Joo, Pukkilan Jaskan nimellä tunnettuja häjyjä oli kaksi, toinen Kauhavalta isoojen miästen aikaan, toinen myöhemmin (ns. toisen aallon häjy) Kauhajoella: https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Keski-PukkilaHauki kirjoitti:Öö, onko näitä Pukkilan Jaskoja useita (on varmaan, mutta tunnettuja häjyjä)? Wikipedian mukaan the Pukkilan Jaska on syntynyt 1831 https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Pukkilaka1 kirjoitti:Esimerkiksi juuri mainittu Kauhajoen Pukkilan Jaska oli syntynyt vasta 1885 eli oli aktiivinen vasta 1900-luvulla
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Valvoja: Valvoja
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
- Jasse
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 61
- Viestit: 3419
- Lauteille: Maaliskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Katori Shinto ryu & potkunyrkkeily
- Sivulajit: IP, BJJ, SW, MMA, CACC
- Takalajit: Budoturismi
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Pitääpä lukea koko ketju taas joku päivä läpi ettei tule hirveästi toistettua Ka1 löytöjä. Ensimmäisessä viestissähän mainitsi tuon kirjan "Härmän häjyt ja Kauhavan herrat" jota nyt luen.
Siinä esitetään että puukkojunkkarit pitivät kuolettavaa puukottamista "taitamattomana" ja tapasivat viillellä vähemmän kuolettaviin kohteisiin: selkään, hartioihin ja päähän. Välillä kuitenkin lyötiin taitamattomasti jollon lähdettiin Siperiaan oppimaan - jos vaan teolle löytyi kanksi silminnäkijä todistajaa. Monesti ei löytynyt.
Saatanpa ottaa yhteyttä kirjan kirjoittajaan kiminologi Ylikankaaseen ja kysellä hänen aivoituksiaan Suomalaisten tappelumetodeista.
Siinä esitetään että puukkojunkkarit pitivät kuolettavaa puukottamista "taitamattomana" ja tapasivat viillellä vähemmän kuolettaviin kohteisiin: selkään, hartioihin ja päähän. Välillä kuitenkin lyötiin taitamattomasti jollon lähdettiin Siperiaan oppimaan - jos vaan teolle löytyi kanksi silminnäkijä todistajaa. Monesti ei löytynyt.
Saatanpa ottaa yhteyttä kirjan kirjoittajaan kiminologi Ylikankaaseen ja kysellä hänen aivoituksiaan Suomalaisten tappelumetodeista.
- Paappa
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 12
- Viestit: 12787
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Minulla on paikallisen kirkkoherran Yrjö Alasen kirjoittama kirja "Puukkojunkkarien aika". Alanen oli aikalaisia eli oli nähnyt itse tapahtumia pohjanmaalla ja käytti myös virallisia lähteitä teoksessaan. Siinä ei tappelumetodeista ole kovin paljoa, mutta joitakin mainintoja on. Hänen mukaansa puukkojen käyttö yleistyi kantaväestön ja romanien välisten kähinöiden seurauksena. Ennen sitä yleisemmin käytettiin lyömäaseita, esim. hevosenpiiskoja joissa oli messingillä tai lyijyllä painotettu kahvan nuppi.
Tapot saattoivat olla sellaisia, että pari miestä piti uhria kiinni ja joku kävi tuikkaamassa mahaan. Ei siis mitään sankaritekoja. Kaiken kaikkiaan hänen antamansa kuva häjyistä on pitkälti se, että joukossa oli muutamia kuuluisia isoja miehiä johdossa ja suuri osa paikallisia syrjäytyneitä. Johtajat olivat talollisia ja varakkaitakin.
Tapot saattoivat olla sellaisia, että pari miestä piti uhria kiinni ja joku kävi tuikkaamassa mahaan. Ei siis mitään sankaritekoja. Kaiken kaikkiaan hänen antamansa kuva häjyistä on pitkälti se, että joukossa oli muutamia kuuluisia isoja miehiä johdossa ja suuri osa paikallisia syrjäytyneitä. Johtajat olivat talollisia ja varakkaitakin.
"Always keep an edge on yr knife, son, always keep an edge on yr knife
'cause a good sharp edge is a man's best hedge against the vague uncertainties of life"
(Corb Lund)
'cause a good sharp edge is a man's best hedge against the vague uncertainties of life"
(Corb Lund)
- Paappa
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 12
- Viestit: 12787
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Kuten aikaisemmin mainitsin Italiassa tämän tapaisia metodeja käytettiin. Joko kiedottiin terä paksuun naruun tai pelkästään taitojen mittaamisen yhteydessä käytettiin lyhyttä keppiä jossa oli pieni naula päässä. Sattuu mutta ei tapa (ellei tulehdukseen kuole). Italialaisissa kouluissa pisto on tärkein tekniikka joten sikäli viimeksi mainittu on looginen väline, naula merkkaa piston ja sattuu niin ettei osumaa aivan huvikseen ota.ka1 kirjoitti:Perjantain ratoksi vielä tuohon viiltämisteemaan liittyen kysymys maailman veitsitappelutyylien tuntijoille: esiintyykö muiden maiden veitsikulttuureissa tällaista tappelullista, kuolettavia tekniikoita välttelemään pyrkivää puolta? Suomalaiseen puukkotappelukulttuuriin tämä tuntuu tosiaan eräänä osana kuuluvan. Onpa joskus käytetty liian syvien viiltojen estämiseksi jopa terään kiinnitettävää puupalaa. Viiltämisen korostaminen tai ainakin puhe ja tietoisuus siitä voi olla levinnyt muualle maahan pohjalaisten mukana, kun pohjalaiset ratatyöläiset aikanaan levittivät puukonkäyttöä muutenkin. Toisaalta on muistettava, että nimenomaan kuolettava teräaseväkivalta on Suomessa tiettyinä aikoina ja tietyillä alueilla (paradoksaalisesti juurikin Etelä-Pohjanmaalla) ollut maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen yleistä. Tämä viittaisi siihen, ettei tappamisen välttely ole ollut mitenkään epätavallisen vahvassa roolissa useihin muihin maihin verrattuna, mikä luonnolliselta tuntuisikin.
"Always keep an edge on yr knife, son, always keep an edge on yr knife
'cause a good sharp edge is a man's best hedge against the vague uncertainties of life"
(Corb Lund)
'cause a good sharp edge is a man's best hedge against the vague uncertainties of life"
(Corb Lund)
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Juuri tuohon Alasen kertomaan tuossa muinaisessa aloitusviestissä viittaa kohtaPaappa kirjoitti:Hänen mukaansa puukkojen käyttö yleistyi kantaväestön ja romanien välisten kähinöiden seurauksena.
Tuollaisesta perimätiedosta voi tosin nähdäkseni päätellä lähinnä sen, että romanien ja kantaväestön välillä oli kahnauksia markkinoilla, romanien arsenaaliin lukeutuivat mm. piikikkäät hokkisormukset, ja todennäköisesti kantaväestökin näihin koitoksiin sitten ajoittain varautui. Sitä, että tämä olisi ollut puukonkäytön alkusysäys, ei vielä tuon perusteella voi pitää totena. Ylipäätään yhtä syytä ja lähtölaukausta puukon yleistymiselle tappeluaseena lienee hankala osoittaa.Yhden teorian mukaan puukko yleistyi Pohjanmaalla sen takia, että pohjalaiset olisivat alkaneet puolustautua sillä mustalaisia ja heidän hokkisormuksiaan vastaan.
Kiitos noista Italian tyyleihin liittyvistä tiedoista!
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 24
- Viestit: 18957
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Itse väittäisin että puukko on ollut yleinen tappeluase pronssikaudelta alkaen...
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Lienee toki selvää, että puukkoa on aina tappeluissa jonkin verran käytetty, mutta muistelisin, että sen käyttö ihan tilastojenkin valossa lisääntyi puukkojunkkarikaudella. Pitää taas tarkistella.Andy kirjoitti:Itse väittäisin että puukko on ollut yleinen tappeluase pronssikaudelta alkaen...
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 45
- Viestit: 16105
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Ka1, mikä on mielipiteesi kopiointikäytöksestä?
Mä olen huomannut että ihan leikkitappeluksessa eli sporttikamppailussa tapahtuu nopeaakin oppimista ja matkimista. Jonka takia onkin suositeltavaa hakea sparrikaverksi itseä parempia.
Miksei sitten puukonkäytössä, vaikkapa juuri häjyjen kohdalla. Kun katalysaattorina toimi mustalaiset.
Mä olen huomannut että ihan leikkitappeluksessa eli sporttikamppailussa tapahtuu nopeaakin oppimista ja matkimista. Jonka takia onkin suositeltavaa hakea sparrikaverksi itseä parempia.
Miksei sitten puukonkäytössä, vaikkapa juuri häjyjen kohdalla. Kun katalysaattorina toimi mustalaiset.
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Niin, ihminen on oppivainen eläin ja matkiminen hyvin inhimillistä toimintaa. Jos tai kun puukon käyttö tappeluissa lisääntyi 1800-luvulla Etelä-Pohjanmaalla ja sen asema tappelukulttuurissa muodostui keskeisemmäksi, jonkinlaisella copycat-mallilla sitä kai voisi selittää. Tämä on tosin ihan mutuilua.Kari Aittomäki kirjoitti:Ka1, mikä on mielipiteesi kopiointikäytöksestä?
Mä olen huomannut että ihan leikkitappeluksessa eli sporttikamppailussa tapahtuu nopeaakin oppimista ja matkimista. Jonka takia onkin suositeltavaa hakea sparrikaverksi itseä parempia.
Miksei sitten puukonkäytössä, vaikkapa juuri häjyjen kohdalla. Kun katalysaattorina toimi mustalaiset.
Kopioinnilla kun kuitenkin on roolinsa hyvin monenlaisten ilmiöiden leviämisessä, muodista aina terrori-iskujen toteuttamistapoihin. Muistetaan myös, että ympäri Suomea (rautatienvarsipitäjissä) on vallinnut vahva käsitys, että puukkoa alettiin käyttää aiempaa enemmän tappeluaseena pohjalaisten ratatyöläisten tuotua tavan paikkakunnalle. Siihen en nyt pysty ottamaan kummemmin kantaa, mistä syystä tämä kehitys olisi sitten Pohjanmaalla alkanut. Alasen mustalaisteoria tuntuu turhan simplistiseltä, vaikka jokin rooli mustalaisillakin kuviossa olisi ollut. Mietin mahdollisena alkusyynä niitä isovihan raaistamia maantie- ja metsärosvoiksi taantuneita sissejäkin, joihin Ylikankaan mukaan termin 'puukkojunkkari' varhaisin käyttö liittyy. Ajallisesti tämä vain ei taida osua, nämä kun vaikuttivat jo 1700-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
Samalla törmäsin muuten tällaiseen tekstiin termin 'puukkojunkkari' etymologiasta: http://filologogrammata.blogspot.fi/201 ... ogiaa.html
Tekstin on vieläpä näköjään kirjoittanut potkulainen Antti Ijäs. Noin hyvin perusteltuihin näkemyksiin on helppo yhtyä, ja olen ainakin itse ymmärtänyt termin ihan luonnostaan aina tuolla tavoin. Ylikankaan spekulaatio siitä, että junkkari olisi mahdollisesti tullut sissien sotilastaustasta, vaikuttaa siis erheelliseltä. (Siinä on sekin, että kuinkakohan suuri osa pohjalaisista sisseistä todella oli sotilastaustaisia. Edit: Tuossa kyse olikin näköjään savolaisista sisseistä; Pohjanmaalla siviiliväestön osuus sisseistä oli muistaakseni suurin, mutta kai kysymyksen voi silti Savonkin kohdalla esittää.)
- Jasse
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 61
- Viestit: 3419
- Lauteille: Maaliskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Katori Shinto ryu & potkunyrkkeily
- Sivulajit: IP, BJJ, SW, MMA, CACC
- Takalajit: Budoturismi
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Haha! Hieno kirjoitus Antilta. Kiitos! Pitääpä ottaa talteen jälkipolvia varten, sukunimi kun on Junkkari. Idäni on kyllä noita merkityksiä ja historioita kertonut. Tuota omavaltaista öykkäriä ei pahemmin painottanut
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Muistu mieleen yhden vanhemman herran kertomukset -70 luvun puolivälissä. Oltiin mittaamassa tonttia Espoossa ja alkoi kertomaan mitä oli natiaisena nähnyt. Kyseisessä paikassa oli ollut venäläisten hevostallit ja kiinalaisten linnoitustyöläisten majoitusparakkeja. Jotkut kiinalaisista oli jotain ihme painia harrastaneet ja näyttäneet joillekin paikallisille ruokaa vastaan. Itse olin tuolloin harrastanut vasta vuoden karatea joten sana paini ei hirveesti avannut mitään joten en osannut tarkemmin kysellä. Jälkeenpäin olen tajunnut, että painiltahan moni juttu on saattanut äkkiseltään näyttää.
...ei siinä auta hillo, jos on polttanut jo letut... (Raappana)
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Ohhoh, jos pitää paikkansa! Nuo kiinalaiset työläisethän ovat jo esille noussut aihe (Kas-pinin historiaan liittyvissä keskusteluissa), ja olen sittemmin niihin liittyvää perinnettä käynyt läpi. Kyseessä tosiaan oli sellainen lainsuojattomien joukko, jossa todennäköisesti kiinalaisten taistelutaitojen osaajia oli. Erilainen kulttuurivaihto paikallisten kanssa oli vilkastakin, esimerkiksi tansseja muistaakseni opetettiin puolin ja toisin - ja juuri esimerkiksi ruokaa vastaan. Muutamia kiinalaisia tänne myös jäi, joidenkin tiedetään ottaneen osaa sotatoimiinkin 1918. Mutta sitä etsimääni, eli tuollaista konkreettista mainintaa kamppailutaitojen näyttämisestä ei ole kertaakaan tullut vastaan. Epätodennäköisenä olen sitä pitänytkin; väkivaltaan liittyvä tietotaito on kuitenkin lähtökohtaisesti sellainen asia, joita ei tuosta vain oteta vieraiden kanssa arkisessa kanssakäymisessä esille. Mutta ehkä nimenomaan jonkinlainen paini onkin sosiaalisesti kyllin hyväksyttävää tuollaisen kulttuurivaihdon kohteeksi.halmehe kirjoitti:Muistu mieleen yhden vanhemman herran kertomukset -70 luvun puolivälissä. Oltiin mittaamassa tonttia Espoossa ja alkoi kertomaan mitä oli natiaisena nähnyt. Kyseisessä paikassa oli ollut venäläisten hevostallit ja kiinalaisten linnoitustyöläisten majoitusparakkeja. Jotkut kiinalaisista oli jotain ihme painia harrastaneet ja näyttäneet joillekin paikallisille ruokaa vastaan. Itse olin tuolloin harrastanut vasta vuoden karatea joten sana paini ei hirveesti avannut mitään joten en osannut tarkemmin kysellä. Jälkeenpäin olen tajunnut, että painiltahan moni juttu on saattanut äkkiseltään näyttää.
Tuo on siis todella merkittävä tieto. Kiitos!
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/107397 ... in jo 1916ka1 kirjoitti:Ohhoh, jos pitää paikkansa!
Jutusta päätellen "osaavaa" sorttia tappelustaitoihin. Googlettamalla löytyy enemmänkin kuvia ja juttuja aiheesta. Toi tontti mitä mitattiin oli Lystimäessä. Voisi kuvitella, että jotkut alueella asuneet ovat heidän isovanhemmiltaan kuulleet aiheesta.
...ei siinä auta hillo, jos on polttanut jo letut... (Raappana)
- Antti
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 18
- Viestit: 2979
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
- Yhteystiedot:
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Kiitos! Tästä samasta ketjusta taisi tuo kirjoitus inspiraationsa saadakin. Sukunimen voisin jotenkin äkkiseltään kuvitella palautuvan ammattinimikkeeseen.Jasse kirjoitti:Haha! Hieno kirjoitus Antilta. Kiitos! Pitääpä ottaa talteen jälkipolvia varten, sukunimi kun on Junkkari. Idäni on kyllä noita merkityksiä ja historioita kertonut. Tuota omavaltaista öykkäriä ei pahemmin painottanut
Tuo oli minunkin luonnollinen perstuntumani, joten yritin aktiivisesti todistaa sen vääräksi. Herrasväen (?) käyttämän sanan etymologia ei sinänsä tietenkään todista, etteikö väkivaltaltainen käyttäytyminen olisi voinut ainakin osittain olla myös veteraanien traumaoireilua; kyseistä sanaa ei vaan voida käyttää osoituksena siitä.ka1 kirjoitti:Noin hyvin perusteltuihin näkemyksiin on helppo yhtyä, ja olen ainakin itse ymmärtänyt termin ihan luonnostaan aina tuolla tavoin. Ylikankaan spekulaatio siitä, että junkkari olisi mahdollisesti tullut sissien sotilastaustasta, vaikuttaa siis erheelliseltä.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
- Jasse
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 61
- Viestit: 3419
- Lauteille: Maaliskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Katori Shinto ryu & potkunyrkkeily
- Sivulajit: IP, BJJ, SW, MMA, CACC
- Takalajit: Budoturismi
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Isäni on tehnyt tehnyt aktiivisesti sukututkimusta ja päässyt tuonne 1600-luvun alkuun. Ikävä kyllä ammattisotilaita tai muita merkkihenkilöitä ei suvusta ole löytynyt. Junkkari nimen/sanan etymologiaa on myös tutkinut perinpohjaisesti, varsinkin tuota lappalaisten jumalaan liityvää suur-junkkaria.Antti kirjoitti:Kiitos! Tästä samasta ketjusta taisi tuo kirjoitus inspiraationsa saadakin. Sukunimen voisin jotenkin äkkiseltään kuvitella palautuvan ammattinimikkeeseen.Jasse kirjoitti:Haha! Hieno kirjoitus Antilta. Kiitos! Pitääpä ottaa talteen jälkipolvia varten, sukunimi kun on Junkkari. Idäni on kyllä noita merkityksiä ja historioita kertonut. Tuota omavaltaista öykkäriä ei pahemmin painottanut
Laitoin muuten Heikki Ylikankaalle (joka siis on tehnyt tutkimusta ja kirjoja häjyilystä, nuijasodasta yms. suomalaisesta väkivallasta) mailia jossa kyselin hänen valistunutta mileipidettään häjyjen kamppailutaidoista, niiden harjoittelusta ja opettamisesta. Saa nähdä vastaako.
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 76 kurkkijaa