Potkulaisten kamppailevat harjoituspäiväkirjat

Feenix

Potkulaisten julkiset harjoituspäiväkirjat

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Feenix
reiteenpotkija
Viestit: 259
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Kuopio
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti Feenix »

9-2-2006 TORSTAI

Ugh, en kyllä muista milloin viimeksi olisi ollut näin rankka treeniviikko takana. Tosin totuuden nimessä mainittakoon, että aikaisemmin treeniviikkoon on kuulunut hieman löysempiä treenejä muiden lajien parissa, nyt on takana kolmen päivän putki kung-fua ja yksi aikidoa ja alkaa hiljalleen olemaan jalat aika arkoina. Mutta en valita, oikeasti, kuka käskee treenata useampaa lajia.

Kung-fu 90 min., aloitin tänään treenit psyykkaamalla itseäni kondikseen treenimatkalla. Pitää tehdä oikeasti loppu itsehalveksunnasta joka ei edes ole enää kritiikkiä vaan suoranaista haukkumista. Kyllä minä vielä joku päivä nitistän tuon iivilvanin päästäni. Psyykkaamisesta oli apua, sain viimein tajuamaan itseni että 1. en voi pakottaa itseäni oppimaan mitään hukkaan vain vetäjien energiaa asenteellani, 2. osaan paremmin silloin kun en yritä ja 3. en enää nykyään niinkään yritä täyttää vyökoevaatimuksia kuin omia vaatimuksia jotka muodostuvat siitä kun vertaan itseäni 4. kk harjoittelijana 4. vuoden harjottelijoihin. Ja se on huono. Ja sitäpaitsi, mitä ketään oikeasti kiinnostaa hajoanko minä kuntooni treeneissä vai en, yksi lysti se ihmisille on. En ole mitenkään erityinen, olen vain aloittelija muiden joukossa.

Näiden aatosten saattamana saavuin yllättävän hyvällä ja odottavalla tuulella treeneihin. (Siihen toki vaikutti myös se, että vuorossa oli alkeiskurssitreenit.) Paikanpäällä huomasin kiroten, että olisimme saaneet osallistua jo viideltä alkaviin matsitreeneihin. Kuten jotkut ehkä tietävätkin, niin matsi ei kiinnosta mutta olisihan sitä ollut ihan nastaa kokeilla ja sitäpaitsi, ei niissä vain matsata. Niissä tehdään tekniikkaa, torjuntoja ja hyökkäyksiä, täsmälleen niin kuin norm. treeneissä. Ensi torstaina sitten. Olin katkera kun en ollut siellä heilumassa ja serkkuni jutut menivät ihan ylitse, jotain hän yritti siinä selittää muttei näkynyt oikein tajuavan, että minua ei kiinnosta jutella, haluan katsoa mitä muut tekevät ja ottaa ehkä oppia. (Serkkuni jonka housut restauroin tikarilla treenikuntoon itselleni, aloitti nyt kung-fussa peruskurssin. Yrittää kehveli kinuta pukuaan takaisin. Hitsi jos se alkaa kovasti tinkkaamaan, niin saa vaihtokauppoina sitten luopua parisängystäni jonka annoin sille kun se ei tänne kämppään sopinu. Repikööt siitä sitten.)

Tovisen ehdin siellä manailla itsekseni ennen kuin "omat" treenini alkoivat. Eli uuden peruskurssintreenit. Kyllä nuo muutaman hieman pällistelivät, että mitä minä siellä teen mutta jätin ne omaan arvoonsa. Haluan treenata mahdollisimman usein ja vanhoja asioita on tällä päällä ihan hyvä käydä läpi uudestaan ja uudestaan. Vastakin tulen osallistumaan pktreeneihin, ellei minua heitetä ulos tatamilta. :lol: Eivät kungfulaiset tienneet minkä saivat riippakivekseen kun hyväksyivät minut seuraan. b u a h a h a a. (No okei, pakko kokeen jälkeen hieman karsia treenejä, ettei hmd jää ihan taka-alalle. Olen nyt panostanut enemmän kung-fuhun ja tulen tulevaisuudessakin sen pitämään kyllä ensisijasena lajina, aikidoa, taijia ja hmd:oa tulen treenaamaan siinä sivulla. Tajusin näet myös sen, etten voi yrittää edetä samaa vauhtia kaikissa lajeissani ja koska tuon gongfoon kohdalla nyt on eniten niitä ongelmia niin se olkoon nyt kastettu päälajikseni. Amen.)

Siinähän ne, verryttelyt menivät. Onneksi ei ollut kamalaa kyykkyjumppaa luvassa vielä, tuntuu hieman haperoilta nuo jalat. Tosin ensimmäistä kertaa ikinä nautin täysin rinnoin kun venyttelimme lopussa. Ensin jalat haralleen ja siinähän taas jalkani alkoivat vaeltamaan omia teitään ja nilkkani olivat harvinaisen taittuneina, tai siis ei nyt taittuneina, mutta sillälailla jännästi. Vaivaisenluut olivat yllättävän lähellä tatamin pintaa vaikka jalkapohja oli täysipainoisesti vasten tatamia, sillälailla taittuneena. Ei se pahalta tuntunut kylläkään, näytti vain hieman häröltä. :D Ja siitä kun istahdettiin sitten takamuksille jalat haralla, ja painettiin rintaa jalkojen väliin, tuntui niin hyvältä että. Olisin voinut viettää siitä asennossa koko loppuillan. Yleensä tuo venytys koskee enemmän tai vähemmän, mutta nyt tuntui vain nautinnolliselta.

Nomutta, venytykset olivat lopussa. Sitä ennen oli normaalia lihaskuntohuttua; selkiä, vatsoja (jei, minähän alan saamaan sikspäkkiä dudes), kyykkyjä ja punnerruksia. Ja tein sen. Olen aina valittanut siitä, kuinka en pysty olemaan siinä-yhdessä-asennossa-jossa-ollaan-kymmenisen-senttiä-tatamin-yläpuolella-punnerruksessa. Lihakseni eivät vain suostu kantamaan minua siinä, mutta tänään tein sen ensimmäisen kerran eikä_edes_tehnyt_tiukkaa. TZÄDÄDÄIDÄDÄÄ! Ei ollut kyllä tarkoitus tehdä sitä, piti punnertaa rystysillä ja laskeuduin sitten alaspäin punnerrukseen kun vetäjä alkoi latelemaan ohjeita ja jäin kuuntelemaan siihen asentoon. Ja aivan huomaamatta. Ai että tuntui rouhealta, saatte uskoa. Ehkä jotain kehitystä sitten kuitenkin on tapahtunut lihaskuntojenkin kohdalla.

Lihaskuntoleikkien jälkeen lantion avausta, keskityin siinä palauttamaan jalan niin kuin pitää. Tälläistä tämä minun etenemiseni sitten ilmeisesti on. Ensin hahmotelma siitä mitä pitää tehdä, sitten jotain sinne suuntaan vääntöä kunnes kroppa ja pää tajuaa mitä pitää tehdä, sitten tieskuinkamonennella kerralla, aletaan keskittymään yksityiskohtiin. Taijissa meni jotain vuosi, ennen kuin kykenin omaksumaan liikesarjaa niin, että saatoin keskittyä pieneen sipeltämiseen ja yksityiskohtien hinkkaamiseen. Enkä suinkaan voi yhdellä kerralla keskittyä moneen yksityiskohtaan. On vain ahdistavaa, että useassakin lajissa, ainakin omalla kohdalla, vetäjän odottavat sinun pystyvän korjaamaan yhden treenikerran aikana monet kohdat ja minä en siihen pysty. Kun saan sen yhden kohdan korjattua, pitää minun jauhaa sitä ainakin muutama seuraava kerta, ennen kuin voin siirtyä seuraavaan kohtaan. Tuskastuttavan hitaasti, kohta kerralla on kai oppimismetodini. .nyt kun vielä itsekin suostuisin toteuttamaan tuota niin voilá.

Sitten tuli potku. Potku jota Meille ei koskaan ole opetettu peruskurssilla. Siinä oli vahva vaikutus painonsiirrolla. No okei, se on kaikessa mutta kuulosti pätevältä sanoa noin. Mutta kuitenkin, olin meidän peruskurssilta kolme kertaa poissa joten voihan olla, että se opettiin niillä kertoina, koska potku oli ihan täyttä hepreaa minulle. Toki meille on samakaltaisia potkuja opetettu mutta tuota versiota en ollut aikasemmin tehnyt. Tosin nyt on muutenkin hieman eri ohjelma peruskurssilaisilla kuin meidän aikana, joten johtunee siitä. Oli siis todella hyvä, että osallistuin noihin treeneihin, ainoana meidän peruskurssilaisiltamme. Hah! Minusta tulee kovempi ninja kuin niistä ikinä, kun osaan tekniikkaa mitä niille ei ole opetettu. :badgrin: Vetäkööt pojat vaan vaikka satatuhatta punnerrusta putkeen, mutta minun secretultimatepotkulle ei niistä ole vastusta.

No siihen ultimate tasoon saattaa kyllä vierähtää tovi jos toinenkin, mutta toivossa eletään. Ja se secretkin on ehkä vielä hetken ainakin hakusessa, siihen tahtiin taas tuppasi tuo tasapaino heittelemään minua puolelta toiselle, että elävä erkkikin näkee kilometrien päähän, että tulossa ollaan. Hih.

Sitä kuitenkin räimittiin menemään siinä jonkin aikaa, parinani oli eräs peruskurssilainen neitonen, joka näytti olevan yhtä huonolla tolalla tekniikkansa kritisoinnin kohdalla kuin minä. Jotenkin siinä näki itsensä itkuun purskahtamaisillaan, ettei ekana kertana onnistu ja jotain napsahti paikoilleen. En oikein osannut sanoa hälle mitään, kun tiedän omasta kokemuksesta, ettei tuossa tilanteessa mikään tunnu lohduttavalta. Minua itseni kyllä hieman harmitti oma tekniikkani, kun on minulla tuo potku jollainlailla hallussa (treenattuani potkimista kaksi vuotta [ja nyt ei sitten puututa tekniikkaan, yksityikohtiin taikka tasapainoon]) ja ajattelin, ja hän näytti masentuvan entistä enemmän minun potkuista. Mutta ei siinä auta alkaa selittelemään, että vaikken osaakaaan potkutekniikkaa täysin oikein tai edes sinne päin, niin on tullut sen verran potkittua aikasemmin, että se itse osuma ja palautus sujuu suunnilleen. Mutta komppasin sitä neitosta täysillä, mutten kuitenkaan kamalasti uskaltanut alkaa neuvomaan. Koska ensinkään rehellisesti sanottuna en tehnyt sitä ihan puhtaalla kftyylillä varmastikkaan ja joskus on vain ketun ärsyttävää kun joku yrittää neuvoa, etenkin jos se sattuu olemaan samalla tasolla kanssani. Joo älkää kysykö, tämä on taas näitä ylpeys tms. juttuja.^^

Treenien jälkeen ajattelin jäädä vielä heilumaan itsekseni tatamille hetkeksi, lähinnä treenaamaan tuota potkua kun käteni taas vain heilahtivat täysin ilman asennetta ja tarkoitusta sinne, minne niiden pitikin (siis torjuntaefekti ei ollut mukana, kunhan vain asetin kädet oikealle kohdalle), mutta taekwondodot valloittivat tatamin. No oli heidän vuoronsa, ei siinä mitn. Olin vain toiveikas, kun ketään ei näkynyt, että treenit olisivat peruuntuneet tms. Kih. No, ohjaaja sitten sanoi, että voihan mulkaista naapuritatamia, siellä näyttää aika tyhjältä joten suunnistin sitten sinne ja olin jo asettunut oikein mukavasti keskelle tatamia, kun peloittavan näköinen jujutsu setä tuli paikalle. Tarkastus treenivuoroista ja pettymyksen huokaus, jujutsu oli tulossa tähän. Hän kyllä sanoi, ettei treeneihin näytä muita tulevan kuin hän joten voisin minä sinne jäädä. Mutta kunnioituksesta, sekä pelottavan torjuvasta asenteesta (sanoista huolimatta) säikähtäneenä, sanoin etten haluan tunkeilla muiden varauksiin. Toivotin hänelle treeni-iloa ja suunnistin pukukoppeihin pettymystä nieleskellen.

Huomenna olisi sitten ne vyökokeisiin valmistavat treenit. Vieläkin olen hieman kahden vaiheilla koko vyökoetouhusta mutta yritän rauhoitella mieltäni siellä, että minä pahus vieköön osaan sen liikesarjan ja jos nyt tilttaan kesken "yleisen" esityksen niin get over it vaan. Ei etenemiseni siihen voi tyssätä koska osaan sen jutun. Osaan sen kotona, miksi sali olisi niin eri asia? Ja sitäpaitsi, valkoiseen vaaditaan vain liikesarjan osaaminen, seuraavaan vyöhön pitää tulla mukaan enemmän asennetta ja munaa. Joten keskityn nyt vaan vetämään sen läpi kunnialla, myöhemmin voin hioa asennetta.

Kyllä vain, pidin tänään oikein pitkän juttelutuokion pääni sisäisen iivilvanin kanssa. En ole loistava mutta osaan jotain, joten turha edes yrittää nyt siellä alkaa määkimään sitä mitä en osaa. Pitää keskittyä nyt siihen mitä osaan. Niinkuinmies efekti.

Mutta näin. Hyvä mieli on, vaikka muutamia mokia sattui, mutta nyt on oikeasti aika viimein alkaa muuttamaan asennetta.ja huomenna taas angstataan sitä kuinka huono ollaan. Mutta siihen asti näillä fiiliksillä, maitorahkaa vetäen.
.go ahead, make my day.
Kuvake
Naked
etupotkija
Viestit: 2185
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti Naked »

Pyydän jo kauhiasti anteeksi tätä, mutta kun joka kerta tapahtuu niin pakko saada pois mielestä.

Aina kun törmään treenipäiväkirjaasi, kajahtaa mielessä lurituksena "Feenix, Feenix, Feenix, herkkuja ruokapöytään". Sitten onkin olo taas aika :smt104
Nuutti Kotivuori

"Karvainen ja helppo"
Kuvake
Feenix
reiteenpotkija
Viestit: 259
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Kuopio
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti Feenix »

Naked kirjoitti: Pyydän jo kauhiasti anteeksi tätä, mutta kun joka kerta tapahtuu niin pakko saada pois mielestä.

Aina kun törmään treenipäiväkirjaasi, kajahtaa mielessä lurituksena "Feenix, Feenix, Feenix, herkkuja ruokapöytään". Sitten onkin olo taas aika :smt104
No nii, tuliko nyt hyvä mieli häh?^^ Olen kyllä saanut *muutamaan* otteeseen kuulla tuon, usko pois. Ja koko jutun ironia on siinä, että olen maailman huonoin keittiössä. :lol:


10-2-2006 PERJANTAI
Ai että on itseensä tyytyväinen olo, paikat on kyllä kipeinä ei sen puolin, mutta kestin kuin mies viikon rankahkon treenirupeaman. Tänään oli sitten kyllä jo vähän iisimpää, mutta tuntui silti että tämä viikko oli kyllä pitkästä aikaa kaikkein intensiivisin, ja ihan oikeaa kunnon treeniä. Neljä kung-fua ja yksi aikido+taiji. Moodo treenehin en tällä viikolla kyllä ehtinyt, huomenna voisin ehkä kipaista jossain vaiheessa moikkaamaan kaverita salille jos ehdin. Varoitin kyllä seurakavereita, että vyökokeeseen asti keskityn enemmän selviämään hengissä kung-fusta, ja kun osa niiden treeneistä on päällekkäin moodon kanssa, niin minua ei tule treeneissä näkymään. Paha mieli kyllä siitä, mutta valintoja on tehtävä ja tällä hetkellä tuo kung-fu on must.

Tänään siis oli jälleen vuorossa kung-fu, 90 min. Kevyttä kyllä oli, koska tarkoitus oli hinkata suurin osa ajasta vyökoesysteemejä. Alussa oli oikein mukava ylläripylläri, kun normaalien lihaskuntorääkkien sijaan pelattiin. :D En muista milloin viimeksi olisin pelannut jotain treenien alkulämpimiksi, joskus kesällä muistaakseni pelasimme hullupalloa han moo dossa. Tämä oli kyllä pientä verrattua hmd:n pallopeleihin. Mahtavin muisto peleistä on se, kun joskus moodo treeneissä erehdyin ottamaan pallon haltuun ja eräs treenikaveri huusi: "Pallo on Mirvalla, LÄJÄÄNNYTÄÄN!" Ja no, sitten läjäännyttiin.^^ Oi, se oli niin kivaa. Vaikka kolhuja tuli, niin silti.

Kung-fussa ei kuitenkaan ollut aivan niin villit säännöt, tosin tajusin vasta viime minuuteilla että taklaaminen on sallittua joten taklausherätykseni tuli aika myöhäisessä vaiheessa. Tosin sen ajan kyllä ihan kiitettävästi kävin kiinni jokaiseen jolla oli pallo, jos vanhemmat niin miksen minäkin. Ei niin, että siitä mainitsemisen arvoista hyötyä olisi ollut mutta kuitenkin. Läheisyys lämmittää ja sitä rataa. Voitettiin muuten peli kuitenkin, vaikkei meidän puolella ollut ketään gurua pelaamassa, toisin kun toisella puolella jossa oli toinen vetäjistä. Nuuganuuganuuga! Mutta tosiaan, oli kamalan kovin kivaa pelata sitä, välissä tietenkin teimme punnerruksia tai vatsoja 20 tasolla, mutta silti. Ja olen onnistunut saamaan pääni ylipuhuttua näistä itsekritiikeistä ja tein lihaskuntoja sillä tasolla millä kykenin. Ensimmäiset 20 sarjat meni ihan hyvin, mutta kun toistoja alkoi olemaan 40 ja 60, niin alkoi tökkimään, ja enkä edes masentunut siitä. Go me.

Pelin jälkeen sitten siirryttiin tekemään vyökoetekniikoita ja god dammit voin sanoa ihan rehellisesti, että osaan sen kirotun siu nimin joka vaaditaan vyökokeeseen. Ainoa ongelma on se, että kun joudun tekemään sitä muiden edessä yksin, hermostun ja panikoin ja unohdan. Raivostuttavaa, pakko tehdä asialle jotain, ei mikään huono paineensietokyky VOI estää minua etenemästä koska osaan sen jutun mitä vaaditaan. Tajuaisi nyt hyvä pää asian, että se on ihan sama kenenkä edessä sitä vedän. Varmuudestahan se vain on kyse, menen huomenna vapaavuorolla salille ja vedän vaikka sen puolitoistatuntia sitä liikesarjaa, että paniikissakin tajuasin tehdä sen oikein.

Tänään näet lopussa demonstroitiin vyökoetilaisuus muodollisuuksineen kaikkineen, ja vetäjä ja ylin vyö paikalaolioista menivät eteen omaksumaan pääjehun roolia ja sitten menimme siihen yksitellen, teimme kaikki muodollisuudet ja vedimme vaadittavan tekniikan läpi. Minun kohdallani filmi meni poikki siinä vaiheessa kun olin tehnyt kumarruksen ja ensimmäisen liikkeen. Muistan vain, että käteni tuntui aivan käsittämättömän kevyeltä ja vedin varmaan tosi löysällä meiningillä liikesarjan läpi, yrittäen pysyä tajuissani. Jännitin sitä tilannetta ihan käsittämättömästi, vaikkei se edes ollut oikea tilanne. Loppukumarruksessa tajusin, että kaikki meni ihan himonopeata läpi ja palattuani paikalta, tajusin unohtaneeni yhden liikesarjan välistä.

Ärsyttävää oikeasti, että reagoin noin jo pelkkään lavastettuun vyökoetilaisuuteen. :roll:

Treeniä loppua kohden tosiaankin alkoi liikesarja menemään jo aika sutjakkaastikin, jotkut kyllä vetivät ihan ihme ubervauhtia ja tipahdin rytmistä, mutta kun kysyin vauhdista, niin sanottiin ettei tarvitse mitään hirveän nopeasti vetää. Kunhan se on rentoa, muttei löysää. Sellaista letkeää tahtia, että arvioia ehtii nähdäkin liikkeet. Teen mielummin sitten vaikka vähän hitaammin, koska vaikka nopeutinkin itseäni loppua kohden, niin vyökokeessa se menee häsläykseksi. Nopea tekniikka+jännitys=häslinki. Teimmekin kyllä tuon liikesarjan lävitse varmaan 40 kertaa, joten ei ihme, että alkoi sujumaan.

Huomenna menen sitten vapaatreeniajalla vetämään hieman lisää tuota liikesarjaa ja voisi noita potkujakin treenata, ettei mene puun mauksi tekeminen. Ja sitten jos siellä vielä sattuisi olemaan avuliaita ihmisyyksiä jotka jaksaisivat säkin nostaa tatamille niin voilá. Jos ei siellä ole, niin menen toiselle salille, siellä roikkuu säkkejäkin ja on peilit.

Kiva fiilis. Ehkä tosiaan pääsen tästä musertavuudestani eroon hiljakseen. Itseäni vartenhan minä treenaan eikä ole mitään järkeä oikesti pilata kaikkea vaatimalla liikaa. Amen. Ja ne vei mun sanomalehden.

:rock: Army of Lovers - Israelism

///EDITJOU

Ainiin, päivän piristysruiske unohtui: Eräs ylempi suoritti tai on suorittamassa perusliikkeillä sinistä, muistaakseni, ja hän sitten meni nohevana siihen eteen tekemään perusliikkeitä. Ma bo meni ihan hyvin, heidän kun täytyy muistaa liikkeiden nimet ja ma bo on ensimmäinen. Seuraavat hän pokerilla veti: Hissun! Kissun! Vaapula! Vissun! Ja ne tuli niin asenteella että repesin täysin. Tosin niin teki muutkin, oli hän unohtanut muiden nimet mutta urheasti jatkoi silti. En olo ikinä nähnyt niin asenteella vedettyä runoa kuin tuon esityksen aikana. Vedet vaan valuivat silmistä kun räkätin siellä rivissä, hilliten tietenkin pahimpia ääniefektejä. Mutta se oli ehkä koko viikon paras.
.go ahead, make my day.
fatman
kylkeenpotkija
Viestit: 4031
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Karkkila
Tykännyt: 7 kertaa
Tykätty: 7 kertaa

Viesti fatman »

Kamppailulajien pallopeleissä on aina hyvä muistaa sääntö numero yksi:
pelataan miestä eikä palloa! Niin se sujuu.

Ja tsemiä vyökokeeseen! Hyvin se menee!
In my heart, in my mind, in my soul
lalalaalaa lalalaalaa lalalaa
dop
reiteenpotkija
Viestit: 363
Lauteille: Maaliskuu 2005
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti dop »

Kannattaa sanoa tuosta esiintymisjännittämisestä opettajalle ennen vyökoetta, niin hän kerkeää tarkkailla oikeaa tekniikkaasi harjoituksissa.
Kuvake
Feenix
reiteenpotkija
Viestit: 259
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Kuopio
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti Feenix »

11-2-2006 LAUANTAI

Ush, tänään meni kyllä vähän kungfuilut löysästi, ellen muuten ilmaisisi. Tosin tänään olikin vapaat treenit joissa ei ohjaajaa ollut ja ei salilla lisäkseni ollut kuin yksi ylempi treenaamassa omaan vyökokeeseensa.

Nojoo. Suunnilleen tunteroinen tuli siellä heiluttua, liikesarja tuli heitettyä läpi jotain reilut 30 kertaa, välissä punnerruksia ja vatsoja matalalla tasolla. (20) Aina kun tuli kylymä, niin alas vaan vetämään hieman hikeä pintaan ja sitten taas hinkattiin liikesarjaa. Muutaman kerran heitin taijisarjankin läpi kun alkoi tehdä vaihtelua mieli. Lopuksi vielä venyttelyä, mutta paikat tuntuivat sen verran kireiltä ettei kovin maksimaalisiin asentoihin kestänyt vääntää.

Kotiin tultua muutamat sarjat painoilla, aika heikkoa ja löysää meininkiä tänään mutta leikitään, että oli lepipäivä. :D

Huomenna sitten lepi jatkunee, taijissa luvassa rentoutusta ja hengitysharjoitteita ja tunti vapaata heilumista. Voisi testiä noita potkuja hieman ja liikesarjaa taas painaa mieleen. Katsoo sitten illalla, että kehtooko sitä mennä kung-fu treeneihin. Lähinnä siis sen takia, että saisivat vanhemmat treenata ilman minun torspoamista siellä. Kih.
.go ahead, make my day.
Kuvake
Feenix
reiteenpotkija
Viestit: 259
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Kuopio
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti Feenix »

12-2-2006 SUNNUNTAI

Oikeastaan tämä viikonloppu on kyllä männyt niin löysäilyn puolelle, ettei siitä kannattaisi edes kirjoittaa. Mutta kun mieleni haluaa testata jälleen nelisormikirjoituksen nopeutta, niin tälläistä diipadaapaa muodossa on luvassa. Ach, kuinka hauska sana diipadaapa oikeastaan onkaan.

Nojoo. Tänään oli taijirentoutus vuorossa, 60 min. Eipä siitä mitään, meinasin nukahtaa kesken venyttelyjen. Oikeastaan meinasin jo nukahtaa suihkussa. Ei niin että olisi väsyttänyt, hätkähti vain yhtäkkiä aukaisemaan silmänsä kun oli alkanut ajatukset kiertämään kehää ja maailma näytti mustalta. Taijissa venytysten kohdalla oli kyllä pakko vääntää itsensä siihen rajalle, että tuntuuko enää edes mukavalta kun olisin muuten alkanut kuorsaamaan tatamilla. Hassua.

Rentoutus loppui puoli kahdeltatoista ja sen jälkeen olisi ollut vielä mahdollisuus jäädä treenailemaan vapaasti ennen voimistelijoita. Mietin ensin, että voisin hinkata taas sitä siu nimiä läpi mutta päädyin luovutusratkaisuun ja lähdin kotiin nukkumaan. Nukkua posotinkin iloisesti neljään asti.O_o Vieläkin väsyttää niin maan vietävästi, että äsken meinasi ihan hiki tulla pintaan kun etsin paniikissa kaukosäädintäni. Erehdyin näet avaamaan telkkarin ja eteen rimpsahti Daredevil. Se leffa on niin Ben Affleck, että ei ihme että tuskan hikeä pukkaa pintaan kun etsii pelon ja kauhun siivittämällä voimalla kakea jotta saisi hirvityksen pois silmistä. Myöhäistä se tosin oli, ehdin nähdä väläyksen devilin jylhästä leuasta eikä se kuva katoa ihan heti verkkokalvoilta.

Tänään olisi kyllä ollut kungfuilua kahdesta viiteen ja tunsin hieman huonoa omaatuntoa siitä etten mennyt sinne. Mutta 1. väsytti 2. en tiedä oliko siellä "ohjattuja" treenejä 3. väsytti. Pitää kysyä huomenna, että mikä on yleensä meininki noissa vklopun treeneissä. Tosin pitää alkaa ehkä vkloppuisin käymään moodotreeneissä, etenkin jos noita ohjattuja reenilöitä ei niin paljoa ole.

Ihan hyvä kuitenkin sinänsä, että tämä vkloppu meni nyt vähän tällälailla, jos huomenna jaksaisi sitten kaikki kolme lajitreeniä peräkkäin niin olisi aika jees. Ainakin kung-fuhun ja aikidoon menen, katsoo sitten kuinka myöhässä tulisin moodotreeneihin kun aikido loppuu samaan aikaan kun moodo alkaa, ja salien välimatka on puolisentoista kilometriä. No, juosten pannaan jos ei muuten. :D
.go ahead, make my day.
Kuvake
Feenix
reiteenpotkija
Viestit: 259
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Kuopio
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti Feenix »

13-2-2006 MAANANTAI

itkettää. huono heitosta alastulo ja sitten sitä kiidettinkin kohti päivystystä. kyynärpään nivelsiteet oli sanonu poks, käsi pakettiin ja kahden viikon pakkoloma treeneistä. harmittaa. se siitä vyökokeesta sitten. ja koskee. ja kirjoittaminen pelkästään oikealla ködellä suks.

on nyt niin mieli maassa, ettei jaksa edes iloita onnistuneista kung-fu ja aikidotreeneistä. olis pitäny jättää moodotreenit väliin. pitää kyllä mennä huomenna katkeroitumaan salille ja katsomaan muita. jos jotain positiivistä on, niin kaverin lupasi viedä katsomaan huomenna jotain kiinaleffaa. mutta nyt taidan viettää aktiivisen tunnin yrittämällä saada pukua pois päältä ja sitten voisi katsastaa löytyykö minulta särkylääkettä.
.go ahead, make my day.
Kuvake
Elina
etupotkija
Viestit: 16300
Lauteille: Joulukuu 2004
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti Elina »

Noh, voihan plöräys :cry: :( Koita parantua. Inhottavaa tuommoinen tuuri. :(
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit: 90458
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yinjooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 350 kertaa
Tykätty: 128 kertaa

Viesti Mika »

Feenix kirjoitti: 13-2-2006 MAANANTAI

itkettää. huono heitosta alastulo ja sitten sitä kiidettinkin kohti päivystystä. kyynärpään nivelsiteet oli sanonu poks, käsi pakettiin ja kahden viikon pakkoloma treeneistä. harmittaa.
Varmasti harmittaa - ketäpä ei harmittaisi - mutta kaksi viikkoa on todella lyhyt aika. Tee nyt sitä kaikkea, jota et muuten ehdi.

:kukkia:
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!
Kuvake
Feenix
reiteenpotkija
Viestit: 259
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Kuopio
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti Feenix »

Mika kirjoitti:
Feenix kirjoitti:13-2-2006 MAANANTAI

itkettää. huono heitosta alastulo ja sitten sitä kiidettinkin kohti päivystystä. kyynärpään nivelsiteet oli sanonu poks, käsi pakettiin ja kahden viikon pakkoloma treeneistä. harmittaa.
Varmasti harmittaa - ketäpä ei harmittaisi - mutta kaksi viikkoa on todella lyhyt aika. Tee nyt sitä kaikkea, jota et muuten ehdi.

:kukkia:
niin, aivan totta turiset. nyt kun olen pahimman angstin ylitse päässyt, niin tajuan toki, että helpollahan minä selvisin. etenkin kun ottaa huomioon, että tajutessani kädessäni olevan jotain vikaa, se oli nurinpäin ja kyynärnivel oli pullahtanut vaellukselle. ensimmäinen ajatus muuten olikin "vitsi mun käsi näyttää mielenkiintoiselta". :lol: sitten tajusin, että ei tunnu hyvältä ja aloin liikuttelemaan sormia. kun huomasin niiden liikkuvan ja kipu ei ylittänyt sietokykyäni, olin iloinen ettei mitään "pahempaa" ollut tapahtunut.

ja kaipa tuo kyynärpääkin muljusi oikeelle paikalle matkan varrella, kun ei siinä mitään sijoiltaan mennyttä näkynyt kuvissa (ai että muuten luusto on kaunis asia). eli kaksi viikkoa tuosta on tosi hyvin. jos sitten ei ole parantunut, niin katsotaan eteenpäin toimenpiteitä. harmistus ei ole kyllä vielä kadonnut, mutta niin synkkä olo ei enää ole kuin eilen. elämä ja maidon juonti voittaa.

ja sitäpaitsi, onneksi meni vasen. mutta satte tulla toimeen ilman isoja kirjaimia vähän aikaa.^^

jeejee, I HAVE NO LIFE eli jaarittelua sairauksista ja onnettomuuksista. :D
.go ahead, make my day.
Dust
nilkkaanpotkija
Viestit: 48
Lauteille: Helmikuu 2005
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti Dust »

Feenix kirjoitti: Ainiin, päivän piristysruiske unohtui: Eräs ylempi suoritti tai on suorittamassa perusliikkeillä sinistä, muistaakseni, ja hän sitten meni nohevana siihen eteen tekemään perusliikkeitä. Ma bo meni ihan hyvin, heidän kun täytyy muistaa liikkeiden nimet ja ma bo on ensimmäinen. Seuraavat hän pokerilla veti: Hissun! Kissun! Vaapula! Vissun!
Oli kieltämättä itsellänikin tekemistä yrittää istua rivissä naama peruslukemilla :lol: (varmaan turha mainita, etten onnistunut)

Tiedätkö muuten, että pääsetkö treenaamaan kahden viikon tauon jälkeen normaalisti, vai pitääkö nivelia rasittavia harjoituksia edelleenkin varoa?
Kuvake
Feenix
reiteenpotkija
Viestit: 259
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Kuopio
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti Feenix »

Dust kirjoitti:
Feenix kirjoitti:Ainiin, päivän piristysruiske unohtui: Eräs ylempi suoritti tai on suorittamassa perusliikkeillä sinistä, muistaakseni, ja hän sitten meni nohevana siihen eteen tekemään perusliikkeitä. Ma bo meni ihan hyvin, heidän kun täytyy muistaa liikkeiden nimet ja ma bo on ensimmäinen. Seuraavat hän pokerilla veti: Hissun! Kissun! Vaapula! Vissun!
Oli kieltämättä itsellänikin tekemistä yrittää istua rivissä naama peruslukemilla :lol: (varmaan turha mainita, etten onnistunut)

Tiedätkö muuten, että pääsetkö treenaamaan kahden viikon tauon jälkeen normaalisti, vai pitääkö nivelia rasittavia harjoituksia edelleenkin varoa?
no herrajumala man! vainoharha vaan lisääntyy rutkasti kun tulee näitä "hei-oon-sun-kaa-samas-seuras" heittoja.^^

en tiedä kahesta viikosta, on kai tää kyynärpää aika torttapotorttana. kävin tänää lääkärillä. taitaa olla koko kyynärpää täynnä pieni murtumia, puristusvoima heikentynyt huomattavasti, liikkumaskaala on huono ja saan varautua ainakin kuukauden parantumisaikaan. tulee sitten notkuttua salilla tyhjän panttina hieman lisää.

parantumisen jälkeen pitää kai varoa jonkin aikaa käsitekniikoita (voi ei, en voi punnertaa. itku.). jos nyt ikinä pääsen edes leikkausvaiheeseen. ei ollu info toiminut kysiltä omalle lääkärille. perjantaina jos hyvin käy, saan tulokset koko sotkusta.
.go ahead, make my day.
Kuvake
Feenix
reiteenpotkija
Viestit: 259
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Kuopio
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti Feenix »

24-2-2006 PERJANTAI

Päk in pisness. Koska minua ei varsinaisesti kielletty treenaamasta ja minun pitää jumpata tätä kättäni, jotta saadaan liikeradat kondikseen, niin mennä pärräytin tännää kung-fu treeneihin. Taktikoin päivän oivallaisesti, luvassa oli liikesarjatreenit. Eli näin, *kipulääkkeen ja sisun siivittämänä kung-fu 90 min.

Olin kyllä sen verran noheva, että ilmoitin jo alussa ohjaajalle, että joudun ehkä luistamaan käteni takia joistakin harjoituksista, kuten punnerruksista. (olin yrittänyt kotona yhden käden punnerruksia, kaipaavat hieman vielä harjoittelua.) Tosin, eipä meillä mitään lihaskuntoja ollutkaan, lopussa oli hieman kuntomeininkiä, mutta niistä skippasin punnerukset kun rojahdin yhden yrittämän jälkeen käteni päälle. Se oli kivuliain kokemus koko kahden viikon pakkolomani aikana, mutta sisulla siitäkin selvittiin.

Hinkattiin kosketusta. Aivan, koskettelimme ja läimimme hyvän tovin seinää ja kuvittelin olevani tosi kovakin ninja kun alkoi laasti rapista. Tosin huomasin melko pian, että kyseessä olikin vain maalipinta. Dämn. Sen jälkeen siirsimme koskettelufiiliksen perusliikkeistä ensimmäiseen, ma bo:oon. Oli tosi hyvä fiilis tehdä tekniikkaa pitkästä aikaa, olisinkin ampunut itseni jos olisin vielä pitkään istunut vain katsomassa muiden meininkiä. Kaksi viikkoa istuinkin bändäröimässä jokaisen treenin, mitä meillä oli. Jossain vaiheessa mietinkin syvällisesti, että olenko jotenkin kieroon kasvanut kun istun mieluummin katsomassa ähiseviä ja puhiseviä sekä hikeä tihkuvia miehiä salilla, kuin esim. loikomassa kylpyammeessa taikka sängyssä. :D Sitä on ehkä parempi olla miettimättä tämän pidempään, väitän että olin ottamassa näköoppia tekniikkaan ja kuuntelemassa ohjaajan joskus melkoisen hulvattomiakin kommentteja.

Fiilikseen tosin vaikutti sekin, että testasin ensikertaa käytännösä kung-fu asuani. *sydänjee* Eihän minulla vyötä ole, mutta meille sanottiin kerran, että pitäisi pitää pukua jos sellaisen omistaa, vaikka ei vyötä olisikaan. On muuten melkoisen kuuma laitos se ja hajosin pukukopissa niihin solkiin ensin tämän käteni kanssa, kunnes tajusin fiksuna datanomina, että eihän minun tarvitse kuin muutama ylimmäinen solki avata ja pujottautua sitten takin sisään. Puku oli kyllä hieman iso tai no, ehkä olen vain tottunut hmd takkiini joka ei nyt tiukka ole, mutta pienempi kuin 190 cm serkkuni asu.^^ Ush, se takki kyllä haisi ihan miehelle.O_o Vaikka olin pessyt sen. No mikäs siinä jos haisee samalle kuin muut treeneissä olevat, tunsin oloni melkoisen miehekkääksikin jossain vaiheessa. Hih. Pysytään taas aiheessa ihan kympillä.

Njoo, tuli siis melkein tunti hinkattua sitä yhtä ja samaa liikettä ja omasta mielestäni vedin sen ihan kohtuudella yksikätiseksi. Sain kropan hyvin mukaan ja pudottautuessa alas torjuntaan ja vetäisemällä kohteen jalan ylösnousussa, ponnistin vastavoimasta vastaisella kädellä aika hyvin lyönnin. Toki en saanut lyöntiä tehtyä kovin tehokkaasti, kun se tuli juuri tälle vammaiselle kädelleni joka tuntuu betonimöhkäleeltä eikä ojennu suoraksi. Tein sen muutaman kerran toisin päin, mutta liekkö johtui sekavuutta aiheuttavasta särkylääkkeestä, muutaman kerran jälkeen menin täysin sekaisin siitä, miten se oikeasti tehtiin. Käteni olivat ihan kaaoksessa enkä saanut selvyyttä kumpi käsi perusliikesarjassa tekee lyönnin. Sitten piti hieman hengitellä, sulkea silmät ja tehdä liike niin, ennen kuin pääsin taas oikeille raiteille tekemisessäni. Sen jälkeen en enää yrittänyt tehdä sitä toisin päin. Huomautusta sain siitä, että ristitorjunnan jälkeen pysäytän liikkeen, ennen kuin lähden jatkamaan joten koitin sitten tehdä liikkeen ilman stoppauksia ja mielestäni sain pysähdyksen minimoitua lähes huomaamattomaksi.

Jalat kyllä vetivät itsensä tuossa hapoille aika pahasti. En edes huomannut sitä ennen kuin nousin ylös. Oli pakko ottaa tukea seinästä kun jalat hervahtivat ihan voimattomiksi. Olin kai tehnyt sitä aika rankasta asennosta, siis mataluuden suhteen, koska sen jälkeen en voinut mennä enää kovin alas, jalat kramppasivat ihan tyystin. Pahus kun pitikin nousta ylös, en muuten olisi huomannut mitään.

Sitten treenattiin parin kanssa ristitorjuntaa reiteen, joutui siinäkin menemään aika alas jos halusi kunnon tehon torjuntaan, etenkin kun teki liikkeen selkä suorana. Mielestäni se meni aika nappiin kanssa, torjunnassa oli voimaa eikä käsikään niin kovasti vihoitellut tuosta. Sitten tehtiin toisenlaista pariharjoitusta, jossa piti yhdellä kädellä iskeä toisen ojennettuihin käsiin sisäpuolelta. Vasen-oikea-suora-vasen-oikea-suora. Ja tässä tein treenaamiseni historiaa kun piti tehdä vuorokäsin. Yritin tehdä tällä loukkaantuneella kädellä eikä tuntunut hyvältä. Ei kyynärpää tykännyt hirmusti nopeasta vaakaliikkeestä joten en tehnyt sitä kuin oikealla. Se että osallistun treeneihin osittain saa riittää, en halua ärsyttää kättäni enempää. Kyllä ohjaajakin kävi muutaman kerran kysymässä, että pystynkö tekemään tekniikkaa ja minähän tein. Tosin loppupuolella alkoi pakottamaan kättä sen verran, että siirryin venyttelemään. Käteni oli ollut oikein ahkera, joten en halunnut vaatia siltä enempää. Haluan sen nimittäin kuntoon. Itseasiassa huomasin, että treenistä oli ollut hyötyäkin jopa, pystyin ojentamaan käteni vajaan sentin suoremmaksi kuin ennen treenejä. Jei.

Lopussa sitten oli hieman kunto-osuutta, pompuissa katsoin parhaaksi pomppia niin, että oikea käsi tuki vasenta kyynärpäätä, ettei se pääse vapaasti roikkumaan ja hetkumaan hyppyjen tahdissa. Melko kummallisen näköistä epäilemättä, mutta tehokasta, etenkin kun olin hetkeä aikaisemmin rojahtanut tosiaan tuon käteni päälle kun yritin punnertaa. Käsien pyörittelyn taaksepäin niinikään kanssa skippasin vasurilla kun paine keskittyi tuohon niveleen.

Treenien loputtua jäin vielä kuntiolemaan hieman tehden vatsoja ja selkiä. Punnerruksia en enää uskaltanut.

Kyllä vain olen rujo, toispuoleinen ja puolitehoinen, mutta sentään kykenen treenaamaan. Katsoo maanantaina sitten seuraavan kerran miten menetellä, ne ovat normaalit treenit joten joudun olemaan osallistumatta useampaan asiaan.

Ja niin, vieläkään ei kukaan osaa sanoa mikä kädessäni mättää. Ainoa mitä minulle on sanottu, on että oli ollut maanantaina aika raju se vahinko mikä oli tapahtunut ja että minulla olisi pitänyt olla silloin aika helvetinmoiset tuskat.

*en oikeastaan suosi kipulääkkeitä kovinkaan, kyllä tosi mies pienen kivun kestää ja tämä taisi olla vasta toinen kerta kun otan käteeni niitä. Ei siihen tavallista enempää koskenut, mutten halunnut ottaa riskiä tökkivään tekniikkaan kivun takia.
.go ahead, make my day.
fatman
kylkeenpotkija
Viestit: 4031
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Karkkila
Tykännyt: 7 kertaa
Tykätty: 7 kertaa

Viesti fatman »

:tiphat: :respect: Syvää kunnioitusta kun jaksat yrittää kipeästä kädestä huolimatta. Ja kiitokset hilpeästi sanaillusta päiväkirjamerkinnästä. Niitä on mukava lueskella.
Vaikka oletkin überkamppistreenaajagiltsi ja änkeät rampana treenaamaan, niin malta ihan oikeasti ja anna sen raajan parantua kerralla kuntoon. Kyllä sitä senkin jälkeen ehtii treenata. Tsemppiä kuitenkin!
In my heart, in my mind, in my soul
lalalaalaa lalalaalaa lalalaa