Nykyaikaiset itsepuolustuslajit eli Defendo, IMPACT, Krav Maga, MilFight, PDFS, Senshido jne.

Skenaarioharjoittelu

Nykyaikaiset itsepuolustuslajit eli Defendo, ICS, Krav Maga, MilFight, PDFS, Senshido jne.

Valvoja: Valvoja

taikaviitta
munillepotkija
Viestit: 575
Lauteille: Maaliskuu 2011
Paikkakunta: Nokia
Etulaji: Hokutoryu Ju-jutsu
Sivulajit: Kobukai Kobudo / Sutekki ryu Bojutsu
Takalajit: EKJT
Tykännyt: 1 kerran
Tykätty: 4 kertaa

Skenaarioharjoittelu

Viesti taikaviitta »

Hitto, hyvännäköstä touhua. Jotenki tutun oloista varmasti jokaiselle ravintola-alalla työskentelevälle. Juuri kun luulet tilanteen olevan rauhallinen helvetti repeää ja kaaos on valmis.

Kuvake
Rojola
kylkeenpotkija
Viestit: 2647
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Mullet City
Tykännyt: 15 kertaa
Tykätty: 10 kertaa

Skenaarioharjoittelu

Viesti Rojola »

"Senshidosta"-ketjussa juttu alkoi luisumaan skenaarioharjoittelun puolelle yleisemmällä tasolla, joten jatketaan aiheesta täällä. Alla keskustelun alustus, kuten se tuolta aiemmasta ketjusta lähti:
L.K. kirjoitti: Niin. Minusta se ei ole bs:ää. Voit toki olla eri mieltä. Siihenhä se on oikeus meillä kaikilla. Pystyminen skenetreeniin ja sen hyödyllisyys on toki kaksi eri asiaa. Tai se mitä sillä skenetreenillä haetaan. Voihan sen aloitteljan laittaa skeneä tekemään, ei siinä mitään. MINUSTA siinä ei ole järkeä ENNEN kuin tietyt perustaidot on hanskassa. Tästä olemme selvästi eri mieltä. Jankkaamalla tuskin tämä muutuu, joten tämän osalta i rest my case.
Rojola kirjoitti:
Tämä aihe on kiinnostava. Muutamia kysymyksiä siis sallittakoon.

1. Mihin kielteinen mielipiteesi aloittelijoiden skenaariharjoitteluun perustuu? Kuten aiemmin kommentoin, et tietääkseni ohjaa Senshido-harjoituksia ja taasen opettamassasi lajissa on erilainen opetusfilosofia, joten mistä moinen mielipide kumpuaa? Onko kyseessä mutu, vaiko käytännön kokemukset ko. harjoittelutavan soveltumattomuudesta aloittelijoille? Olet kuitenkin pitkäaikainen ja kokenut ohjaaja, joten luonnollisesti mielipiteesi kiinnostaa tätä taustaa vasten.

2. Mitkä ovat mielestäsi ne tarvittavat "tietyt perustaidot", jotka pitää olla hanskassa - ja mitenkä hyvin? Oletan, että näistä on olemassa jonkinlainen rajattu setti, koska ainakin lukemani perusteella vaikuttaisi siltä, että opettamassasi järjestelmässä moinen esivaatimustietotaito on siis olemassa.

Oma mielipiteeni on, että aloittelijan voi laittaa vaikka ensimmäiseksi keskelle skenaariharjoittelua ja katsoa mitä tapahtuu. Eihän skenaarioharjoittelu välttämättä tarkoita sitä, että hakataan pää irti. Itse uskon skenaariharjoittelun kartoittavan hätävarjelutaitoja huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin kuin esim. mitsiin lyöminen tai tekniikoiden harjoittelu kuollutta, tai edes puolielävää vastustajaa vastaan. Perustan mielipiteeni seuraaville asioille:

A. Skenaarioharjoittelu pyrkii antamaan mahdollisimman todellisen kuvan väkivaltatilanteen kulusta. Ei ainoastaan fyysisestä tekemisestä, mutta myös siitä mitä tapahtuu ennen ja jälkeen kun kädet ja jalat viuhuvat. Fyysinen osuus on sangen pieni osa kokonaisuutta ja se menee usein kaaottiseksi sähläämiseksi. Tässä sählingissä harvemmin nähdään tekniikoita, kuten niitä harjoitellaan tai edes niitä hyviä, vahvoja lyöntejä esimerkiksi (paitsi rankaisukeinoina, kun ollaan jos niskan päällä, kuten Lasse ansiokkaasti kommentoi aiemmin). Tässä kohtaa usein sanotaan, että tekniikoita pitää soveltaa tilanteen mukaan. Toden totta! Senshidossa aloitamme soveltamisen harjoittelun mitä pikemmiten ja siinäkin kehitytään paremmaksi aivan kuin missä tahansa muussakin taidossa.

Meidän vinkkelistä, harjoittelukokemuksen perusteella, fyysisen vastatoiminnan onnistumiseen riittää hyvin ylimalkaiset periaatteet kiteytettynä lauseeseen "käy kasvoihin kiinni ja tee lumipesua aggressiivisesti niin kauan kunnes uhkaa ei enää ole".

B. Kuten totesin aiemmin, maailmassa on enemmän ihmisiä jotka ovat selviytyneet väkivaltatilanteista ilman ensimmäistäkään skenaarioharjoitetta, tahi mitään kamppailuharjoitetta. Tämän perusteella uskoisin, että aloittelijakin voidaan simuloituun tilanteeseen viskata. Ihmiset eivät pääsääntöisesti jäädy, mikäli heillä on itsesuojeluvaisto tallella. Tässä pitää maalimiehen osata antaa myös tarvittaessa siimaa. Toki uskon, että harjoittelijat jäätyilevät, mikäli heiltä odetaan tietynlaista vastetta tietynlaiseen ärsykkeeseen, jotta saavutetaan ns. "oikea suoritus".

Meillähän ei varsinaisesti ole "oikeaa" tai "väärää" suoritusta. Mikäli selviytyy, suoritus oli riittävä. Se suoritus voi olla, että juoksee tilanteesta heti pois. Ja mitä jos aloittelija epäonnistuukin? Sitten otetaan uudelleen, ohjeistetaan ja kerrotaan missä voidaan petrata ja harjoitellaan lisää. Eihän oletus voi olla, että aina, tai edes yleensä onnistutaan? Onnistunutta suoritusta on muutenkin huomattavasti vaikeampi analysoida kuin epäonnistunutta. Kun epäonnistuu elävässä harjoittelussa, saa ensikäden tuntumaa siitä miksi epäonnistuu, jonka kautta taasen tekeminen kehittyy.
Janne Paavilainen

...ja ninjaprofeetta sanoi: älköön olko havistu!

Harjoitteletteko te siellä Bujinkanissa oikein tuelta tätä asioiden ja sanomisten vääristelyä ja asiayhteyksien muuten vain sekoittelua?

Kuvake
L.K.
päähänpotkija
Viestit: 12812
Lauteille: Huhtikuu 2005
Paikkakunta: Kotka
Etulaji: Defendo
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Skenaarioharjoittelu

Viesti L.K. »

Laiton Rojola sun kyssärit lihavoituna, vähän aikaa säästääkseni noiden lainaus-juttujen kanssa :)

1. Mihin kielteinen mielipiteesi aloittelijoiden skenaariharjoitteluun perustuu? Kuten aiemmin kommentoin, et tietääkseni ohjaa Senshido-harjoituksia ja taasen opettamassasi lajissa on erilainen opetusfilosofia, joten mistä moinen mielipide kumpuaa? Onko kyseessä mutu, vaiko käytännön kokemukset ko. harjoittelutavan soveltumattomuudesta aloittelijoille? Olet kuitenkin pitkäaikainen ja kokenut ohjaaja, joten luonnollisesti mielipiteesi kiinnostaa tätä taustaa vasten.

Kuten sanoin jo aiemmin, harjoitellaan defendossa myös skenetreenejä, vaikka opetusfilosofia onkin erilainen. Tämän lisäksi työssäni olen käyttänyt paljon skene/case-harjoittelua voimankäyttöä ja hätävarjelua kouluttaessani. Lisäksi sivuduunissa on tullut vedettyä/ohjattua satoja case-harjoitteita, joita sisällöisesti voinee kuitenkin skeneharojitteluksi kutsua.

Kokemuksesta on siis kyse ja minua henk.kohtaisesti "vierastuttaa" liian aikaisessa vaiheessa skenen vetäminen esim harjoitusturvallisuuden takia sekä sen takia, että kokemukset on osoittaneet, että osalla tulee vaan niitä jäätymisiä ja pahoja sellaisia jos oikeasti lyödään painetta.
Ja taas jos sitä painetta ei skenessä luoda oikeasti, minusta se ei palvele tarkoitustaa. Toki sejäätyminenin on oppimisprosessi osaltaan mutta jos se johtuu siitä ettei osata vaan tehdä mitään kun ei ole nitä "työkaluja" (tai tekniikoita ;) ) niin se ei ehkä minusta ole vaan hyvä.

Mikä on sopiva aika tähän, sitä en osaa suoraan sanoa, riippuu niin kohderyhmästä. Kuten sanottua,meillä on joidenkin peruskurssien aikana jo vedetty skenetreeniä mutta yleensä vähän loppupuolella. JOskus voisi vetää aiemminkin, joskus ei.

Harjoitusturvallisuus on yksi tekijä mitä on pakko miettiä jo seuratoiminnakin kannalta. Jos treeniporukka on pieni ja erittäin motivoitunut, se ei ole niin ongelmallista. Jos puhutaan taas ns. normi harrastajista, tämä voi olla ongelma. Varsinkin jos ollaan vasta aloitettu laji ja halutaan vähän ns. kokeilla mitä laji on ja onko tämä se "mun juttu".

Sen verran kun tarkemmin ajatellen, niin ehkä voimankäyttökuvioissa kun kyse on kontrollialan ammattilaisista, skenetreeniä voisi ehkä vetää suht kylmiltään koska he ovat yleensä asiaan motivoituneita ja eivät kuitenkaan todennäköisesti lopeta työtään jos hommat ei suju tms.
Kontrollialan väen kohdalla myös säännöllinen treenaus on joskus ongelmallista joten siinäkin mieleessä ehkä siinä kontekstissa skenetreeni suht heti on ihan kelpo idea kylläkin.
EDIT: Tosin, monelle ko. alan työntekijöistä kuitenkin olisi hyvä myös osata kamppailun perusteita koska monella on pahaa välinesidonnaisuutta olemassa joka heijastuu myös usein skenetreeneissäkin. Varsinkin kun ei sitten osata ns. tehdä muutakaan.

Myös koulutustilanteissa skenetreeni fiksulla maalihlöllä voi olla ok, koska siinä halutaankin ehäk herättää tiettyjä reaktioita ihmisissä ja saada heitä tajuamaan tiettyjä juttuja. Eli tässä on kyse taas kokonaiskoulutukseen sidotusta "elämyksestä".

2. Mitkä ovat mielestäsi ne tarvittavat "tietyt perustaidot", jotka pitää olla hanskassa - ja mitenkä hyvin? Oletan, että näistä on olemassa jonkinlainen rajattu setti, koska ainakin lukemani perusteella vaikuttaisi siltä, että opettamassasi järjestelmässä moinen esivaatimustietotaito on siis olemassa.

Kuten yllä sanoin, esim peruskurssin opit VOISI olla se, mutta suoralta kädeltä ei tietty näin voi sanoa. Ei meillä mitään kiveen hakattua siinä ole, eri seuroissa on varmaan eri näkemyuksiä asiasta ja asia on jätetty aika pitkälti ohjaajien omaan harkintaan.

Minusta olisi hyvä olla hanskassa kamppailun perusteita (liikkuminen, eri kamppailuasennot ja niissä toiminta eli pystykamppailu,pystypaini jne) sekä perustaitoa jostain torjunnoista, lyönneistä, potkuista jne.Myös jonkun verran kokemusta jo skeneen valmistavista elävistä harjoitteista ja kontaktiharjoitelusta. Kaikesta näistä voidaan aina toki tinkiä jos suojia on enempi käytössä mutta sekään ei minusta ole automaatio.

Oma mielipiteeni on, että aloittelijan voi laittaa vaikka ensimmäiseksi keskelle skenaariharjoittelua ja katsoa mitä tapahtuu. Eihän skenaarioharjoittelu välttämättä tarkoita sitä, että hakataan pää irti. Itse uskon skenaariharjoittelun kartoittavan hätävarjelutaitoja huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin kuin esim. mitsiin lyöminen tai tekniikoiden harjoittelu kuollutta, tai edes puolielävää vastustajaa vastaan. Perustan mielipiteeni seuraaville asioille:

No juu, tässä kohtaa huomaan sen eron ajattelussa tai ehkä termeissä. itse miellän skenetreenin yleensä siihen jossa hyökkääjällä on aika pitkälti kaikki käytössä ja toiminta on yleensä varsin aggressiivista ja "kovaa", toki taitotasoa pitää huomioida. Elävämmät harjoitteet ovat sitten niitä millä sitä henkilöä valmistellaan tähän "täysmättöön"jos nyt sellaista termiä voinee käyttää.

A. Skenaarioharjoittelu pyrkii antamaan mahdollisimman todellisen kuvan väkivaltatilanteen kulusta. Ei ainoastaan fyysisestä tekemisestä, mutta myös siitä mitä tapahtuu ennen ja jälkeen kun kädet ja jalat viuhuvat. Fyysinen osuus on sangen pieni osa kokonaisuutta ja se menee usein kaaottiseksi sähläämiseksi. Tässä sählingissä harvemmin nähdään tekniikoita, kuten niitä harjoitellaan tai edes niitä hyviä, vahvoja lyöntejä esimerkiksi (paitsi rankaisukeinoina, kun ollaan jos niskan päällä, kuten Lasse ansiokkaasti kommentoi aiemmin). Tässä kohtaa usein sanotaan, että tekniikoita pitää soveltaa tilanteen mukaan. Toden totta! Senshidossa aloitamme soveltamisen harjoittelun mitä pikemmiten ja siinäkin kehitytään paremmaksi aivan kuin missä tahansa muussakin taidossa.

En sinällään ole eri mieltä skenetreenin sisällöstä, meillä ehkä käytetään noita enempi siihen fyysiseen toimintaan ja näitä muita tuntemuksia yms. puretaan ja käsitellään sitten enempi teoriapohjalta muuten sekä toki sitten otetaan esille noissa skeneissäkin aika ajoin kyllä toki, joskus enempi, joskus vähempi. Tuosta sähläämisestä olisin taas vähän eri mieltä, tämä riippunee taas paljon siitä suorittajien tasosta. Jos kaksi aloittelijaa "tappelee", siltä se varmasti näyttää enempi, kahden kokeneemman välillä varmasti näkyy enempi ihan teknistäkin touhua.

Meidän vinkkelistä, harjoittelukokemuksen perusteella, fyysisen vastatoiminnan onnistumiseen riittää hyvin ylimalkaiset periaatteet kiteytettynä lauseeseen "käy kasvoihin kiinni ja tee lumipesua aggressiivisesti niin kauan kunnes uhkaa ei enää ole".

Varmasti toimii tuokin, sitä en ole mielestäni kiistänyt. Meillä on vaan vähän erilainen tapa käsitellä asioita. Kuten Mjölliskin taisi jo todeta, lopputulos ratkaisee tietenkin:) Tai ehkä tässä tapauksessa ne erilaiset tavat mitkä johtavat kuitenin sitten samaan haluttuun lopputulokseen?

B. Kuten totesin aiemmin, maailmassa on enemmän ihmisiä jotka ovat selviytyneet väkivaltatilanteista ilman ensimmäistäkään skenaarioharjoitetta, tahi mitään kamppailuharjoitetta. Tämän perusteella uskoisin, että aloittelijakin voidaan simuloituun tilanteeseen viskata. Ihmiset eivät pääsääntöisesti jäädy, mikäli heillä on itsesuojeluvaisto tallella. Tässä pitää maalimiehen osata antaa myös tarvittaessa siimaa. Toki uskon, että harjoittelijat jäätyilevät, mikäli heiltä odetaan tietynlaista vastetta tietynlaiseen ärsykkeeseen, jotta saavutetaan ns. "oikea suoritus".

Tämä on varmasti totta, mutta edeleen, noita jäätymisiä myös näkyy oikeissa tilanteissa sekä harjoittelussa. Tai ainakin omat kokemuset näin ovat osoittaneet sekä useat videovalvontanauhat jne. plus kollegoilta kuullut kertoumukset tukevat tätä.

Lisäksi kuten aiemmin ollut puhetta, esim defendossa on kerätty vuosia jo säännöllisetsi oikeista tilanteista niitä "tilastotietoja", joissa hyivn useissa ellei lähes kaikissa on käytetty onnistuneesti tekniikoita. Toki, aina voidaan spekuloida kuinka monta kertaa asia x pitää olla tehty livenä että se toimiii, mutta se on oma lukunsa sitten:) Varmsati samanlaista seurantaa on tehty muissakin lajeissa, sitä en tiedä enkä sen kautta missään nimessä kiistäkään.

Maalihlö on erittäin tärkeässä roolissa skenessä, siitä samaa mieltä ehdottomasti.

Tuohon jäätyilyyn syyhyn en taas välttämättä usko koska täysin ainakaan koska itse olen nähnyt kyllä osavien kaverien kykenevän soveltavan hyvinkin eriskummallisissta tilanteista koska eivät jäädy "yleisellä" tasolla. Toki tuo tietyn vaaditun suorittaminen voi myös aiheuttaa tuota, se on mahdollista. Tämä on sitä aika normaalia "välinesidonnaisuutta" minusta. :)

Meillähän ei varsinaisesti ole "oikeaa" tai "väärää" suoritusta. Mikäli selviytyy, suoritus oli riittävä. Se suoritus voi olla, että juoksee tilanteesta heti pois. Ja mitä jos aloittelija epäonnistuukin? Sitten otetaan uudelleen, ohjeistetaan ja kerrotaan missä voidaan petrata ja harjoitellaan lisää. Eihän oletus voi olla, että aina, tai edes yleensä onnistutaan? Onnistunutta suoritusta on muutenkin huomattavasti vaikeampi analysoida kuin epäonnistunutta. Kun epäonnistuu elävässä harjoittelussa, saa ensikäden tuntumaa siitä miksi epäonnistuu, jonka kautta taasen tekeminen kehittyy.

Kyllä. Eihän ip-tilanteessa olekaan. Jos selviytyy tilanteesta, se on ollut oikea ratkaisu. Itse kuitenkin uskon että esim defendossa on moniin tilanteisiin mietitty niitä mahdollsimman toimivia ratkaisuja. Jos tilanteesta selviytyy tekemällä jotain ihan muuta, se on silti minusta aina hieno suoritus. Myöskään se ettei joku harjoiteltu juttu aina toimikaan, ei tarkoita ettei se voisi silti toimia. Mikäänähän ei toimi aina tai ole varmaa. :)

Vähän kiireessä jouduin tähän vastaileen, toivottavasti jotain selvensi..palaan tarvittaessa paremmalla ajalla uudestaan.
"He´s too much blackbelt for you"- Tuntematon setä ravintelissa.

Kuvake
JanneM
etupotkija
Viestit: 19965
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: JKL
Tykännyt: 13 kertaa
Tykätty: 16 kertaa

Skenaarioharjoittelu

Viesti JanneM »

Tässä kai pitää vielä eritellä skenaarioharjoittelu ja elävä harjoittelu.
Mä teetän puhtaasti skenaarioita melko harvoin. Ehkä vähän jopa turhankin harvoin, mutta elävää harjoittelua moninaisin eri tavoittein ja lähtökohdin teetän jo peruskurssin ekoista treeneistä lähtien.
Täysin aloittelijoilla saattaa mennä sormi suuhun ihan puhtaassa skenaarioharjoitteessa, tai se on ainakin huomattavasti hankalampaa kuin tekniikka/työkalulähteinen lähestymistapa. Ja puhun nyt siis ihan ummikoista jotka tulevat peruskurssille joka kestää vaikka 10 harjoitusta.
Jos taas vedän jonkun firmaryhmän, niin en tuhlaa kovinkaan kauaa tekniikoihin vaan mennään melko nopeasti soveltamaan riippumatta taustoista.
-Janne Maunonen-
**No jasinui salmul saralra**
JKL Fight Club
Defendo JKL
American Defendo Academy

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit: 17250
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 29 kertaa
Tykätty: 76 kertaa

Skenaarioharjoittelu

Viesti Andy »

Rojola kirjoitti: Oma mielipiteeni on, että aloittelijan voi laittaa vaikka ensimmäiseksi keskelle skenaariharjoittelua ja katsoa mitä tapahtuu. Eihän skenaarioharjoittelu välttämättä tarkoita sitä, että hakataan pää irti. Itse uskon skenaariharjoittelun kartoittavan hätävarjelutaitoja huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin kuin esim. mitsiin lyöminen tai tekniikoiden harjoittelu kuollutta, tai edes puolielävää vastustajaa vastaan.
Muuan itsepuolustuskouluttaja katsottuaan Puolustaudu DVD:ltä skenaarioharjoittelua, kommentoi minulle asiaa jotenkin näin: "Sinä ja minä voidaan Andy treenata noin. Mutta jos minä otan jonkun sairaanhoito-opiskelijan ja laitan sinut isona miehenä karjumaan perkelesaatanahelvettiä sille päin naamaa, niin se ei tule sen jälkeen treeneihin enää ikinä."
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders

Kuvake
Mjölnir
etupotkija
Viestit: 23423
Lauteille: Joulukuu 2005
Paikkakunta: Valkeakoski
Etulaji: Jyrki Saario Defendo
Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Tykännyt: 21 kertaa
Tykätty: 38 kertaa

Skenaarioharjoittelu

Viesti Mjölnir »

Andy kirjoitti: Muuan itsepuolustuskouluttaja katsottuaan Puolustaudu DVD:ltä skenaarioharjoittelua, kommentoi minulle asiaa jotenkin näin: "Sinä ja minä voidaan Andy treenata noin. Mutta jos minä otan jonkun sairaanhoito-opiskelijan ja laitan sinut isona miehenä karjumaan perkelesaatanahelvettiä sille päin naamaa, niin se ei tule sen jälkeen treeneihin enää ikinä."
Tämä on totta. Voidaan laittaa, mutta suurin osa ihmisistä ei halua treenata sillä tavalla. Kokemusta on. Ei näkynyt kaveria, joka ulkoisen habituksensa puolesta näytti "kovalta jätkältä" enää toisissa treeneissä.

Suurin osa ihmisistä ei halua sietää henkistä epämiellyttävyyttä vapaa-aikanaan.
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)

Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi

Kuvake
luupää
päähänpotkija
Viestit: 6410
Lauteille: Marraskuu 2006
Tykännyt: 4 kertaa
Tykätty: 26 kertaa

Skenaarioharjoittelu

Viesti luupää »

Mjölnir kirjoitti: Suurin osa ihmisistä ei halua sietää henkistä epämiellyttävyyttä vapaa-aikanaan.

Mistä lähtien hauskanpito on ollut epämiellyttävää?
;)

Kuvake
Mjölnir
etupotkija
Viestit: 23423
Lauteille: Joulukuu 2005
Paikkakunta: Valkeakoski
Etulaji: Jyrki Saario Defendo
Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Tykännyt: 21 kertaa
Tykätty: 38 kertaa

Skenaarioharjoittelu

Viesti Mjölnir »

luupää kirjoitti:
Mjölnir kirjoitti: Suurin osa ihmisistä ei halua sietää henkistä epämiellyttävyyttä vapaa-aikanaan.

Mistä lähtien hauskanpito on ollut epämiellyttävää?
;)
Kyllä minä itse muistan, lähinnä työtreeneistä, tilanteita, jolloin treenin jälkeen ei todellakaan ole ollut kiva ja rentoutunut olo. Lähinnä todella huono fiilis, tekisi mieli oksentaa henkisestä pahoinvoinnista.
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)

Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi

Kuvake
luupää
päähänpotkija
Viestit: 6410
Lauteille: Marraskuu 2006
Tykännyt: 4 kertaa
Tykätty: 26 kertaa

Skenaarioharjoittelu

Viesti luupää »

Tuliko se paha olo kohteena olemisesta vai siitä pahiksen rooliin eläytymisestä? Entä miten teidän floristijoukkojen henkisen kakan jakaminen vertaantuu vaikkapa normi defendo kakkaan?

Meinaan jos on tottunut väkivaltaan kuten esim. sinä olet, niin luulisi sen huutamisen ja uhoamisen vaikutuksen olevan v-käyrän nousu ja kämmenpohjan kutina.

;)

Kuvake
Jorge
päähänpotkija
Viestit: 9984
Lauteille: Kesäkuu 2008
Tykännyt: 10 kertaa
Tykätty: 3 kertaa

Skenaarioharjoittelu

Viesti Jorge »

Mjölnir tunsi pahaa oloa, kun ei saanut tappaa oikeasti :badgrin:

Kuvake
Point
etupotkija
Viestit: 6870
Lauteille: Tammikuu 2009
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Skenaarioharjoittelu

Viesti Point »

Mjölnir kirjoitti:
Andy kirjoitti: Muuan itsepuolustuskouluttaja katsottuaan Puolustaudu DVD:ltä skenaarioharjoittelua, kommentoi minulle asiaa jotenkin näin: "Sinä ja minä voidaan Andy treenata noin. Mutta jos minä otan jonkun sairaanhoito-opiskelijan ja laitan sinut isona miehenä karjumaan perkelesaatanahelvettiä sille päin naamaa, niin se ei tule sen jälkeen treeneihin enää ikinä."
Tämä on totta. Voidaan laittaa, mutta suurin osa ihmisistä ei halua treenata sillä tavalla. Kokemusta on. Ei näkynyt kaveria, joka ulkoisen habituksensa puolesta näytti "kovalta jätkältä" enää toisissa treeneissä.

Suurin osa ihmisistä ei halua sietää henkistä epämiellyttävyyttä vapaa-aikanaan.

Vaikka en tiedä itsepuolustuksen opettamisesta mitään, niin ensimmäisillä kerroilla tapahtunut skenaariharjoittelu saattaa säikäyttää ihmisen, jos hän vaikka "jäätyy" jo tässä harjoituksessa. Henkilö on saattanut tulla hakemaan työkaluja ja itsevarmuutta uhkaavia tilanteita kohtaan ja jos hän huomaa jäätyvänsä heti alkuun uhkaavassa näytellyssä tilanteessa, niin itseluottamus ei välttämättä anna enää myötä toisiin harjoituksiin saati "toimia oikein" itse uhkaavassa tilanteessa.

En tiedä, mutta tuntuisi siltä, että sille sairaanhoitajalle tai toimistohiirelle olisi hyvä antaa ensi alkuun muutama "onnistumisen kokemus" ja työkalu ennenkuin skenaariharjoittelulla yritetään kaivaa sitä pinnan alla piilevää tiikeriä esiin..
Detox ei ole pelkkä dietti. Se on elämäntapa.

Ronin
etupotkija
Viestit: 4457
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Mushroomland
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Skenaarioharjoittelu

Viesti Ronin »

luupää kirjoitti:
Mjölnir kirjoitti: Suurin osa ihmisistä ei halua sietää henkistä epämiellyttävyyttä vapaa-aikanaan.

Mistä lähtien hauskanpito on ollut epämiellyttävää?
;)
Tuota itseasiassa minäkin ajattelin kun luin viestin. Se vähä mitä olen Senshidoa treenannut (suurin osa treeneistä oli skenaarioharjoittelua näyttelyineen kaikkineen), treenien jälkeen oli aina tosi hyvä olo kun sai kunnon adrenaliiniryöpyn ja pääsi sitten saman tien nujuamisella sitä purkamaan. Johtuneeko kokemattomuudesta tai jostain, mutta nykyäänkin nautin eniten harjoitteista, jotka ajaa sinne epämukavuusalueelle kun adrenaliini virtaa ja jänskättää kunhan sitten saa jollain tavalla sen purettua, oli se sitten nujuamisen tai lihaskuntotreenin kautta.

Tiedä sitten josko kokisin tilanteen eri tavalla jos olisi enemmän tositilanteita vyön alla, sellaisia, jotka olisivat päättyneet itselle huonommin ja sitä myötä mieli yhdistäisi samantapaisen treenitilanteen niihin fiiliksiin mitä silloin tunsi...?
When facing difficult situations it is best to dash forward bravely and with joy...

Liity Etupotkijaksi!

Luettavaa (ja tykättävää) potkulaisille!

Kuvake
Mjölnir
etupotkija
Viestit: 23423
Lauteille: Joulukuu 2005
Paikkakunta: Valkeakoski
Etulaji: Jyrki Saario Defendo
Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Tykännyt: 21 kertaa
Tykätty: 38 kertaa

Skenaarioharjoittelu

Viesti Mjölnir »

Point kirjoitti: En tiedä, mutta tuntuisi siltä, että sille sairaanhoitajalle tai toimistohiirelle olisi hyvä antaa ensi alkuun muutama "onnistumisen kokemus" ja työkalu ennenkuin skenaariharjoittelulla yritetään kaivaa sitä pinnan alla piilevää tiikeriä esiin..
Kyllä. Tämä on oma näkemykseni asiasta. Skenaarioharjoittelua on monenlaista, ja siihen, kuten muuhunkin harjoitteluun, on hyvä lähteä kävellen ennen juoksemista.
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)

Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi

Kuvake
Mjölnir
etupotkija
Viestit: 23423
Lauteille: Joulukuu 2005
Paikkakunta: Valkeakoski
Etulaji: Jyrki Saario Defendo
Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Tykännyt: 21 kertaa
Tykätty: 38 kertaa

Skenaarioharjoittelu

Viesti Mjölnir »

luupää kirjoitti: Tuliko se paha olo kohteena olemisesta vai siitä pahiksen rooliin eläytymisestä?
Kyllä, esimerkiksi näin.
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)

Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi

Kuvake
Rojola
kylkeenpotkija
Viestit: 2647
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Mullet City
Tykännyt: 15 kertaa
Tykätty: 10 kertaa

Skenaarioharjoittelu

Viesti Rojola »

L.K. kirjoitti: Kuten sanoin jo aiemmin, harjoitellaan defendossa myös skenetreenejä, vaikka opetusfilosofia onkin erilainen. Tämän lisäksi työssäni olen käyttänyt paljon skene/case-harjoittelua voimankäyttöä ja hätävarjelua kouluttaessani. Lisäksi sivuduunissa on tullut vedettyä/ohjattua satoja case-harjoitteita, joita sisällöisesti voinee kuitenkin skeneharojitteluksi kutsua.
Tiedän että Defendossa tehdään skenaarioharjoittelua ja uskon, että olet vetänyt useita skenaarioharjoitteita. Kysymys onkin nyt siitä, oletko esim. opettanut jotakuta vaikka puolen vuoden ajan niin, että tehdään vain elävää harjoittelua ja skenaarioita - ilman tekniikkaharjoittelua? Koska tämähän on se Senshidon opetustapa, jota aiemmin kritisoit, ja josta minä sitten kysyin, että onko kokemusta tästä harjoittelun mallista vai mutunako heittelet.
Kokemuksesta on siis kyse ja minua henk.kohtaisesti "vierastuttaa" liian aikaisessa vaiheessa skenen vetäminen esim harjoitusturvallisuuden takia sekä sen takia, että kokemukset on osoittaneet, että osalla tulee vaan niitä jäätymisiä ja pahoja sellaisia jos oikeasti lyödään painetta.
Ja taas jos sitä painetta ei skenessä luoda oikeasti, minusta se ei palvele tarkoitustaa. Toki sejäätyminenin on oppimisprosessi osaltaan mutta jos se johtuu siitä ettei osata vaan tehdä mitään kun ei ole nitä "työkaluja" (tai tekniikoita ;) ) niin se ei ehkä minusta ole vaan hyvä.
Tästä jäämme erimielisyyteen ja hyvä niin. Epäonnistuminen on tottakai oppimisprosessi ja hyvä sellainen. Meillä harjoituksissa saa epäonnistua ja itseasiassa kannustan siihen, koska epäonnistumisesta mielestäni oppii enemmän kuin onnistumisesta. Varsinkin kun käydään skenaarioita läpi koko ryhmällä, mikä meni pieleen ja miksi, syntyy hyviä havaintoja ja oppimista. Ymmärrän toki, että isommalla ryhmällä ei tähän ole aina mahdollisuutta ja harjoittelutavat täytyy sopeuttaa vallitsevaan tilanteeseen.

Tuosta jäätymisestä. Mikäli tilanne otettaisiin uusiksi, jäätyykö suorittaja uudelleen? Entä kolmannen kerran? Itse en näe tuota jäätymistä harjoituksissa pahana asiana. Enkä myöskään jaksa uskoa siihen, että osaamattomuuden takia jäädyttäisiin. Minulla on luja usko ihmisen itsesuojeluvaistoon, puolustusrefleksiin ja haluun irtautua epämiellyttävistä tilanteista. Tätä voidaan tehostaa ohjeistamalla ja yksinkertaisin, elävin harjoittein esim. alkulämmittelyssä.

Uskoisin, että näkemyserojamme sekoittaa entisestään tuo harjoittelun konteksti jossain määrin. Teillä on ilmeisen isoja ryhmiä harjoittelemassa, täällä taasen kourallinen. Se varmasti vaikuttaa osittain siihen mitä harjoitellaan ja millä tavoin, uskoisin. Tosin, kait maailmalla on isompiakin Senshido-ryhmiä ja Tampereellakin joskus kävi aika paljon väkeä reeneissä, vuosia sitten.
Mikä on sopiva aika tähän, sitä en osaa suoraan sanoa, riippuu niin kohderyhmästä. Kuten sanottua,meillä on joidenkin peruskurssien aikana jo vedetty skenetreeniä mutta yleensä vähän loppupuolella. JOskus voisi vetää aiemminkin, joskus ei.
Meillä elävä harjoittelu on kaiken perusta, jolloin skenaarioihin meneminen onnistuu varsin sutjakkaasti. Meillä elävän harjoittelun ja skenaarioharjoittelun erottaa se, että elävässä harjoittelussa saatetaan fokusoida johonkin tiettyyn aspektiin (esim. tuntoaistiharjoite) kun taas skenaarioharjoitteeseen otetaan mukaan alkutilanne, verbaliikka, kaikki toimintamahdollisuudet (esim. välitön pakeneminen hämäyksen kera) jne.
Harjoitusturvallisuus on yksi tekijä mitä on pakko miettiä jo seuratoiminnakin kannalta. Jos treeniporukka on pieni ja erittäin motivoitunut, se ei ole niin ongelmallista. Jos puhutaan taas ns. normi harrastajista, tämä voi olla ongelma. Varsinkin jos ollaan vasta aloitettu laji ja halutaan vähän ns. kokeilla mitä laji on ja onko tämä se "mun juttu".
Meille on sattunut varsin vähän onnettomuuksia, mutta pieniä harmeja (jotka eivät haittaa jatkoharjoittelua kuitenkaan) tulenee enemmän kuin esim. Bujinkan-harjoittelussa. Toisaalta, meillä ei ole taasen tapahtunut läheskään niin vakavia vammoja, mitä Bujinkan-harjoittelussa on tullut vastaan. Tänä syksynä on ollut hieman huonoa tuuria, sillä yhdeltä harjoittelijalta pohjelihas sanoi poks kun hän ponnisti hyökkäykseen (tai sitten käytin EFOa...) ja toiselta taasen sormen nivel meni sijoiltaan sormen jäädessä housun reunasta kiinni. Tosin, tämänkaltaisia vammoja voi tulla missä vaan enkä laittaisi näitä elävän harjoittelun tai skenaarioharjoittelun piikkiin sinällään.

Harjoitteluturvallisuus on ehdottoman tärkeä asia, mutta rapatessa toisinaan roiskuu. Riippuu aina reeniporukasta, mitenkä tasapainotellaan intensiivisyyden ja vammariskien rajamailla.
Sen verran kun tarkemmin ajatellen, niin ehkä voimankäyttökuvioissa kun kyse on kontrollialan ammattilaisista, skenetreeniä voisi ehkä vetää suht kylmiltään koska he ovat yleensä asiaan motivoituneita ja eivät kuitenkaan todennäköisesti lopeta työtään jos hommat ei suju tms.
Kontrollialan väen kohdalla myös säännöllinen treenaus on joskus ongelmallista joten siinäkin mieleessä ehkä siinä kontekstissa skenetreeni suht heti on ihan kelpo idea kylläkin.
EDIT: Tosin, monelle ko. alan työntekijöistä kuitenkin olisi hyvä myös osata kamppailun perusteita koska monella on pahaa välinesidonnaisuutta olemassa joka heijastuu myös usein skenetreeneissäkin. Varsinkin kun ei sitten osata ns. tehdä muutakaan.
Mikäli palvelua halutaan myydä kaikille, ymmärrän tuon pointin täysin. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että osa tavallisista ihmisistä ei halua harjoitella oikeasti, vaan hakevat jotain ihan muuta. Mitä nopeammin nämä ihmiset lähtevät etsimään sitä omaa juttuaan toisaalle, sen parempi. Ammattinsa puolesta koulutettavat tottakai suhtautuvat asiaan aivan eri tavoin, tosin sielläkin sektorilla on ihmisiä, jotka haluaisivat olla jossain muualla kuin hätävarjelu/voimankäyttökoulutuksessa.

Tuohon välinesidonnaisuuteen heittäisin, ehkäpä hieman poleemisesti, että välinesidonnaisuus voi näkyä myös tyhjän käden tekemisessäkin... Yritetään pakottaa tekniikkaa tilanteeseen, jossa sitä ei saada toimimaan, eikä osata luopua siitä. Tämä ei johda kovinkaan usein hyvään lopputulemaan ja itselläni on tästä oireesta kokemusta toisaalta.
Myös koulutustilanteissa skenetreeni fiksulla maalihlöllä voi olla ok, koska siinä halutaankin ehäk herättää tiettyjä reaktioita ihmisissä ja saada heitä tajuamaan tiettyjä juttuja. Eli tässä on kyse taas kokonaiskoulutukseen sidotusta "elämyksestä".
Ehdottoman samaa mieltä.
Kuten yllä sanoin, esim peruskurssin opit VOISI olla se, mutta suoralta kädeltä ei tietty näin voi sanoa. Ei meillä mitään kiveen hakattua siinä ole, eri seuroissa on varmaan eri näkemyuksiä asiasta ja asia on jätetty aika pitkälti ohjaajien omaan harkintaan.
Okei, eli vallitsevan tilanteen mukaan mennään.
Minusta olisi hyvä olla hanskassa kamppailun perusteita (liikkuminen, eri kamppailuasennot ja niissä toiminta eli pystykamppailu,pystypaini jne) sekä perustaitoa jostain torjunnoista, lyönneistä, potkuista jne.Myös jonkun verran kokemusta jo skeneen valmistavista elävistä harjoitteista ja kontaktiharjoitelusta. Kaikesta näistä voidaan aina toki tinkiä jos suojia on enempi käytössä mutta sekään ei minusta ole automaatio.
Suurinta osaa näistä voidaan harjoitella elävissä harjoitteissa ilman tekniikkaharjoittelua mielestäni. Pystykamppailun (lyöntipotkutappeluksen?) roolia emme hirveästi korosta, koska meillä pääpainopiste on hätävarjelussa - ei niinkään mano-a-mano matsaamisessa. Tämä ei tarkoita, että väheksyisin ko. harjoittelumenetelmää, vaan meillä tuo ei vaan ole kovin olennaisessa roolissa. Mitään erityisiä torjuntoja emme harjoittele laisinkaan, ainakaan Tampereella. Refleksipuolustuksella mennään - tai sitten suoraan kasvoille, näin kärjistettynä (jota aiemmin laittamani kuvakaavio "Senshidossa" ketjussa yrittää viestiä).
No juu, tässä kohtaa huomaan sen eron ajattelussa tai ehkä termeissä. itse miellän skenetreenin yleensä siihen jossa hyökkääjällä on aika pitkälti kaikki käytössä ja toiminta on yleensä varsin aggressiivista ja "kovaa", toki taitotasoa pitää huomioida. Elävämmät harjoitteet ovat sitten niitä millä sitä henkilöä valmistellaan tähän "täysmättöön"jos nyt sellaista termiä voinee käyttää.
Meillä skenaarioharjoittelu voi olla pehmeämpää (painopiste kommunikoinnissa tai havainnoinnissa) tai sitten kovempaa (painopistettä MYÖS fyysisessä tekemisessä), riippuen harjoittelun tavoitteista ko. reenikerralla. Meillä itseasiassa elävät harjoitteet ovat usein enemmän sitä "täysmättöä" kuin skenaarioharjoitteet.
En sinällään ole eri mieltä skenetreenin sisällöstä, meillä ehkä käytetään noita enempi siihen fyysiseen toimintaan ja näitä muita tuntemuksia yms. puretaan ja käsitellään sitten enempi teoriapohjalta muuten sekä toki sitten otetaan esille noissa skeneissäkin aika ajoin kyllä toki, joskus enempi, joskus vähempi.
Okei, tässä on selvästi eroa harjoittelutapojen välillä.
Tuosta sähläämisestä olisin taas vähän eri mieltä, tämä riippunee taas paljon siitä suorittajien tasosta. Jos kaksi aloittelijaa "tappelee", siltä se varmasti näyttää enempi, kahden kokeneemman välillä varmasti näkyy enempi ihan teknistäkin touhua.
Sählääminen on ehkäpä turhan arvottava termi, mutta ymmärrän mitä tarkoitat. Shredder kun on jo luonteeltaan vähän sellaista kaaottista möyhentämistä, josta ei aina ota selkoa että mitä tapahtui ja miksi, niin siksi sählääminen kuulosti sopivalta omaan silmääni. Anyway, tuossa sähläsoveltamissakin voi kehittyä, kuten kaikessa muussakin. Tekemällä oppii.
Varmasti toimii tuokin, sitä en ole mielestäni kiistänyt. Meillä on vaan vähän erilainen tapa käsitellä asioita. Kuten Mjölliskin taisi jo todeta, lopputulos ratkaisee tietenkin:) Tai ehkä tässä tapauksessa ne erilaiset tavat mitkä johtavat kuitenin sitten samaan haluttuun lopputulokseen?
I hear you loud and clear :)
Tämä on varmasti totta, mutta edeleen, noita jäätymisiä myös näkyy oikeissa tilanteissa sekä harjoittelussa. Tai ainakin omat kokemuset näin ovat osoittaneet sekä useat videovalvontanauhat jne. plus kollegoilta kuullut kertoumukset tukevat tätä.
Harjoittelussa jäätymistä en pidä pahana, oppimassahan siellä ollaan. Tilanteessa jäätyminen on tietty paha, mutta se onkin herran haltuun... Harjoittelulla päästään vain tiettyyn pisteeseen asti. Tosin, en ole harjoittelussakaan näitä jäätymisiä kovin paljoa nähnyt. Tässä on myös maalimiehen rooli tärkeä, pitää osata tarvittaessa antaa siimaa (lähinnä silloin, jos maalimies on päässyt täysin ylivertaiseen asemaan jostain syystä). Kun vaikeustaso ja taitotaso kohtaavat toisensa, ollaan sopivalla janalla.
Lisäksi kuten aiemmin ollut puhetta, esim defendossa on kerätty vuosia jo säännöllisetsi oikeista tilanteista niitä "tilastotietoja", joissa hyivn useissa ellei lähes kaikissa on käytetty onnistuneesti tekniikoita. Toki, aina voidaan spekuloida kuinka monta kertaa asia x pitää olla tehty livenä että se toimiii, mutta se on oma lukunsa sitten:) Varmsati samanlaista seurantaa on tehty muissakin lajeissa, sitä en tiedä enkä sen kautta missään nimessä kiistäkään.
Erittäin hyvä homma. Se että Senshidossa tehdään asioita toisin, ei tarkoita että muut olisivat suinkaan väärässä.
Tuohon jäätyilyyn syyhyn en taas välttämättä usko koska täysin ainakaan koska itse olen nähnyt kyllä osavien kaverien kykenevän soveltavan hyvinkin eriskummallisissta tilanteista koska eivät jäädy "yleisellä" tasolla. Toki tuo tietyn vaaditun suorittaminen voi myös aiheuttaa tuota, se on mahdollista. Tämä on sitä aika normaalia "välinesidonnaisuutta" minusta. :)
...mutta onnistuvatko ne osaavat kaverit siksi, että ovat harjoittelleet tekniikoita, vai siksi että ovat tehneet elävää reeniä ja skenaarioharjoitteita?
Itse kuitenkin uskon että esim defendossa on moniin tilanteisiin mietitty niitä mahdollsimman toimivia ratkaisuja. Jos tilanteesta selviytyy tekemällä jotain ihan muuta, se on silti minusta aina hieno suoritus. Myöskään se ettei joku harjoiteltu juttu aina toimikaan, ei tarkoita ettei se voisi silti toimia. Mikäänähän ei toimi aina tai ole varmaa. :)
"Muoto on muoto on muoto" (c) Ôari :smt003

Muotoharjoittelun (tai tekniikkaharjoittelun, tai tietyn "toimivan ratkaisun" harjoittelu) eräs haaste on mielestäni se, että samaan aikaan kun muoto on (usein) optimaalinen ratkaisu johonkin ongelmaan, se on samalla myös huonoin mahdollinen, koska todellisuus ei tule koskaan seuraamaan tuota muotoa. Toki joskus voi näinkin käydä, jos muoto on hyvin yksinkertainen. Ymmärrän toki, että siihen perusmuotoon ei pidä lukkiutua vaan sitä pitää osata rikkoa ja soveltaa tilanteen mukaan jne.

Senshidossa nämä haasteet on kuitenkin ratkaistu jättämällä muoto/tekniikkaharjoittelu kokonaan pois ja mennään suoraan sinne kaaottiseen "todellisuuteen" nuuhkimaan.

Kiitoksia vastauksista L.K., pisti miettimään hyvästi :)
JanneM kirjoitti: Tässä kai pitää vielä eritellä skenaarioharjoittelu ja elävä harjoittelu.
Mä teetän puhtaasti skenaarioita melko harvoin. Ehkä vähän jopa turhankin harvoin, mutta elävää harjoittelua moninaisin eri tavoittein ja lähtökohdin teetän jo peruskurssin ekoista treeneistä lähtien.
Täysin aloittelijoilla saattaa mennä sormi suuhun ihan puhtaassa skenaarioharjoitteessa, tai se on ainakin huomattavasti hankalampaa kuin tekniikka/työkalulähteinen lähestymistapa. Ja puhun nyt siis ihan ummikoista jotka tulevat peruskurssille joka kestää vaikka 10 harjoitusta.
Jos taas vedän jonkun firmaryhmän, niin en tuhlaa kovinkaan kauaa tekniikoihin vaan mennään melko nopeasti soveltamaan riippumatta taustoista.
Ehkäpä nyt termit ovat taasen hieman selkiintyneet muoto/tekniikkaharjoittelun, elävän harjoittelun ja skenaarioharjoittelun osalta? Näiden jokaisen osalta harjoittelun intensiteetti voi olla mitä tahansa nollasta sataan.

Minä en tosin edelleenkään suostu uskomaan tuota aloittelijoiden sormensyöntiä skenaarioharjoittelun puitteissa :) Tuntuu kuin se olisi jonkinlainen luonnonlaki, joka on otettu vastaan sellaisenaan taivaista eikä sitä haluta kyseenalaistaa tahi todistaa vääräksi.

Pidätän toki oikeuden olla väärässä tässä asiassa. Teillä kun on kuitenkin enemmän kokemusta aloittelevista harjoittelijoista kuin minulla...

Minun kokemukseni on, että jo ensimmäisissä harjoituksissa voidaan aloittelijat laittaa tekemään sekä elävää harjoittelua että skenaarioita. Kunhan ohjeistus ja harjoittelun porrastus on toteutettu riittävällä tasolla.
Andy kirjoitti: Muuan itsepuolustuskouluttaja katsottuaan Puolustaudu DVD:ltä skenaarioharjoittelua, kommentoi minulle asiaa jotenkin näin: "Sinä ja minä voidaan Andy treenata noin. Mutta jos minä otan jonkun sairaanhoito-opiskelijan ja laitan sinut isona miehenä karjumaan perkelesaatanahelvettiä sille päin naamaa, niin se ei tule sen jälkeen treeneihin enää ikinä."
Tähän vaikuttaa paljon se, mitkä ovat harjoittelijan motiivit ja millä tavoin harjoitustilanne alustetaan. Kun ihmiset saadaan ymmärtämään, että itsepuolustusharjoitteluun kuuluu tietty henkinen ja fyysinen epämukavuus, tämänlainen harjoittelu on helpompaa. Toki, tämä harjoittelutapa ei ole kaikkia varten - eikä tarvitsekaan olla. Kaikkia ihmisiä ei voi auttaa ja osa on liikkeellä aivan väärällä jalallakin.
Janne Paavilainen

...ja ninjaprofeetta sanoi: älköön olko havistu!

Harjoitteletteko te siellä Bujinkanissa oikein tuelta tätä asioiden ja sanomisten vääristelyä ja asiayhteyksien muuten vain sekoittelua?

Seuraajat

Kuvake
Hukka
Illu
kimmokammo
Kuvake
kukuska
Lowclass
Kuvake
ninja
Oar
Kuvake
Point
Kuvake
TimoS