Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Juokseminen

Keskustelua voimaharjoittelusta, kamppailulajien oheisharjoittelusta, liikuntaravitsemuksesta ja urheiluvammoista

Valvoja: Valvoja

Vastaa

Harrastatko juoksua?

Joo
63
34%
Joskus
85
46%
En
37
20%
 
Ääniä yhteensä: 185

Kuvake
flammee
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 107
Viestit: 11110
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu

Juokseminen

#1

Viesti flammee »

Juokseminen nyt on vaan niin hieno juttu että ansaitsee oman ketjunsa. Eli harrastatko juoksua ja minkälaista juoksua diggailet? Plus tähän ketjuun saa myös linkata yleisiä juoksujuttuja.

Ja termeistä sen verran että hidas juoksukin on juoksua, ei tarvi käyttää vastenmielistä termiä "hölkkä". ;)

Ite olen harrastellut juoksemista silloin tällöin, erityisesti pitemmän matkan juoksuissa on vaan Jotain. Tosin pitkät lenkit on mulla parhaimmillaankin rajoittunut reiluun 20 kilsaan, on tullut niin kipeäksi ettei ole pystynyt jatkamaan, tai itseasiassa, kyllä mä aina takas kotiin olen päässyt, mutta se paluumatka on näillä lenkeillä ollut yleensä kovin tuskallinen, eli jossain 17 kilsan kohdilla on alkanut yleensä oikeasti sattumaan, ja silloin on kyllä jo paluumatkalla, mutta matkaa on parhaimmillaan ollut jälellä hieman vajaa kymppi.. :p

Tuossa viime joulun aikoihin löysin juoksusta sellasen uuden jutun, paremman tekniikan minimalistisemmilla kengillä. Eli chirunningin. Noh, se oli aika vaikeata, joten tuossa toukokuussa siirryin paljasjalkajuoksuun. Paljon helpompaa ja ennen kaikkea, paljon mukavampaa kuin kengät/kevytjalkineet jalassa juokseminen. Lämmin asfaltti nyt vaan tuntuu varsin miellyttävältä paljain jaloin ja muutenkin juokseminen ei ole niin tylsää. Tai itseasiassa kengät jalassa juokseminen ei ole minusta tuntunut tylsältä, mutta kun sitä vertaa paljain jaloin juoksemiseen niin sitä se on. Paljain jaloin juoksussa oli toki alkuhankaluutensa, mutta nytten olen sillä tasolla että kun lähden juoksemaan niin se tuntuu mukavalta.. Ottaa se vielä nilkkoihin ja akillesjänteisiin hieman, mutta ilmeisesti paljain jaloin juoksun kun aloittaa niin on tavallista että akillesjänteet ottaa vähän vastaan alussa, pitää sopeutua siihen uuteen tyyliin. Lyhykäisesti paljain jaloin juoksun tekniikasta sen verran että siinä ideana on juosta rennoin jaloin, pohkeilla ei ole tarkoitus ponnistaa ja kantapäänkin on tarkoitus osua maahan, kunhan ei ensimmäisenä.

Eli nykyisin itellä on vielä paljain jaloin juoksun harjoitteluvaihe meneillään, en juokse kovin paljoa, koska nilkkakivut rajoittaa taidon treenailua, mutta kuitenkin kohtuullisen säännöllisesti, tein sellasen uuden vuoden lupauksen että 500 kilsaa pitää vuoden aikana juosta, eli vähän reilu 40 kilsaa kuukaudessa, näyttäs siltä että saan määrän täyteen tuossa syys-lokakuussa.

Tossa ehkä simppelein ohjeistus paljasjalkajuoksuun ikinä. Tai tossa käytetään vibram fivefingereitä, joka on kyllä melkolailla eri juttu kuin paljasjalkajuoksu, ja paljon hankalampaa ja tylsempääkin oikeastaan, se fiilis tiehen on vaan kiva juttu.
[youtube][/youtube]



Ja tässäpä sitten vielä jäätävää juttua nykyajan juoksukengistä.
USA:n armeijan tutkimaa

http://well.blogs.nytimes.com/2010/07/2 ... -injuries/" onclick="window.open(this.href);return false;
But as the military prepared to invest large sums in more arch-diagnosing light tables, someone thought to ask whether the practice of assigning running shoes by foot shape actually works. The approach was entrenched in the sports world and widely accepted. But did it actually reduce injuries? Military researchers checked the scientific literature and found that no studies had been completed that answered that question, so eventually they decided they would have to mount their own. They began fitting thousands of recruits in the Army, Air Force and Marine Corps with either the “right” shoes for their feet or stability shoes.

Over the course of three large studies, the most recent of which was published last month in The American Journal of Sports Medicine, the researchers found almost no correlation at all between wearing the proper running shoes and avoiding injury. Injury rates were high among all the runners, but they were highest among the soldiers who had received shoes designed specifically for their foot types. If anything, wearing the “right” shoes for their particular foot shape had increased trainees’ chances of being hurt.
...
The lesson of the newest studies is obvious if perhaps disconcerting to those of us planning to invest in new running shoes this summer. “You can’t simply look at foot type as a basis for buying a running shoe,” says Dr. Bruce H. Jones, the manager of the Injury Prevention Program for the U.S. Army’s Public Health Command, and senior author of the military studies. The widespread belief that flat-footed, overpronating runners need motion-control shoes and that high-arched, underpronating runners will benefit from well-cushioned pairs is quite simply, he adds, “a myth.”


:p


http://www.runblogger.com/2010/07/prona ... rting.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Lets take a look at some of the science. In this post I'm going to focus on a study published on-line in June 2010 by Ryan et al. in the British Journal of Sports Medicine. One of the co-authors of this study, Gordon Valiant, works for the Nike Sports Research Laboratory - he's the same biomechanist that Alberto Salazar and Dathan Ritzenhein worked with to modify Ritzenhein's footstrike from heel to midfoot. Keep this in mind as you read this - one of the co-authors works for the biggest sports shoe manufacturer in the world. In their introduction Ryan et al. state the following surprising detail: "...despite over 20 years of stability elements being incorporated in running footwear there is, as yet, no established clinically based evidence for their provision." They then go on to point out that "Motion control running footwear has yet to be proven to prevent running-related injuries." Pretty amazing, isn't it? Makes one wonder if the shoe makers actually have "proprietary data" supporting these designs, or if the whole pronation-control shoe paradigm is nothing more than a giant marketing gimmick.

Their goal in the study, therefore, was to determine how women assigned to the three categories of footwear based on their observed degree of pronation would fare in terms of pain and injury experienced while training for a half marathon.
...
3. Every runner in the highly pronated group who wore a motion control shoe reported an injury. In other words, all runners (yes, 100%) who were supposed to be wearing a motion control shoe based on their degree of pronation got injured. It's a small sample, but this is simply astonishing. In fact, highly pronated runners actually fared better in neutral shoes!


:smt003 Tosin sen lisäksi että tää on hupasaa, niin on myös kohtuullisen vakavaa että porukat suunnittelee ja markkinoi kenkiä väittäen että ne vähentävät vammautumista, ilman että siitä on minkäänlaisia todisteita. :x


Edit: niinjuu, tuikitärkeä äänestys.
– Lukutaitoinen ihminen ymmärtää, että jos kaksi asiaa on samassa virkkeessä, se ei tarkoita sitä, että ne rinnastetaan keskenään.
Kuvake
elixir
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 152
Lauteille: Syyskuu 2005

Juokseminen

#2

Viesti elixir »

Pidän todella paljon juoksemisesta. Siinä on vaan sellaista alkukantaista vapauden tuntua kun tuuli suhisee korvissa ja maisemat vaihtuvat. Olen itsekin kiinnostunut viimeaikoina kovasti paljasjalkajuoksusta (tai oikeammin Vibramit jalassa juoksemisesta...)

Christopher McDougall kirjoitti vastikään aivan loistavan opuksen liittyen paljasjalkajuoksuun, modernin juoksukengän vaaroihin, ultrarunningiin, intiaaneihin ym. :) Kyseisessä kirjassa on aika tylyä dataa, joka esitetään kuitenkin asiallisesti ja lähteisiin pohjaten. Tämänkään mukaan ei tosiaan ole tehty yhtään ainutta tieteellistä tutkimusta, joka osoittaisi modernien juoksukenkien vähentävän loukkaantumisriskiä. Toisin kuin kengittä juoksemisesta, näyttöä ei yksinkertaisesti ole.

Born to Run

Kirjoittajan lyhyt haastattelukin löytyy tuolta.
Kuvake
Leij0na
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 178
Lauteille: Huhtikuu 2009

Juokseminen

#3

Viesti Leij0na »

Onko kirjaa suomennettu??
Life's battles don't always go to the stronger or faster man. But sooner or later the man who wins, is the man who thinks he can. -Vince Lombardi
Kuvake
elixir
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 152
Lauteille: Syyskuu 2005

Juokseminen

#4

Viesti elixir »

Mitä luultavimmin ei ole. En ihmettele sinänsä vaikka jossain vaiheessa suomennettaisiinkin - sen verran suurta suosiota tuo tuntuu nauttivan.
Sampo Toiva
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 250
Lauteille: Helmikuu 2005

Juokseminen

#5

Viesti Sampo Toiva »

Leij0na kirjoitti: Onko kirjaa suomennettu??
Löytyy nimellä Syntynyt juoksemaan. Julkaistu kait tässä kuussa.

http://www.docendo.fi/?p=showproduct&pr ... -0-36586-6" onclick="window.open(this.href);return false;
Kuvake
Elina
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 21
Viestit: 16300
Lauteille: Joulukuu 2004

Juokseminen

#6

Viesti Elina »

Vastasin, että juoksen joskus. Mulla on juoksukausia, jolloin juoksen 3-4 kertaakin viikossa. Nyt on meneillään juoksuton kausi, mutta satunnaisesti käyn heittämässä sen 6-13 km, vähän riippuen siitä, miten päästä viiraa :p Pisimmät lenkit on olleet 20 km, mutta viime syksynä kävin juoksemassa (turhan minimaalisella valmistautumisella, eli kolme lenkkiä pohjille kesän ja syksyn aikana, heh) Pirkan Hölkän eli 33 km, ja se on ollut pisin juoksemani matka evö.

Jossain vaiheessa elämää olisi kiva kipaista maratonkin, mutta se vaatisi kyllä suunnitelmallisen valmistautumisen, koska vaikka peruskunto riittäisikin ihan hyvin, niin juoksusta olisi tietysti kiva vähän nauttiakin, ja miellyttävän juoksun tekeminen vaatisi ainakin jaloilta kunnon totuttautumisjakson pitkiin juoksuihin.
Pyjamasankari
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 1878
Lauteille: Joulukuu 2008

Juokseminen

#7

Viesti Pyjamasankari »

Elina kirjoitti: Mulla on juoksukausia
Niin mullakin on juoksukausi, melkein koko ajan menen naisten perässä muna suorana. :D

Nyt valmistaudun Chiang Mai-maratonille, tavoitteena vähintään puolikas. Tuo on siis joulukuun lopulla Pohjois-Thaimaassa.

Pidän rennosta fiilistelystä. Suomalaisten järvien rannoilla, metsäpoluilla, maaseudulla, Pohjois-Thaimaan vuoriston viidakkopoluilla, oikeastaan missä vain suoritetusta kroppaa kuuntelevasta mukavasta hölkyttelystä. Mielestäni juoksun (kuten kaiken treenin!) tulee olla nautittavaa, ei mitään pakko-pullaa ja stressiä vauhdin puuttumisesta tai kilometrimääristä. Itselleni juoksu ja kävely on lähinnä sellainen nollaus, palautteleva harjoite. Hyvänolontunteen laukaiseva mielihyväkylpy, jonka aikana ajatus lentää.

Siihen on sitten usein mukava vetäistä joku pieni treeni päälle. Kuten esimerkiksi joskus kirjoittelin hyvän mielen ketjuun:
Jussi Huusko kirjoitti: Tulin poikkeemaan ekaa kertaa Suomeen pariin vuoteen. Kävin just vetäseen myöhäsen iltalenkin ja hoksasin pellolla heinäpaaleja, semmosia isoja pyöreitä ja sitten pienempiä kulmikkaita. Niitä sitten käyttelin makiwarana, varsinkin etu, sivu- ja kirvespotkuja oikein mukava jyskytellä meneen ja tietysti kyynärpäitä ja niihin pienempiin mountista lyöntejä ja polvirinnalla pyörimisiä ja lyöntejä. Puukollakin sohin aikani meneen. Toivottavasti oli sen verran pimeetä ettei naapurinisäntä nähny, ei anna mulle lettuihin munia. Aijai, raikas hapekas suomen luonto, hiljaisuus ja kotona odottamassa tuoreet kuhafileet ja uusia pottuja. Edellisen viikon jv keikan jännitykset katos. Otin vielä muutaman 10-20m vedon paalilta toiselle paikkojen avaamiseen ja tein pari kyokushinkain hengitysharjoitusta nopsaan. Huomenna vielä sama setti ja sitten tiistaina tapaamaan vanhoja veijareita, hyviä ystäviäni hiivan ääreen. Olen varannut heti pari päivää suosiolla juopootteluun.
Kuvake
Aleksi T
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 2189
Lauteille: Kesäkuu 2009

Juokseminen

#8

Viesti Aleksi T »

Itsekin pidän juoksemisesta älyttömän paljon. Joskus harjoittelin 5-6 kertaa viikossa ja juoksin puolimaratonia säännöllisesti. Paras tulos taitaa olla 1:47:xx, jota en varmaan pitkään aikaan ole parantamassa. Nykyisin tulee käytyä paljon lyhyempiä ja nopeampi lenkkejä nyrkkeilyä ajatellen.

Joka viikko on kuitenkin pakko vetää yks rauhallinen ja pitkä lenkki vaikka sitten pelkän rauhoittumisen vuoksi.
Kuvake
flammee
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 107
Viestit: 11110
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu

Juokseminen

#9

Viesti flammee »

Jussi Huusko kirjoitti: Pidän rennosta fiilistelystä. Suomalaisten järvien rannoilla, metsäpoluilla, maaseudulla, Pohjois-Thaimaan vuoriston viidakkopoluilla, oikeastaan missä vain suoritetusta kroppaa kuuntelevasta mukavasta hölkyttelystä. Mielestäni juoksun (kuten kaiken treenin!) tulee olla nautittavaa, ei mitään pakko-pullaa ja stressiä vauhdin puuttumisesta tai kilometrimääristä. Itselleni juoksu ja kävely on lähinnä sellainen nollaus, palautteleva harjoite. Hyvänolontunteen laukaiseva mielihyväkylpy, jonka aikana ajatus lentää.
Periaatteessa näin, mutta jos juoksutreenillä ei ole muuta tavoitetta kuin että käy joskus huvin vuoksi niin herkästi tapahtuu sitä että se unohtuu pitkiksi ajoiksi. Eli kun on jokin sopivan löysä tavoite, niin tulee säännöllisesti käytyä juoksemassa, ja aika harvoin tulee vastaan sellasia hetkiä jolloin lenkille lähtöä olisi mitenkään katunut, sitten kun on liikkeelle päässyt. Ja kyllä mä oikeastaan haluan kehittyä juoksemisessa, eli pyrin lisäämään juoksukilometrejä ajan myötä, kunhan nyt oppii sen paljasjalkajuoksun tekniikan ensin kunnolla. Pitkän tähtäimen tavoitteenahan mulla on kehittyä ultrajuoksijaksi. :) Mutta ei se ihan heti tapahdu ja juoksutekniikkahan siinä on se tärkein juttu, pitkällä matkalla pienikin virhe tekniikassa kertautuu ja menee paikat rikki.

[youtube][/youtube]
– Lukutaitoinen ihminen ymmärtää, että jos kaksi asiaa on samassa virkkeessä, se ei tarkoita sitä, että ne rinnastetaan keskenään.
Milla
ilmaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 9
Lauteille: Toukokuu 2010
Paikkakunta: Tampere

Juokseminen

#10

Viesti Milla »

Vastasin "joskus". Siinä 15-vuotiaana tuli juostua säännöllisesti pisimmillään sellasia 20 kilometrin lenkkejä, mutta viimeisten vuosien aikana harrastus on hiipunut. Nykyään käyn noin kerran viikossa laiskalla puolen tunnin - tunnin lenkillä, vaikka jatkuvasti on ollut tarkoituksena "alottaa juokseminen ihan oikeesti". :D (On mulla hyviäkin tekosyitä siihen etten juokse, mm. polvien vammaileminen. Ja huonompina syinä esimerkiksi helteet, teiden jäisyys ja ties mitä.)

Toi juoksukenkien huonous oli mulle aivan uusi juttu. :( Paljain jaloin juokseminen kuulostaa ihan hauskalta, mutta en tiedä uskallanko kokeilla, kun asfaltilla juoksemisessa hirvittää mahdolliset lasinsirut ja polvien hajoaminen ja metsässä juokseminen paljain jaloin taitaa myös olla aika hasardia.
juha_m
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 711
Lauteille: Toukokuu 2009
Paikkakunta: Hki

Juokseminen

#11

Viesti juha_m »

Ei ollut vaihtoehtoa "en enää", joten vastasin "joskus".

Aikoinaan juoksin paljonkin, mm. vaihtarivuotena jenkeissä kuuluin koulun maastojuoksujoukkueeseen, ja takana on kolme maratonia sekä kaksi pirkan hölkkää. Nykyisellään homma on jäänyt useammastakin syystä. Mä en osaa suhtautua juoksemiseen (tai juuri mihinkään muuhunkaan fyysiseen) pelkkänä ajanvietteenä tai hauskanpitona, vaan asioita pitäisi aina tehdä ainakin puolitosissaan ja niissä pitäisi myös kehittyä. Juoksemisessa esteenä on ajan riittämättömyys, kun muitakin harjoituksia on 5 päivää / viikko, sekä huonot jalat, mokomat kun tahtovat pahasti kipeytyä paljon juostessa. Tuohon tietty voisi auttaa paljasjalkatekniikkaan siirtyminen. Lisäksi olisi kiva olla myös jotain treeniseuraa, mutta kun en vaan tunne ketään samantasoista aktiivista juoksijaa.
Elina kirjoitti: viime syksynä kävin juoksemassa (turhan minimaalisella valmistautumisella, eli kolme lenkkiä pohjille kesän ja syksyn aikana, heh) Pirkan Hölkän eli 33 km, ja se on ollut pisin juoksemani matka evö.

Jossain vaiheessa elämää olisi kiva kipaista maratonkin, mutta se vaatisi kyllä suunnitelmallisen valmistautumisen, koska vaikka peruskunto riittäisikin ihan hyvin, niin juoksusta olisi tietysti kiva vähän nauttiakin, ja miellyttävän juoksun tekeminen vaatisi ainakin jaloilta kunnon totuttautumisjakson pitkiin juoksuihin.
No. Molemmat tehneenä väittäisin että fyysisessä vaativuudessa sinällään ei ole juuri eroa. Maratonreitit ovat yleensä maastollisesti hyvin helppoja, eli suoria ja tasaisia teitä, kun taas Pirkan Hölkän maasto on todella rankka, sitä kai voisi kuvata 30 kilometrin maastojuoksuksi. Maratonit tietysti juostaan pääsääntöisesti kovalla alustalla (=asfaltilla), ja siihen jalat tosiaan kannattaa totuttaa etukäteen (nimim. kokemusta on).
Milla kirjoitti: Paljain jaloin juokseminen kuulostaa ihan hauskalta, mutta en tiedä uskallanko kokeilla, kun asfaltilla juoksemisessa hirvittää mahdolliset lasinsirut ja polvien hajoaminen ja metsässä juokseminen paljain jaloin taitaa myös olla aika hasardia.
Jos polvet kipeytyvät / hajoavat niin askeltekniikassa lienee korjattavaa, kts. tuo flammeen linkkaama video. Jalkapohjia voi sitten suojata käyttämällä niitä fivefingerssejä tai feelmaxeja. Ehkä vastaavia on jo muitakin, en tiedä.
Potkupelkuri.
Beatrix
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 136
Lauteille: Marraskuu 2007

Juokseminen

#12

Viesti Beatrix »

Muutama vuosi sitten juoksu oli "päälaji", mutta sitten kamppailulta ja joogalta ei ole enää liiennyt aikaa. Nyt kesällä on tullut kuitenkin pitkästä aikaa käytyä n. kerta viikkoon lenkillä miehen kanssa. Oltiin juuri reissussa, ja tuli todettua useampaankin otteeseen, että olipa hyvä, että oli lenkkikamat mukana - tuli käytyä katsomassa kaupungin sellaisiakin nurkkia, jonne asti ei olisi jaksanut/viitsinyt "turistikävelyllä" läpsytellä. Muutenkin on ollut kivaa vaihteeksi katsella kesällä ulkomaisemiakin. On aiemmin tullut niin uskollisesti pysyteltyä kesätkin treenisalissa...

Se täytyy todeta, että yllättävän hyvässä juoksukunnossa kuitenkin olen pysynyt näissä vähemmän aerobisissa sisälajeissa! Ehkä juuri se peruskestävyyskunto on pysynyt hyvänä. Tuntuu, että treenit on usein ihan seisoskelua, mutta ehkäpä syke on pysytellyt sellaisella fiksulla pk-tasolla.
Milla
ilmaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 9
Lauteille: Toukokuu 2010
Paikkakunta: Tampere

Juokseminen

#13

Viesti Milla »

juha_m kirjoitti:
Milla kirjoitti: Paljain jaloin juokseminen kuulostaa ihan hauskalta, mutta en tiedä uskallanko kokeilla, kun asfaltilla juoksemisessa hirvittää mahdolliset lasinsirut ja polvien hajoaminen ja metsässä juokseminen paljain jaloin taitaa myös olla aika hasardia.
Jos polvet kipeytyvät / hajoavat niin askeltekniikassa lienee korjattavaa, kts. tuo flammeen linkkaama video. Jalkapohjia voi sitten suojata käyttämällä niitä fivefingerssejä tai feelmaxeja. Ehkä vastaavia on jo muitakin, en tiedä.
Käsittääkseni mulla on hiukan yliliikkuvat nivelet tai sitten En Vaan Osaa, koska polvet kipeytyvät juoksemisen lisäksi kaikesta muustakin säännöllisestä liikkumisesta paitsi punttisalilla käymisestä (kunhan en tee kauheasti kyykkyjä). :oops: Reisilihasten treenaaminen kuntosalilla on kyllä auttanut tähän vaivaan. En toki väitä etteikö myös juoksutekniikassa voisi olla vikaa. :D Tuo flammeen video ei valitettavasti osaa pyöriä nyt kunnolla, mutta koitan katsoa sen joku toinen kerta.

Muistelin noiden fivefingerssien ja feelmaxien olevan aivan törkeän kalliita, mutta eiväthän nuo hinnat näköjään olekaan sen kummemmat kuin perusjuoksukengilläkään. Voisi harkita tuollaisten hankkimista. Olen käyttänyt tähän asti pronaatiotuellisia juoksulenkkareita, ja niitä käyttäessä nilkat tuntuvat vemppuvan sivusuunnassa jotenkin tosi luonnottomasti, mikä ei varmaankaan yhtään auta polvivaivoihin.

Onko kellään kokemusta noiden ohutpohjaisten tossujen (FiveFingers jne.) käytöstä talvikeleillä, siis ulkona? Voisi kuvitella että -10 pakkasasteessa saattaisi noin ohuilla tossuilla kipittäessä tulla kylmä, vaikka vauhdikkaasti juoksisikin.
Kuvake
nassesetä
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 4597
Lauteille: Heinäkuu 2007

Juokseminen

#14

Viesti nassesetä »

Tossahan noita tossuja on.

http://www.brandos.fi/vibram-fivefinger ... 3godfVf6eA

Vähän on hintavia, mutta tekis silti mieli koittaa. Kotopuolessa tuli joskus paljain jaloin juostua pururadalla ja se oli kyllä kivaa. Pikitielle ei kuitenkaan huvita lähteä. Liian usein on joutunut lasisiruja kaivamaan jalkapohjista jo pelkästään pihassa kävelyn jälkeen.

Luulisin, että ainakin mun kohdalla nuo toimii talvellakin. Ääreisverenkierto kun meikällä on vähän outo. Jaloissa veri kiertää liiankin hyvin, käsissä taas liian huonosti. Talviset avantoreissut onnistuu hyvin kesälenkkareilla kovimmillakin pakkasilla eikä yhtään varpaita palele. Monesti itteasias treeneissäkin jotkut luulee, että oon kolhinu varpaitani, ku ne on aika usein ihan siniset. Käpälissä tilanne on taas päinvastainen. Ne on aina syytä pitää veden yläpuolella jos meinaan vielä saada kengät sidotuksi lähtiessäni.
My life is all that I've known
And it's all that keeps me here
My time is all that I own
So I won't let it slip away
Kuvake
flammee
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 107
Viestit: 11110
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu

Juokseminen

#15

Viesti flammee »

Milla kirjoitti: Muistelin noiden fivefingerssien ja feelmaxien olevan aivan törkeän kalliita, mutta eiväthän nuo hinnat näköjään olekaan sen kummemmat kuin perusjuoksukengilläkään. Voisi harkita tuollaisten hankkimista. Olen käyttänyt tähän asti pronaatiotuellisia juoksulenkkareita, ja niitä käyttäessä nilkat tuntuvat vemppuvan sivusuunnassa jotenkin tosi luonnottomasti, mikä ei varmaankaan yhtään auta polvivaivoihin.

Onko kellään kokemusta noiden ohutpohjaisten tossujen (FiveFingers jne.) käytöstä talvikeleillä, siis ulkona? Voisi kuvitella että -10 pakkasasteessa saattaisi noin ohuilla tossuilla kipittäessä tulla kylmä, vaikka vauhdikkaasti juoksisikin.
Joo, fivefingersit on aika sikakylmät, mutta feelmaxeilla tarkenee sangen kevyesti esim. -15 asteessa normisukat jalassa. Fivefingersin ongelma kylmällä on se kun ne varpaat on erikseen niin eipä silleen kovin hyvin tarkene. Olen myös testannut -25 asteen kelillä villasukilla ja tarkenee kans oikein hyvin. Mutta siis juosten, ei passaa pysähdellä tai pistää kävelyksi, ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Loskakelit lienee ongelmallisimpia, koska vettä nuo ei pidä. Ite olen siis käyttänyt vaan tuota feelmaxin vanhinta mallia, Lappaa. Se on hyvä ja niitä saa feelmaxin kaupasta puoleen hintaan. Ehkei ne kestä niinhyvin kuin uudemmat mallit, mutta ihan kohtuullisesti kuitenkin. Noiden 5F:ien ja feelmaxien lisäksi on sitten vielä terra planan viva barefootit, niitä löytyy täältä: http://www.idunsapple.fi/category/14/terra-plana" onclick="window.open(this.href);return false;
Osa malleista onkin sitten kohtuu kalliita.
– Lukutaitoinen ihminen ymmärtää, että jos kaksi asiaa on samassa virkkeessä, se ei tarkoita sitä, että ne rinnastetaan keskenään.
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 6 kurkkijaa