Ensiapu

[Presenter]

En löytänyt keskustelua aiheesta, joten tein uuden ketjun.

Eli, miten on, potkulainen, oletko käynyt ensiapukoulutuksia? Jos olet, niin millaisissa ja minkä tahon järjestäminä? Punaisen Ristin ensiapukurssit lienevät tunnetuimpia, mutta onko joku (pl. hoitoalan ammattilaiset) käynyt muita koulutuksia? Onko seurasi järjestänyt jäsenilleen EA-koulutusta?

Entä kannatko ensiapuvälineitä mukanasi ja jos kannat, niin mitä, missä ja miksi? Kuinka usein ensiaputaidoille ja -välineille on tullut käyttöä?

Omalla kohdallani JV-kurssin hätäensiapuosuuden vetänyt kouluttaja oli sen verran hyvä, että tuo lyhytkin pätkä ensiavun opettelua sai miettimään jatkokouluttautumista myös ensiavun puolelta. Viime vuonna homma jäi väliin, mutta nyt keväällä menen suorittamaan ainakin EA 1:n. Samaten EA-pakkausten hankkiminen treenikassiin ja työreppuun ei varmasti olisi huono idea. Jotain ensiapuvälineitä (ensiside, teippiä, muutama laastari yms.) noissa jo kulkeekin, mutta varsinkin treenikassiin mahtuisi vähän perusteellisempikin EA-pakkaus. Treenisalillamme on siis ensiapulaukku omasta takaa, mutta kun itse käytän tuota treenikassia myös reissukäytössä, niin tuo takaisi, että myös reissuilla olisi EA-tarvikkeet mukana.

Samoin IP-lajien puolella olen miettinyt, että voisi olla fiksua pitää edes muutaman kerran vuodessa EA-koulutus/kertauspäiviä. Pidän kuitenkin EA-taitoja aika tärkeinä ja niiden tarvitsemista todennäköisempänä kuin että joutuisi esimerkiksi toimimaan aseuhkaa vastaan. Tämä ei siis tarkoita, etteikö aseuhkaa vastaan toimimista kannattaisi treenata, vaan että EA-taitoja treenataan ehkä hieman liian vähän. Eihän niiden treenaaminen tietysti ole ehkä niin lennokasta ja hauskaa. Toisaalta treenimahdollisuuksiakaan ei välttämättä ole ihan samalla tavalla kuin kamppailupuolella. Jos se olisi järkevästi mahdollista, niin itse treenaisin EA-juttuja mielelläni vaikka kerran kuukaudessa.

Erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten (missä Lehe?) ja muiden töissään ensiaputaitoja mahdollisesti tarvitsevien, esim. kontrolli- tai sotilaspuolen henkilöiden (I summon Mjölnir) näkemykset kiinnostavat.

[Poista käyttäjä 1416]

Itse työn puolesta harjoittelen ensiapua vähintään 2x vuodessa, koska "hoitoalan ammattilainen". Elvytykseen olen joutunut vuoden sisällä pari kertaa, tosin työn puolesta enkä vapaa-ajalla (tai jv-hommissa ikinä). Jv-hommissa pidän aina ensiapulaukun narikassa tykötarpeineen. Kuitenkin kun tårta på tårta osuu tuulettimeen, pitää tiedostaa se ettei perinteisen ensiapulaukun kanssa ihmeisiin kyetä. Vasta ensihoitajat tuovat paikalle välineet iv-tien avaamiseen ja muuhun kikkailuun. Parempi näin, vaikka itselleni tuo on jokapäiväinen toimenpide. En silti alkaisi sitä tekemään jv-hommissa.... tärkeämpänä pidän esim kumihanskojen mukana pitämistä kuin elvystysmaskin kantamista...

[YJT]

Olen käynyt joitakin kertoja EA1:n, ja kakkosen ainakin kerran. Ja sitten tällaisia erillisiä hätäensiapukoulutuksia joitakin.

Töissä kulkee varustekassin ulkopinnassa sellainen rip off -ensiaputasku, jossa on kumihanskaa, steriilejä sideharsotaitoksia, paineside, kiristysside, hemostaattia ym. Jouhakamoissa on toinen EA-tasku, jossa sideharsotaitoksia, painesidettä ym.

Joitakin kertoja on tullut käytettyä, lähinnä sen takia että kun sitä kuitenkin mukana kuljettaa... Kertaakaan ei ole ollut sellaista tilannetta, että EA-kamojen mukana kuljettaminen olisi pelastanut jotain, mutta onhan se tietenkin jotenkin fiksumman oloista ainakin näyttää tekevänsä jotain lanssia odotellessa, kuin että vain seisoisi kädet taskuissa.

[bodyguard]

Noi SPR:n ea- kurssit missä oon ollu on ollu ihan kuraa. Sellasta "näin taitellaan kolmioliina oikeaoppisesti"- skeidaa. Sitten yksityisten tahojen järkkäämiä koulutuksia on tullut käytyä todella hyviäkin sekä Suomessa että ulkomailla. Viimeisimpänä American hear associationin "heartsaver"- kurssi joka sekin oli sisällöltään huomattavasti järkevämpi peruspulliaisen ensiapuiluun esim. verrattuna tuohon EA1:een.

[Jutoka]

Armeijassa tuli käytyä EA-koulutus aika monta kertaa läpi, muutenkin semmosia pienempiä koulutuksia tullut käytyä. Treenilaukussa kulkee mukana jotain yksinkertaisia EA-välineitä, parempi EA-laukku on sitten metsästysrepussa.

Bodyguardin mainitsema SPR:n koulutuksien laatu osuikin muuten samaan mitä olen itse miettinyt. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi SPR:n tarjoamia ensiapukoulutuksia pidetään joinain virallisina koulutuksina, joiden käymisestä saatavalla todistuksella on jotain merkitystä. Kyseistä koulutusta ei olla valmiita juurikaan muokkaamaan kohderyhmän tarpeita vastaavaksi enkä siitä laadustakaan menisi niin hirveästi takuuseen.

[Presenter]

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi SPR:n tarjoamia ensiapukoulutuksia pidetään joinain virallisina koulutuksina, joiden käymisestä saatavalla todistuksella on jotain merkitystä.

Tätä olen itsekin miettinyt, kun näinhän se tuntuu olevan, että monissa paikoissa SPR:n EA-koulutuksia pidetään vähän niin kuin standardeina. Suosituksia kotimaisista laadukkaista kursseista otetaan vastaan.

[bodyguard]

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi SPR:n tarjoamia ensiapukoulutuksia pidetään joinain virallisina koulutuksina, joiden käymisestä saatavalla todistuksella on jotain merkitystä.

Tätä olen itsekin miettinyt, kun näinhän se tuntuu olevan, että monissa paikoissa SPR:n EA-koulutuksia pidetään vähän niin kuin standardeina. Suosituksia kotimaisista laadukkaista kursseista otetaan vastaan.

Varmaan siksi koska niitä järjestetään niin laajalti ja SPR koetaan "luotettavaksi" tahoksi.

Tässä yksi firma jonka koulutuksia voin suositella varauksetta: http://www.ems.fi/index.php?option=com_ ... &Itemid=11" onclick="window.open(this.href);return false;

[Kaptah]

Työn puolesta tulee tasaiseen "kertailtua", kun työskentelen ensihoidon parissa.

Yllättäen olen myös seuramme ensiapuvastaava. Salilla on lähinnä sidetarpeita, laastaria kuluu eniten. Paperikreppiä olen tuonut, koska se säilyy ja on halpaa. Sillä saa kivasti "paketoitua" vääntyneen nilkan tai polven, jos joutuu sairaalaan asti lähtemään. Yleensä kaikenmoinen lastavärkki on kovin raskasta ja kallista eikä välttämättä ole aina niin optimaalinen. Urheiluteippi on kallista, ja ollaan vähän oltu sillä linjalla, että tuodaan omat teipit, jos tarvii teippailla.

Autossa kulkee ensiapulaukku, jota olen vähän "tuunannut". Parempia kumihanskoja, pari nieluputkea ja sen sellaista. Ei mitään ihmeellistä kuitenkaan. Jossain liikenneonnettomuudessa se paras apu taitaa olla ihan se (autoon kiinni jääneen) potilaan ilmatien varmistaminen. Turha hifistely vaan tahtoo tehdä sen, että ne perusasiat jää tekemättä.

Kuulun myös akuuttihoitajayhdistykseen, ja ollaan pidetty lapsille ensiapuleirejä. Vähän typerää on kyllä se, että vaikka jokainen työskentelee jollain tapaa ensihoidon parissa niin silti emme saa myöntää kenellekään sitä "virallista" EA-korttia. Pitäisi ensin kouluttautua SPR:n EA-kouluttajaksi... :p

[Lehe]

Noniin.

Vastaan tähän ketjuun vielä, kun kerran kysytään nimeltä. Yleisesti tiedoksi, jotta olen passaamassa potkunetin jatkossa.

SPR:n kouutuksia ja ajatusmaailmaa kritisoidaan helposti. Myönnän tehneeni sitä joskus itsekin, vaikka ko. järjestön ensiapuopepätevyyden omaankin. SPR:n ea-kurssit ovat standardeja, ja ihan säädöspohjaisestikin huomioituja sellaisia. Esimerkiksi työpaikan ensiapuvalmiuden osalta, Kela maksaa työterveyshuollolle osan kurssin kustannuksista. Työpaikkoja sitoo myös määrätty lakisääteinen vekvoite siitä, miten paljon henkilöstöä tulee olla ensiapukoulutettua.

Kouluttajan näkökulmasta katsoisin esimerkiksi SPR:n ensiapukurssien kehittyneen oikeaan suuntaan. Ihan maalaisjärkisiä ja ideahan niissä on sellainen Defendomainen, eli asiat tehdään aina samalla tavalla. Esimerkiksi hengitysteiden avaaminen. Ihmisille koulutetaan siis määrättyä sapluunaa toimia, koska ensiaputilanteet eivät ole jokapäiväisiä. Nyt sitten tartteis myös muistaa, että kursseille voi osallistua kuka tahansa, joten niiden pitää olla sellaisia, jotta toimintamallit ovat omaksuttavissa lyhyellä koulutuksella.

Jos ensiapukoulutus on tökkinyt, niin usein sormi sojottaa kohti kouluttajaa. Jos pitäisi antaa neuvoja, niin suosittelen hakeutumaan sellaisiin koulutuksiin, joissa kouluttajalla on pitkän linjan kokemus ensihoidosta ja hän osaa silti suhteuttaa asian kohdeyleisöön. Munkkilatinan joriseminen ei palvele ensiapukursseilla ketään. Itse pyrin välttämään sitä myös terveydenhuoltoalan ammattilaisia kouluttaessa. Asioille pitää olla perusteet. Hieno terminologia tai "noku Lehe sanos" eivät ole sellaisia. Pystyn tarvittaessa suosittelemaan aika moneltakin paikkakunnalta hyviä kouluttajia, ensihoidon piirit kun ovat kovin pienet.

Ensiapuvälineistä. Parjattu kolmioliina on oikeasti hyvä perusväline, jota vaan ei osata tai haluta käyttää. Vähän samanlainen kuin nielutuubi monille terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Nenänielutuubista puhumattakaan. Muutoin oikeastaan olisin sitä mieltä, jotta ihan sellaisilla perus sidontavälineillä pärjää. Eli taitoksia, siderullia ja sensellaisia. Meillähän on koko ajan mukana ne kolme hätäensiavun perusvälinettä. Maalaisjärki ja kaksi kättä. Kukaan ei pysty ihmeisiin ilman kunnollisia ensihoidon työkaluja, mutta hätäensiapuun pystyy. Ja se on oikeasti henkeä pelastavaa apua. Tottakai esimerkiksi kulmamiehellä on hyvä olla vähän kättä pidempää matkassa.

Ensiaputaidot ovat samanmoisia kuin muutkin taidot. Niitä tartteis treenata, jotta toimintakyky säilyy yllä. Ei se mitään tähtitiedettä ole.

Edit: Se mikä minua vielä SPR:n koulutuksissa närästää on sellainen syyllistäminen. Mainostetaan jotta "Osaa auttaa". Miksei mainosteta jotta "Uskalla auttaa"?

[kivi]

Itselläni on kanssa tuo EA1 kortti taskussa, kun se kuului koulutukseen intissä. Sai kyllä miettimään että olisi ihan tosissaan syytä pitää niitä taitoja yllä, ja hankkia kenties jatkokoulutusta aiheeseen. Ei nyt mitään ammattimaista, mutta ihan vaan notta osaa noita perusjuttuja. Ja vielä kuten tuossa ylemmässä, että kun ei nuo tosiaankaan ola mitään kauhian vaikeita. Suurinosa niistäkin jutuista oli ihan omassa päässä mietittäviä juttuja. Ainoastaan oikeestaan ne että joku olisikos ollut astma potilas ketä piti laittaa puoli-istuvaan asentoon, niin nuo tuommoset lähinnä juttuja jotka saattaapi joutua lukemaan kirjasta että osaa.

[Lehe]

Tuli mieleeni vielä noista SPR:n korteista. EA1 korttihan on EU:n alueella kansainvälisesti hyväksytty ja joillain työnantajilla sen suorittamista jopa edellytetään kansainvälisiin tehtäviin haettaessa. Eli sisältäähän tuo esimerkiksi Euroopan elvytysneuvoston antamat standardit.

[Presenter]

Kiitos Lehe vastauksistasi.

Kouluttajalla on tosiaan suuri merkitys, sen huomasin ainakin tuolla JV-kurssin hätäensiapuosiossa. Kouluttaja oli kokenut, maanläheinen kaveri joka osasi perustella näkemyksensä järkeenkäypästi. Mikäli osaat Lehe suositella Jyväskylän seudulta hyviä kouluttajia, niin ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan.

Itse liikun pääasiassa kaupunkialueella, eli alueella, jossa lanssi saadaan yleensä paikalle melko nopeasti. Siksi tuonne työreppuun ajattelin varata mukaan lähinnä ensisiteen, kumihanskat, teippiä, laastareita, haavapyyhkeitä ja särkylääkkeitä. Ensiside on se varsinaiseen hätäensiapuun tarkoitettu väline, nuo muut ovat sitten sellaisia arkisemmin tarvittavia. Reissuversioon sitten sellaisia juttuja, joita voi esim. mökillä tai muualla vähän kauempana sivistyksessä oltaessa kaivata.

[NCP]

Olen aikanaan käynyt palokuntien ensiapu- ja ensivastekurssit. Lisäksi taustaa löytyy SPR:n puolelta.

Mukana kulkee vähintään pikkupussi, joka sisältää 3 haavapyyhettä ja 4 laastaria. Tosin, 95% ajasta mukana kulkee vartijan tai pyöräilijän ensiapupakkaus. Kotona on sitten vielä huomattavasti laajempi pakki, joka lähtee mukaan jos touhutaan jotain oikein riskialtista.

Lehe tuossa jo mainitsikin ne 3 tärkeintä EA-välinettä, eli 2 kättä ja maalaisjärki. Heti noiden jälkeen lisäisin listaan kumihanskat. Itselleni ensiapua antaessa on haavapyyhe ja laastari riittäneet ainakin 95% tapauksista. Muille ensiapua antaessa kumihanskat ovat olleet välttämättömät 100% tapauksista. Ne hanskat ovat muuten sitten auttajan, ei autettavan suojaamista varten.

Mielestäni ensiavun kuuluisi aina olla osana itsepuolustusharjoittelua. Varsinkin voimankäyttökoulutuksissa.

[L.K.]

Leheltä erittäin hyvää tekstiä kuten odottaa saattoikin.

Itsellä käytynä EA 1:set useaman kerran sekä hätä-ea:t pariin kertaan. Päätyössä sekä kakkoshommissa (jv) on näitä ea-tilanteita tullut erilaisai vuosien mittaan vastaan, mutta kaikki on olleet sellaisia jossa on selvitty ensisiteillä/laastarilla/vast. Joitain vähän erilaisiakin on ollut, mutta näissä taas on omasta mielestä se paras ensiapu ollut potilaan rauhoittelu, hänelle jutusteltu, tilan tarkkailu sekä tilan muuttumisesta välitetyt infot häkeen sekä selkeät kertomukset hoitohenkilöstölle mitä on tapahtunut, mitä tehty jne. Tässä olen itse havainnut yllättävän sekavia toimintamalleja välillä.

Itse toiminta on ollut hienoa, mutta sitten kun ensihoitajat ovat paikalla, aletaan selittämään epäolennaisia tai yritetään puhua hienoilla Dr.House termeillä sekä myös pahimmillaan yritetään vielä olla siinä "tiellä" kun tässä vaiheessa esim järkkärin olis fiksuinta huolehtia siitä työrauhan antamisesta ammattilaisille.

Yksi veemäisimpiä paikkoja hoitaa näitä tapauksia on ravintolat aamuyön tunteina. Niin kauan kun se poke ei ole siinä tilanteessa, ei yleenäs juuri kukaan tee mitään, mutta autas kun alat ottamaan tilannetta jotenkin hoitaaksesi. Sitten alkaa niitä "auttajia" tulla. On sairaanhoitajaa, EA-kurssin käynyttä, lääkäriä ja ties mitä. Yleensä 99% tapauksissa ovat vaan niin naamat että ihan hirveästi ei näiden neuvoihin/apuihin voi turvata. Se on aina yhtä palkitsevaa sitten kuunnella näitä "laita se kylkiasentoon", "anna sille nyt jotain lääkettä", "sehän vuottaa kuiviin, sido jo sen haava" tms. kommentteja:D

Mut kyl jokainen ea-koulutus mitä on itse käynyt on aina jotain käteen jättänyt vaikka kouluttajissa on tosiaan ollut eroja kuin yöllä ja päivällä. Hukkaan ei varmasti mene kertaakaan. Joka kerta myös huomaa miten paljon tolla saralla olis opittavaa ja myös tajuaa just sen että ei pidä yrittää mitään ihmeitä vaan keskittyä siihen olennaiseen.

Jokaisen treenejä vetävän itse ainakin näkisin pitävän olla kykenevä jonkin sortin ensiapuun. Myös jonkunalinen ea-välineistö olisi syytä löytyä salilta eikä niin että sitä pitää alkaa etsiä sitten jonkun harratajan kassien pohjilta.

Erään polvivamman jälkeen laitoimme salimme jokaiseen huoneeseen salin osoitteen A4 kokoiselle lapulle, koska tilanteessa oli syntynyt pieni "hätä" ja hetken aikaa oli kaikki arponeet että mikä se salin osoite olikaan. Joskus paineen alla ihmiset voivat näemmä unohtaa aika yksinkertaisiakin asioita.

[YJT]

Kerran a-radalla laitoin sivupöydälle A4-lapun jossa oli otsikkona teksti "hälytyspuhelin", keskellä paperia kännykän kuva (jonka päälle sijoitettiin puhelin), ja ambulanssin tilaamiseen ohjeet osoitteineen. Toki nämä käydään läpi joka ammuntasession alussakin, mutta varmuuden vuoksi kuitenkin. Lappu jäi niille paikoilleen, ja taitaa vieläkin olla siellä.