Notkeuden kehittäminen keski-ikäisenä - vaikeaa vai mahdotonta?

[Teemu77]

Kuten otsikosta voi päätellä, tämä säie käsittelee notkeuden kehittämistä siinä vaiheessa kun fysiikka alkaa jo rapistua jollei siitä aktiivisesti pidä huolta. Eritoten tilanteissa, joissa sitä notkeutta ei ole ylläpidetty, toki jalka vanhanakin nousee jos sitä päivittäin nostelee eikä ole tullut mitään vakavia lonkkavammoja tai muuta.

Taustaa: Viimeksi kun kokeilin kiertopotkuja (eli n. 10 vuotta sitten), sain jalan helposti pään korkeudelle ja tämä siis työhousut ja raskaat turvakengät jalassa. 10:n vuoden treenitauko, ikääntyminen, muutama lisäkilo, laiskuus ja sairastuminen ovat kuitenkin tehneet tepposensa ja kiertopotkut nousevat (hitaasti ja kankeasti, saanen lisätä) nyt vain vyötärön korkeudelle. Nyt olen kuitenkin 38, enkä ole siis 10:een vuoteen tehnyt juuri mitään, kesän futiskorishöntsäilyjä lukuunottamatta.

Olen tässä kuitenkin keräämässä sisäistä samuraitani kasaan ja yksi tavoitteistani on saada jalka taas nousemaan edes jotenkuten entiseen tapaan.

Treenaus tässä mielessä ei varmaan juurikaan eroa nuoruusiän treenistä - kuntoilua, venyttelyä ja yksinkertaisesti korkeita potkutreenejä. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla mielipiteitä asiasta, varsinkin jos joku on (onnistuneesti) suorittanut suurinpiirtein samassa iässä samanlaisen projektin.

Vammoja tulee varmasti tässä iässä helpommin, samoin palautuminen vie pidempään, eli rauhallisemmin kannattanee ottaa kuin nuorena, jolloin nyt pystyi suht helposti useita kertoja viikossa tekemään suorituksia sata lasissa, ilman että paikat hajosivat tai jos tulivat kipeäksi, niin seuraavissa treeneissä ne olivat taas kunnossa.

Mitään fysiologista estettä minulla sinänsä ei pitäisi olla korkeiden potkujen suorittamiseen, eli ei ole jalat tai selkä mäsänä tai mitään sellaista.

[Rawson]

Aika toivotontahan tuo liikkuvuuden lisääminen on itsellä ollut, mutta jonkin verran kehitystä on kuitenkin tullut. Oikean jalan takakiertopotkun saan pään korkeudelle, mutta venyvyyden rajoilla ollaan. Kehitystä olen saanut aikaiseksi lähinnä lantion liikkuvuutta parantamalla. Päävalmentajamme laittoi seuran sivuille linkin alla olevaan videoon ja siitä on kyllä ollut suuri apu. Itsepuolustuksellisessa mielessä en näe korkeilla potkuilla itselleni olevan suurtakaan merkitystä ja tulee lähinnä pohdittua kuinka paljon aikaa noiden hieromiseen kannattaa käyttää. Vai pitäisikö vaan keskittyä osa-alueisiin, joissa ikä ei tuo niin paljon rajoituksia.

[video][/video]

[Mika]

Sellaisen sivuhuomion sanoisin, että jos liikkuvuuden lisääminen on tärkeä tavoite, siihen kannattaa suhtautua kuten mihin tahansa tavoitteelliseen harjoitteluun. Tässä yhteydessä sarjat ja toistot sekä tietty ohjelma voi johtaa tuloksiin. Satunnainen vennailu on satunnaista.

[Teemu77]

Itsepuolustuksellisessa mielessä en näe korkeilla potkuilla itselleni olevan suurtakaan merkitystä ja tulee lähinnä pohdittua kuinka paljon aikaa noiden hieromiseen kannattaa käyttää. Vai pitäisikö vaan keskittyä osa-alueisiin, joissa ikä ei tuo niin paljon rajoituksia.

Itsepuolustus on tietysti yksi näkökulma ja siinä toki korkeat potkut ovat suhteellisen turhia, ellei niitä nyt osaa todella hyvin ja vastustaja heikkotasoinen.

Oma näkökulmani on lähinnä "koska haluan niin", ei siis varsinaisesti mihinkään rationaaliseen ajatteluun perustuva.

[Teemu77]

Sellaisen sivuhuomion sanoisin, että jos liikkuvuuden lisääminen on tärkeä tavoite, siihen kannattaa suhtautua kuten mihin tahansa tavoitteelliseen harjoitteluun. Tässä yhteydessä sarjat ja toistot sekä tietty ohjelma voi johtaa tuloksiin. Satunnainen vennailu on satunnaista.

Luonnollisestikin näin. En nyt odotakaan mitään nopeita ihmetuloksia satunnaisella venyttelyllä.

[Mika]

Potkun Kirjastossa on muuten muutama mainio artikkeli venyttelystä.

http://potku.net/venyttely/" onclick="window.open(this.href);return false;

[injunjack]

ja lienee itsestään selvää, että lonkan alueen lihaksistoa on kehitettävä samalla kun liikkuvuutta lisätään, Ei se jalka mihinkään nouse jollei oo lihaksia millä nostaa. Samaten keskipaketti olis hyvä olla kasassa, se edesauttaa haluttuja toimenpiteitä huisisti.

[G12]

Meillä keski-ikäisillä tuppaa usein olla hermot kireellä Aloittaisinkin siksi "pinnan pidentämisestä" enkä niinkään "venyttelystä".

Selkokielisesti ilmaistuna: lihasten tehtävä on vuorotellen supistua ja rentoutua hermoston käskyttämänä. - Jos hermosto on "kireällä" ja lihaksia "venytetään" venyttelemällä, saavutetaan liikkuvuudessa kehittymistä, mutta hitaammin ja riskipitoisemmin kuin olisi mahdollista huomioimalla hermoston ensisijainen rooli. Tästä voisi kirjoittaa pitkäänkin, mutta itse pointti on jo esitetty.

Kehoitan ketjun aloittajaa tutustumaan Astanga-joogaan ja/tai - esimerkiksi - Scott Sonnonin näkemyksiin aihepiiristä. Jos nämä eivät syystä tai toisesta nappaa, kehoittaisin kokeilemaan pari viikkoa tältä pohjalta sitoutuneesti, eli systemaattisesti:

[video][/video]

Mies, 44v

[fudo]

Ei ole lainkaan mahdotonta kehittää notkeutta keski-ikäisenä. Sen eteen pitää toki tehdä töitä, kuten Mika jo totesikin. Joka päivä.

Juttelin aiheesta hiljattain erään sensein kanssa, joka sattuu olemaan myös fysioterapeutti. Hän antoi minulle muutamia hyvin yksinkertaisia neuvoja liikkuvuuden lisäämiseksi. Ainakin karatekalle hyviä liikkeitä ovat simppeli syväkyykky ja erilaiset alaselän kiertoliikkeet. Olen huomannut vaikutuksen jo.

Fysioterapeuttikaverini on iältään 42. Hän oli muutama vuosi sitten jäykkä kuin rautakanki, mutta pystyy nyt tekemään mm. poikittaisspagaatin. Itselläni on tuohon spagaatiin hieman matkaa, koska kestävyysurheilijataustaista rautakankivaihetta on mittarissa yli 50 vuotta.

YouTubesta kannattaa kuulemma seurata Ido Portal -nimisen hemmon tekemisiä. Hieman liian akrobaattista meikäläiselle kyllä, mutta hiljalleen nitkutellaan eteenpäin...

[G12]

Ei ole lainkaan mahdotonta kehittää notkeutta keski-ikäisenä. Sen eteen pitää toki tehdä töitä, kuten Mika jo totesikin. Joka päivä.
.
.
.
YouTubesta kannattaa kuulemma seurata Ido Portal -nimisen hemmon tekemisiä. Hieman liian akrobaattista meikäläiselle kyllä, mutta hiljalleen nitkutellaan eteenpäin...

[YJT]

Mahtaako tuo G12:n videolla mobbaava mies olla Kahvakuulafoorumilta tuttu Jake Heke?

Kuten todettua, venyttely on treeniä siinä missä esim lihaskuntoharjoittelukin, ja vaatii samalla tavalla treeniohjelman. Venyttely ei kuitenkaan ehkä ole yhtä tuttua kuin esim se salitreenaus, joten hyvän ohjelman laatiminen ei ehkä ole helppoa monelle. Onneksi esim puhelimille löytyy erilaisia venyttely -appseja, jopa ilmaiseksi. Esimerkiksi Fitivity Stretching excersises -niminen on tuntunut hyvältä. Progressiivinen ohjelma, jonka treenit ovat varsin lyhyitä.

Venyttelyssähän ongelma on, että se jää usein pois koska se koetaan tylsäksi. Jos venyttelyohjelma on liian pitkäkestoinen, siinä ei päästä alkua pidemmälle, kun ei kerran ennenkään ole jaksettu venytellä.

[G12]

Mahtaako tuo G12:n videolla mobbaava mies olla Kahvakuulafoorumilta tuttu Jake Heke?

Sama mies.

[Dee]

Ite oon nyt 33v kaveri. En treenannu kunnolla mitään melkeen ~10 vuoteen kunnes alotin viime keväänä brassijujutsun. Oon painihommien aloittamisesta asti venytelyt melkeen joka ilta samalla kun kytänny jotain sarjaa tms telkkarista ja nyt jalat alkaa taipumaan jo vähän joka suuntaan. Full lotus no probs, jalka niskan taakse, check! Ainoo mikä mulla on ollut oikeestaan vaikeeta on päästä poikittaisspagaattiin. Se ei ole kehittyny läheskään niin paljon ja tuntuu että nivusia on vaikee venyttää. On todennäkösesti yksilöllistä ja aion jatkaa harjoituksia jatkossakin.

Eli siis kyllä uskon, että muakin vanhemmat kaverit pystyy vielä treenaa itsensä notkeaksi kunhan vaan jaksaa venytellä, potkia jne...

[flammee]

Treenimotivaation kanssa kai tuossa joutuu eniten tekemisiin, kun ekalla kymmenellä tunnilla ei ole oikein mitään merkitystä jos ei tee seuraavaa 90 tuntia eikä sillä ekalla satasellakaan kauheasti lopulta tee jos siihen jää. Omakohtaisesti en jostain syystä ole kokenut että juoksemisen jälkeen viitsisi venytellä, joten kamppailupuolelta juoksenteluun siirryttyäni oli pitkä tauko säännöllisestä venyttelystä. Kun aloitin puntin niin siihen se oli kätevä yhdistää, sarjatauoilla on juuri sopivasti aikaa tehdä yks venytysliike molemmille puolille. Olen tällä tavoin päässyt jo melkeen sille liikkuvuuden tasolla mitä oli aktiivikamppailuaikoina. Toistoja en kyllä samasta liikkeestä yleensä viitsi tehdä, lähinnä pohkeille. Ja mieluummin muutamaa erilaista pohjevenytystä kuin samaa liikettä uudestaan. En ole oikein syttynyt muille kuin pitkille (30-60s) venytyksille, sillä tavalla venytteleminen on ihan jees. Eli ei viitti mitään jännitysrentoutuksia tai aktiivikohdevenytyksiä tai muita toistovemputuksia.

Mielestäni liikkuvuus tuntuu hyvältä kropassa ja olisi siistiä olla notkea. Olen myös monesti nähnyt unta siitä että yhtäkkiä taivunkin niin että saan vietyä otsan nilkkaan kiinni ja aina se tuntuu mahtavalta. Kerran oikeasti saavutin tällaisen notkeuden pitkän ja lämpimän lenkin jälkeen. Tai sellaisessa käsityksessä olen, voihan se olla että taju meni ja hallusinoin tai jotain, koska mitään vastaavaa ei ole ikinä tapahtunut sen jälkeen. Mutta eniveis, siihen pyritään.

[Teemu77]

Kiitos vastauksista!

Lisäkysymys: Kun tarkoituksena on kuitenkin korkeahkojen potkujen suorittaminen, kuinka olennaisena näkisitte, notkeuden kehittämisen kannalta, niiden varsinaisesten korkeiden potkujen suorittamisen? Eli käytännössä, kannattaako treenata teknisesti parempilaatuisia ja pienemmän loukkaantumisriskin omaavia matalampia potkuja ja sitten venytellä erikseen ja lisätä korkeat potkut vasta myöhemmin kurrikulumiin, vai potkia heti niin ylös kuin pystyy?