Mitä itsepuolustajan pitäisi treenata?

[Andy]

Tämän kieliasian voisi varmaan haaroittaa omaksi jutukseen kun ei käsitääkseni liity aiheeseen oikein mitenkään.

Mutta tuohan nyt on ihan eri asia että vetäjä ei puhu hyvää suomea/englantia verrattuna siihen että joku ihan aloittelijatasoinen kaveri on treenaamassa muiden aloittelijoiden kanssa eikä ymmärrä annettuja ohjeita.

[YJT]

Onko kellään mitään ajatusta siitä miten sitä treenimäärää pitäisi jakaa noiden tai joidenkin muiden sisältöjen kesken?

Kokolailla vaikea kysymys, ja vaatisi oikeasti tarkkaa pohdintaa ja priorisointia. En itse ole muistaakseni ikinä opettanut itsepuolustusta siviiliyleisölle vaan ainoastaan voimankäyttöä alan ammattilaisille, mutta yritän:

Olen listannut ilmi tulleita asiasisältöjä ja kommentoin niiden tarpeellisuutta oman näkemykseni mukaan. Mitään tarkkaa tuntijakoa en lähde tekemään. Oletusarvona on, että porukalla ei ole erityisesti pohjia mistään osa-alueesta, eikä mitään erityisiä rajoituksia tai fyysisiä etuja keskimääräiseen kaduntallaajaan. Lista on tehty aika lailla on the fly, eli en ole kamalasti lähtenyt pohdiskelemaan eri juttujen välisiä painotuksia.

Lyöminen: Tätä voisi olla suhteellisen paljon, keskittyen joihinkin yksinkertaisiin juttuihin. Itse kun tykkään Senshidosta, niin lasken Shredderin tähän kategoriaan ja keskittyisin aika paljon sen kaltaiseen juttuun.

Potkiminen: Varsin vähän; ehkä keskittyen johonkin sääreen kohdistettuihin potkuihin ja vastaaviin.

Pystypaini: Aika vähän. Tavoitteena tulisi olla ennemminkin tilanteesta irrottautuminen, erityisesti kun huomioidaan useamman hyökkääjän mahdollisuus.

Mattopaini: Enemmän kuin pystypainia, mutta ei kovin suurta painotusta. Maahan joutumisen estämistä, maassa puolustautumista erityisesti pystyssä olevaa hyökkääjää vastaan, ja maasta ylös nousemista. Jossain tutkimuksessa todettiin, että lähes kaikissa tutkimusaineiston materiaalissa jossa tilanne meni maahan, ensimmäisenä maahan joutunut hävisi melkein aina, tai tilanne päättyi ratkaisemattomaan (saattoi olla Jyrki Talosen tutkimus, jonka esiraportti on julkaistu kirjassa Renkaita vedessä).

Likaiset temput: Ei erillisenä aiheena, vaan sisältyen kaikkeen tekniikkaharjoitteluun.

Veitsipuolustus: Ehkä jotain perusjuttuja, mutta ei kovin paljoa erillisenä aiheena; enemmänkin skenaarioiden osana.

Lyömäasepuolustus: Vähemmän kuin veitsipuolustusta.

Ampuma-asepuolustus: Kuriositeettina.

Taktiikka: Oleellisena osana skenaarioharjoittelua. Ehkä vaikeaa opettaa mielekkäästi erillisenä osa-alueena. Voisi antaa kotitehtäväksi esimerkiksi kartoittaa harjoittelijoiden usein kulkemilta reiteiltä, liikennevälineistä ym. pakoreittejä ym. juttuja joita voi käyttää hyväkseen (samoin kuin improvisoituja aseita).

Psykologia: Sekä Verbal Judo -tyyppiset jutut, että stressireaktioiden vaikutusta omaan toimintaan ym. vaaratilanteen psykologiaa. Erillisenä luentona peruskurssilla, sekä oleellisena osana skenaarioharjoittelua Verbal Judon osalta.

Useaa vastaan toimiminen: Tärkeä aihe, ja pitäisi huomioida usein skenaarioissa ja muutenkin taktiikassa sekä erillisinä harjoituksina.

Ennakoinnit, de-eskalaatiot (Verbal judo ym.), target hardeningit ym: Tärkeitä aiheita, mutta ei välttämättä olisi kovin mielekästä treenata sellaisinaan, vaan enemmän skenaarioharjoittelun osana.

Lakiasiat: Perusasiat mm. hätävarjelusta luentona peruskurssilla, ja sen jälkeen soveltaen skenaarioharjoittelun yhteydessä: harjoittelijan tulisi perustella, minkä takia toimi niin kuin toimi, ja minkä takia lievempiä keinoja ei ollut mahdollista käyttää.

Hätäpuhelun soittaminen, poliisin kanssa asioiminen, jne: Lähinnä skenaarioharjoittelun osana; aina tilanne ei lopu siihen että päästään tilanteesta irti, vaan mukaan voitaisiin ottaa myös näitä post-incident-juttuja.

Olisi hyvä käydä läpi myös rikosprosessia, ja henkilön oikeuksia ja velvollisuuksia eri asemassa oltaessa (epäilty, asianomistaja, todistaja): Samassa luennossa hätävarjelujuttujen kanssa.

Myös todistajien hankkiminen eli sivullisten huomion kiinnittäminen omaan ahdinkoon ja siihen seikkaan, että itse pyrkii välttämään tappelua: Osana skenaarioharjoittelua.

Olosuhteiden huomioiminen, esim. erilaisissa ympäristöissä, erilaisilla pinnoilla ja erilaisissa vaatteissa toimimista: Lähinnä skenaarioharjoittelun osana, tai erillisinä porraskäytävätreenipäivinä. Ei kuitenkaan ensimmäisenä asiana, vaan ensin treenattaisiin normaalisti treenisalissa ja -vaatteissa, sen jälkeen tuotaisiin pikku hiljaa erilaisia muuttujia mukaan.

Toisen henkilön kanssa toimimista (sekä sidekickin että suojeltavan henkilön kanssa): Kuten useaa vastaan puolustautumista, eli perusasioita ja -taktiikkaa ensin irrallisina harjoituksina, sen jälkeen myös skenaarioissa.

Improvisoitujen aseiden käyttäminen voisi olla myös hyvä juttu; sisältäen luonnollisesti myös niiden "keksimisen" ympäristöstä: jonkin verran. Voitaisiin treenata ihan tekniikkaharjoitteluna erilaisilla ja eri tyyppisillä improvisoiduilla aseilla lyömistä / torjumista esim. potkutyynyihin. Kotitehtävän omaisesti voisi antaa tehtäväksi kartoittaa kotimatkaltaan bongaamiaan esineitä, joita voisi käyttää puolustautumiseen.

Jos jollakulla on lupa esim. OC-sumuttimen kantamiseen, niin myös sen käyttämistä (teknisesti, taktisesti ja lainopillisesti): Tämä olisi mielestäni itsestäänselvyys, jota jokaisen OC:ta kantavan tulisi tehdä, mutta se tulisi istuttaa harjoitteluun siten, että ne joilla ei ole OC-lupaa, eivät sitä harjoittelisi vaan käyttäisivät sillä välin improvisoituja aseita.

En tiedä, tuliko tästä nyt hullua hurskaammaksi. Näkisin, että skenaarioharjoittelu ja elävä harjoittelu olisivat oleellisia harjoittelumetodeita, ja niihin voisi istuttaa aika paljon sellaisia asioita joiden harjoittelu irrallisina asioina ei välttämättä olisi kovin mielekästä.

[YJT]

Tuli mieleen vielä yksi aihe: ensiavun antaminen sekä toiselle osapuolelle, että itselle.

Toiselle osapuolelle ensiavun antaminen liittyisi paitsi kaverin paikkaamiseen, myös hyökkääjälle annettavaan ensiapuun: jos tavoitteena on muutenkin toimia lain puitteissa, ei voida sulkea pois tilannetta, että hyökkääjä saadaan kokonaan pois pelistä, jolloin tajuttoman ja mahdollisesti pahoin loukkaantuneen henkilön jättäminen kadulle makaamaan saattaa ainakin joissakin olosuhteissa hyvinkin täyttää rikoksen tunnusmerkistön siitäkin huolimatta, että henkilö on itse hyökännyt kimppuun.

Itselle annettava ensiapu on aika itsestään selvä juttu, mutta jota luultavasti harjoitellaan aika vähän erilaisilla ensiapukursseilla, tai ainakin paljon vähemmän kuin toiselle henkilölle annettavaa ensiapua.

Tärkeimmät perusasiat voisi käydä läpi yhtenä peruskurssin teemapäivänä, ja sen jälkeen asiaa voisi ottaa esiin sopivissa väleissä skenaarioharjoitelussa. Lisäksi, aina kun harjoitellaan jonkin välineen käyttöä tai sitä vastaan puolustautumista, käytäisiin läpi kyseiseen välineeseen liittyvää ensiapua sopivalla laajuudella.

[Miklu]

Aseista lähtisin. Niin oikeista tarkoituksenmukaisista välineistä kuin muka improvisoiduista (ts. valmistelluista arkipäivän esineistä) kuin oikeista improvisoiduista välineistöstä.

Tämä on vähän harmaata aluetta nytten kun tarkoitus on kuitenkin lakiakin noudattaa. Toki itsensä suojelu siinä tapauksessa, että joutuu toimimaan ja on riski, että jotain seuraamuksia olisi tiedossa.
Psykologiaa ennen, aikan ja tilanteen jälkeen osv.

Eniveis, turha antaa tasoitusta. Hiottais sitten ajan kanssa niitä muita juttuja. Loogisesti aseeton ja aseellinen toimiminen ei eroa toisistaan, sekä sisältää opetusmetodeissaan jo taktisen elementin. Mutta nää aukeaa sitten joskus kun treeniä kertyy opetuksen kohteelle/kohteille.

Skenureenauksella, sitten toimintamalleja ja varsinkin ensivaiheessa positiivista vahvistusta reenikohteen itsetunnolle, jotta uskaltaa toimia tilanteessa.

[Juike]

Minun mielestä Andyn antama listaus osa-alueista on tod. hyvä.
Itse pitäisin ensin luennon aiheesta listan mukaan, mutta käänteisessä järjestyksessä.
Sitten rupeaisin treenaamaan listan alusta alkaen...

[kenttiensankari]

Pystypaini: Aika vähän. Tavoitteena tulisi olla ennemminkin tilanteesta irrottautuminen, erityisesti kun huomioidaan useamman hyökkääjän mahdollisuus.

Mattopaini: Enemmän kuin pystypainia, mutta ei kovin suurta painotusta. Maahan joutumisen estämistä, maassa puolustautumista erityisesti pystyssä olevaa hyökkääjää vastaan, ja maasta ylös nousemista. Jossain tutkimuksessa todettiin, että lähes kaikissa tutkimusaineiston materiaalissa jossa tilanne meni maahan, ensimmäisenä maahan joutunut hävisi melkein aina, tai tilanne päättyi ratkaisemattomaan (saattoi olla Jyrki Talosen tutkimus, jonka esiraportti on julkaistu kirjassa Renkaita vedessä).

Tähän voisin tarttua. Kamppailu-urheilun näkökulmasta pystypaini on aika tärkeä osa-alue, mitä tulee maahanvientien estämiseen. Sen pari kertaa mitä olen nähnyt "tositilanteita", niin maahan joutuminen on alkanut jonkinlaisesta huonosta pystypainista, josta on kaaduttu maahan. Siksi kommentti, että pystypainia tulisi treenata aika vähän kuulostaa hiukan hassulta. Olen ymmärtänyt, että esim. Defendossa pystypainin osuus on aika suuri.

[Alapotku]

Tähän voisin tarttua. Kamppailu-urheilun näkökulmasta pystypaini on aika tärkeä osa-alue, mitä tulee maahanvientien estämiseen. Sen pari kertaa mitä olen nähnyt "tositilanteita", niin maahan joutuminen on alkanut jonkinlaisesta huonosta pystypainista, josta on kaaduttu maahan. Siksi kommentti, että pystypainia tulisi treenata aika vähän kuulostaa hiukan hassulta. Olen ymmärtänyt, että esim. Defendossa pystypainin osuus on aika suuri.

Itsepuolustuksessa tarkoituksena on päästä mahdollisimman ehjänä poistumaan uhkaavasta tilanteesta. Kyseessä ei ole itsepuolustus, jos jää kamppailemaan vastustajan kanssa, vaikka voisi poistua paikalta. Kun pysyy pystyssä, voi perääntyä, juosta karkuun tms. Siksi minunkin mielestäni kaikkien sellaisten pystytekniikoiden treenaaminen, joilla voi estää maahanviennin, on tärkeää. Se voi tarkoittaa vastustajan pitämistä kaukana potkuilla ja lyönneillä, vastustajan tekemistä kyvyttömäksi tai haluttomaksi jatkamaan hyökkäystä (kipu, hallintaotteet, pelko jne.), ja tietysti pystypainia maahanviennin estämiseksi (tai vastustajan kaatamiseksi maahan), jos vastustaja on päässyt lähelle.

Jos mennään mattoon, sinne ei pidä jäädä, vaan sieltä pitää päästä pois, siis jos kyseessä on itsepuolustus. IP-harjoittelun matto-osuudessa onkin mielestäni tärkeää treenata ylöspääsyä, jota vastustaja yrittää estää. Pitää myös ottaa huomioon se, että tositilanteessa vastustajan kaveri voisi tulla lyömään/potkimaan/tms. maassa painivaa.

[Aihki]

Vaikka kuinka korostetaan lakipuolen merkitystä niin kyllä ensisijainen tähtäin on selvitä mahdollisimman ehjänä irti ja pois. Jos siinä nyt sitten satunnaiselle itsepuolustajalle tulee hieman siipeen itsepuolustusvastaisen demlarintaman taholta niin parempi sekin kuin hautakiven teksti:'"hän oli oikeassa". Kärjistys tietenkin, mutta niin on mielestäni sekin näkökanta, että ip tilanne voidaan jollakin kaavalla aina hoitaa siististi "lain" mukaan.

[YJT]

Kamppailu-urheilun näkökulmasta pystypaini on aika tärkeä osa-alue, mitä tulee maahanvientien estämiseen. Sen pari kertaa mitä olen nähnyt "tositilanteita", niin maahan joutuminen on alkanut jonkinlaisesta huonosta pystypainista, josta on kaaduttu maahan. Siksi kommentti, että pystypainia tulisi treenata aika vähän kuulostaa hiukan hassulta. Olen ymmärtänyt, että esim. Defendossa pystypainin osuus on aika suuri.

Mä olinkin listannut maahanvientien estämisen mattopainin puolelle, vaikka ehkä loogisempaa tosiaan olisi ollut mainita se pystypainissa. Kuten viittauksessani Talosen tutkimukseen totesin, maahan joutuminen on käytännössä usein tarkoittanut tappelun häviämistä.

[MikaM]

Onko kenenkään (muun) mielestä järkevää lähteä jossain vaiheessa pienen porukan (esim neljästään) kanssa kävelemään katuja? Päivällä ja myöhemmin viikonloppuiltana? Kun ensin on omatoimisesti katseltu ympäristöä "sillä silmällä" niinkuin joku/YJT? mainitsi? Vaikka käymään baareissa/ yökerhoissa? Vähän analysoimaan, mitä missäkin on menossa; esim alkavan tappelun tunnistaa monasti aika helposti, kunhan on hereillä ja mielellään noudattaa kuningassääntöä olemalla ympäristön selvin kaveri.
Tähän voisi myöhemmin yhdistää ylläripylläri skenaarioharjoittelun, jossa joku (koulutettavista) haastetaan ennalta varoittamatta?

[YJT]

Kärjistys tietenkin, mutta niin on mielestäni sekin näkökanta, että ip tilanne voidaan jollakin kaavalla aina hoitaa siististi "lain" mukaan.

Jos tällaista kaava-lähestymistapaa on jossain opetettu, niin se lähtökohtaisesti onkin väärin. Mielestäni sellaista ei kuitenkaan kukaan ole esittänyt.

Lakiasiat ja -periaatteet pitää ymmärtää, ja sen jälkeen niitä pitää opetella soveltamaan. Tilanteissa on niin paljon muuttujia, että ei ole käytännössä mahdollista laatia mitään selviä ohjeita jotka opettelemalla tietää automaattisesti, miten asiassa tulisi toimia.

On tietenkin makuasia, kuinka tärkeänä pitää lainopillisesti oikeaa toimintaa suhteessa mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan. On totta, että Suomessa ei ole käytössä kuolemanrangaistusta ja elinkautinenkin on käytännössä ainoastaan vähän päälle kymmenen vuotta. Näin ollen ajateltuna onkin tärkeämpää pelastaa oma henki kuin pelätä joidenkin vuosien vankeusrangaistusta. Käytännössä kuitenkin on nähty todella monta kertaa, miten nämä tehokkaan toiminnan koulukunnan ihmiset ajavat takaa toista henkilöä pitkin katua, ja poliisin saapuessa paikalle vetoavat hätävarjeluun...

Henkilökohtaisesti ottaisin mieluummin lieviä pahoinpitelyvammoja ja sitä kautta Valtionkonttorin kautta noin 500 euroa korvauksia, kuin puolustaisin itseäni liian rajuja voimakeinoja käyttäen ja saisin asiasta itse tuomion ja joutuisin kaiken lisäksi maksamaan korvauksia sille henkilölle, joka ensin on itse hyökännyt minun päälleni. Tosiasiassahan nämä eivät ole toisensa poissulkevia juttuja; siis mikäli tietää miten hätävarjelutilanteessa saa toimia ja missä mennään rajan yli.

[YJT]

Onko kenenkään (muun) mielestä järkevää lähteä jossain vaiheessa pienen porukan (esim neljästään) kanssa kävelemään katuja? ... Vähän analysoimaan, mitä missäkin on menossa; esim alkavan tappelun tunnistaa monasti aika helposti,

Periaatteessa ihan järkevää, mutta kun ajatellaan että ei tuolla yössä ihan oikeasti ole koko ajan mylly käynnissä, niin voi mennä aika kauan että bongaat edes yhden alkavan tappelun, josta voi ottaa oppia. Kuinka monta videoklippiä ehdit bongata siinä ajassa netistä? Vaikka tositilanne on toki parempi kuin videoklippi, niin tämä kannattaa myös huomioida. Toki, jos tiedät jonkun hyvän paikan missä aina sattuu ja tapahtuu, niin sieltä voi bongata paljonkin yhden yön aikana.

Toisaalta, jos olet paikassa jossa tapahtuu koko ajan, niin on olemassa myös riski että joudut jollain tavalla vedetyksi mukaan, vaikka olisit porukalla liikkeellä selvin päin. Luultavasti aika pieni riski, mutta kannattaa huomioida kuitenkin.

[Lasse Candé]

EDIT: Kaksi viestiä väliin, tämä tuohon MikaM:n juttuun.

Ongelma on siinä että niitä alkavia tappeluita on hemmetin vaikea löytää. Näen yleensä noin vain muutaman vuodessa (Helsingissä) ja käyn aika paljon radalla.

Virolahdella näki ihan pikkusen useammin...

Noin muuten, idean hyvyys riippuu näiden neljän ihmisen elämänlaadusta ja hulluudesta.

[Ile]

Eli seuraava Potku-tapaaminen: bussilastillinen innokkaita kamppailijoita Virolahdelle. Ohjelmassa maltillista alkoholin käyttöä ja "alkavien tappeluiden" etsimistä.

[Lasse Candé]

Melko uskomaton juttu, mutta aikoinaan sinne tuli bussilastillinen haminalaisia etsimään tappeluja. (Nuorisodiscoihin.) Kävelivät siellä sitten isossa läjässä. Oli mun ensimmäinen disco ja kevään viimeinen missä näin tällaisen porukan ja ilmeisesti oli ollut vastaavaa aiemminkin. Onneksi seuraavana syksynä meininki rauhoittui ja kun oma discoiluni pääsi kunnolla käyntiin, viereisen kaupungin väkeä kävi vähemmän ja vähemmän.



Ehkä otollisin paikka tuonkaltaiselle ekskursiolle olisi jokin pieni kaupunki missä kuitenkin on yökerho. Sanotaan kokoluokkaa 20 000 - 60 000. Palauttaakseni enemmän aiheeseen, myös tehtyjen havaintojen relevanssia voi sitten pohtia. Teinileijonien (noin 19-20v) uhokäyttäytyminen harvemmin koskettaa tällaisia yli 30:siä. Se lienee silti näkyvin ilmiö.

Muutenkaan en kyllä ihan tiedä mitä moisesta iltamasta saisi irti. Mitä niistä nähdyistä tilanteista voi edes oppia, kun havainnointi alkaa luultavimmin aivan liian myöhään ja tilanteiden sisälle ei näe. Luultavimmin vain ymmärtää ihan kaiken väärin.