Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
JanneM kirjoitti:Tuli semmonen mieleen että jos haluaa larpata Temppeliritaria, niin mikä HEMA tyyli on lähimpänä sitä miekkailutyyliä mikä oli vallalla TEmppeliritareiden aikaan, tai jopa mitä Temppeliritarit itse opettelivat?
Yllä on kattavaa tietoa juuri mm. I.33:sta, mutta jos siis "larppaaminen" on juurikin se tavoiteltava taso ja historiallinen tarkkuus, niin silloin pääset lähimmäksi totuutta kun hommaat hevosen ja peitsen. Jos tilaisuus tai rahapussi ei sellaisia mahdollista, niin toiseksi paras vaihtoehto on hommata sellainen "perinteinen" yhden käden suorateräinen ritarimiekka (arming sword) ja silitysraudan muotoinen kilpi (mieluummin sellainen vähän pitkulaisempi, kuin aivan "kolmion" muotoinen).
1918146_197871471091_5440014_n.jpg
Näiden käyttämiseen ei tosiaan oikein ole mitään autenttista materiaalia, mutta yksinkertaisemmillaan hommaa voi toteuttaa seuraamalla muutamaa perusperiaatetta, jotka pätevä kamppailija todennäköisesti järkeilee suht-uskottavaan kuosiin itsekin. Tai sitten voi kysyä vinkkejä paikalliselta HEMA-ohjaajaltasi.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja. Ole hyvä ja rekisteröidy tai kirjaudu sisään.
Peter Karis DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Kysymys kumpusi lähinnä siitä että onko niin vanhoilta ajoilta jotain tietoa treenitavoista tai ylipäätään mistään kamppailutouhuista.
Varsinaiseen larppaamiseen oon kyllä huono. Tai noh... Kai tavallaan joskus sitä lasrppaakin mutta ei ehkä siinä mielessä kun larppaamista yleensä ajatellaan.
Tuosta kuvassa olevasta varustuksesta voisi päätellä, että tuon ajan tyyli ei kuitenkaan kuollut ihan heti temppeliherrain kaatumisen jälkeen. Oletan sinun harjoittelevan jotain jossain määrin todennettua HEMAa kuitenkin.
Se on tosiaan meikäläisen kilpi ja vermeet siinä kuvassa, mutta kyseisenlaisen kilven käytölle ei mitään tarkkaa lähdekirjallisuutta ole liiemmin käytettävissä, vaan se on enemmenkin ihan kuriositeettiesine. Toki sillä voi huvikseen vähän sparrailla jos haluaa, eikä todennäköisesti ole edes mielettömän kaukana totuudesta jos niin tekee.
Jos temppeliherrojen touhut noin yleisesti kiinnostaa, niin ymmärtääkseni temppeliherrojen ohjesääntö on sellaisenaan säilynyt dokumentti, joka varmaan löytyy joko kirjana tai hyvällä tsägällä jopa ihan netistä. En ole sitä koskaan itse "raakana" lukenut, mutta ymmärtääkseni siinä kuvataan aika tarkkaan kaikki määrätyistä varusteista ruokailuaikohin ja treeniaikatauluhin ja yleiseen elämään luostarissa jne. Harmillisesti vain mitään spesifejä kamppailutekniikoita siinä ei ole.
Peter Karis DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
DeusVult kirjoitti:Se on tosiaan meikäläisen kilpi ja vermeet siinä kuvassa, mutta kyseisenlaisen kilven käytölle ei mitään tarkkaa lähdekirjallisuutta ole liiemmin käytettävissä, vaan se on enemmenkin ihan kuriositeettiesine. Toki sillä voi huvikseen vähän sparrailla jos haluaa, eikä todennäköisesti ole edes mielettömän kaukana totuudesta jos niin tekee.
Jos temppeliherrojen touhut noin yleisesti kiinnostaa, niin ymmärtääkseni temppeliherrojen ohjesääntö on sellaisenaan säilynyt dokumentti, joka varmaan löytyy joko kirjana tai hyvällä tsägällä jopa ihan netistä. En ole sitä koskaan itse "raakana" lukenut, mutta ymmärtääkseni siinä kuvataan aika tarkkaan kaikki määrätyistä varusteista ruokailuaikohin ja treeniaikatauluhin ja yleiseen elämään luostarissa jne. Harmillisesti vain mitään spesifejä kamppailutekniikoita siinä ei ole.
Pitääpä katsella jos tulee vastaan netissä...
Minua on toisen harrastuksen kautta ruvennut Knights Templar kiinnostamaan viime aikoina enemmänkin historian kannalta ja olen huomannut, etten ole koskaan oikein perehtynyt niihin.
DeusVult kirjoitti:Jos temppeliherrojen touhut noin yleisesti kiinnostaa, niin ymmärtääkseni temppeliherrojen ohjesääntö on sellaisenaan säilynyt dokumentti, joka varmaan löytyy joko kirjana tai hyvällä tsägällä jopa ihan netistä. En ole sitä koskaan itse "raakana" lukenut, mutta ymmärtääkseni siinä kuvataan aika tarkkaan kaikki määrätyistä varusteista ruokailuaikohin ja treeniaikatauluhin ja yleiseen elämään luostarissa jne. Harmillisesti vain mitään spesifejä kamppailutekniikoita siinä ei ole.
Pitääpä katsella jos tulee vastaan netissä...
Ensimmäinen editio (1614) alkuperäisistä latinankielisistä säännöistä löytyy Google Booksista (sivut 47-79), koko ranskankielisen säännön editio (1886) löytyy Gallicasta. Viimeksi mainittu on ilmestynyt englanninkielisenä käännöksenä The Rule of the Templars: The French Text of the Rule of the Order of the Knights Templar (J. M. Upton-Ward, 1997).
Tositemppeliritari ei puhu (§§ 31-32), ei pussaa (§ 71), ei peitä kilpeään eikä laita peistänsä tuppeen (§ 53).
Antti Ijäs Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja) "Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Ospreyn Warrior sarja, vaikkei nyt aina huipputarkkaa olekaan, antaa ihan kohtalaisen hyvän yleiskäsityksen tuosta poppoosta. Löytyy näköjään pdf:näkin:
Uskaltaisin väittää, että tuon Ospreyn niteen ilmestymisen (2004) jälkeen tuskin on ilmaantunut ainakaan tämän keskustelun kannalta merkittäviä uusia lähteitä tai tutkimusta. Kirjoittajalta Helen Nicholsonilta on ilmestynyt myös (mm.) The Knights Templar: A New History (2001) sekä artikkeli 'The changing face of the Templars: current trends in historiography' (2010), joka käsittelee temppeliherroja koskevan historiankirjoituksen huomattavaa kehitystä 1970-luvulta alkaen.
Kirjan kuvittaja esiintyy muuten valkoisissa temppeliherravermeissä alla olevalla videolla (vastustaja on Royal Armouriesin kirjastonhoitaja), joka on kuvattu Leedsissä viimekuisen keskiajantutkimuskongressin yhteydessä.
Antti Ijäs Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja) "Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Hieno demo joka mukavasti poikkesi aiemmin monesti nähdyistä kilvenhakkaamisfestivaaleista jossain määrin edukseen. Näyttäisi että jotain manuskoja on tutkiskeltu. Harmittaa kun näissä demoissa on aina ongelmana se ettei niissä oikein voida esitellä sellaista tekniikkaa, mitä tuollaisessa varustuksessa olisi ehkä todennäköisemmin yritetty käyttää. Pistoja kasvoihin, kunnolla kilvellä lyömistä jne. Tekniikkaa, jolla oikeasti saisi vaikutusta kaveriin, joka on kiireestä kantapäähän rengaspanssarissa. Mutta onhan toi haarniskoimattomaan taisteluun soveltuva setti toki näyttävämpää ja miellyttänee yleisöä enemmän. Ja se että kaveri hyökkäisikin vaan painimaan että sais tikarin silmikosta läpi ei ehkä ollut se juttu mitä haluttiin näyttää.
Tosin nythän multa puuttui konteksti kokonaan, tuohan saattoi olla kavereiden välinen sovittu ottelu tjsp.
Joensuun historiallisen miekkailun seura "I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409
Esiintyvä elävöitysryhmä on nimeltään 3 Swords (fb), jonka jäsenet ovat tosiaan ihan varsinaisia kamppailuharrastajia. Tilaisuus, josta tuo video on, oli 1200-lukuun keskittyvä näytös, jonka yhteydessä yleisö sai myös ihmetellä kaikenlaisia varusteita. Pidän heidän esitysformaatistaan, jossa on kokonaisuutena sopivassa suhteessa selitystä ja toimintaa. Samat ihmiset järjestivät myös kongressin osallistujille miekkailutyöpajan, mikä tosin tapahtui KDF Internationalin (fb) lipun alla, joka keskittyy pääasiassa liechtenaueriaaniseen miekkailuun. Järjestäjätahot esittivät käsittääkseni molempien tapahtumien osalta jotain vaatimuksia siitä, kuinka väkivaltaista ja hurjaa touhu saa olla...
Antti Ijäs Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja) "Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
JanneM kirjoitti:Hitto kun on just toi latina ja ranska vähän ruosteessa....
No höh. Mainitsemani englanninkielisen (!) käännöksen liitteenä on muuten 'La Règle du Temple as a Military Manual or How to Deliver a Cavalry Charge'. Uskoisin, että säännöstä löytyvät seikat on huolella hyödynnetty hevosasiainharrastajien piireissä.
Antti Ijäs Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja) "Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kiitos! Etenkin toinen luku oli itseäni kiinnostavaa tavaraa. Erinomaista tietoa esimerkiksi miekkailuopetuksen historiasta Suomessa.
Tähän
Urheilunyrkkeilyä olivat nähneet 1800-luvun lopulle tultaessa vain muutamat suomalaiset merimiehet, liikemiehet ja jotkut opiskelijat. Helsinkiläisen tavaratalon perustaja Heinrich Stockmannin vanhin poika Karl Stockmann (1865–1938) opiskeli vuosina 1884–1887 Saksassa ja Englannissa. Hän tutustui jälkimmäisessä maassa nyrkkeilyyn ja toi Suomeen palatessaan tiettävästi maamme ensimmäiset nyrkkeilyhanskat. Hän esitteli nyrkkeilyä muun muassa Helsingin yliopiston voimistelulaitoksella saaden sen jäsenet hetkellisesti kiinnostumaan lajista. Suomalaiset kansanomaiset voimainkoetukset olivat kuitenkin olleet muun muassa erilaisten pelien ja leikkien lisäksi paini sekä kylätappeluperinne. Nyrkkeily ei muistuttanut näitä kansallisia liikuntaperinteitä ja sen kaksintaistelunomainen aseettomaan lyöntikamppailuun perustuva ottelutapa oli suomalaisille vierasta. Nyrkkeily alkoikin Suomessa varsinaisesti vasta 1900-luvun puolella
nyrkkeilyperinnettä käsittelevään kohtaan uskallan esittää pientä tarkennusta.