Lasse Candé

Potkulaisten julkiset harjoituspäiväkirjat

Ylipotkija: JanneM

Kuvake
Puni
etupotkija
Viestit ketjussa: 1
Viestit: 3304
Lauteille: kesä 10, 2010
Paikkakunta: Nummela, Vihti
Etulaji: Taekwondo Ilshin
Sivulajit: -
ITF Taekwon-Do
(Ch'ang Hon)
WTF Taekwondo
(Kukkiwon, SimUu)
Takalajit: -
Urheilu
Kilpailu
Viesti:

Lasse Candé

#136

Viesti Puni » loka 29, 2012, 16.57

Lasse Candé kirjoitti:Eli nyt Punin hengessä mankka päälle huutamaan käskyjä ja paljon toistoja perustekniikoista ja katoista. (Päänsisäinen mankka.)


Just parasta kun on sopivan kokoinen mölypönttö :D
Kamppailutaiteiden maaritelmä: Energian tuottaminen ja ohjaaminen kohti päämäärää, jossa vallitsee täydellinen harmonia ja väkivallattomuus.
Risto Hentunen

(Puni) Olet kamppailu-urheiliijan irvikuva ja kamppailuyhteisön häpeäpilkku mielipiteittesi kanssa.
-JM

Aihki
päähänpotkija
Viestit ketjussa: 1
Viestit: 5749
Lauteille: joulu 15, 2010

Lasse Candé

#137

Viesti Aihki » loka 29, 2012, 18.06

Lasse Candé kirjoitti:Sitä edeltävänä viikonloppuna oli potkumiitti jossa sai ihan kivasti treenailtua miitin sisältöä ja omia juttuja. Vähän sparriakin Aihkin kanssa. Oli hyvää settiä miitissä.

:thumbsup: olivat aika mielenkiintoisia sparriharjoitteita, vaikka hieman samantyylistä on tullut tehtyä niin ei ihan tuollaista. Näin jälkeenpäin ajatellen niiden ainoa huono puoli on se, että niitäkin joutuu opettelemaan, jotta tarkoitus täyttyisi, nyt huomasin itse joutuvani keskittymään siihen epäoleelliseen osaan ja varsinainen harjoiteltava alue jäi aika tavalla sivuun.

Jäin miettimään Koivun Esan antia pitkään, osaajahan hän selvästi on :respect: , mutta hieman yleisemmällä tasolla viesti taisi olla, että joskus se vain on pienestä kiinni, modifikaation ei tarvi olla kovin iso, jotta muutos lopputulokseen on iso. Ajattelemisen aihetta monella tasolla, jäin siinä todella miettimään, että kuinkahan moneen tekniikkaan sitä löytyy vastaavia pieniä muutoksia, joilla ne saadaan oikeasti toimimaan.

Kuvake
Lasse Candé
etupotkija
Viestit ketjussa: 149
Viestit: 13842
Lauteille: joulu 4, 2007

Lasse Candé

#138

Viesti Lasse Candé » marras 19, 2012, 15.26

Treenailut
Viime kerrasta alkaakin jo olemaan aikaa. Sen jälkeen en ole mahdottomasti treenannut. Viime viikolla en ehtinyt ollenkaan, lukuunotaamatta viikonlopun leiriä, joka olikin hyvä.

Muutaman kerran olen kuitenkin käynyt huitomassa ja Tampereella saatiin Annielin kanssa Tankuloiden vapaavuorolla treenit aikaiseksi, silloin kun oli se Lavalla ollut kaljottelusessio. Vissiin joku reilu kolme tuntia mätettiin. Ensiksi molemmat omiamme, sitten tehtiin vastaavantyyppisiä juttuja kuin miitin kontaktikaratetreeneissä, jotta on sitten parempi alkaa sparraamaan.

Otettiin ensiksi semikovaa hanskat kädessä ja sen jälkeen erinäisiä paljaskätisiä pelejä. Näihin lukeutuu ne mitä Aihkin kanssa tehtiin miitissä, eli yhden jalan potkupeli ja yhden käden olkapäähippa (+vatsalyönti) ja sitten tehtiin kahden käden asetelmapelejä kuten kevyet osumat vartaloon sillä etäisyydellä että on jatkuva käsikontakti ja rento niskapaini. Molemmat näistä on sellaisia joissa tulee käsien eri asetelmiin ja vastustajan tuntemiseen paljon toistoa.

Omassa treenissä perusteita ja kataa paljon. Leirillä tuli kihon kumitea taottua.



Teemoja
Perusteet, liikkuva kihon, kehon kunnossa pitäminen, kata hieman määrämuotoisemmin ja kokonaisuuslähtöisesti, sparrit, leirillä kihon kumite.
EDIT: Kihon kumitessa teemana oikea kohdistus niin omassa tekemisessä kuin sen vaatiminen vastustajaltakin. Usein kihon kumitejen vaikeuden takia tulee treenikulttuurillisia vääristymiä ja osumat vedetään joko liian syvälle tai liian lyhyeksi tai sitten vedetään valmiiksi ohi tai lämpöhakuisena ohjuksena. Kaikki näistä on tietenkin väärin. Tulee lyödä tai potkaista sen mukaan missä tyyppi seisoo ennen suoritusta, jolloin juttua pääsee takomaan. Se on vaikeaa, koska paritekniikoissa on vähintään kaksi hyökkäystä ja eri ihmiset liikkuvat eri tavoin. Muutenkin jotkut kompensoivat jonkin tekniikan vaikeuksia muuttamalla harjoitteita tiedostamattaan, jolloin molempien osapuolten virheet elvät ikävässä vuorovaikutuksessa. Hyvä harjoite on ainakin vartaloon kohdistuvien osalta ottaa muutama perille kohdistuksen takia (sekä syvyys että suunta) ja sitten vain jollain kerralla tehdä tekniikka. Ilman oikeita hyökkäyksiä koko touhu on roskaa. Tämä pitää aina korjata ensimmäisenä.



Ajatuksia
Täytyy sanoa että Annielin taso kaksi vuotta treenanneeksi naiseksi on melkoinen. Otettiin ja annettiin siten että sai sparrit aikaiseksi siinä missä kenen tahansa kanssa. Samalla pisti vähän miettimään omia valintoja treenaamisten suhteen kun oma lätty lätisi ihan suht hyvällä frekvenssillä. Valitettavan vähän olen saanut sparrailtua viime aikoina. Onni on siinä että osaan ottaa asian siten että antaa tulla vain perille - kyse on siitä kuinka hyvin voin pitää paketin kasassa ja kuinka tässä elävässä tilanteessa voi yrittää korjata virhetottumuksiaan. Tämä lähestyminen tosin olisi huonompi jos vedettäisiin täysillä. En tiedä miten matsaisin sitten ja olisiko tapani olla lähellä vaaraa kovin järkevä. Se on selvää että tarvitsen enemmän sparria.

Täytyy myös todeta että Tampereen tankuloilla on pakko olla kova taso treeninvedossa. Huomasi hyvin, miten heidän harjoitteensa taittuu suoraan ottelutilanteeseen kun kaksi vuotta treenannut vetää vaistolla kuvioitaan elävässä tilanteessa. Jos tätä lukee joku sellainen joka on kyseistä porukkaa punninnut, kannattaa mennä mukaan. Mielenkiintoista on myös se kuinka vaikea hyökkäyksiään on lukea kun en ole juurikaan vastaanottanut tapaansa. Kiva matsata monenlaista tekijää vastaan.


Kehonrakennejutskissa olen havainnut pientä taantumaa. Näin tyypillisesti käy kun alkaa mennä vähän pidempi aika sellaisesta leiristä jossa tuota puolta oppii ja alkaa mielikuva osaavasta vetäjästä unohtumaan. Tämän takia aina vaan jatkuvasti leireille toistuvasti ja toistuvasti ja toistuvasti. Ehkäpä kierre on suuressa mittakaavassa kuitenkin nouseva. Tätä varten täytyy toki treenata siten että leirin setti jatkuu vielä leirin jälkeen. Näin tulee mielestäni leirejä lähestyä. Olen itse näin tehnyt jo pidempään. Ulkoistaa sisällöllisen stressin siihen mitä milloinkin satutaan tekemään. Parantaa jotain juttua ja toivoo parasta. Aukkoja jää, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa leirisisältö täyttää taas ne aukot. Parempi näin kuin olla koko ajan tienhaarassa monien valintojen edessä. Menee johonkin suuntaan. Hikoilee - jalostaa jotain.

On myös syytä mainita yksi sessio uudella kotisalillamme. Sali on loistava. Mulla oli puku mukana kun olin edellisenä päivänä treenannut seuran treeneissä. Peilistä näytti tekeminen paremmalta kuin koskaan. Which was nice. Siellä on myös patja hyvin seinään tuettuna ja siihen on erinomaista lyödä ja potkia. Juuri sopiva vastus asioiden jalostamiseen.



Treeni ja elämä
Nyt alkaa kouluvuosi olemaan sellaisessa vaiheessa että treeniä on vaikea saada aikaiseksi. Myös ajankäyttötaitoni ovat huonot. Työ pitää aina laittaa kaiken muun edelle tapauksessani ja sitten on jaksamisen kanssa vähän niin ja näin. Tuossa about kuukausi sitten ja siitä taaksepäin oli elämä sellaisessa vaiheessa etten oikein tiedä mikä olisi silloin ollut minulle parhaaksi. Päädyin siihen että pitää olla liikkeessä eikä möllöttää kotona. Treeni auttoi, mutta toisaalta oli yksi stressimomentti lisää ja töissäjaksaminen tuntui vaikeammalta. Voi silti olla että treenaaminen paransi töissäjaksamista.

Nyt on kouluvuosi siinä vaiheessa että tahdon usein kotona vain katsoa jonkun leffan ja ottaa rennosti. Se että jään päivän päätteeksi treenaamaan tekee päivistä lyhyitä. Nyt on haasteena treenata silti ja nauttia kokonaisuudesta. Pitää myös pitää treeniaktiivisuus sillä tasolla ettei tule taidollista taantumaa, vaan jopa kehitystä. Syksyn treenikehitys on selviö. Sen tuntee sparratessa ja tehdessä mitä tahansa. Tekniikka rullaa. Tunnen että lähiaika on tienhaara sen suhteen alkaako taantuma vai mikä.

On alkanut keitto ehkä taas maistumaan vähän liikaa. Sen huonon vaikutuksen treenaamiseen huomaa. Elämä on tasapainottelua kaiken välillä. Nyt on käynyt näin ja se on sopinut kokonaisuuteen. Asiaan ehkä tulee jotain muutosta takaisinpäin alkusyksyn meininkeihin. Tällöin pystyy treenaamaan alkuviikosta paremmin ja saa loppuviikosta kierroksia korkeammalle. Tekemisen hyötytaso on jatkuvasti korkeammalla eikä räpiköi matalissa vesissä. Hyvä olo mikä mulla on kuitenkin johtuu paljolti siitä että alkusyksystä vähensin juomista ja treenasin enemmän. Elämä on tasapainottelua ja oikeastaan aika jännä juttu! :D
Nangu aku Pomona ukese mulanga ati kwena tepo ulubuli lupwile.

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Anniel
ilmaanpotkija
Viestit ketjussa: 1
Viestit: 9
Lauteille: loka 22, 2012
Paikkakunta: Tampere

Lasse Candé

#139

Viesti Anniel » marras 19, 2012, 19.18

Kiitos hyvästä palautteesta! Meillä tosiaan opetus on hyvinkin käytäntöön valmentavaa, tekniikoita treenataan juurikin siksi että niitä sitten käytetään (tai edes yritetään, köh) sparrissa, mitä onkin melkein joka treenien päätteeksi (chuji sandaa yleensä, eli avokämmenillä suht kevyesti mutta tekemisen meiningillä). Tän kahden vuoden aikana oon saanu hyvää tuntumaa turpaan mättämiseen (ja etenkin saamiseen!! ) Kiitos itsellesi Lasse hyvistä opeista: sain lisää ajateltavaa rentoutumisen tärkeydestä ja ne alkulämppäläpsimiset sekä horjutukset oli kivoja.
Hienoa, että miullakin oli jotain annettavaa, vaikka en itsekään ollut parhaassa vedossa sparraamisen suhteen. Itsellänikin on nyt syksyllä treenaaminen vähentynyt töiden ja kaamosväsymyksen takia. Loppuvuotta kohti sitä aina väsähtää kaikkeen tekemiseen, mutta kai se on ihan normaalia ihmiselon sykliä. Ei koko vuotta jaksa eikä tarvikaan paahtaa täysiä. (Thäyyysillä!) Etenkään kun ei tässä mikään huippu-urheilija ole :D Sepä se on, kun kamppailulajista tuleekin elämäntapa ja haluaa seurata ja ylläpitää omaa kehitystä, niin treenien skippaantumisesta tulee heti morkkis. Voi miten helppoa oli silloin, kun kävin niissä tavallisissa naisten jumppa-pumpeissa, mikä oli aivotonta pomppimista paikallaan ylös-alas, ja ainoa motiivi käydä oli vain pitää kuntoa yllä... Sillo oli helppoo jäädä kotiin.

Kuvake
Lasse Candé
etupotkija
Viestit ketjussa: 149
Viestit: 13842
Lauteille: joulu 4, 2007

Lasse Candé

#140

Viesti Lasse Candé » joulu 11, 2012, 23.11

Ollut aika paljon duunia, joten treeni on vähentynyt. Sanoisin että kyse on kuitenkin ennen kaikkea huonosta ajankäyttötaidosta. Ja ajauduin jokunen viikko sitten ikävään kierteeseen että nukkumaanmeno viivästyy minkä takia työteho heikkenee ja kaikkea laiskottelua tulee tilalle, jonka seurauksena nukkumaanmeno viivästyy. Vähäisillä unilla on vedetty ja mä olen tyypillisesti tarvinnut aika paljon unta. Duunikuviot lukuvuositasolla sellaisessa vaiheessa että näin voi käydä. (Kurssikokeita ja nyt kurssien paketointia valmiiksi.)

Mitä sitten viime kirjoittelun olen treenaillut niin katoja olen käynyt kvantitatiivisesti mättömielessä enemmän läpi. Naihanchia jauhanut enemmän tienä oman yleistason parantamiseen ja sitten Kushankua ja Bassaita silleen että sujuu vyökokeessa.

Nyt viikonloppuna oli Ruotsissa leiri ja mun osalta 2. dan vyökoe. Koe meni läpi. Menin ruotsiin jo torstaina treenaamaan, mutta sitten illalla sairastuin johonkin ihmejuttuun. Veti ihan kalpeaksi, tuli kylmä, noin yleisesti huono olo ja väsymystä piisasi. Vajaan kolmen tunnin kevyiden treenailujen jälkeen jouduin passaamaan molemmat ohjatut treenit dojolla. Matkalla Haminasta Helsinkiin olin nukkunut bussissa koko reissun keskiviikkona. Torstaiaamuna nukuin koko lennon. Mulla ei ole tapana juurikaan nukkua busseissa tai lentokoneissa. Ehkä oli kyse uupumuksesta ja siitä että kantapääni hiertyi kunnolla auki ja varmaan pöpöt tanssineet humppaa huolella. Päälle vielä koulumaailman pöpöinen ympäristö niin jokin ihme soppa siinä on keitettynä.

Perjantaina oli jo vähän parempi olo ja pystyi sitten jo leirillä takomaan aika täysillä. Lauantaiaamuna pystyi takomaan täysillä, mutta toisissa treeneissä ennen vyökoetta alkoi tulemaan jo vähän huonompi olo. Vyökokeessa sitten alussa oli ihan hyvä olo perustekniikoissa ja yhdistelmissä ja sitten pienen odottelun (kolme ryhmää, eli takomista kolmasosa ajasta) jälkeen katassa. Sen jälkeen kun tuli tauko minkä jälkeen tehtiin ohyo ja kihon kumite oli jo aika heikko olo. Ohyo kumite kuitenkin meni vielä ihan hyvin koska on sen verran "rock-henkistä". Kihon kumitesta jäi huono fiilis. Ekan otin uusiksi vapaaehtoisesti ja toisellakin yrityksellä koin että taisabaki oli surkea. Saman asian koin myös kihon kumite 9:ssä jossa on suurilta linjoiltaan melko samanlainen taisabaki. Muista en osaa oikein varmuudella sanoa kun ei oikein aivot pelittäneet. Siinä aiemmin oli pieni tauko ennen Bassaita. Bassai meni mielestäni huonosti. Horjahdin aika alussa.

Kokemus oli kiva. Toisaalta olisi ollut kiva jos olisi ollut vähän paremmassa jamassa niin tilaisuuden olisi kokenut eri tavalla silleen ihan liekeissä ja täysillä. Nyt kuitenkin hyvä oli että juurikin pääsi tekemään vähän ikävämmässä tilanteessa koetta. Kolikon toinen puoli. Koe testasi myös tällaisessa olosuhteessa pärjäämistä. Lisäksi tuli pieniä muoto-ongelmia ja muuta haparointia parin kanssa, joten pääsi myös fiilistelemään siitä piittaamattomuutta. Just hyvä että tuollaisia asioita tulee kokeessa. Tekniikathan joka tapauksessa näytetään. Sanoin parilleni ennen koetta että jos onnistuu lyömään muodon sisällä perille naamaan, tarjoan kaljan. Eli nopeasti, yht'äkkisesti ja riittävän kovaa. Näin tulee osaamistaso ja oikea fiilis parhaiten esiin kun hyökkäys on oikeanlainen. Toki jatkoin että tarjoan kyllä joka tapauksessa. Yhteistyö pelitti todella hyvin. Oli loistopari.

Täytyy vielä yksi hassu juttu kertoa mille naurettiin monien ihmisten kanssa, pari mukaanluettuna. Parin pyyhkäisy ohyokumite 2:ssa ei osunut ihan kohdilleen ja kun huomasin sivusilmä-tuntoaistiyhdistelmällä että jalka liikkuu siinä holtittomasti oman jalkani tuntumassa, mikä voisi aiheuttaa vaaratilanteita kuten nilkan nyrjähtämisiä jne, tuin jalkani kovemmin maahan, jonka seurauksena kaveri vetää eeppiset rönät. Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun ja täysin nollailmeellä uudestaan. Todella ilo tehdä moisen budohengen omaavan kanssa satapäisen yleisön edessä. Niin moni hermoilisi vastaavassa tilanteessa. Sattuikin sitten aivan saatanasti koko ohyo kumiten ajan jalkaan kun kaveri astui sen päälle silleen hyvällä kiertävän tumppaavalla tekniikalla, mistä sitten rähmälleen. Jalassa vieläkin mietoja violetteja läiskiä. :D

Tässä suht hyvin ajoitettu kuva Pinan Yondanista:
http://i.imgur.com/Z2L3E.jpg?1
Kuva



Nyt on haasteena löytää treenaamiselle järkevä suunta. Viime vyökokeen jälkeen olin aluksi hieman pihalla kun kokonaisuuslähtöinen treenijakso ennen koetta oli venähtänyt niin pitkäksi. Nyt ei ehkä ollut ihan sillä tavalla, mutta tuohonkin kokeeseen kuitenkin valmistauduin treeniä lisäämällä ja kasasin myös settiä kokonaisuudeksi, jonka lisäksi jalostin aivan perusperuspalikoita. Olen miettinyt että seuraavan kokeen voisi ottaa tasan kolmen vuoden päästä, joten tässä olisi aikaa monenlaiselle projektille. Tahtoisin ainakin parantaa tiettyjä perusteita, sisäänopetella loput ekstrakatat sille tasolle että voi tarvittaessa takoa tai jalostaa oman mielen mukaan ja että leireillä voisi vain antaa mennä jos tulee kata agendalle. Samaten paritekniikkaosaamista olisi kiva jalostaa niin "vähemmän tärkeiden" suuntaan kuin ytimenkin (kihon kumite). Lisäksi olisi kiva otella hemmetisti ja palata takaisin opettamiskuvioihin. On ikävä katan esittämistä oppilaille. Testitilanteen luomista, joka pakottaa pitämään treenaamiset tietyllä tasolla. (Mainittakoon ettei motiivi ole täysin itsekäs vaan on pedagogisesti fiksua näyttää kokonaisuus ja budokasvatuksen näkökulmasta tulkintani mukaan taas demota henkeä että oma taso tulee avoimesti näyttää, oli se mikä tahansa.)

Nyt en kuitenkaan tiedä miten tuleva aika tulee menemään. Tässä on taas sen paikka että muistaa että on aloittelija eikä anna lajiyhteisöllisten kuvioiden, mitä vyöt paljolti ne saavutettuaan edustavat, hämärtää sitä omaa agendaa. Vapautua egoistisesta ajattelusta niin paljon kuin mahdollista. Vöitä ei ole.



Katselin veljeni kanssa uuden Karate Kidin tuossa eilen. Se on kyllä motivoiva pätkä. Sen lajillinen sanoma henkisessä mielessä kolahtaa kyllä kovaa. Treeni voi olla ns kokonaisvaltaista ja jotain mikä antaa elämälle paljon. Kun se lakkaa sitä olemasta, tulee pohtia onko keholliset hyödyt enää riittävät menetettyyn aikaan ja elämään nähden. Omalla kohdallani tuskin ovat vaikka kaikista yksittäisistä syistä kehollinen terveys painanee vaakakupissa eniten, jos sopivasti asioita erotellaan.
Nangu aku Pomona ukese mulanga ati kwena tepo ulubuli lupwile.

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Mänzy
etupotkija
Viestit ketjussa: 1
Viestit: 4166
Lauteille: maalis 8, 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Bujinkan Budo Taijutsu, HEMA
Takalajit: Brasilialainen jujutsu, historiallinen miekkailu (italialainen tyyli)

Lasse Candé

#141

Viesti Mänzy » joulu 12, 2012, 14.14

Onneksi olkoon, Lasse! :peukku:
Mikko Mänttäri

In the game of thrones you win, fanat ad patolg, or you die.

Kuvake
Nico
munillepotkija
Viestit ketjussa: 1
Viestit: 828
Lauteille: maalis 1, 2008
Paikkakunta: Helsinki

Lasse Candé

#142

Viesti Nico » joulu 12, 2012, 14.19

Onneksi olkoon :occasion5:
Life is like a penis: simple, relaxed and hanging freely. It's women who make it hard.

Kuvake
Elina
etupotkija
Viestit ketjussa: 1
Viestit: 16300
Lauteille: joulu 23, 2004
Viesti:

Lasse Candé

#143

Viesti Elina » joulu 12, 2012, 14.25

Onnea!
https://www.youtube.com/watch?v=ntWIIEPOcQA

jsv
etupotkija
Viestit ketjussa: 3
Viestit: 332
Lauteille: helmi 13, 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Karate
Sivulajit: Potkunyrkkeily
Takalajit: KU

Lasse Candé

#144

Viesti jsv » joulu 12, 2012, 20.00

Onnittelut!
Jussi Vesala

Kuvake
Lasse Candé
etupotkija
Viestit ketjussa: 149
Viestit: 13842
Lauteille: joulu 4, 2007

Lasse Candé

#145

Viesti Lasse Candé » joulu 19, 2012, 08.46

Kiitoksia onnitteluista!


Video vyökokeesta tuli eilen. Yllätyin ettei se kihon kumite niin pahalta näyttänytkään kuin ajattelin. Kai se että niitä on joskus takonut paljon jeesasi kun tulee silleen suht automaattisesti. Selvästikin, sillä en tosiaankaan tajunnut about mitään siinä tilanteessa eikä tämä juurikaan videolla sitten kuitenkaan näy. Yllätyin positiivisesti kihon kumite 8:sta. Sain jutun toimimaan sillä painotuksella mitä olen harjoitellut. Tosiaankin 1:n ja 9:n taisabakit ovat puutteellisia, mutta se ei ole niin näkyvä juttu kuin tuntuva. Paitsi tietenkin jos osaa katsoa.

Maegeri pitää uudelleenoppia. Olin joskus ennen melko hyvä potkimaan siten ettei pää kumarru eteenpäin, mutta vyökokeessa näkyy kyseistä virhettä varsinkin sitten kun väsymystä alkaa olemaan. Johtunee liian aktiivisesta potkukirjoittelusta ja siinä menetetystä ryhdistä. Varsinkin kushankun ja pinan shodanin samanaikaiset sotouket ja maegerit/yokogerit paljastavat tämän. Vaikka meidän hahmotuksessa potkukohde on tyypillisesti suht lähellä, pitää opetella tekniikka jossa potku jatkuu pitkälle eteen.

Junzukissa pitää analysoida vartalonkiertoa tehokkaammaksi.

Päälyöntien kohdistusta pitää parantaa ja liikerataa ajaa sisään, kuten olen vartalolyöntien osalta tehnyt.

Jotkut torjunnat pitää opetella siten että kestää paketti kasassa.

Junzuki tsukkomidachissa pitää säätää polven asentoa enemmän suoraan eteen. Varsinkin bassain yamazukissa jossa meillä on haastavaa pudota lantiolla ja koko keholla etualaviistoon.

Asentoja pitäisi madaltaa. Vaikka on tarkoitus olla luonnollisessa asennossa, koko korkeuskirjon pitäisi olla sujuva jolloin tehokas voi olla luonnollista.

Ottelussa pitää säätää pään asentoa. Taas syytän omaa koneen ääressä istumistani. Jossain välissä tuo vanha virheeni oli kadonnut ja silloin tuntui että vastustajien oli huomattavasti vaikeampi tehdä mitään ja itselläni oli vapaammat kädet.


Yleisesti fiilis on että keskivartalon toimintaa pitää parantaa siten että kaikki tämä toteutuu.
Jos jaksan, noista videoista voi kasata hemmetinmoisen treeniohjelman jos vain kirjoittaa virheet ylös.


Positiivista oli että tobikomizuki ja nagashizuki meni suht hyvin. Onnistuin hyppäämään melko nopeasti eteen ja lyömään tehokkaasti. Tämä tosin vain suhteutettuna "eiliseen" tasoon. Näissä on aina ja ikuisesti jalostettavaa hitosti koska ovat hemmetin vaikeita. Niille jotka eivät tunne tekniikoita, vaikeus ei tarkoita monimutkaista vaan sitä että haetaan yksinkertaisuutta.

Positiivista oli myös että yhdistelmätekniikka jota en ollut treenannut meni aika hyvin. Yhdistelmä oli:
Junzuki - renzuki - maegeri - nagashizuki - gyakuzuki. Tuossa renzuki tarkoittaa kahden lyönnin yhdistelmää.
Vasinkin viimeinen gyakuzuki oli aika terävän näköinen. Hauska huomata että se hyöty perusperusharjoittelusta näkyy enemmän tällaisessa ottelullisessa yhdistelmässä kuin sitä perusperustekemistä lähempänä olevissa kiinteissä perustekniikoissa. Tällöinhän metodiikka juuri ajaa asiansa.

Positiivista oli myös katan paraneminen. Käsien asennot ovat täsmällisempiä kuin ennen ja jotkut taisabakit ovat kehittyneet.



Onneksi video tuli. Konkretisoi muodollisen tasottomuuden ajatusta melko hyvin kun näkee että vaikka kehitys on ollut huimaa, ei taso ole lähelläkään sitä mitä tahtoisi. Että muodollisuus ei takaa yhtään mitään. Kun näkee itsensä juuri sinä mitä on. Ollut ajatukseni aina, mutta tajuamisen tasoja on monia.
Nangu aku Pomona ukese mulanga ati kwena tepo ulubuli lupwile.

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Lasse Candé
etupotkija
Viestit ketjussa: 149
Viestit: 13842
Lauteille: joulu 4, 2007

Lasse Candé

#146

Viesti Lasse Candé » joulu 19, 2012, 19.50

Tullut tuubiin videota leiristä kun tehdään porukassa kette gyakuzukia. Mä lienen tokassa rivissä about keskellä vakiopaikallani.

http://www.youtube.com/watch?v=2NCQWKKaIGA


Myöhemmin saattaa yksi kaveri laittaa fb:iin videota vyökokeesta.


Tällä hetkellä treeniin kuuluu pienen-pieni teatteriprojekti. :lol: Oppilaat pyysivät minua keppisarjakohtaukseen ryhmänjohtajarooliin tms Joulujuhlaamme huomenna. Koreografiat piti olla valmiina ja sitten:
(suomennettuna)
- "Lasse, suunnitteletko sä meille koreografian maanantaiksi?"
- "Selvä!"

Ja maanantaiaamuna duunissa tuubiin ja "stick form". Ei paljoa onnannut, joten vedin hatusta neljäosaisen setin mikä on tarkoitus vetää kaksi kertaa. Kepit on kevyitä muoviputkia ja ehkä just yli metrin. Opettajainhuoneessa sitten vähän kollegat hämmästelleet kun tää yksi kävelee kaikkialle jonkun hemmetin kepin kanssa. :D

Sarja:
1. Keppi kainalosta oikealla kädellä pyöräyttäen ja kahden käden lyönti yläviistosta
2. Askel taakse ja Kill Bill -henkinen kahden käden poseerausylätorjunta ja sama lyönti kuin edellä, taas askeleella
(torjunta näin, paitsi hieman ylemmäs, pään päälle, mutta kärki vastaavalla tavalla mutta hieman reilummin alaviistoon ja omat kädet melko ylös, mistä voikin lyödä suoraan)
http://geektyrant.com/storage/0999-post ... deo-1.jpeg
Kuva
3. Kahden käden myötäpäivään tapahtuva piston torjunta ja vastapisto dramaattisella musan tahtiin tapahtuvalla kahden jalan lattiapolkaisulla
4. Askel taakse, keppiä 1½ kierrosta oikealla kädellä kiertäen takaisin kainaloon

Setti vedetään siten että minä teen aina liikkeen kerrallaan ensin ja muut sitten perässä. Sen puolikkaan ajasta kun ei tehdä tekniikkaa tehdään keholla uhmakasta ylös-alas-liikettä musan tahtiin valmiin näköisenä.

Kävi vielä niin että musta tuli sen kohtauksen keppijutun treeninvetäjä, mikä on sikäli hauskaa että tuli opetettua keppitekniikkaa yläaste- ja lukiotytöille, joista ryhmä koostuu:
"Näin tehtäisiin oikeasti, mutta nyt pitää näyttää teatraaliselta ja tän pitää olla tanssia, joten nyt kierretään isolla liikkeellä loppuun saakka."
"Me osataan jo liikkeet. Nyt nautitaan musasta ja laitetaan tunnetta ja draamaa peliin."
Enivei, pakko opettaa "sisältö" jotta liikeradat tulee oikeiksi, kun muuten jää vähän mystiseksi.

Hauskuus jatkui kun ei ollutkaan sopivaa rumpumusaa ensimmäiseen lavatreeniin. :D
Onneksi musanopettaja on tekijämiehiä, niin vähän hakkaamalla käsin näyttämöä alkaa häneltä sopivaa beattia löytymään. Onneksi opettelin myöhäisteini-iässä rummunsoiton alkeet. Sitten vielä samana päivänä rumpalinvaihto niin beatti vain paranee entisestään. Nyt setti on aivan päällikkö. Beatti on sellainen militanttinen snarerallitus mikä saanee yleisön pitämään meitä huomenna aika cooleina. (Jos kaikki menee nappiin.. :smt003 )

Sen perään pari vuorosanaa joita tässä olen treenaillut.

Huomenna viedään homma kotiin ja sitten joululomalle.
Nangu aku Pomona ukese mulanga ati kwena tepo ulubuli lupwile.

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Lasse Candé
etupotkija
Viestit ketjussa: 149
Viestit: 13842
Lauteille: joulu 4, 2007

Lasse Candé

#147

Viesti Lasse Candé » tammi 17, 2013, 20.03

Hahaa, se joulujuhlanäytös meni ihan helvetin hyvin. :D Oli hauskaa ja kaikki meni nappiin! Kirjoitin siitä silloin hyvän mielen ketjuun. Kivana yllärinä saatan saada siitä videon kun yksi oppilaan vanhempi olikin yllättäen kuvannut shown.



Joululomalla keitto maistui kunnolla. En nähnyt päivänvaloa kovinkaan paljon koko pitkän loman aikana. Aloitin polttamisenkin.


Nyt sitten viime viikolla alkoi taas duunit. Työskentelen sellaisella tavalla että kulutan aika paljon energiaa ihan työpäivän aikana. Keholla totuttelua jo siihen meininkiin ja päivittäisiin 20min kävelyihin reppu selässä ja usein ostosten kera. Viime viikolla kävin kerran salilla ja sama nyt tiistaina. Lisäksi vähäistä tekniikkatreeniä ihan kotosalla silloin tällöin.

Tosiaankin aloin hyvinvointikeskus Huuman jäseneksi Kotkassa. Kalliimpaa kuukaudessa kuin karateseuran vuosimaksu. Mutta mua ei juurikaan kiinnosta. Tärkeintä on että pääsen salille helposti, sali on hyvä ja että voin saunoa. Tässä elämäntilanteessa uskon jutun olevan hintansa arvoinen.

Viime viikolla hakkasin säkkiä ja sen jälkeen kiertelin ympäri salia nostellen painoja ja tehden erinäisiä liikkeitä. Tällä viikolla vain kiertelin.

En ole pitkään aikaan tehnyt salijuttuja. Ihan kivaa ja tulee hyvällä tavalla hyvä olo. Treeni harhautunut jossain määrin aiemmin väärille raiteille. Tämä lienee hyvä korjausliike. Paras kehitysjakso koskaan oli 2007 kun vähensin reilusti lihaskuntotreeniä ja lisäsin lajinomaista harjoittelua. Uskoisin että pitää vaihdella poispäin junnaamisesta. Muutos tuo oivalluksia. Pitää kuitenkin pitää silmät auki siinä missä mennään eikä unohtaa että tarkoitus on tulla paremmaksi ja tasapainottaa muuta elämää. Salituloksilla ei ole mitään väliä. Olen tarpeeksi vahva ja jaksava. Tulokset mitataan elämässä. Ihan hyvin sikäli pyyhkiikin.. Jaksaa hyvin energistä elämää ja terveystarkastuksen tulokset syksyllä olivat erinomaiset. Tämä sellaiselta joka ei ihan hirveästi treenaa, säätää ruokavaliota vain poistaen karkeimmat ja tyypillisesti juo aika paljon alkoholia.


Nyt sitten mennään tipattomalla ja röökitkin jäivät pois alkuviikosta. Tässä totutellaan vieläkin joululoman loppumiseen ja tarkoitus lisätä treeniä pikkuhiljaa. Kun jakso vaihtuu kahden viikon päästä tulee vuoden kevyesti helpoin lukkari, jolloin teoriassa voi lisätä treeniä aika paljonkin. Viime vuonna ei oikein toteutunut, mutta ehkäpä nyt..


Salilla mahdollisimman iso osa tekemisestä on koko kehon toiminnan tutkimista. Se että joskus ennenkin tein about sillä ajatuksella luonnostani on varmasti tukenut karatejuttuja. Ja toisaalta herätteet osittain tullut lapsuuden hojoiluista ja hengitysharjoituksista. Nyt kun sitten karatepuolella jalostanut näitä, ymmärtää salijutut paremmin. Tekemisessä yritän kohdistaa paljon keskivartaloon vaikka tyypillisesti sanottaisiin että liike kohdistuu esim rintalihaksiin, reidenlähentäjiin... riippuu miten tekee. Paikallinen voima tulee lajeissa piilottaa ja käyttää koko kehoa. Salilla voi itseasiassa etsiä tätä, koska vastus paljastaa myös vuotokohtia. Pitää vain pysyä agendassa eikä "tehdä niinkuin se tyyppi siinä vieressä". Olkapäiden vakauttaminen lienee ainakin asia, jonka osalta teen tekniikoita paremmin kuin silloin vuosia sitten kun viimeksi kävin enemmän. Silloin se ihanne nosti päätään, mutta asian tiedostamisen puutteen takia ei osannut kiinnittää samoissa määrin huomiota.
Nangu aku Pomona ukese mulanga ati kwena tepo ulubuli lupwile.

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Lasse Candé
etupotkija
Viestit ketjussa: 149
Viestit: 13842
Lauteille: joulu 4, 2007

Lasse Candé

#148

Viesti Lasse Candé » tammi 23, 2013, 22.31

Vedin viikonloppuna ekat treenit todella pitkään aikaan.

Käytiin läpi kaikki pinanit ja rutkasti perustekniikkaa. Session tarkoitus oli kvantitatiivisuudessa. Jatkossa sitten parempia kokonaisuuksia.

Huomaa kyllä miten opetustaidot huononee kun on pitkään vetämättä ja opettaa toisenlaisessa ympäristössä ammatikseen. Ero pakon ja vapaaehtoisuuden, kuten myös kurssimuotoisen ja jatkuvan prosessin välillä on suuri. Ehkä kuitenkin siinä että noin normaalisti on pähkäillyt silleen heikolla liekillä koko päivän mitä vetäisi ja miten tai jopa jo edellisenä. Useampi oppitunti päivässä, niin se ei vaan ihan mene silleen. Valmistautuminen tähän treeninvetoon kyllä oli huono kun oli reissu aika täyteenpakattuna noin muutenkin. Mutta ei se nyt niin kauheata varmaankaan ollut. Mottoni on jotakuinkin että vedetty treeni on onnistunut treeni. Kehittyä pitää vetäjänä, mutta jos ei tajua että treeni ei ole taideteos vaan treeni, saattaa jopa heikentää sitä omaa vetotaitoaan.

Vuoronperään tehtiin ja välillä samaan aikaan. Ihan hyvät setit sai itsellekin siinä aikaiseksi. Ja sitten treenikaljalle alkoholittoman bissen pariin. Hyi saatanansaatana, mitä kuraa. Onneksi tipaton loppuu kohta, tosin en tiedä miten paljon sitten juon. Jotenkin vähän niitä fiiliksiä että voisi pysytellä vähän erossa alkoholista ainakin jossain määrin.


Tänään kävin taas salilla. About viikon välein tässä käynyt. Jo nyt kolmannella kerralla huomaa kuinka jotkut jutut rullaavat paremmin. Avasin kepillä aika paljon yläkertaa ja sitten tein kaikenlaisia liikkeitä salia kierrellen. Niskan ryhdin kamppailullistaminen voisi olla yksi tavoite. Saa nähdä miten kauan säilyy. Mun teemat eivät yleensä ole kovin kauaskantoisia, mutta ei se mitään. Vierivä kivi ei sammaloidu ja kunhan pysyy treenin parissa korjausliikkeitä tehden, menee ihan riittävän hyvin.
Nangu aku Pomona ukese mulanga ati kwena tepo ulubuli lupwile.

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Jussi*M
kylkeenpotkija
Viestit ketjussa: 2
Viestit: 1476
Lauteille: maalis 30, 2005

Lasse Candé

#149

Viesti Jussi*M » tammi 27, 2013, 18.50

Onneksi olkoon Lasse hiukkasen näin myöhään ;)

Jäänyt itsellä päivyrin pitäminen aikas minimiin, eipä silloin tule juurikaan seurattua näitä muitakaan.
"On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut.". -emeritusprofessori Osmo A. Wiio
*Kirjoitan yksityishenkilönä ja harrastajana, eivätkä kommenttini edusta minkään organisaation virallista kantaa.*

Kuvake
Lasse Candé
etupotkija
Viestit ketjussa: 149
Viestit: 13842
Lauteille: joulu 4, 2007

Lasse Candé

#150

Viesti Lasse Candé » tammi 29, 2013, 22.21

Kulkee.

Viime viikolla kävin salilla kolme kertaa. Sunnuntaina katselin että ehtisi vetämään aika näppärästi vajaan tunnin tiukan setin ja lukea päivän lehteä bussimatkalla sinne ja takaisin. Suurin osa ajasta kuitenkin meni matkoihin. 40min kävelyä ja reilu tunti bussissa istumista. Ajatuksena myös päästä ulos tästä loukusta ja saada vieläpä sunnuntaisaunat.

Yhä edelleen vain kiertelen salilla ilman pienintäkään suunnitelmallisuutta. Suunnitelmien sijaan kuuntelen kehoa ja tasapainotan sillä mitä se milloinkin huutaa. Aika paljon tullut tehtyä keppijumppaa. Sunnuntaina sitten nopeat lämpöset ja melko suoraan jo pienten toistomäärien kimppuun pienillä painoilla, väleissä noin muuten lämmitellen. Koska aikaa tosiaankin oli hyvin vähän, laitteesta toiseen ja jos tuntuu että alkaa hapottaa niin jotain ravisteluja silleen että pystyy taas tykittämään. Nuorempana oli ihan vakiosettiä pikajuosta pari pysäkkikierrosta salilla ilman about mitään taukoja vajaassa tunnissa, mutta nyt jotenkin ei tunnu hyvältä idealta vetää kokovartalojumia päälle. Nuorempana sen fiiliksen sisältä löytyi helpommin ei-jumi sopivalla taistelutahdolla ja oikeanlaisella kehollisella keskittymisellä. Nyt tuntuu paremmalta ravistella ja availla välillä sen sijaan ja antaa hengityksen vähän tasaantua. Tuon setin lopuksi sitten vetelin kepillä ja lämmittelyrutiinin liikkeillä koko vartalon yhteyttä hakien.

Eilen kun päätin jättää salit väliin, availin kotona hieman paikkoja. Nyt kun on tipattomalla niin ainakin toistaiseksi tuntuu kuin nuorena, että hyvä treenata edes vähän joka päivä. Täytyy vain pitää maltti matkassa, kun tää muutos kuitenkin on vielä suht uusi. Ja kohtahan jatkuu jo ryyppääminenkin. :)


Tänään treenailin pitkästä aikaan soolona karatea. Salilta löytyi pieni yoga-/hindu-/intiaanisali missä oli oikein harmoninen sisustus. Arvelisin että paikan ollessa varattuna mummot etsivät siellä chakrojaan pullonpohjat silmillä. Ei vaan..
Noin 2½h treenailin. Lämmitysrutiinia venytin sellaiseksi melkein ½-tuntiseksi ja sen jälkeen lähes pelkkää perustekniikkaa. Aina väliin jotain yksittäistilannevarjonyrkkeilyä ja joitain liikkumisharjoitteita. Sitten aina kun jokin ei tunnu sujuvan niin improvisoitua perusharjoitetta kehiin. Oli oikein kivaa. Yläkerta vähän jumissa aloittamastani saliharrastuksesta, mutta ei haittaa. Jumin laatu on lähinnä sellainen että ei koe samalla tavalla pystyvän kannattelemaan käsiä koko vartalolla vaan alkaa yläkerrassa hapottaa, eli voimajakaumat perssiillään.

Noin muuten on jopa avonaisempi olo ja jotenkin saliharrastus ruokkii avaamisia enemmän. Kehokin lämpenee hieman erisävyisesti. Näitä juttuja mä etsin. Tässä on nyt suht hyvä vuorovaikutus. Saa nähdä miten juttu tulee toimimaan. Kaikki mun projektithan on olleet jo pidemmän aikaa hyvin lyhytaikaisia, mutta aina vaan se treenaaminen on pysynyt mukana menossa, pienistä takaiskuista huolimatta. Säännöllisyyden pitäminen epäsäännöllisyydessä ja tien etsiminen näin tehden kuvastanee treenitapaani melko hyvin. Tylsistyminen kun on huono tie. Se säännöllisyys on perustekniikka. Siitä on pakko pitää kiinni, mutta muuten antaa leikin elää elämäänsä.


Berliinin leirin liput ostettu. Jään kolmeksi päiväksi turisteilemaan. Ideoita tekemisestä otetaan vastaan.
Ja oma leiri tulossa helmikuun puolessa välissä.
Viikonloppuna seuratreeneihin mahd x2.


Kiitoksia Jussille onnitteluista! Lohjalla tavataan!
Nangu aku Pomona ukese mulanga ati kwena tepo ulubuli lupwile.

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan



Palaa sivulle Kynä ja Vihko

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 kurkkija