Energia-aineenvaihdunta

Keskustelua kamppailulajien oheisharjoittelusta, harjoitteluun vaikuttavista terveysongelmista sekä liikuntaravitsemuksesta
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 87368
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 40 kertaa
Tykätty: 22 kertaa
Viesti:

Energia-aineenvaihdunta

#1

Viesti Mika » kesä 6, 2006, 20.30

Alla oleva on siis Potkun asiantuntijan Maijan Kasken käsialaa.


Ruoansulatuskanava on koko putki suusta peräaukkoon. Ruansulatuskanavassa ruokaa hienonnetaan mekaanisesti (hampaat, lihakset) ja kemiallisesti (happo, entsyymit) sekä imetään ruokasulasta elimistön tarvitsemat ainekset elimistön käyttöön.

Mitä ruoassa sulatellaan: Suurimmaksi osaksi sokereita, valkuaisaineita ja rasvoja, jotka ruoassa ovat niin isoina molekyyliketjuina, -säkkäröinä ja –möykkyinä, että niitä ei saa suolenseinämän läpi ujutettua millään.

Ruoansulatusentsyymit ovat hydrolaaseja eli ne katkovat kemiallisia sidoksia vesimolekyylin avulla. Ne ovat myös ryhmäspesifejä eli proteiineja pilkkovat entsyymit eivät voi pilkkoa hiilihydraatteja ja päin vastoin. Ne ovat myös tarkkoja olosuhteille: pH, lämpötila, epäorgaanisten ionien pitoisuus. Olosuhteet ruoansulatuskanavan eri kohdissa vaihtelevat. Erityisesti pH (happamuustaso) vaihtelee ja osin eri entsyymit toimivatkin ruoansulatuskanavan eri alueilla.

Pilkottu ruoka eli aminohapot, monosakkaridit, glyseroli ja rasvahapot, toki myös ionit, vitamiinit ja vesi, otetaan/imeytyvät suolen seinämien kautta kehon nestefaasiin (kudosneste, veri, imuneste). Mitä pidempi ohutsuoli, sitä tehokkaampi imeytyminen laajan pinta-alan ja ruoan pidemmän viipymisen ansiosta.
Nisäkkäillä sokereiden ja aminohappojen imeytyminen on todettu suhteellisen tehokkaaksi. Nisäkästutkimuksissa on myös havaittu, että suoliston seinämän rakenne sopeutuu kulloiseenkiin dieettiin eli elimistö pyrkii saamaan sopivan määrän rakennuspalikoita ja energiaa, olipa ravinto mitä hyvänsä. Myös syöntitiheydellä eli syöntimäärällä nisäkkäät kompensoivat ruoka-aineiden huonoa imeytymistä tai ruoan huonolaatuisuutta jonkin ainesosan suhteen. En tiedä, onko tätä ilmiötä havaittu/tutkittu ihmisillä.

Sokerit eli hiilihydraatit ovat pääasiassa energianlähde.
Oikein isoja hiilihydraatteja (polysakkarideja) ovat esimerkiksi tärkkelys, selluloosa ja kitiini. Meille vain ensinmainittu on oleellinen.
Hieman pienempiä hiilihydraatteja (oligosakkarideja) ovat esimerkiksi laktoosi (maitosokeri), maltoosi (mallassokeri), sakkaroosi eli sukroosi (ruokosokeri) ja glykogeeni.
Tärkkelyksen ketjuja katkotaan niin, että siitä tulee ensin maltoosia ja edelleen glukoosia (rypälesokeria). Laktoosia pilkotaan suoraan galaktoosiksi ja glukoosiksi. Maltoosista saadaan vain glukoosia. Sukroosista tulee suoraan fruktoosia (hedelmäsokeria) ja glukoosia. Glykogeenista saadaan vain glukoosia.
Suolistosta sokerit (ja aminohapot) siirtyvät suoraan hiussuonia pitkin maksaan, jossa insuliinin vaikutuksesta suuri osa glukoosista siirtyy maksasoluihin ja muunnetaan siellä glykogeeniksi eli varastoidaan. Jatkokäyttöä varten glykogeeni muunnetaan takaisin glukoosiksi ja siirretään verenkierron kuljetettavaksi. Glukoosi muutetaan energiaa tarvitsevissa soluissa kemialliseksi energiaksi eli ATP:ksi. Myös luustolihaksissa glukoosia on glykogeenimuodossa valmiina odottamassa nopeaa energiantarvetta.

Hiilihydraateista voidaan tarvittaessa valmistaa myös aminohappoja (ei kaikkia) ja rasvoja.

Valkuaisaineet eli proteiinit
ovat usein oikein jättisäkkäröitä ja ne pilkotaan ensin ketjuiksi (polypeptidit) ja edelleen pikkupätkiksi (peptidit) ja jopa yksittäisiksi rakennuspalikoiksi (aminohapot). Aminohapoilla ja proteiineilla on pääasiassa rakennekäyttöä, mutta niistäkin saadaan tarvittaessa tuotettua kemiallista (ATP) energiaa. Proteiineista saatu energiamäärä riippuu proteiinin aminohappokoostumuksesta. Energiansaannin kannalta aminohappometabolia ei ole yhtä tehokas kuin rasvojen ja hiilihydraattien, koska typen takia ”jätettä” syntyy enemmän (hiilidioksidia, ammoniumia, ureaa). Rasvojen ja sokerien ”jätteenä” on vain hiilidioksidia.
Elimistö pystyy tarvittaessa muuntamaan proteiineja hiilihydraateiksi. Ilman muuntamista elimistö ei sellaisenaan käytä proteiineja pelkkänä varastokudoksena, ilmeisesti koska typpi on liian arvokas rakennusaines tuhlattavaksi energiavarastoihin.

Rasvat luokitellaan kahteen ryhmään. Lipaasit (triglyseridit, joista suuri osa ruoan rasvasta koostuu) hajotetaan monoglyserideiksi sekä edelleen glyseroliksi ja rasvahapoiksi. Esteraasit (esim. kolesteroliesterit) hajotetaan lukuisiksi pikkutuotteiksi, mm. kolesteroliksi ja rasvahapoiksi.

Kuten hiilihydraateilla ja proteiineilla, myös rasvahapoilla on ihan oma kemiallinen ketjunsa, jossa niistä tuotetaan ATP-energiaa. Glyseroli sen sijaan on hiilihydraatti eli se jatkaa sokeriaineenvaihdunnassa muuttuen ensin glukoosiksi ja vasta sitten ATP-energiaksi.

Rasvat eli lipidit ovat ennen kaikkea energianlähde, joskin niillä on myös rakennetehtäviä. Useimpia lipidejä elimistö kykenee valmistamaan hiilihydraateista ja aminohapoista. Energiavarastona ne ovat ylivoimainen, koska toisin kuin hiilihydraateilla, niiden varastoinnissa ei vesi vie ylimääräistä tilaa.

Glukoosia tehdään siis vähän kaikesta, vaikka solut pystyvät muuntamaan ATP- energiaksi muitakin lähtöaineita. Syy on selkeä: hengissäpysyminen on kiinni glukoosin saannista, koska se on ainoa ravinto, joka kelpaa aivojen soluille.

Insuliinia erittyy tietyistä haiman soluista. Veren sokeripitoisuuden kohoaminen stimuloi insuliinin eritystä, mutta monet muutkin tekijät vaikuttavat siihen. Insuliini edesauttaa glukoosin pääsyä maksan soluihin, lihaksiin, rasvasoluihin ja lisäksi se stimuloi glukoosin valmistusta glykogeenistä. Lisäksi insuliini stimuloi rasvahappojen vapautumista maksasta ja rasvakudoksesta. Proteiiniaineenvaihdunnassa insuliini stimuloi aminohappojen sisäänottoa maksaan ja lihaksiin sekä aminohappojen yhdistymistä proteiineiksi.

Glukagoni on insuliinin vastavaikuttaja, joka vaikuttaa sokerin pääsyyn varastoista takaisin verenkiertoon. Sitäkin tuotetaan haiman soluissa.


Kiitos, Maija! :respect:
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 87368
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 40 kertaa
Tykätty: 22 kertaa
Viesti:

#2

Viesti Mika » kesä 6, 2006, 20.59

Lisää perustietoa: http://www.avoin.helsinki.fi/materiaali" onclick="window.open(this.href);return false; ... rtta.shtml
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
sivarinlötkö
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 6843
Lauteille: Kesäkuu 2005
Paikkakunta: Turku
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#3

Viesti sivarinlötkö » marras 27, 2006, 01.02

Ihmisen elimistö ei juurikaan muuta proteiinia tai hiilihydraattia rasvaksi.

Se ei kuitenkaan muuta sitä etteikö liika proteiini voisi lihottaa, mutta uskoisin sen olevan erittäin epätodennäköistä, koska proteiini lisää kehon energiankulutusta ja täyttää hyvin ja pitkäksi aikaa.
"Vesan pitäisi käyttää vähemmän sanontoja 'Miksi?' ja 'Mitä varten?'" - Ala-asteen ensimmäisen luokan opettaja

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 87368
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 40 kertaa
Tykätty: 22 kertaa
Viesti:

#4

Viesti Mika » marras 27, 2006, 08.53

sivarinlötkö kirjoitti: Ihmisen elimistö ei juurikaan muuta proteiinia tai hiilihydraattia rasvaksi.
Voisitko kertoa, mitä proteiinille ja hiilihydraateille elimistössä tapahtuu, jos niitä ei muuteta suoraan energiaksi?
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
sivarinlötkö
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 6843
Lauteille: Kesäkuu 2005
Paikkakunta: Turku
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#5

Viesti sivarinlötkö » marras 27, 2006, 12.37

Mika kirjoitti:
sivarinlötkö kirjoitti:Ihmisen elimistö ei juurikaan muuta proteiinia tai hiilihydraattia rasvaksi.
Voisitko kertoa, mitä proteiinille ja hiilihydraateille elimistössä tapahtuu, jos niitä ei muuteta suoraan energiaksi?
Käyttäähän elimistö niitä muuhunkuin kuin vain energiakseen juuri sillä hetkellä.
"Vesan pitäisi käyttää vähemmän sanontoja 'Miksi?' ja 'Mitä varten?'" - Ala-asteen ensimmäisen luokan opettaja

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 87368
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 40 kertaa
Tykätty: 22 kertaa
Viesti:

#6

Viesti Mika » marras 27, 2006, 12.39

sivarinlötkö kirjoitti:
Mika kirjoitti:
sivarinlötkö kirjoitti:Ihmisen elimistö ei juurikaan muuta proteiinia tai hiilihydraattia rasvaksi.
Voisitko kertoa, mitä proteiinille ja hiilihydraateille elimistössä tapahtuu, jos niitä ei muuteta suoraan energiaksi?
Käyttäähän elimistö niitä muuhunkuin kuin vain energiakseen juuri sillä hetkellä.
Tästä aiheesta on Maija Kaski kirjoittanut lyhyesti mutta ytimekkäästi täällä.


Siirretty tähän ketjuun.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
sivarinlötkö
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 6843
Lauteille: Kesäkuu 2005
Paikkakunta: Turku
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#7

Viesti sivarinlötkö » marras 27, 2006, 12.55

Oletetaan että henkilö syö pelkästään hiilihydraattia ja proteiinia. Paljonko elimistöön kertyy lisää rasvaa, jos joka päivä kulutus ylittyy tasaisesti noin 1000kcalilla?
"Vesan pitäisi käyttää vähemmän sanontoja 'Miksi?' ja 'Mitä varten?'" - Ala-asteen ensimmäisen luokan opettaja

JL_
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 283
Lauteille: Marraskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#8

Viesti JL_ » marras 27, 2006, 14.25

Eikö ylimääräinen energia hiilareista poistu osittain myös ruumiinlämmön kohoamisella? Olen ollut myös samassa käsityksessä että vain muutama prosentti liiasta hiilihydraatista voisi siirtyä rasvaksi.

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 87368
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 40 kertaa
Tykätty: 22 kertaa
Viesti:

#9

Viesti Mika » marras 27, 2006, 14.27

JL_ kirjoitti: Eikö ylimääräinen energia hiilareista poistu osittain myös ruumiinlämmön kohoamisella? Olen ollut myös samassa käsityksessä että vain muutama prosentti liiasta hiilihydraatista voisi siirtyä rasvaksi.
Termogenetiikka on otettu kalorikaavoissa huomioon, joten kyse on nettokaloreista.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

JL_
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 283
Lauteille: Marraskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#10

Viesti JL_ » marras 27, 2006, 14.36

Mika kirjoitti:
JL_ kirjoitti:Eikö ylimääräinen energia hiilareista poistu osittain myös ruumiinlämmön kohoamisella? Olen ollut myös samassa käsityksessä että vain muutama prosentti liiasta hiilihydraatista voisi siirtyä rasvaksi.
Termogenetiikka on otettu kalorikaavoissa huomioon, joten kyse on nettokaloreista.
Eikö tuo toimi niin, että vasta kun tasapainotila (glykogeenivarastot täynnä?) on saavutettu niin sitten ylimääräistä sisääntulevaa hh:ta aletaan poistamaan nostamalla lämpöä?

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 87368
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 40 kertaa
Tykätty: 22 kertaa
Viesti:

#11

Viesti Mika » marras 27, 2006, 14.51

Kun glykogeenivarastot on täydennetty, ylimääräinen energia muutetaan pääosin rasvaksi.

Glykogeenivarastojen keskimääräinen koko:
Veri 5 g
Maksa 75-100 g
Lihakset 300-400 g

Jos ylimääräinen energia poistuisi kohonneen lämmöntuotannon kautta, ihminen hikoilisi melko paljon ihan levossa, vaikka ei olisi kuuma päivä.

Lihoaminen perustuu pääosin juuri tähän energian varastoitumiseen rasvana.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
Verr
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2747
Lauteille: Marraskuu 2005
Paikkakunta: JKL
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#12

Viesti Verr » marras 27, 2006, 16.17

Eihän sokeri lihota. :roll:
Harva minua kestää ja minä harvaa.

Kuvake
MaKo
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 1123
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Oulu
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#13

Viesti MaKo » marras 27, 2006, 17.51

Verr kirjoitti: Eihän sokeri lihota. :roll:
Välillisesti lihottaa - sokerista kun otat energian, niin kaikki loppu syömisesi menee suoraan rasvaksi (noin niinkuin kärjistäen). Vai oliko tuo -> :roll: <- tarkoittamassa vitsiä?

Kuvake
Verr
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2747
Lauteille: Marraskuu 2005
Paikkakunta: JKL
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#14

Viesti Verr » marras 27, 2006, 18.19

Oli.
Harva minua kestää ja minä harvaa.

JL_
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 283
Lauteille: Marraskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#15

Viesti JL_ » marras 28, 2006, 00.06

Mika kirjoitti: Kun glykogeenivarastot on täydennetty, ylimääräinen energia muutetaan pääosin rasvaksi.

Lihoaminen perustuu pääosin juuri tähän energian varastoitumiseen rasvana.
No joo, yleisesti tietenkin näin. Ja glykogeenivaraston superkompensaatiokin on mahdollista väliaikaisesti.

MaKo jatkoikin tätä:
Välillisesti lihottaa - sokerista kun otat energian, niin kaikki loppu syömisesi menee suoraan rasvaksi (noin niinkuin kärjistäen)
Ja tästäkin olen samaa mieltä.

Pohdin kuitenkin edelleen tuota Sivarinlötkön kysymystä.

Lihottaako ylimääräinen hiilihydraatti jos kaikki sisääntuleva energia on vain hh:sta peräisin? Viittauksia varsinaisiin tutkimuksiin ei ole osunut eteen puolesta tai vastaan.

Silloin tällöin törmää valmennuspuolella "uuteen tietoon" että vain muutama % ylijäämä hh:sta voi muuttua rasvaksi ja osa hh ylijäämästä poltetaan nostamalla ruumiinlämpöä ja loput...mihin? Sitoutuu veteen? Muuhun?


Googlettamalla löytyi pikaisesti vain olympiakomitean ravintosivut mutta tähän on siis törmännyt muuallakin.


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 kurkkija