Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Syketasot
Valvoja: Valvoja
- MtJ
- takapotkija
- Viestit tässä aiheessa: 7
- Viestit: 12792
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Etelä-Savo
Syketasot
Sykemittarin ostaneena ihmisenä ja asiasta kiinnostuneena ajattelin pistää pystyyn threadin syketasoista. Kyse on siis paljolti kamppailutreenin oheisharjoittelusta.
Olen saanut ohjeelliset sykerajat, jotka menevät suurinpiirtein näin;
syke 50-85% peruskestävyys, alle aerobisen kynnyksen
80-90% vauhtikestävyys, aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välissä
90-100% maksimikestävyys, anaerobisella kynnyksellä tai vähän yli
lähes 100% nopeuskestävyys, 400-1500m kilpailuvauhti
Olen pohtinut asiaa ja keskustellut erään juoksijan kanssa sykkeistä. Keskustelun tuloksena asia eteni niin, että sykkeitä kannattaa seurata suuntaa antavana harjoittelussa, ne voivat ohjata harjoittelua kohdistumaan juuri tiettyyn asiaan kuten maksimikestävyyteen, vauhtikestävyyteen ym. Eri kestävyyslajit ovat vielä hiukan päällekkäisiä.
Lisäksi pohdin palauttavien lenkkien syketasoja ja pituutta. Lähinnä kiinnostaa tuo palauttavan lenkin keveys, voiko siihen oikeastaan antaa minkäänlaisia suuntaviivoja, vai mennäänkö yksilötasolla aivan "mutu"-tuntumalla? Itse kävin äsken mielestäni erinomaisesti palauttavalla lenkillä, jonka sykkeet liikkuivat välillä 145-170. Fiilis oli hyvä koko lenkin ajan ja tällä hetkellä lihakset on paljon rennommat. Ajattelin ottaa lepopäiville ohjelmaan tuollaisen kevyen lenkin, jossa sykkeet liikkuvat kevyen hien ja fiilistelyn tasoilla. Olenko menossa metsään palauttavien osalta? Tiedän, että asioista pitää keskustella myös valmentajan kanssa, mutta ihan mielenkiinnosta asiaa kohtaan ajattelin perustaa aiheen tännekin.
Lisätietoa sykkeistä? Miten palauttava lenkki määritellään? Omia kokemuksia? Kuinka pitkiä lenkkejä vedetään maksimisykkeillä, vai ovatko maksimit aina intervallityyppisiä (intervalleja olenkin jo juossut välillä).
Olen saanut ohjeelliset sykerajat, jotka menevät suurinpiirtein näin;
syke 50-85% peruskestävyys, alle aerobisen kynnyksen
80-90% vauhtikestävyys, aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välissä
90-100% maksimikestävyys, anaerobisella kynnyksellä tai vähän yli
lähes 100% nopeuskestävyys, 400-1500m kilpailuvauhti
Olen pohtinut asiaa ja keskustellut erään juoksijan kanssa sykkeistä. Keskustelun tuloksena asia eteni niin, että sykkeitä kannattaa seurata suuntaa antavana harjoittelussa, ne voivat ohjata harjoittelua kohdistumaan juuri tiettyyn asiaan kuten maksimikestävyyteen, vauhtikestävyyteen ym. Eri kestävyyslajit ovat vielä hiukan päällekkäisiä.
Lisäksi pohdin palauttavien lenkkien syketasoja ja pituutta. Lähinnä kiinnostaa tuo palauttavan lenkin keveys, voiko siihen oikeastaan antaa minkäänlaisia suuntaviivoja, vai mennäänkö yksilötasolla aivan "mutu"-tuntumalla? Itse kävin äsken mielestäni erinomaisesti palauttavalla lenkillä, jonka sykkeet liikkuivat välillä 145-170. Fiilis oli hyvä koko lenkin ajan ja tällä hetkellä lihakset on paljon rennommat. Ajattelin ottaa lepopäiville ohjelmaan tuollaisen kevyen lenkin, jossa sykkeet liikkuvat kevyen hien ja fiilistelyn tasoilla. Olenko menossa metsään palauttavien osalta? Tiedän, että asioista pitää keskustella myös valmentajan kanssa, mutta ihan mielenkiinnosta asiaa kohtaan ajattelin perustaa aiheen tännekin.
Lisätietoa sykkeistä? Miten palauttava lenkki määritellään? Omia kokemuksia? Kuinka pitkiä lenkkejä vedetään maksimisykkeillä, vai ovatko maksimit aina intervallityyppisiä (intervalleja olenkin jo juossut välillä).
“Tallella ikä eletty, sanotaan. Kokemuksia karttuu, monesta asiasta voi huokaisten sanoa: herrankiitos kun on tuokin temppu jo tehty.”
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
Palauttavan harjoituksen tulisi periaatteessa olla helpon ja hyvin mukavan tuntuinen. Tärkeintä on pitää tehotaso alhaisena. Itse pitäisin palauttavan harjoituksen mahdollisimman tasavauhtisena, ettei homma riistäydy liikaa käsistä ja lipsu enemmän varsinaisen harjoituksen puolelle. Oikeastaan sellainen rento verryttelyhölkkäfiilis kuvaisi ehken intensiteettiä parhaiten. Jos syke karkailee kovastikin, niin voi olla parempi tehdä huoltava harjoitus juoksun sijasta vaikkapa kävellen.
- MtJ
- takapotkija
- Viestit tässä aiheessa: 7
- Viestit: 12792
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Etelä-Savo
Kävin tänään juoksemassa kevyen lenkin, sykkeet pysyivät 33 minuutin ajasta 29min ja 30 sekuntia oikealla alueella. Omakin fiilis oli, että pystyin tosi hyvin hallitsemaan oman vauhtini - vanhalta pohjalta kait (olen juossut neljä-viisi kertaa viikossa jo pari vuotta). Ilmeistä siis on, että vedin palauttavan lenkin ihan oikein, joskin palauttavalla lenkillä voisi vielä tiukemmin määritellä sykerajan sinne 130-150 pintaan esimerkiksi. Fiilis oli kuitenkin hyvä, tähän aikaan illasta tuntuu, että voisin juosta toisen 5km ja samalla vauhdilla. Jumit ihme kyllä helpottuivat, jalat jotenkin kummasta rentoutuivat.
Noista korkeasykkeisistä vielä. Juostaanko maksimitehoilla pitkäänkin, onko järkevää juosta pitkään korkealla sykkeellä (esimerkiksi yli 185 sykkeellä) vaikkapa 3km? Ajattelen lähinnä tuon maksimikestävyyden ja nopeuskestävyyden treenaamista. 1,5km lienee järkevän rajoissa vielä?
Noista korkeasykkeisistä vielä. Juostaanko maksimitehoilla pitkäänkin, onko järkevää juosta pitkään korkealla sykkeellä (esimerkiksi yli 185 sykkeellä) vaikkapa 3km? Ajattelen lähinnä tuon maksimikestävyyden ja nopeuskestävyyden treenaamista. 1,5km lienee järkevän rajoissa vielä?
“Tallella ikä eletty, sanotaan. Kokemuksia karttuu, monesta asiasta voi huokaisten sanoa: herrankiitos kun on tuokin temppu jo tehty.”
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
VK= 20-60 min. Tasavauhtisena tai kiihtyvänä kestojuoksuna
MK= 10-20 min. Tasavauhtisena tai kiihtyvänä kestojuoksuna
NK= 10 sek. - 1 min. Intervalleja
Sitten tietysti vauhtileikittelyjä, eri kokoisia intervalleja ja mäkijuoksuja eri sykealueilla kantsii juosta välillä, ettei ala maistumaan puurolta.
MK= 10-20 min. Tasavauhtisena tai kiihtyvänä kestojuoksuna
NK= 10 sek. - 1 min. Intervalleja
Sitten tietysti vauhtileikittelyjä, eri kokoisia intervalleja ja mäkijuoksuja eri sykealueilla kantsii juosta välillä, ettei ala maistumaan puurolta.
- MtJ
- takapotkija
- Viestit tässä aiheessa: 7
- Viestit: 12792
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Etelä-Savo
Löysin vielä äidinkielellä asiaan liittyen vähän lisävalaisua tarjoavan sivun. Tietoa ei liikoja ole, mutta selventänee ennestäänkin melko simppeliä juttua; Syketasoista hiukan lisäinfoa
“Tallella ikä eletty, sanotaan. Kokemuksia karttuu, monesta asiasta voi huokaisten sanoa: herrankiitos kun on tuokin temppu jo tehty.”
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
Vaikka Elixirin sivuille tuo linkki vie, on alkuperäinen lähde kuitenkin oululainen pumppumittaritehdas. Hivenen vaan ihmetyttää, että Polarilta pääsee noin ihmeellistä tekstiä ulos. Maitohapon muodostus ei kyllä toimi ihan tuon tekstin mukaan, ellei sitten ihmisen kuormitusfysiologiassa ole evoluutiota viimepäivinä tapahtunut.MtJ kirjoitti: Syketasoista hiukan lisäinfoa
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 9
- Viestit: 93839
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Minen varsinaisesti hirveästi murehdi sykkeistä, koska juoksu/pyöräily on oheisharjoittelua ja menen paitsi suunnitellun harjoituksen, myös kehon fiiliksen mukaan. Omat sykerajat ovat suurin piirtein seuraavat (nämä siis todetut, eivät testatut - eivätkä todellakaan sykemittarin ehdottelemat):
Kevyt harjoitus (esim. palauttava, PK-harjoitus...pääsääntöisesti kevyt lenkki)
* syke 110-155 (jos oletetaan, että maksimisykkeeni on n. 202, alue on n. 54-77%MHR)
"Perusharjoitus"
* syke 155-170 (n. 77-84)
Vauhtikestävyysharjoitus
* syke 170-185 (n. 84-91)
Maksimikestävyysharjoitus
* syke 185- (n. 91-)
Olen nuorempana vetänyt hirveän kovilla sykkeillä (mm. tunnin lenkkiä nykyisellä maksimikestävyysharjoituksen alueella). Vauhtiskaala on minulla kamalan kapea. Toisaalta sillä ei ole väliä sen kummemmin, sillä 3-kymppisenä on turha suunnitella mitään juoksijan uraa Olenkin aerobisen osalta asettanut vain seuraavat tavoitteet: perusvauhdin tulisi juostessa olla mahdollisimman lähellä 10 km/h vauhtia ja parin tunnin lenkki pitäisi kyetä juoksemaan. Ei muuta
Jokainen ihminen on erilainen.
Kevyt harjoitus (esim. palauttava, PK-harjoitus...pääsääntöisesti kevyt lenkki)
* syke 110-155 (jos oletetaan, että maksimisykkeeni on n. 202, alue on n. 54-77%MHR)
"Perusharjoitus"
* syke 155-170 (n. 77-84)
Vauhtikestävyysharjoitus
* syke 170-185 (n. 84-91)
Maksimikestävyysharjoitus
* syke 185- (n. 91-)
Olen nuorempana vetänyt hirveän kovilla sykkeillä (mm. tunnin lenkkiä nykyisellä maksimikestävyysharjoituksen alueella). Vauhtiskaala on minulla kamalan kapea. Toisaalta sillä ei ole väliä sen kummemmin, sillä 3-kymppisenä on turha suunnitella mitään juoksijan uraa Olenkin aerobisen osalta asettanut vain seuraavat tavoitteet: perusvauhdin tulisi juostessa olla mahdollisimman lähellä 10 km/h vauhtia ja parin tunnin lenkki pitäisi kyetä juoksemaan. Ei muuta
Jokainen ihminen on erilainen.
- MtJ
- takapotkija
- Viestit tässä aiheessa: 7
- Viestit: 12792
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Etelä-Savo
En muuten ole edes ajatellut liikunnaksi päivittäistä 3km kävelyä koirien kanssa (ja niitä kahta lyhyempää lenkkiä iltaisin ja aamuisin).Jarppa kirjoitti: Eli sen saa kevyellä hölkällä/rullaluistelulla, tai reippaalla kävelyllä aikaan. Tuleekin koiran kanssa vedettyä sellasia lähes päivittäin.
“Tallella ikä eletty, sanotaan. Kokemuksia karttuu, monesta asiasta voi huokaisten sanoa: herrankiitos kun on tuokin temppu jo tehty.”
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 42 kurkkijaa