Defendo

[Ile]

Väsyneenä kuitenkin ihmisen reaktioaika hidastuu, päätöksentekokyky hidastuu jne. jotka kaikki osaltaan vastaavat sitä kovan stressin alla toimimista.

Ihan pikku lisäys: fyysisellä rasituksella ei kai välttämättä haeta aina väsymystä vaan osittain myös ihan sykkeen nostamista korkealle, mikä osaltaan simuloi adrenaliinibuustin aiheuttamaa olotilaa.

[KungFuMiäs]

Ylläolevaa kompaten, mäkin haluaisin uskoa että sillä on joku syy miksi kaikki (joihin mä olen törmännyt, mikä ei toki ole paljoa) ns. wanhat kamppailutaidot opettaa käyttämään harkintaa ja lukemaan vastustajaa tarkasti ja rauhallisesti, siis sen sijaan että opettaisivat näkemään punaista ja käymään päälle raivon vallassa.

Omasta mielestäni, omiin kokemuksiin pohjautuen, niin asia ei pitäisi olla näin mustavalkoinen. Että joko ollaan vihaisia tai lempeitä. Aggressio ja tuhohalu antaa keholle monia hyödyllisiä asioita kamppailua ajatellen, täytyy päästää ne alemmat aivokerrokset tekemään sitä missä ne ovat hyviä. Mutta sitten siinä täytyy olla kontrollia joku joka ajaa sitä autoa, joka tulee meidän tietoisesta mielestä. Ehkä se "rauhallisuus" on sitä että tietoinen mieli pysyy rauhallisena, se on kuitenkin se kuski. Jos kuskilla lähtee homma lapasesta niin koko ajoneuvo lähtee. "Myrkyllinen hymy" pidetään pintakerrokset rauhallisina mutta annetaan syvällä kuohua.

Omassa metodissa kehitetään tuhovoimaa treenamalla tuhoisilla "mielentiloilla", haetaan sitä paloa silmiin. Kiinalaisittain täytyy olla vahva "yi" (aikomus tms.) ja "shen" (henki tms.). Joillakin hyvinkin taitavilla harjoittelijoilla voi olla hyvää kehonkäyttöä ja vahvoja tekniikoita, mutta jos ei ole yitä ja sheniä niin ei pysty käyttämään niitä taitojaan oikeassa tilanteessa. Toisaalta sitten puhutaan että oikeassa tilanteessa pidetään hymy naamalla , eli kait juuri sitä että pysyy kuski ratin takana.

[KungFuMiäs]

Olen nyt keskusteluväleissä erään neurologin kanssa, joka totesi lyhyesti, että konfliktitilanteissa positiivinen mielentila mahdollisesti auttaisi otsalohkotoimintoja, eli ns. järkevää ja järjellistä toimintaa. Negatiiviset tunne- ja uhkaärsykkeet puolestaan vahvistaisivat ns. automaagisia reaktioita, eli järjettömiä

Mitenkäs nämä järjettömät reaktiot määritellään? Että ovat nykyajan lakien ja säädösten mukaan järjettömiä? Voi olla että mietin jotain ihan muuta nyt, mutta eikös nämä automaagiset reaktiot ovat juuri niitä mitä halutaan kamppailussa? Että saadaan sitä meidän luontaista voimaa kehosta käyttöön ja että asiat tapahtuu nopeasti, ilman tietoisen mielen häirintää.

[DeusVult]

Ylläolevaa kompaten, mäkin haluaisin uskoa että sillä on joku syy miksi kaikki (joihin mä olen törmännyt, mikä ei toki ole paljoa) ns. wanhat kamppailutaidot opettaa käyttämään harkintaa ja lukemaan vastustajaa tarkasti ja rauhallisesti, siis sen sijaan että opettaisivat näkemään punaista ja käymään päälle raivon vallassa.

Omasta mielestäni, omiin kokemuksiin pohjautuen, niin asia ei pitäisi olla näin mustavalkoinen. Että joko ollaan vihaisia tai lempeitä. Aggressio ja tuhohalu antaa keholle monia hyödyllisiä asioita kamppailua ajatellen

Lempeä on nyt minusta täysin väärä sanavalinta. Se optimi tavoiteltava tila on mun mielestä sellainen täysin vailla tunteita oleva - ei vihaa, ei raivoa, mutta ei myöskään pelkoa eikä sääliä. Pelkästään analyysiä.

Aggressio ja tuhohalu epäilemättä lisää adrenaliinin eritystä, joka puolestaan saattaa hetkellisesti lisätä esimerkiksi voimaa ja nopeutta (kait?), mutta toisaalta se sumentaa aisteja ja vaikeuttaa päätöksentekoa. Äkillinen vihanpuuska saattaa tietysti horjuttaa vastustajan taistelutahtoa tai aiheuttaa hänessä jopa paniikin, mutta toisaalta korostetun rauhallisena pysyvä vastustaja pääsee tässä niskan päälle, sillä hän voi hyödyntää noita adrenaliinipiikistä johtuvia heikkouksia.

Näin siis teoriassa.

[KungFuMiäs]

Ylläolevaa kompaten, mäkin haluaisin uskoa että sillä on joku syy miksi kaikki (joihin mä olen törmännyt, mikä ei toki ole paljoa) ns. wanhat kamppailutaidot opettaa käyttämään harkintaa ja lukemaan vastustajaa tarkasti ja rauhallisesti, siis sen sijaan että opettaisivat näkemään punaista ja käymään päälle raivon vallassa.

Omasta mielestäni, omiin kokemuksiin pohjautuen, niin asia ei pitäisi olla näin mustavalkoinen. Että joko ollaan vihaisia tai lempeitä. Aggressio ja tuhohalu antaa keholle monia hyödyllisiä asioita kamppailua ajatellen

Lempeä on nyt minusta täysin väärä sanavalinta. Se optimi tavoiteltava tila on mun mielestä sellainen täysin vailla tunteita oleva - ei vihaa, ei raivoa, mutta ei myöskään pelkoa eikä sääliä. Pelkästään analyysiä.

Aggressio ja tuhohalu epäilemättä lisää adrenaliinin eritystä, joka puolestaan saattaa hetkellisesti lisätä esimerkiksi voimaa ja nopeutta (kait?), mutta toisaalta se sumentaa aisteja ja vaikeuttaa päätöksentekoa. Äkillinen vihanpuuska saattaa tietysti horjuttaa vastustajan taistelutahtoa tai aiheuttaa hänessä jopa paniikin, mutta toisaalta korostetun rauhallisena pysyvä vastustaja pääsee tässä niskan päälle, sillä hän voi hyödyntää noita adrenaliinipiikistä johtuvia heikkouksia.

Näin siis teoriassa.

Juu lempeä oli vaan tuollainen heitto, korostaakseni kärjistyksiä. Oma ehdotukseni olisi että mitä jos nämä asiat yhdistetään? Saadaan siitä aggressiivisesta puolesta hyödyt irti ja samalla pysytään jotenkuten ohjaimissa. Analyytikalla, päätöksenteolla ja sellaisellahan ei ole tilaa tappelussa, reaktioillahan mennään ja ne tulevat sielä syvemmistä aivokerroksista. Ainoa päätös on että mitä lähdetään tekemään, revitäänkö päätä irti vai lähdetäänkö pakoon ( vai jotain muuta).

[Poista käyttäjä 1747]

Imho sen kontrolloidun tasajalkaraivarin paras puoli on se että sen buustin voimalla mieli pysyy wahvana vaikka ottaisi huolella siipeensä ja tilanne vaikuttaisi epätoivoiselta.

Vähän niiq se musta ritari Monty Pythonissa...

[Presenter]

Lempeä on nyt minusta täysin väärä sanavalinta. Se optimi tavoiteltava tila on mun mielestä sellainen täysin vailla tunteita oleva - ei vihaa, ei raivoa, mutta ei myöskään pelkoa eikä sääliä. Pelkästään analyysiä.

Kutakuinkin näin.

Aggressiivisuuskaan ei kamppailukontekstissa välttämättä tarkoita raivoa tai vihaa. Minulle kamppailumielessä tarpeellinen aggressiivisuus tarkoittaa voimallista, määrätietoista toimintaa. Se on myös ominaisuus, joka pitäisi osata laittaa nopeasti päälle ja pois. Se ei myöskään poissulje rauhallisuutta tai analyyttisyyttä. Siitä olen samaa mieltä, että sitä saattaa olla vaikea harjoitella, kun salilla ollaan kavereita ja se treenitilanne on niin turvallinen. Vähän pitäisi siis löytyä sitä mulkvistin vikaa itsestä ja treenikavereista.

[L.K.]

Väsyneenä kuitenkin ihmisen reaktioaika hidastuu, päätöksentekokyky hidastuu jne. jotka kaikki osaltaan vastaavat sitä kovan stressin alla toimimista.

Ihan pikku lisäys: fyysisellä rasituksella ei kai välttämättä haeta aina väsymystä vaan osittain myös ihan sykkeen nostamista korkealle, mikä osaltaan simuloi adrenaliinibuustin aiheuttamaa olotilaa.

Totta, se on toki myös yksi tarkoitus. Väsyttämällä suorittaja hyvin ja sitten esim silmät kiinni, jota seuraa joku aggressiivinen ja hyvinkin aktiivinen hyökkäys-->nähdään usien paljon terävämpää ja aggressiivisempaa tekemistä myös puolustajalta. Toki taas tässäkin on tärkeää mennä tasojen mukaan ettei käy havereita..

[zzkettu]

En tiä mut toi clippi oli kauhee. En kyl Defendoks tunnist.

[Rojola]

Olen nyt keskusteluväleissä erään neurologin kanssa, joka totesi lyhyesti, että konfliktitilanteissa positiivinen mielentila mahdollisesti auttaisi otsalohkotoimintoja, eli ns. järkevää ja järjellistä toimintaa. Negatiiviset tunne- ja uhkaärsykkeet puolestaan vahvistaisivat ns. automaagisia reaktioita, eli järjettömiä

Mitenkäs nämä järjettömät reaktiot määritellään? Että ovat nykyajan lakien ja säädösten mukaan järjettömiä? Voi olla että mietin jotain ihan muuta nyt, mutta eikös nämä automaagiset reaktiot ovat juuri niitä mitä halutaan kamppailussa? Että saadaan sitä meidän luontaista voimaa kehosta käyttöön ja että asiat tapahtuu nopeasti, ilman tietoisen mielen häirintää.

Tuo "järjetön" oli siis sanaleikki, jonka tarkoituksena on kuvata karkeamotorista toimintaa joka tulee kansankielellä selkäytimestä. En tiedä mitä tarkoitit tuolla määrittelyllä, taidetaan olla eri raiteilla tässä keskustelussa.

Omasta mielestäni automaagiset oh-shit-fuck-kädet-eteen -reaktiot ovat ihan hyviä, mikäli joudutaan yllätetyksi, mutta tämän jälkeen olisi omasta mielestäni hyvä saada se lisko rengiksi, eikä isännäksi. Tietty parempi, mikäli osataan lukea uhka etukäteen jolloin ei tarvitse reagoida vaan toimia jo ennalta, jolloin ei myöskään tarvitse olla nopea.

Sellanen valkeahehkuinen raivo ei liene kovin järkevää, vaan päinvastoin järjetöntä. Tunteiden vallassa kamppailussa ei ole mitään järkeä Tietty jos sitä raivoa osaa kontrolloida ja kanavoida oikein... Ehkä se silloin on jossain tilanteessa pelastukseksi.

[T-T]

Minä sain sellaisen käsityksen, että Kari, T-T ja KSa eivät viittaa jutullaan niinkään kontrollialan ihmisten voimankäyttöön, vaan johonkin spesifimpään tilanteeseen että ihmisryhmään. Mutta en ole ihan varma mihin. Sekin olisi kiinnostava kuulla, että miten tätä heidän esillä pitämäänsä sitten opetetaan ja markkinoidaan, että onko mitään mahdollisuutta saada kohderyhmää osallistumaan kyseiseen juttuun? Ja toisekseen, jos se on tärkeää ja tehokasta, niin miksi sitä ei voisi sitten jakaa selvin sanoin ja näytöksin. Luulisi, että ainakin joku defendoihminen olisi asiasta kiinnostunut, josko saisi omaan opetukseensa jotain uutta lisää.

ei ei ei....nyt mennään väärään suuntaan.

Perskeles kun on hankala selittää....

Ei juttua voi oikein opettaa...tai voi. Mutta se vaatii vuosia tositilanteita mahdollisesti yhdistettynä turhautumisiin ja suruihin ja loppujen lopuksi hyväksymiseen.
Joillakin se on sitten suoraan jo luonteenpiirteenä.

Eikä se ole tärkeää sillai itsepuolustusta ajattellen. Enemmänkin sitten kun halutaan suorittaa asioita.

Auttaskohan esimerkki.

Mä hakkasin kerran yhden ammattitöhön pikkupoikien pelottelijan tajuttomaksi, ja heitin sen kimmokkeella ovesta naamalteen kivirappusiin.
Mulla ei ollut sillä hetkellä mitään väliä kuoleeko se, tai miten minulle käy. Siinä hetkessä olisin hyväksynyt tuomioni.
Jarru löi sen verran vastaan, että en sille "raadolle" tehnyt enään mitään.

Mä olin hyvin rauhallinen, ja kun kävelin sisällepäin, niin kiitin vielä erästä henkilöä kohteliaasti tipistä.

Tajusin silloin viimeistään, että voisin tappaa toisen ihmisen. Ei se helppoa tulisi olemaan, ainakaan henkisesti varmaan mutta pystyisin siihen.

Mutta mä olen itseni kasvattanut tähän. Mä en ole ollut tällainen aina. Hommaa pohdin ekaa kertaa yhdessä työpaikassa noin kymmenen vuotta sitten, kun aseella osoitin henkilöitä sillai että ne eivät nähneet minua ja mietin, että jos tulisi käsky ampua, niin ampuisinko. Olisin ampunut enempää pohtimatta. (Ei ollu kyllä Doorsia tai viskiä, kuten yhdellä vanhemmalla herralla )

...Mä en osaa sanoa onko se "himo"meissä kaikissa.

Mitä tekemistä tällä on itsepuolustuksen kanssa...ei mitään. Muuta kuin ehkä sen verran, että kun on hyväksynyt ittensä, niin on paljon helpompi kävellä pois monesta tilanteesta.

Eikä kyse ole mistään ulkoisesta opetettavasta jutusta, vaan henkisestä ominaisuudesta, joka ei tule muuten esille kuin juuri siinä tositilanteeessa...siihen voi kyllä heijastua sitten ne muut suoritukset.

Mutta ei ihmisiä pysty lukemaan kovinkaan helposti minkälaisia he ovat ääritilnteissa. Tatuoinnit yms. pyrkivät vain antamaan tai tarjoamaan sitä kuvaa...niillä ei ole loppujen lopuksi mitään tekemistä sen kanssa onko sitä oikeasti kykyä toimia oikeasti....muutenkin kuin heilua jännitysraivon vallassa.
Jolla saa kyllä suoritettua kanssa asioita.


Sairasta teksiä minulta...

[Mjölnir]

Miten tämä nyt käytävä keskustelu liittyy Defendoon? Voisiko joku näyttää valoa?

[T-T]

Lähti sivuraitelle jossain vaiheessa ja kovaa...

[Mjölnir]

Lähti sivuraitelle jossain vaiheessa ja kovaa...

Näin juur

[obmijoy]

paljastus:

T-T...Mä en osaa sanoa onko se "himo"meissä kaikissa.

Mitä tekemistä tällä on itsepuolustuksen kanssa...ei mitään. Muuta kuin ehkä sen verran, että kun on hyväksynyt ittensä, niin on paljon helpompi kävellä pois monesta tilanteesta.

Eikä kyse ole mistään ulkoisesta opetettavasta jutusta, vaan henkisestä ominaisuudesta, joka ei tule muuten esille kuin juuri siinä tositilanteeessa...siihen voi kyllä heijastua sitten ne muut suoritukset.

Mutta ei ihmisiä pysty lukemaan kovinkaan helposti minkälaisia he ovat ääritilnteissa. Tatuoinnit yms. pyrkivät vain antamaan tai tarjoamaan sitä kuvaa...niillä ei ole loppujen lopuksi mitään tekemistä sen kanssa onko sitä oikeasti kykyä toimia oikeasti....muutenkin kuin heilua jännitysraivon vallassa.
Jolla saa kyllä suoritettua kanssa asioita.

ei kyseessä ole edes himo vaan kyseessä on tapahtumien osoitama kyky toimia ja sen mukaan tajunta siitä että "kykenee meneen helpompaa reittiä kykenee käyttään tapaa jolla on seurauksensa ja tajuaa hyväksyvänsä ne seurauksetkin" ainakin luulee niin kun ei tiedä viellä mihin ne johtaa ja jotta seuraukset ei johtais tekijää itseään tapa-grimiksi on edessä aika kovat itsensähillitsemistoimet ja jossainkohtaa joutuu antaan periksi tai nöyrtyyn...
epäilen että jos tosta nilkistä linnaan oisit lähtenyt oisit sielläkin joutunut valitseen puolesi...
ja jota elämä ois tuomion jälkeen pysynyt raiteillaan oisit joutunut torjuun monta epämoraalista pimeetä työtilaisuutta joita "murjojille" tarjotaan... ja nitähän tarjotaan silouin kun tuntuu siltä että ne tarjoukset on pakko ottaa vastaan tai ei selviä...

http://www.potku.net/forum/viewtopic.ph ... 10#p576877" onclick="window.open(this.href);return false;

toi on vanha mutta sisältää vähän samaa

järjetys vois olla tää
1 tekniikka opetusta jossa pätevöityminen alkaa houkuttaa tosi työhön
2 työhön tottuminen ja rutinoituminen joloin oppii miloin voimalla voi mennä ja miloin on vaan maltettava
3 lopullinen suuntautuminen voimankäyttöön ja turva alalle


2 ja 3 välillä huomaa olevansa sopeutumiskykyinen ja sopiva tähän epäkiitoliseen ja ikävähköön rooliin

aikoinaan kun olin pokena sain kaikesta voimankäytöstä lähes pelkkää baskaa palautetta
no työpaikani oli kylläkin aika henkisesti sairas
monissa muissa poke mestoissa palaute jos sitä oli oli ihan OK

mutta asiaan
kaikea ei voi opettaa joihinkin jutuihin on kasvettava ja nykymaailmassa tolaseksi miehiseksi murjojaksi kasvaminen on pelkästään negatiivinen asia "herättää pelkoa"

nykymiehen pitää olla pehmeä ja joustava ja femiininen ja täysin naisten hallinassa mukavasti kärsivä jos sattuu nauttiin saa kenkää jos sattuu oleen liika äijä saa kenkää
kengän saanti on positiivine asia mutta kun se yritetään tehdä vasta siten kun se saadan tuntuun eli siloin kun vaakkupissa on talous, lapset tai jotain muuta

joka tapauksessa on parempi olla "pertti peruskiltti" ja viimeiset sanat sanoo mies ja ne ovat "kyllä rakas".

esim kouluissakin asioiden vatvominen ja palaveeraamien on tärkeempää kuin armeijatyylinen välitön rangaistus ja sen jälkeinen normi päiväjärjestykseen palaaminen. No on varmaan opettaja jakoulukohtasia eroja.
samaan vatvomiseen pyritään tällä youtube kuvaus kultuurilla jossa ärsytetään vartijaa ja siten kuvataan yrittäen saada kontrollitypiin teot tuomittaviksi.
Eletään maailmassa jossa suoritajan on myönettävä "virheensä" ja haettava uutta työpaikkaa koska berseilijöiden tekoja on hanka osoittaa toteen, Kas kyllä noi Aittomäenkin ravintola rauhoitelut on mennet oikeisiin osoiteisiin mutta kiitos on aina ollut potkut..

ps

defendo on itsepuolustusta ja voimankäyttötekniikkaa ja tehokasta selaista ja yllä oleva ei liity defendoon mitenkään
väkivalta asioissa on mukana usein selaista ihailua tai tavoitelua se on kai ihmisten halua päästä hahmottamaan sitäkin elämän- toiminan- ja suhtautumisen- aluetta ja kumpuaa osittain väkivalta viihteestäkin, joka on aika haluttu viihde ihmisille kas kun noita väkivaltatoimintaelokuvia pukka aika paljon markinoille kokoajan.

Tasokas tekninen suorittaja on luonollisimillaan tilanteissa sen jälkeen kun on kokenut olevansa "kokenut" tilanteissa olija jolloin kaikki ennakko arvottamiset on poissa ja suorittaja tajuaa olevansa vain ammatimies työssään.

Moni joka hakee vain ip taitoa ei edes harkitse ammativääntöihin menoa, koska pitää niitä känisten urpojen nöyryytelypaineina ja tajuaa myös, että fysiikka ei riittäis kun ne käniurpot voi olla joskus talonkin kokoisia ja hyvin treenaneitakin. Uskoisin että tälaiset harastelijat tekevät vain lajitreeninsä hyvin ja pitävät juoksukykynsä kunnossa.

Jos haluaa astua syvemälle tervetuloa kontrollialalle ja terve menoa kupaiselle lähiöovelle jossa olet aina yksin ja hakeudu siten kun rahkeiden uskot riittävän sinne ovelle töihin mistä huhut kertoo että homma on vauhdikasta. Et törmää mystiikaan et ihmeisiin mutta saata ylättyä kuinka urpoja ihmiset on mutta silti samaan aikaan kivojakin.