Sami Tolvanen

[Sami Tolvanen]

Jaa, jospa minäkin nyt sitten omalta osaltani aloittaisin tällaisen harjoituspäiväkirjan pitämisen. Eipä mulla nyt vielä paljoa kirjoiteltavaa ole, mutta jotain pientä nyt kuitenkin.

Aloitin kamppailulajiharjoitusken piiiiiiitkän tauon jälkeen viime viikon torstaina kun olin ensimmäisissä Defendo-treeneissäni Prime Fightersin salilla Helsingin Herttoniemessä. Eilen kävin PF:n potkunyrkkeilytreeneissä ja voi jessus mitä murhaa!

Olin luullut olevani edes jonkinlaisessa aerobisessa kunnossa parin kolmen vuoden työmatkapyöräilyn jäljiltä mutta höpöhöpö. Meinasin tuupertua jo 5-10 min alkulämmittelyjen aikana/jälkeen ja loppusparrauksen (siis kevyen loppusparrauksen...) aikana jouduin jo pitämään breikkiä etten oksentaisi. Mutta kai se siitä, ajan kanssa.

Mun harjoitteluni/kuntoiluni koostuu tällä hetkellä siis työmatkapyöräilystä (yht. 22 km/pv), kuntosalilla käynnistä aamuisin ennen työpäivän alkua silloin kun ehdin ja nyt sitten Defendo ja potkunyrkkeilytreeneistä. Olen ajatellut kesän ajan käydä PF:ssa tuon kaksi kertaa viikossa, kerran Defendossa ja kerran potkunyrkkeilyssä. Syksyn tullen katson sitten uudestaan.

Eilen potkunyrkkeilytreeneissä otettiin alkulämmittelyn jälkeen ensin lyönti- ja sitten lyönti-potku -kombinaatioita. Lopuksi oli kaksi lyhyttä erää sparria, toinen käyttää käsiä toinen jalkoja -periaatteella.

[Sami Tolvanen]

Jatkoa vielä edelliseen merkintään.

Viime viikon Defendo-treeneissä otettiin pistari-alkulämmittelyn jälkeen suoran lyönnin torjuntaa + sisäänmeno ja maahanvienti, rinnuksista tarttumisesta vapautuminen ja maahanvienti, veitsiuhkausta vastaan toimiminen + sisäänmeno ja maahanvienti. Erittäin asiallista meininkiä, minun mielestäni.

Semmoisen omituisen ilmiön olen näiden parien treenien perusteella huomannut, että suuntautumiseni kamppailulajien harjoitteluun on muuttunut. Teininä kun treenailtiin niin meininki oli puhdasta pystyottelua, pientä "halailua" oli joskus kehässä kun köysiin mentiin mutta mihinkään mattotekniikoihin ei ollut kiinnostusta. Pikkuisen tämä lieveni aikido-harjoitteluni myötä mutta pystyottelijaksi ja "etä-ottelijaksi" olen itseni aina mieltänyt. Mutta nyt on tullut sellainen tunne, että haluaisin treenata enempi iholle menemistä ja asioiden hoitamista sitä kautta. Esim. Defendo-treeneissä harjoitellut jutut tuntuivat nyt luontevammilta kuin eiliset kickboxing-tekniikat joita kuitenkin olen treenannut nuoruudessani paljon enemmän. Omituista. Onkohan muhun iskenyt joku läheisyyden kaipuu?

Eilisestä (ja kuntoni loppumisesta...) vielä sen verran että tunnin potkunyrkkeilytreenien lisäksi pyöräilin eilen yhteensä n. 35 km, joista n. 17 km treenien jälkeen kotimatkalla... Ihme etten ole tänään tämän kipeämpi, mutta ehkä tuska tulee viiveellä. Toivottavasti ei huomiseksi, huomenna olisi taas Defendo.

Ja hei, ollaan sit... eikun, että näitä mun merkintöjä saa kommentoida, erityisesti ottaisin mieluusti vastauksia ihmisiltä jotka itsekin treenaavat Primessä, olisi kiva kuulla kokemuksia ja mielipiteitä seurasta ja harjoittelusta.

[cyt]

Semmoisen omituisen ilmiön olen näiden parien treenien perusteella huomannut, että suuntautumiseni kamppailulajien harjoitteluun on muuttunut. Teininä kun treenailtiin niin meininki oli puhdasta pystyottelua, pientä "halailua" oli joskus kehässä kun köysiin mentiin mutta mihinkään mattotekniikoihin ei ollut kiinnostusta. Pikkuisen tämä lieveni aikido-harjoitteluni myötä mutta pystyottelijaksi ja "etä-ottelijaksi" olen itseni aina mieltänyt. Mutta nyt on tullut sellainen tunne, että haluaisin treenata enempi iholle menemistä ja asioiden hoitamista sitä kautta. Esim. Defendo-treeneissä harjoitellut jutut tuntuivat nyt luontevammilta kuin eiliset kickboxing-tekniikat joita kuitenkin olen treenannut nuoruudessani paljon enemmän. Omituista. Onkohan muhun iskenyt joku läheisyyden kaipuu?

Kiinnostuksen kohteet treenamisessa muuttuu, varmaan kaikilla...

[Sami Tolvanen]

Kiinnostuksen kohteet treenamisessa muuttuu, varmaan kaikilla...

Totta tuo. Silloin teinixinä ihailtiin Van Dammen überhyppytakakiertareita ja jos joku olis edes ehdottanut "mattotreeniä" = painia ni kaikki ois ollu ihan . Nyt kun mulla on tämä kiinnostus syttynyt uudestaan niin se on enempi tuonne realistisen itsepuolustuksen ja voimankäytön puolelle.

Ja sit tän aamun kuntoilua:
- 11 km työmatka pyörällä
- kuntosalilla
*vatsa-selkä -kuntopiiri
*5 min säkkiä
*palauttava venyttely, koko kroppa.
Enempään ei ollut aikaa, pitäis ruveta nousemaan aikaisemmin.
Sit tulee vielä 11 km kotimatka fillarilla. Ja illalla on Defendo. Siitä huomenna lisää.

[porky]

Semmoisen omituisen ilmiön olen näiden parien treenien perusteella huomannut, että suuntautumiseni kamppailulajien harjoitteluun on muuttunut. Teininä kun treenailtiin niin meininki oli puhdasta pystyottelua, pientä "halailua" oli joskus kehässä kun köysiin mentiin mutta mihinkään mattotekniikoihin ei ollut kiinnostusta. Pikkuisen tämä lieveni aikido-harjoitteluni myötä mutta pystyottelijaksi ja "etä-ottelijaksi" olen itseni aina mieltänyt. Mutta nyt on tullut sellainen tunne, että haluaisin treenata enempi iholle menemistä ja asioiden hoitamista sitä kautta. Esim. Defendo-treeneissä harjoitellut jutut tuntuivat nyt luontevammilta kuin eiliset kickboxing-tekniikat joita kuitenkin olen treenannut nuoruudessani paljon enemmän. Omituista. Onkohan muhun iskenyt joku läheisyyden kaipuu?

Käyhän kokeilemassa BJJ:tä, siinä on sellasta rehtiä lämmintä läheisyyttä. Eikä sitä ole edes yritetty naamioida itsepuolustukseksi .

[Puukko]

Semmoisen omituisen ilmiön olen näiden parien treenien perusteella huomannut, että suuntautumiseni kamppailulajien harjoitteluun on muuttunut. Teininä kun treenailtiin niin meininki oli puhdasta pystyottelua, pientä "halailua" oli joskus kehässä kun köysiin mentiin mutta mihinkään mattotekniikoihin ei ollut kiinnostusta. Pikkuisen tämä lieveni aikido-harjoitteluni myötä mutta pystyottelijaksi ja "etä-ottelijaksi" olen itseni aina mieltänyt. Mutta nyt on tullut sellainen tunne, että haluaisin treenata enempi iholle menemistä ja asioiden hoitamista sitä kautta. Esim. Defendo-treeneissä harjoitellut jutut tuntuivat nyt luontevammilta kuin eiliset kickboxing-tekniikat joita kuitenkin olen treenannut nuoruudessani paljon enemmän. Omituista. Onkohan muhun iskenyt joku läheisyyden kaipuu?

Käyhän kokeilemassa BJJ:tä, siinä on sellasta rehtiä lämmintä läheisyyttä. Eikä sitä ole edes yritetty naamioida itsepuolustukseksi .

Meidänkin treeneissä yksi poika totesi: "Käyn täällä siksi, että saisin edes joskus halauksia."

[Sami Tolvanen]

Semmoisen omituisen ilmiön olen näiden parien treenien perusteella huomannut, että suuntautumiseni kamppailulajien harjoitteluun on muuttunut. Teininä kun treenailtiin niin meininki oli puhdasta pystyottelua, pientä "halailua" oli joskus kehässä kun köysiin mentiin mutta mihinkään mattotekniikoihin ei ollut kiinnostusta. Pikkuisen tämä lieveni aikido-harjoitteluni myötä mutta pystyottelijaksi ja "etä-ottelijaksi" olen itseni aina mieltänyt. Mutta nyt on tullut sellainen tunne, että haluaisin treenata enempi iholle menemistä ja asioiden hoitamista sitä kautta. Esim. Defendo-treeneissä harjoitellut jutut tuntuivat nyt luontevammilta kuin eiliset kickboxing-tekniikat joita kuitenkin olen treenannut nuoruudessani paljon enemmän. Omituista. Onkohan muhun iskenyt joku läheisyyden kaipuu?

Käyhän kokeilemassa BJJ:tä, siinä on sellasta rehtiä lämmintä läheisyyttä. Eikä sitä ole edes yritetty naamioida itsepuolustukseksi .

Meidänkin treeneissä yksi poika totesi: "Käyn täällä siksi, että saisin edes joskus halauksia."

[Janney]

Käyhän kokeilemassa BJJ:tä, siinä on sellasta rehtiä lämmintä läheisyyttä. Eikä sitä ole edes yritetty naamioida itsepuolustukseksi .

Meidänkin treeneissä yksi poika totesi: "Käyn täällä siksi, että saisin edes joskus halauksia."

We in BJJ have this saying "Ystävyys, läheisyys..."

Oho. Taisin paljastaa BJJ-salaisuuksia.

[porky]

[Sami Tolvanen]

Myöhäinen päivitys: Ai saatana!!!

[Sami Tolvanen]

Tunnetila ei ole paljoa edellisestä parantunut. Tai siis ei tunteissa mitään vikaa ole, helevetin hyvät reenit mun mielestä mutta kun mua sattuu!!! Kyynärvarret on aivan mustelmilla ja mä EN saa herkästi mustelmia...

Lukikohan se treenien vetäjä, Timoko sen nimi nyt oli, mun ajatukset, kun olin ajatellut että jos harjoitusten alussa kysytään että mitä halutaan treenata niin sanon että ihan perinteistä nakkikiskaheijaria eli suckerpunchia vastaan tehtävää torjuntaa ja haltuunottoa. No, sitä me sitten tehtiinkin, 10 min pistarilämmittelyn jälkeen seuraavat 45 min ja tuosta sitten nuo mustelmat käsivarsiin.

Olin taas harjoituksen lopussa kyllä niin rättipoikkipuhki että huh huh, mutta hyvää teki.

Tehtiin siis tosiaan yläkoukun torjuntaa ja siitä haltuunottoa ja maahanvientiä. Variaatioina oli liikkuminen hyökkääjän selän taakse ja maahan vienti, torjunta ja kurkunsivussa olevan hermopisteen painaminen ja maahanvienti ja sitten vielä torjunnan jälkeistä pehmitystä ennen maahanvientiä.

Mä tykkään ainaskin tässä aloittelijavaiheessa tuosta tavasta, että hierotaan oikeastaan koko treeni samaa juttua, silleen ainakin minä saan tempoa paremmaksi ja tulee sitä toistoa toistoa toistoa mikä on oppimisen ehdoton edellytys. Ainakin minulle.

[Sami Tolvanen]

Lajin ja seuran vaihdos edessä, työaikakomplikaatioiden vuoksi.

[Nico Koskeva]

Mihinkäs sitä sitten siirrytään?

[Sami Tolvanen]

Mihinkäs sitä sitten siirrytään?

Itse asiassa teidän seuran (jos luin tietosi oikein...) vaparin alkeiskurssille olen näillä näkymin huomenna tulossa tutkailemaan. Vähän hirvittää mut ei kai siellä nyt aloittelijoita heti hakata? Ennen ku on kurssimaksu maksettu?

[Nico Koskeva]

Eeei ihan heti. Sellaset aika rennot ja hyvät peruskunnon saamisee Saattaa tuntua hölmöltä opetella lyömään ja liikkumaan, mut onhan sielä sitte mattotekniikoitakin ;D Tervetuloo vaa!