesarjailu jää kesken ennen ekan liikesarjan puolta väliä. Sitten on nippu ideoita jotka ovat syntyneet treenisalin ulkopuolella, niitä voi testailla. Kolmantena on ikuisuusjutut, eli sellaset jotka jotenkin osaa, mutta joissa on aina kehittymisen varaa; matsikomboja, spontaania kombinointia, väistämistä, liikesarjoja, koordinatiota, lihaskuntoa yms.


Sori vaan että sotken teidän kiinalaisten lajien ketjua, vaikken niiden harjoittelusta niin tiedä.. Kun on ketju itsenäisestä harjoittelusta jossain pienemmässä ryhmässä lajeja, niin tuntuu turhalle avata uutta ketjua kaikkien lajien itsenäiselle harjoittelulle, vain jotta voisi vastata tässä ketjussa esitettyihin itsenäistä harjoittelua koskeviin yleisiin juttuihin omasta näkökulmasta..

Kuvake
Killuminati
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 1251
Lauteille: Heinäkuu 2005
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Re: Itsenäinen harjoittelu

#23

Viesti Killuminati » loka 27, 2008, 16.09

flammee kirjoitti:
Killuminati kirjoitti: Juu, mutta on sellaisia asioita, jotka on tärkeä oppia vaikka tuntuisikin vähän vastaanhankaamista. Tollasessakin asioissa on tärkeää löytää musta tasapaino.
...
Ite meinasin haasteilla esimerkiksi jonkin taidon saavuttamista, oppimista, innostaa itseään tavoittelemaan juuri sitä tiettyä juttua.
Juu, toki näinkin.. Kun jonkin taidon haluaa oppia tai sitä tarvii johonkin niin kyllä sen treenaa.. Mutta ainakin mulla on lukuisia sellaisia juttuja jotka olisi hyvä osata, mutta niitä ei silti itsenäisessä harjoittelussa viitsi pahemmin korostaa.. Niiden osalta riittää se mitä ohjatussa treenissä tulee vastaan ja niitä voi sitten joskus myöhemmin kun on pakko / saa jonkin inspiraation niiden suhteen. Eli se eri asioiden priorisointi tulee osittain fiiliksen mukaan, toki pääasiallinen runko oppimiselle tapahtuu ohjattujen treenien, lajin vyöjärjestelmän yms. kautta.

Jos tekisi loogisen ja järkevän itsenäisen harjoittelun ohjelman, niin olettaisin sen noudattamisen sisältävän enemmän itsensä pakottamista ja toisaalta sellainen ei anna samassa määrin sijaa kokeilla erilaisia mieleen tulevia juttuja, koska ei voi oikein ennustaa minkälaisia ideoita saa, ja minkä verran treeniä ja kokeiluja ne ottavat. En ole varma että onko ihan joka lajissa sijaa tällaiselle luovalle sooloilulle, omassa treenissäni olen kokenut sen oleelliseksi.

Yleensä ottaen mun itsenäinen harjoitus alkaa siten että meen salille ja siellä ei ole muita / ne treenaa omia juttujaan. Sitten harjoitus koostuu siitä että mulla on mielessä pari ajankohtaista juttua (esim. seuraavaan vyökokeeseen), niitä voi treenata vähemmän tai enemmän, riippuen siitä että nappaako / onko niillä kiire. Joskus liikesarjoja työstää parikin tuntia, joskus liikesarjailu jää kesken ennen ekan liikesarjan puolta väliä. Sitten on nippu ideoita jotka ovat syntyneet treenisalin ulkopuolella, niitä voi testailla. Kolmantena on ikuisuusjutut, eli sellaset jotka jotenkin osaa, mutta joissa on aina kehittymisen varaa; matsikomboja, spontaania kombinointia, väistämistä, liikesarjoja, koordinatiota, lihaskuntoa yms.


Sori vaan että sotken teidän kiinalaisten lajien ketjua, vaikken niiden harjoittelusta niin tiedä.. Kun on ketju itsenäisestä harjoittelusta jossain pienemmässä ryhmässä lajeja, niin tuntuu turhalle avata uutta ketjua kaikkien lajien itsenäiselle harjoittelulle, vain jotta voisi vastata tässä ketjussa esitettyihin itsenäistä harjoittelua koskeviin yleisiin juttuihin omasta näkökulmasta..
Toki ymmärrän kantasi että motivaatio on tärkeää ja olen samaa mieltä. Mutta olen myös sitä mieltä, että vähän yllyttämällä sen motivaation ja ne luovat ideat (nyt meillä taitaa olla yhteinen sana noille mun käyttämille "haasteille" jos ymmärsin sut nyt oikein tässä :D) on mahdollista jonkin verran siirtää sellaisiinkin harjoituksiin, jotka eivät aluksi tuntuisi miellyttävältä. Meinaan siis, että kun joitakin asioita voi olla tärkeä opetella, vaikka ne ovat aluksi tai muutenkin ärsyttäviä harjoituksia.

Toki sitten voi olla keinoja kiertää noiden harjoitusten tuomien juttujen puutteet esim. jollain korvaavalla hyödyllä, ja jos nyt nopeasti ajattelen tällainen saattaisi olla syy uusien haarojen/lajien syntymiselle. Kuitenkin, mihin voidaan piirtää se raja, minkä voi korvata ja minkä ei ? Uskon että kumminkin jotkin harjoitukset ovat sellasia, joita ei voi, ja niitä on siksi vain treenattava jos haluaa omaksua jonkin oleellisen asian.

Ihan rutiiniton "inspiraatio-treeni" on musta kanssa kehittävää, sillä tavalla niinkuin sanoit, että luovuus toimii vapaasti ja ideaa juoksee ehkä helpommin. Mutta kyllä mun mielestä siinä taustalla kannattaa olla jonkinlainen ohjelma, että niitä oleellisia juttuja tulee treenattua toistuvasti. Muuten itse näen, että on vaarassa käydä niin kuin sanoit, että ei osaa mitään hyvin vaan monta juttua huonosti, koska pelkästään ja aina "inspiroimalla" ei helposti toista oikein juttuja jatkuvasti, joka musta on oleellista hyvän taidon saavuttamiselle.

Yksi ero näiden juttujen painotukselle meidän kesken, jos sellaista esiintyy, saattaa toisaalta olla se, että meidän treeni on hyvin yksilön itsensä vastuulla ja oman vapaa-ajan treenauksella muiden harjoittelijoiden kanssa tai yksin. Opettaja vaan välillä korjaa ja näyttää lisää, antaa ohjeita jne, ja sitten niitä porukalla työstetään niin paljon kun on motivaatiota. Tällaisessa systeemissä luonnollisesti se oman ohjelman kehittäminen on elintärkeää, mutta helppoa kuitenkin, kun bajissa varsinkaan ei ole hirveästi erilaisia oleellisia harjoituksia.

EDIT: Lisätty tarkennusta
Paavo Hietanen

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 89033
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 708 kertaa
Tykätty: 245 kertaa
Viesti:

Re: Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

#24

Viesti Mika » marras 2, 2008, 21.04

Lainattu täältä.
KungFuMiäs kirjoitti:
Ville Rantanen kirjoitti: ja muissakin kungfuiluissa suhtaudutaan käsien sijaintiin keskilinjaan nähden? Pitäisikö käsien periaatteessa pysyä omilla puolillaan keskilinjaan nähden? Vai onko joissakin tyyleissä jopa tekniikoita, joissa käsiä pitää viedä linjan yli?
Sanoisin että omissa lajeissani on aika samankaltaista ideaa kuin Yiquanissa tämän suhteen. Itsenäisessä harjoittelussa rakennetaan se rakenne että keho tajuaa missä osat voi liikkua että kehon asento pysyy optimaalisena. Tietenki tähän tarvitaan sitä pariharjoittelua että asiat tajuaa, mutta se rakentaminen tapahtuu itsenäisesti. Kaverin kanssa oppii tämän rakenteen kanssa sitten tappelemaan, eri ihmisten tapa eroaa toisistaan. "Find your own way" opettaja meille opettaa.
Tämä on oikeastaan se syy, miksi aloitin tämän ketjun. Näkisin että ainakin kiinalaisissa lajeissa tämä issekseen harjoittelu on oikeasti aika tärkeä osa harjoittelua. Nyt en sitten tarkoita vain sitä, että harjoitellaan itsekseen - sitähän tekevät kaikki lajilleen omistautuneet niin jalkapallossa, voimistelussa kuin kaikissa kamppailulajeissakin - vaan sitä että itsekseen harjoitellessa sen oman kehon toimintaan pystyy keskittymään ja siihen pitää keskittyä.

Äh, vaikea selittää... Mutta kuulostaako tutulta?
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
KungFuMiäs
ylipotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 5253
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Vaasa
Tykännyt: 0
Tykätty: 7 kertaa

Re: Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

#25

Viesti KungFuMiäs » marras 2, 2008, 21.18

vaan sitä että itsekseen harjoitellessa sen oman kehon toimintaan pystyy keskittymään ja siihen pitää keskittyä.

Äh, vaikea selittää... Mutta kuulostaako tutulta?
Noh minä ainakin olen aina sanonut että kun muissa lajeissa käydään lenkillä, tehdään punerruksia, puntilla ym. niin meillä sitten tehdään tuota soolo harjoittelua. Noissa on tavallaan samanlaista päämärää; kehon kehittäminen. Kai se jossakin tapauksissa on että kiinalaisissa metodeissa pitää keskittyä enemmän siihen kehoon kuin lenkillä ym. käydessä, mutta kyllähän se on niin että ihan yhtä paljo pitää keskittyä siihen kehoon jos on juuri kyykkäämässä 150kg :) .
http://bajiwasa.info" onclick="window.open(this.href);return false;
Baji Vaasa myös Facebookissa.

Kuvake
Snake-Master
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 168
Lauteille: Tammikuu 2017
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Käärmetyylin Kung-Fu/Snake style Kung-Fu
Sivulajit: - Kuntopotkunyrkkeily/Fitness Kickboxing (2010-2016)
Takalajit: - Aikido (2008-2009)
- Thainyrkkeily/Muay Thai (2008)
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

#26

Viesti Snake-Master » tammi 4, 2017, 02.40

Mika kirjoitti:Tämä ajatus lähti tästä Akin viestistä.

Sanotaan heti, että kamppailulajeissa itsenäinen harjoittelu ei missään nimessä voi olla ainoa harjoittelumuoto, mikäli tavoitteena on kamppailutaitojen kartuttaminen.

Miten lajissanne suhtaudutaan itsenäiseen harjoitteluun? Mitä silloin kuuluu tehdä? Ja niin edelleen... Sana olkoon vapaa! :)
Itsenäiseen harjoitteluun suhtaudutaan melko hyvällä tavalla, se kertoo yleensä siitä, että on oikeasti kiinnostusta kyseiseen asiaan. Silloin kuuluu tehdä liikkumisharjoitteita, lyönti- ja potkuharjoitteita, yleensä ensin ilmaan, lopuksi johonkin "esteeseen" esim. on 2 oksaa, siinä paksu paperi, ja paperin keskellä on vaikka punainen piste, johon koittaa osua sormilyönneillä. Toki itsenäinen harjoittelu aina menee sen mukaan, mikä ketäkin kiinnostaa. Joitakin kiinnostaa aseet, joitakin lyönnit ja potkut, joitakin kaikki. Yleensä sitä treenaa itsenäisesti sitä, minkä osa-alueen osaa parhaiten.
- Taistele kanssani, sinä kurja rotta! Vapauta vihasi, kohtaa pelkosi, anna taitojesi puhua puolestasi!

- Kyllähän jokainen toiselle turpaan osaa antaa, eri juttu että osaako tehdä sen tyylillä!

Kuvake
jonne.härkänen
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 193
Lauteille: Joulukuu 2016
Paikkakunta: Lappeenranta
Etulaji: Wing Tsung
Sivulajit: Lukkopaini, Kombatan
Tykännyt: 11 kertaa
Tykätty: 4 kertaa

Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

#27

Viesti jonne.härkänen » tammi 4, 2017, 08.10

Itse näen asian niin, että itekseen harjoittelu on se plussa mikä vaaditaan siihen, että olet vuosien päästä mestari, etkä oppilas. En jaksa uskoa, että kukaan mestari missään lajissa on treenannut vain 3 kertaa viikossa ohjatusti.
Itsenäinen harjoittelu pienissä paloissa on kuin laittaisi rahaa pankkiin. 1e/pvä -> 7e/vko -> 364e/vuosi jne.
Harjoittelu yksin voi olla myös pelkkää mietiskelyä, mielikuvaharjoittelua, meditointia tms. Toki fyysisiäkään harjoitteita unohtamatta.

Itse harvoin vedän kovinkaan pitkiä sessioita itekseen. esim. Illalla ennen suihkuun menoa 10minuuttia.

Hyvä esimerkki yksin harjoitteluun on myös, kun ostin tytölle koripallokorin (pieni sisäkäyttöinen). Päätin sitten itse, että joka päivä kun tulen töistä niin heitän palloa viisi kertaa kohti koria. Alkuun yksikään ei mennyt, tai tuurilla yksi. Aikaa kun kului ehkä kuukausi ja toinenkin niin rupesin huomaamaan itse, että missä asennoissa käden pitää olla, että heitto on tarkempi jne.
“You must be shapeless, formless, like water. When you pour water in a cup, it becomes the cup. When you pour water in a bottle, it becomes the bottle. When you pour water in a teapot, it becomes the teapot. Water can drip and it can crash. Become like water my friend.” - Bruce Lee

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 15991
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 554 kertaa
Tykätty: 258 kertaa
Kuukauden kynäilijä

Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

#28

Viesti Lasse Candé » tammi 4, 2017, 08.38

Tässä ketjussa on toisaalta tullut esiin himmailevampi tekniikkatreeni, joka parantaa taidollisia edellytyksiä ja toisaalta KFM:n mainitsema harjoittelu, joka kehittää Kungfuta, merkityksessä: kehon ominaisuus.

Itse huomannut että todellakin liikesarjojen liioitellut liikeradat ajavat tärkeitä malleja fyysisenä harjoitteluna kehoon. Askellukset ja käännökset jne taas vahvistavat asentoihin liittyvää voimaa ja koko kehon voimankäyttöä. Jos tuolla tavalla keinotekoisesti pilkotaan.

Tahtoisin henkilökohtaisesti erottaa tuon himmailuaspektin tuosta vartalonjalostuksesta. Itse tarvitsen tyypillisesti himmailua aina uuden asian sisäänajoon teknisenä taitona ja tarvitsen myös kertausta, mutta tästä paremmaksi kehon harjoitteeksi se muodostuu vasta kun siitä tekee liioiteltua muotoa.

Mitä taas tulee kokonaisiin sarjoihin, varmaan monissa kiinalaislajeissa pätee sama kuin omassa lajissani, että kun tekee kokonaisen sarjan, suorittaja helpommin ryssii osasuorituksia. Varsinkin jos sarja on teknisesti monipuolinen. Jos tätä testikenttää käyttää yhdessä harjoituskentän kanssa, jossa taas jalostaa osasuoritteita, uskon itse ainakin tapahtuvan pysyvämpää oppimista. Uskon että KFM viittasi tähän kun puhui sisäänajosta. Pelkkä osasuoritusten takominen on tietyssä mielessä mukavuusalueella pysymistä.

Toisekseen ei se heiluminen koskaan hukkaan mene. Liikesarjat voivat olla aika rankkoja ja vähintään niissä on huonostikin tehtynä ulkoista kamppailuharjoitusta, mikä parantaa aina edellytyksiä joltain osin.

(En nyt kytke näitä tässä kirjoituksessa paritekemiseen ja sovellusharjoitteluun, koska mittaa on viestillä jo nyt.)
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
KungFuMiäs
ylipotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 5253
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Vaasa
Tykännyt: 0
Tykätty: 7 kertaa

Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

#29

Viesti KungFuMiäs » tammi 4, 2017, 11.22

Mielenkiintoista katsoa kuinka oma ajattelu on kehittynyt noiden viestien kirjoittamisesta. Yksin harjoittelu on toki vielä yhtä tärkeää kuin aikoinaan, se sitä gong fua rakentaa. Pidempien liikesarjojen teko ei ole minulla nykypäivänä kovin isossa osassa, paitsi Taiji, mutta se on hieman eri hommaa minulle kuin varsinaista kamppailua.

Liikesarjojen teko on mielestäni tietynlaista shamaanitanssia, sillä pääsee automaattisesti tiettyyn tekomoodiin ja tietyt asiat tulee tehtyä automaattisesti, joita ei ehkä tulisi muuten tehtyä. Jonkun kanssa (olisikohan Vekan viisaita sanoja) joskus juteltiin kaaaauan aikaa sitten kuinka liikesarjat olisivat olleet aikoinaan tapa kauko-opettaa, sarjan kun opettaa jollekin niin hän tekee automaattisesti asioita joiden pilkkominen ja tarkentaminen veisi valtavasti aikaa. Liikesarjan kanssa hän alkaa heti alusta alkaen tekemään asioita ainakin sinne päin ja gong fu alkaa kehittymään, sitten on aikaa sitä pilkkoa ja tarkentaa prosessin kulkiessa eteenpäin. Jos opettajan kanssa treenaa tiiviisti koko ajan niin liikesarjat ei ole mielestäni se olennaisin asia. Shamaanitanssia näen sen olevan siinä mielessä että siinä päästään tiettyyn mielen- ja kehontilaan, ilman ulkoisia ärsykkeitä, liikesarja on se ärsyke. Liikkeenlaatu on kuitenkin aina yhteydessä toimintaan ja päämäärään, selvällä päämäärällä niin kömpelökin liikkuja osaakin yhtäkkiä tehdä tarkoituksenmukaisia asioita. Mutta eihän liikesarjat ole mikään välttämättömyys näiden asioiden tekoon, niiden painotus on mielestäni kasvanut liiallisuuksiin Kiinalaisissa lajeissa.
http://bajiwasa.info" onclick="window.open(this.href);return false;
Baji Vaasa myös Facebookissa.

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 15991
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 554 kertaa
Tykätty: 258 kertaa
Kuukauden kynäilijä

Itsenäinen harjoittelu kiinalaisissa lajeissa

#30

Viesti Lasse Candé » tammi 4, 2017, 11.56

Täytyy muuten sanoa, että tuo päämääräpointti on todella hyvä, enkä olekaan tietoisesti tullut ajatelleeksi koko asiaa. Mutta onhan se selvästikin juuri noin.
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 kurkkijaa