Nyt voit liittyä etupotkijaksi näppärästi ja nopeasti PayPalin kautta tästä linkistä. Tukemalla Potkua pidät sivustoa pystyssä. :)

Kuva

Vaivat

Keskustelua voimaharjoittelusta, kamppailulajien oheisharjoittelusta, liikuntaravitsemuksesta ja urheiluvammoista

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
Naked
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2185
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 4 kertaa
Viesti:

#106

Viesti Naked » helmi 11, 2006, 21.07

Minulla on myöskin pupillit olleet jossain määrin erikokoisia koko elämäni. Mutta tottakai suurenevat ja pienenevät synkassa.

Aivovaurion määrän voi kukin päätellä ihan itse.

*juoksee alasti foorumin läpi* :badgrin:
Nuutti Kotivuori

"Karvainen ja helppo"


SimiS
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 9
Viestit: 56
Lauteille: Lokakuu 2005
Paikkakunta: Joensuu-Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#107

Viesti SimiS » helmi 12, 2006, 01.13

Zherec kirjoitti:
SimiS kirjoitti: Onko tota diagnosoitu?
Kuullostaa aivovauriolta jos paikat puutuu ja toinenpuoli heikompi ja pupillit erikokoisia?
On tuo diagnosoitu. Syntipukkina on aivokasvain joka pesiytyi niskassa olevien nikamien väliin kun olin 4 vai 5. Leikkauksessa oli 50:50 mahdollisuudet selvitä kävelykykyisenä, joten taisin aika vähällä selvitä. :D
:shock:
Damn. :shock:

Mut cheers sulle sitten! :D
Simo A.K.A Popaié

Kuvake
terssi
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 2817
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Tampere
Tykännyt: 0
Tykätty: 5 kertaa

#108

Viesti terssi » helmi 17, 2006, 17.38

Sunnuntaina sparreissa kaveri teki toe holdia. No, ei tuntunut missään ja yritin puolustaa, kunnes nilkasta kuului helkkarin kova RITS RÄTS. Ei tuntunut kummempia sittenkään, mutta varmuuden vuoksi KKK:ta. Illalla tuntui lähinnä jäykältä ja "hassulta". Aamulla nilkka olikin jo aika arka, eikä mitään kävelyä kummempaa sillä viitsinyt tehdä.

Sitten jännittikin koko viikon, että paraneeko ensi lauantaihin (eli huomiseen) mennessä. No eipä kunnolla ole vielä parantunut, joten jää lukkopainin SM väliin. Perhana. Painihalut olis olleet kovat ja harmittaa se panostuksen määrä treenien ja painonpudotuksen suhteen.
I'm like the man who singlehandedly built the rocket and went to the moon. What was his name? Apollo Creed?

http://www.facebook.com/tjjkproteam

Luppa
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 244
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#109

Viesti Luppa » helmi 18, 2006, 09.40

Omasta tapaturmahistoriastani voi sanoa, että tekevälle sattuu. Tosin huonoa onneakin on ollut mukana, eivätkä kaikki vammoista ole aiheutuneet omasta toiminnasta.

Murtumat alhaalta ylös: Kaksi varvasta, jalkapöytä, nilkka neljästä kohtaa (leikattu kahdesti/lisäksi nivel sijoiltaan), polvi tähystysleikattu, kylkiluu, pikkusormi, nenä (korjattu kahdesti), otsa ja silmäkulma.

Kaikki vammat on saatu korjattua hyvin, ja nekin, jotka vaivaavat, tuntuvat vasta kovan rasituksen jälkeen. :running:

Kuvake
MarkkuT
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 6470
Lauteille: Maaliskuu 2005
Tykännyt: 11 kertaa
Tykätty: 26 kertaa

#110

Viesti MarkkuT » maalis 20, 2006, 12.10

Perjantain reeneissä muotoiltiin meikäläisen pärstää uusiksi. Eli lisätään listaan rikkinäinen posken luu. Leikkaus on tiedossa perjantaina. Yllättävän vähän on kipuja. Syöminen on pikkuisen hankalaa.

Laajennetaanpa keskustelua henkiselle puolelle. Onko loukkaantumisista seurannut potkulaisille huonoja fiiliksiä/lopetusajatuksia?

Itselläni ainakin on tuon em. haaverin vuoksi reenimotivaatio täysin nollassa ja mieli aika maassa. Jotenkin se, että vamma on kasvojen seudulla tekee hommasta ikävämmän vaikka pärstä ei turvotuksen laskettua juuri entistä pahemmalta näytäkään (pieni kuoppa ohimon alapuolella). Mut eiköhän tää tästä taas...

:(
Ain't no one.

Kuvake
MaKo
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 1123
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Oulu
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#111

Viesti MaKo » maalis 20, 2006, 12.22

Nuoruudesta sain pysyvän vaivan kyynärpäihin ja polviin. Ne yliliikkuvat ja kipeytyvät nopeasti varjonyrkkeilyssä (jos ei pidä varaansa ja pysäytä liikettä tarpeeksi aikaisin - ja monesti, vaikka ottaisi varoenkin).

Nyt on tullut uusia vaivoja; lonkka on ihan jumissa, potkut aiheuttavat helposti viiltävää kipua ulkoreisiin. Sormenpäihin on tullut hermosärkyä, pistävää kipua joka säteilee ranteisiin ja kyynärpäihin. Se tosin tuli jo aiemmin, varmaan jotain tekemistä tietokoneen naputtamisella ja kitaransoitolla.

Siinä kait nuo pääasiassa... Ei mitään vakavampaa :-)
mawashi kirjoitti: Laajennetaanpa keskustelua henkiselle puolelle. Onko loukkaantumisista seurannut potkulaisille huonoja fiiliksiä/lopetusajatuksia?
Tuo kyynärpäävaiva aiheutti motivaatio-ongelmia karatessa. Yritin kyynärpäitä suojella siteilläkin, mutta kun se aikanaan ilmaantui, niin ei suostunut lähtemään millään pois.

kaik
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 1904
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Tykännyt: 0
Tykätty: 1 kerran

#112

Viesti kaik » maalis 20, 2006, 13.10

mawashi kirjoitti: Onko loukkaantumisista seurannut potkulaisille huonoja fiiliksiä/lopetusajatuksia?
Kyllähän olkapään sijoiltaanmeno pisti miettimään. Tämä kun sattui vielä ihan HMD-harrastuksen alkukuukausina, jolloin samaan aikaan kävin myös judo-treeneissä. Kävin kuitenkin molemmissa treeneissä hetken aikaa katselemassa sivusta meininkiä. Judossa olkapää ei olisi kestänyt paluuta treeniin yhtä nopsaan niin senkin vuoksi tuli valinta tehtyä HMD:n hyväksi.

Sen kummempia huonoja fiiliksia ei silti jäänyt. Olkapäätä varoin aika hyvin ja "palomiehenpyörä" on heitto minkä kohteena en kovin mielellään ollut sen jälkeen..
Kai Koivisto
"Ei ole ongelmia, on vain haasteita."

Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 9
Viestit: 18330
Lauteille: Helmikuu 2005
Tykännyt: 47 kertaa
Tykätty: 70 kertaa

#113

Viesti Jussi Häkkinen » maalis 20, 2006, 21.38

mawashi kirjoitti: Laajennetaanpa keskustelua henkiselle puolelle. Onko loukkaantumisista seurannut potkulaisille huonoja fiiliksiä/lopetusajatuksia?
No, kertaalleen tuli murtuma juuri ennen vyökoetta enkä uskonut, että kahdessa viikossa ei mikään luudu. Kokeessa sitten uusiksi, kokeen jälkeen parantumisajan jälkeen kaksi flunssaa ja kasvava megahatutus. Lopettaminen ei käynyt mielessä, mutta aivan heti ei tehnyt mieli nähdäkään pukua. Vanhan vyön pukeminen ärsytti vielä enemmän.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."

tabitha
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 11
Viestit: 6065
Lauteille: Toukokuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#114

Viesti tabitha » maalis 20, 2006, 23.36

Tänään kaveri veti kämmentyviatemin leukaan sen verran kovaa, että menin pihalle ja hädin tuskin älysin ukemia tehdä heittoon joka seurasi perässä (tulin selälleen alas...) Tuossa ei sinänsä mitään outoa ole, mutta kun sen jälkeen oli leuat vähän hankalat ja suu aukesi huonosti. Onneksi oli hampaat yhdessä lyönnin osuessa. Nyt leuat on paremmat mutta sattuu kun puree hampaita yhteen. Eiköhän se tästä. Em. asia on tapahtunut aika usein mutta ei ole ollut ihan näin kipeä ikinä.
Jussi Häkkinen kirjoitti:
mawashi kirjoitti:Laajennetaanpa keskustelua henkiselle puolelle. Onko loukkaantumisista seurannut potkulaisille huonoja fiiliksiä/lopetusajatuksia?
No, kertaalleen tuli murtuma juuri ennen vyökoetta enkä uskonut, että kahdessa viikossa ei mikään luudu. Kokeessa sitten uusiksi, kokeen jälkeen parantumisajan jälkeen kaksi flunssaa ja kasvava megahatutus. Lopettaminen ei käynyt mielessä, mutta aivan heti ei tehnyt mieli nähdäkään pukua. Vanhan vyön pukeminen ärsytti vielä enemmän.
Meidän seurassamme eräältä tytöltä murtui solisluu juuri ennen vyökoetta. Se kyllä parani aika vikkelään, mutta ei kuitenkaan kokeeseen mennessä. Mahtoi v*tuttaa.

Itselläni henkisesti pahin oli se aivotärähdys. Jalka jäi siis heitossa heittäjän hakaman alle ja tulin suoraan pää edellä alas. Kotona oksennellessa ja varoessa, ettei vain astu niin että pää tärähtää kävellessä tai ettei kukaan puhu liian kovaa, kävi kieltämättä mielessä että onko se tämän arvoista. Samoin jotkut vammat ovat tapahtumahetkellä sattuneet niin saatanasti että tuli kirottua että ikinä aloitinkin koko lajin. Mutta pitkäaikaisimmin kiusasi kyllä tuo pään jysähtäminen. Sormien murtumisen jälkeiset pari päivää olivat myös aika hubaa, mitään ei oikein pystynyt järkevästi tekemään.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche

Jopo
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 2226
Lauteille: Lokakuu 2005
Paikkakunta: Pori
Tykännyt: 6 kertaa
Tykätty: 5 kertaa

#115

Viesti Jopo » maalis 21, 2006, 00.12

mawashi kirjoitti: Laajennetaanpa keskustelua henkiselle puolelle. Onko loukkaantumisista seurannut potkulaisille huonoja fiiliksiä/lopetusajatuksia?
Minä ainakin oon niin fiilispohjainen treenaaja, että v*tutus on sanoin kuvaamaton joka kerta kun jotakin menee rikki. Silloin tällöin on tullut mietittyä, että onkohan tämä nyt oikeati sen arvoista. Silti, joku siinä vaan jaksaa viehättää. Mahtaa olla, että edelleen elättelen toiveita siitä, että naiset kiinnostuu potkunyrkkeilijöistä.

Suurinta henkistä tuskaa aiheuttaa yleensä lääkärissäkäynnit (nyt kyllä löysin sen verran asiallisen lääkärin, että tämä on mennyttä elämää).

-joo-o, se on siinä kuukaudesta kuuteen viikkoa treenitaukoa niin eiköhän se sitten parane

-Mä oon kilpaurheilija, en mä voi pitää tollasia taukoja.

-Niinhän se on, mutta en mä siihen voi oikeastaan tuota kortisoiniakaan laittaa. Syöt buranaa ja annat sen käden levätä..

-ei jumalauta...

Ja kotia hyvällä tuurilla lääkereseptin kanssa. Huonolla tuurilla pelkän laskun kanssa ja viikon päästä uuskäynti ja rukoilu kaikkia hindujen jumalia, että olis ees osittain ihmisläheinen lääkäri, jonka liikuntatottumukset ei jää pelkästään taskubiljardin varaan.
” Liiasta nestetankkauksesta seuraa ainoastaan se, että paska lentää keihästä kauemmaksi.”
Rädyn ohje kaikille urheilijoille

Kuvake
Elina
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 9
Viestit: 16300
Lauteille: Joulukuu 2004
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#116

Viesti Elina » maalis 21, 2006, 00.31

Tuli muuten noista Tabbyn bokkenjutuista mieleen, että sainhan kyllä päähäni joskus choikkariaikoina kepistä :lol: Tehtiin jotain keppiharjoitusta parin kanssa ja sieltä tuli ohjaajilta lisäohjetta ja kuuntelin sitten sitä ja pari päättikin pamauttaa siinä kohtaa. Teki kyllä kovasti mieli pamauttaa takaisin - sattuihan se ja melko iso kuhmukin tuli. Onneksi osui kuitenkin sellaiseen kohtaan ettei pahempaa saatu aikaan. Tosin olen kyllä itsekin toheloinut kepillä toiselta silmäkulman auki :oops:

Mutta henkisesti hankalampia on varmaan olleet noi kitkuttavat, pidempiaikaiset vaivat eli siis iskias ja penikkatauti. Ne turhauttavat kyllä. Äkilliset vaivat taas ovat helpompia sikäli, että ne kestävät ns. rajatumman ajan. Tosin en kyllä mitään aivotärähdystä haluaisi... :?

Freeride
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 51
Lauteille: Tammikuu 2006
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#117

Viesti Freeride » maalis 27, 2006, 06.46

Onpahan sitten ollu viimeisen viikon ajan inhottava vaiva. Kuristuksessa jäi kieli takahampaiden väliin ja palahan siitä lähti... Kieli siis viikon aivan pirun kipeä ja turvoksissa, ei parane niin millään... Onkohan muille sattunu vastaava, millähän tuon sain paranemaan nopeammin?

Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 9
Viestit: 18330
Lauteille: Helmikuu 2005
Tykännyt: 47 kertaa
Tykätty: 70 kertaa

#118

Viesti Jussi Häkkinen » maalis 27, 2006, 07.59

Aho kirjoitti: Minä ainakin oon niin fiilispohjainen treenaaja, että v*tutus on sanoin kuvaamaton joka kerta kun jotakin menee rikki. Silloin tällöin on tullut mietittyä, että onkohan tämä nyt oikeati sen arvoista.
Jep. Tosin, tuo "onkohan tämä nyt oikeasti sen arvoista" -mietintö ei loukkaantumisista tai ongelmien bongaamisesta tule herkästi vastaan.

Se ketuttaa, jos kropassa on jotain mikä vaatisi erityistä huomiota ja säätämistä. Tällä hetkellä sellaista on eräs "nukahtanut" lihas, joka kieltämättä ottaa päähän ihan kympillä - etenkin kun katkaisi harjoittelun leirillä aika tehokkaasti. Siihen asti fiilis oli sangen hyvä, etenkin kun pitkästä aikaa pääsi harjoittelemaan kunnolla & muutkin puitteet olivat kunnossa.

Onhan se hauskaa...yhden paikan hoito tuo ongelman toisaalle.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."

Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 9
Viestit: 18330
Lauteille: Helmikuu 2005
Tykännyt: 47 kertaa
Tykätty: 70 kertaa

#119

Viesti Jussi Häkkinen » maalis 27, 2006, 08.03

MaKo kirjoitti: Tuo kyynärpäävaiva aiheutti motivaatio-ongelmia karatessa. Yritin kyynärpäitä suojella siteilläkin, mutta kun se aikanaan ilmaantui, niin ei suostunut lähtemään millään pois.
Ärgh, liian harva opettaja osaa korjata tekniikan sellaiseksi, ettei kyynärpään hyperekstensiosta tule ongelmia. Moni tarjoaa vain loppukiristystä (sitä pysäytystä) lääkkeeksi - näin sitten lopputuloksena on sekä huono tekniikka että toimimaton "hoito".

Nykäise miitissä hihasta (jos sinne pääsen tulemaan) niin näytän tavan, jolla saat varjeltua kyynärpäätäsi.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."

Kuvake
MarkkuT
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 6470
Lauteille: Maaliskuu 2005
Tykännyt: 11 kertaa
Tykätty: 26 kertaa

#120

Viesti MarkkuT » maalis 27, 2006, 09.29

Jussi Häkkinen kirjoitti: "onkohan tämä nyt oikeasti sen arvoista"
Tuo tuli ja meni. Nyt kun luut ovat taas kohdillaan alkaa turhauttaa kun ei pääse reenaamaan. Fiilispohjalta joo.

:)
Ain't no one.


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 kurkkijaa