Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Jinenkan-klippejä

Japanilaiset lajit

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Mänzy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 4951
Lauteille: Maaliskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Bujinkan Budo Taijutsu, HEMA
Takalajit: Brasilialainen jujutsu, historiallinen miekkailu (italialainen tyyli)

Jinenkan-klippejä

#61

Viesti Mänzy »

Jussi Ekholm kirjoitti: Minun silmääni vain pistää aina tämä sama asia kun treenataan esim shoto vs. daito tai aseettomana daitoa vastaan, oli sitten kyse lähes mistä tahansa tyylistä. Ymmärrän kyllä että näissä vain demotaan kataa, ja ymmärrän kyllä kuinka katan esitetään yleisölle ja oma tekeminen on sitten erilaista japanilaisissa lajeissa.
Edellisten kommenttien lisäksi täytyy pitää mielessä myös se, että ainakin Bujinkanin ja Jinenkanin alla harjoitettavat taidot periytyvät sellaisilta ajoilta, jolloin käytännössä kaikilla oli jonkinlaista panssarointia yllään. Tämä sitten mahdollistaa myös hieman uhrautuvammankaltaisen toiminnan.

Ei se lyhyemmällä pitkää vastaan koskaan helppoa tule olemaan tietenkään.
Mikko Mänttäri

In the game of thrones you win, fanat ad patolg, or you die.
sinappi
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 3282
Lauteille: Tammikuu 2006
Etulaji: Taihojutsu
Takalajit: Brasilialainen jujutsu, vapaaottelu, lukkopaini, Bujinkan budo taijutsu, Hontai Yoshin-ryu jujutsu, judo, taekwondo ja muay thai.

Jinenkan-klippejä

#62

Viesti sinappi »

Jussi Ekholm kirjoitti: Totta on että tuo etäisyyden poisottaminen on lyhyen aseensa heittämisen kanssa ainoa mahdollisuus vahingoittaa vastustajaa, mutta jos ajatellaan loogisesti niin tietysti se vastassa oleva miekkamies nyt tietäisi tämän, eikö vain?
Eli kritisoit katamuotoista harjoittelua, jossa shotolla varustautunut tai aseeton tori voittaa daitolla varustautuneen uken, koska käytännössä kuvatunlainen tilanne olisi lähes mahdoton lyhyellä miekalla varustautuneen tai miekattoman kannalta? Samaan hengenvetoon kuitenkin toteat, että meneminen oman aseen käyttöetäisyydelle tai aseen heittäminen ovat ainoa vaihtoehdot - pakanemisen lisäksi tietty. Pakeneminen taas on taktiikka, jota ei kannata treeneissä harjoitella, koska sujuu ihmisapinalta luonnostaan.

Kun tuollaisiin tilanteisiin, missä voimasuhteet ovat reilusti epätasapainossa saattoi joutua, niin eikö kuitenkin ole loogista, että niitä harjoitellaan?
Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 8469
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki

Jinenkan-klippejä

#63

Viesti DeusVult »

Täysin ot, mutta ...
sinappi kirjoitti: Pakeneminen taas on taktiikka, jota ei kannata treeneissä harjoitella, koska sujuu ihmisapinalta luonnostaan.
Olen ihan varma että myös pakenemisen voisi tuotteistaa ihan omaksi lajikseen niin halutessaan. Premissinä että minkä tahansa asian osaaminen mukamas "luonnostaan" on huuhaata, onnistunu suoritus stressitilanteessa vaatii aina kurinalaista harjoittelua. Tätä tukemaan muutama väitöskirja MPKK:lta ja psykologiasta, ja joku pakenemisen puoliammattilainen advokeittaamaan hommaa DVD:llä. Sitten perustetaan seura jossa harjoitellaan pakenemista erilaisissa skenaariodrilleissä ja keinotekoisesti aikaansaaduissa stressitilanteissa. Eikä tietenkään missään salissa, vaan oikeissa paikoissa koska ei todellisuudessakaan tarvitse paeta missään tatamilla.

:)
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Kuvake
Kyynikko
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 3467
Lauteille: Marraskuu 2006
Paikkakunta: Helsinki
Takalajit: MMA, shootfighting, eurooppalainen jujutsu, Latosa escrima, Pekiti tirsia kali, judo, voimankäyttö.

Jinenkan-klippejä

#64

Viesti Kyynikko »

Ja pakenemisen juridiikkaa opetetaan myös, esim. missä tilanteessa saa juosta punaisia päin ja missä ei.

Tämä toteutetaan tyypilliseen realitylajityyliin eli kauheet mainokset sivuilla "peruskurssiin kuuluu myös pakenemisen juridiikka!!11 Ei rattijuopoille tai punaisia päin kävelleille, taustat tarkistetaan!!!111 Meillä on poliiseja harjoittelijoina, kyllä ne tuntee roistot!!!1"

Sitten yksien reenien jälkeen vapaaehtoiset jää istumaan matoille ja arvonnan hävinnyt ohjaaja tankkaa naama punaisena järkkärikursin monistenipusta hätävarjelupykälät. "Onks jollain kysyttävää? *ettekysyettekysyettekysyvittumitään...*"

:D :D :D
"Ei pidä syyttää peiliä jos nenä on vino." - Nikolai Gogol

Mukamas viisas. Mukamas keppimiäs.
sinappi
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 3282
Lauteille: Tammikuu 2006
Etulaji: Taihojutsu
Takalajit: Brasilialainen jujutsu, vapaaottelu, lukkopaini, Bujinkan budo taijutsu, Hontai Yoshin-ryu jujutsu, judo, taekwondo ja muay thai.

Jinenkan-klippejä

#65

Viesti sinappi »

Kyynikko ja DeusVult, kyllä tuolla konseptilla rahaa saisi! Edistyneet ja vähemmän edistyneet harrastajat pitäisi tietenkin jakaa eri tasoihin, joilla on kullakin komealle kalskahtava lontoon kielinen nimi. Esimerkiksi joku "escape artist level 2". Tasoja edettäisiin maksullisten tasokokeiden kautta. Oppilaan tason näkisi lenkkareiden väristä. :D

Onhan pakeneminen taktiikkana monasti hyödyllinen. Sotilasosasto tai yksittäinen taistelija, joka ei lähdet tappionsietokykyään ylittävään taisteluun säilyttää toimintakykynsä tulevissa taisteluissa.

Pakenemistahan harjoitellaan myös koryu-lajien viitekehyksessä. Koetin tuloksetta etsiä tähän youtubesta sitä Togakure ryu ninpo taijutsu- videota, jossa heitetään metsubushi vastustajan silmille ja kuperkeikkaillaan peltoon piiloon.
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Jinenkan-klippejä

#66

Viesti Jussi Ekholm »

No juu, olisinhan minä voinut vähän paremmin viestini artikuloida, mutta antakaa anteeksi kun kello oli n. 3 yöllä... Ei siinä oikein ajatus ole ihan terävimmillään. Ja eikös ole mukavaa kun joku heittää alkuun idioottimaisen viestin, niin saadaan siitä alkua jatkokeskustelulle. :)

Suurkiitokset Rojolalle kutsusta, täytyy kyllä joku kerta tarttua tuohon. On se aivan erilaista nähdä ja kuulla mitä tapahtumassa oikeasti tapahtuu, kun koittaa itse ulkopuolisena pohtia ja ymmärtää tilanteen useimmiten aivan väärin.

Myönnän että minulla on kompastuskivenä varmaankin juuri tämä kata. Vaikka sitä pikkupoikana tuli muutamia vuosia iaidoa harrastettua, en ole ikinä päässyt oikeastaan sisälle kataan, enkä todennäköisesti tule koskaan pääsemäänkään, koska kamppailu ei ole minulle se ykkösjuttu. Olen lukenut hyvää pohjustusta kataan täältä suomeksi ja parista paikasta englanniksi, mutta kun en ole tarpeeksi valaistunut kamppailun saralla täysin ymmärtääkseni käsitettä.

Eli varmaankin tämä yöllinen nillitykseni johtuu siitä etten ymmärrä kataa. Ja ehkä osittain siitä johtui myös oman iaido-innostukseni lopahtaminen, olihan siinä monia muitakin tekijöitä. Onhan miekkojen keräilyssäkin omat ihmeellisyytensä, mutta melko loogista hommaa tämä on. :) Iaidokaan ei aivan täysin auennut minulle koskaan, ehkä johtuen juuri hyvinkin vahvasta kata-painotuksesta.

Ehkä en ymmärrä tuota katan uke - tori asetelmaa ja sitä että toinen ei katassa laita vastaan ja tekee aina saman kaavan mukaan. Jos pisto menisi ohi, niin ei kai siinä muuta kun uutta liikettä/pois alta väistöä perään. Iaidossakin minulla oli usein takaraivossa, että tositilanteessa olisin jo kuollut, sillä tein tekniikat liian hitaasti kuvitteellista vastustajaani vastaan...

Itse huomasin iaidossa sen ongelman etten voinut testata tekniikkaa käytännössä, eli en tiedä olisiko tekniikka toiminut lainkaan tositilanteessa. Kata-harjoittelu eteni aina sen saman kaavan mukaan. Kyllähän sitä yksin treenaillessa tuli tehtyä vaikka mitä "omia katoja ja niihin lisävariaatioita", kun kuvittelin että vastustaja väisti/hyökkäsi erilailla kuin katassa. Tällä ei sitten ollut enää mitään tekemistä iaidon kanssa...

Eli mieleni olisi tehnyt kata-harjoittelun sijaan sparrata, ja nähdä miten tekniikat oikeasti toimisivat kun vastustaja ei olisikaan juonessa mukana vaan pistäisi kunnolla vastaan.

Tässä on vuosien varrella tullut huomattua, että ehkä HEMA:n eri muodot ovat ehkä helposti lähestyttävämpiä kuin japanilaisten lajien. En ole koskaan harrastunut eurooppalaista miekkailua, mutta jotenkin se tuntuu maanläheisemmältä lajina. :) Tässä nyt ei ole kysymys paremmuudesta, molemmissa kun on vähän eri lähestymistavat. Kunnioitan hyvinkin paljon perinteitä, saneleehan jo harrastuksenikin sitä.

Ymmärrän että nämä tilanteet esitetään tietysti sinä viimeisenä varokeinona, ja onhan se hyvä olla joku muukin suunnitelma kuin hyökätä apinan raivolla kimppuun ja koittaa repiä silmät päästä.

Eli yhteenvetona syynä alkuviestiini oli/on ymmärtämättömyyteni katan suhteen. Ja en tiennyt että näissä katoissa on haarniska mukana, haarniskan kanssa harjoitellessa tuo uhrautuvaisuus vähenee huomattavasti, ja itsekin varmaan haarniska päällä olisin luottavainen sen suojausvoimaan, ja käyttäisin sitä hyväkseni päästäkseni iholle.

Olisihan tuo pakeneminenkin ihan hauska omana lajinaan. :) Lajiharjottelua voisi tehdä ihan ympäri kaupunkia. Koittaisit eksyttää vaikka kolmea seuraajaa ruuhka-aikaan kaupungin vilinässä. Välissä painettaisiin kauppoihin sisään ja takaovista ulos. Elokuvatyylisiä takaa-ajokohtauksia ja kunnon menoa ja meininkiä.
Jussi Ekholm
Kuvake
Ikkyu
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 817
Lauteille: Huhtikuu 2008
Paikkakunta: Turku
Etulaji: Suiō-ryū iai kenpō
Sivulajit: Kendo
Takalajit: ZNKR iaido

Jinenkan-klippejä

#67

Viesti Ikkyu »

Jussi, en tarkoita tätä millään pahalla ja minusta on hienoa, että jaksat pohtia noinkin paljon asioita jotka eivät sinua varsinaisesti kiinnosta, mutta on jokseenkin huvittavaa kuinka monesti otat osaa keskuteluun tyyliin "en tiedä aiheesta juuri mitään, mutta...". Toki oman tietämättömyytensä myöntäminen on terve asenne, ja kysymällä oppii, mutta siihen nähden sinulla tuntuu kuitenkin olevan kovin paljon valmiita mielipiteitä.

Mitä kataan tulee, täytyy sanoa että a) modernin b) iaidon c) lyhytkaikainen harjoittelu ei anna juuri mitään kosketuspintaa aiheeseen klassisesta näkökulmasta, ja sen huomaa tekstistäsi. Jos joskus satuttaisiin pitkästä aikaa näkemään, voitaisiin jutella aiheesta tarkemminkin (ja vastavuoroisesti toki miekoista muutenkin kuin työkaluina).
Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 8469
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki

Jinenkan-klippejä

#68

Viesti DeusVult »

Jussi Ekholm kirjoitti: Eli mieleni olisi tehnyt kata-harjoittelun sijaan sparrata, ja nähdä miten tekniikat oikeasti toimisivat kun vastustaja ei olisikaan juonessa mukana vaan pistäisi kunnolla vastaan.
Tuossa on heti sellainen riski, että jos te kumpikin olisitte harjoitelleet samaa asiaa, niin silloinhan se sparrikaveri nimenomaan on juonessa mukana. :) Näin ollen esimerkiksi sellaiset tekniikat tai työkalut tai periaatteet jotka tyylisuunnan perustaja tai perustajat ovat huomanneet erittäin toimiviksi käytännössä, eivät enää toimikaan ollenkaan sillä sparrivastustaja tietysti osaa niitä kaikkia odottaa. En siis sano etteikö voisi tai kannattaisi sparrailla, mutta on hyvä miettiä että missä määrin sparraaminen vastaa sitä tilannetta johon kyseinen kamppailutaito on alunperin luotu, ja miten se mahdollisesti vääristää sitä kokonaiskuvaa.

Iaidossa (muso shinden ryu) taitaa kyllä olla niin ettei ne 9 vai 10 kataa jotka kyu-asteilla opitaan muodosta keskenään minkäänlaista toimivaa kamppailujärjestelmää. Enkä usko että ne 3 uutta dan-tasoilla mukaan tulevaa kataa myöskään tilannetta paljoa paikkaavat. Saa korjata jos olen väärässä, mutta tämän vuoksi veikkaan että sparrailukaan ei paljoa lisävaloa olisi sun Iaidotreeniin tuonut...
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Kuvake
AriJ
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 12708
Lauteille: Tammikuu 2005

Jinenkan-klippejä

#69

Viesti AriJ »

DeusVult kirjoitti: Iaidossa (muso shinden ryu) taitaa kyllä olla niin ettei ne 9 vai 10 kataa jotka kyu-asteilla opitaan muodosta keskenään minkäänlaista toimivaa kamppailujärjestelmää. Enkä usko että ne 3 uutta dan-tasoilla mukaan tulevaa kataa myöskään tilannetta paljoa paikkaavat. Saa korjata jos olen väärässä, mutta tämän vuoksi veikkaan että sparrailukaan ei paljoa lisävaloa olisi sun Iaidotreeniin tuonut...
Mä oon varmaan treenannut eri versiota mainitsemastasi koulukunnasta, sillä...

http://en.wikipedia.org/wiki/Musō_Shind ... Techniques" onclick="window.open(this.href);return false;

...listaa 41 soolomuotoa, ja lisäksi parimuodot :(

EDIT lukumäärä oikeammaksi
______________________
Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 8469
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki

Jinenkan-klippejä

#70

Viesti DeusVult »

Ôari kirjoitti:
DeusVult kirjoitti: Iaidossa (muso shinden ryu) taitaa kyllä olla niin ettei ne 9 vai 10 kataa jotka kyu-asteilla opitaan muodosta keskenään minkäänlaista toimivaa kamppailujärjestelmää. Enkä usko että ne 3 uutta dan-tasoilla mukaan tulevaa kataa myöskään tilannetta paljoa paikkaavat. Saa korjata jos olen väärässä, mutta tämän vuoksi veikkaan että sparrailukaan ei paljoa lisävaloa olisi sun Iaidotreeniin tuonut...
Mä oon varmaan treenannut eri versiota mainitsemastasi koulukunnasta, sillä...

http://en.wikipedia.org/wiki/Musō_Shind ... Techniques" onclick="window.open(this.href);return false;

...listaa 41 soolomuotoa, ja lisäksi parimuodot :(

EDIT lukumäärä oikeammaksi
No kappas. Ilmeisesti sitten Meido-kanissa ei silloin ollut kukaan niin korkealla tasolla, että olisi voinut tai saanut harjoitella noita kaikkia. Itse pääsin todistamaan vain noita 12 ensimmäistä (muistelin että niitä oli se 9, mutta sekin taisi mennä väärin), ja kerran näin kun joku teki yhtä tai kahta kataa jota en ollut nähnyt - vaikka siis ymmärtääkseni kaikki harrastajat kävivät peruskurssin jälkeen samoissa harjoituksissa. Muistaakseni vielä joskus oikein kysyin asiaa. Mutta muodostuuko noista siis koskaan mitään kokonaista järjestelmää? Ainakaan noissa Shoden-tason katoissa ei todellakaan ollut mitään yhdistäviä tekijöitä, poislukien se että kaikissa oli aseena miekka... :) Ehkä ne tuolla Okudenissä sitten jotenkin nivoutuu yhteen...?
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Jinenkan-klippejä

#71

Viesti Jussi Ekholm »

Mutta mielipiteethän muuttuvat aina tiedon karttuessa. ;)

En minä pahaa tykkää vaikka joku kanssani olisi eri mieltä, ja hyvin todennäköisesti näin kamppailun saralla se olen minä joka on väärässä, mutta siinä ajatustenvaihdossa saa parhaiten opittua. Vaikka minä katsoisin jotain kataa vuoden verran ilman että kukaan avaisi sitä minulle, en varmaankaan tulisi hullua hurskaammaksi. Miettisin vain miksi ihmeessä noin tehdään...

Onhan nämä minun kamppailupuolen höpötykseni useimmiten aikamoista tuubaa, mutta tuleepahan sentään jotain keskustelua. Täytyy aina väliin ninjailla ulos tuolta asehuoneesta, että säilyy jonkun sortin aktivisuus itsellä tälläkin foorumilla.

Kyllähän sitä kaikissa meissä varmaan asuu se pikkulapsi, ja väliin on kiva leikkiä kun saa miekan käteen. Ja sillä sitä väliin tulee kaikkea hullua kokeiltua. Ja tuo pikkulapsi haluaisi joskus sparrata hieman, onhan sitä SCA:t ym. missä siitä puolesta ei ole pulaa. Ja ehkä sitäkin voisi joskus kokeilla.

Lisäksi väliin tuntuu että kamppailulajien historiat ovat näin niihin perehtymättömälle väliin aika viidakkoa.

Esim. Bujinkanilla ja Jinenkanilla on kai noin 900 vuoden historiaa tekniikoissa. Joten sinne voidaan kyllä mahduttaa aika monenlaista temppua sisään. (älkää harrastajat loukkaantuko kirjoitusasusta, tarkoitukseni on vain se, että kun lajilla taitaa olla yksi pisimmistä historioista, niin sinne on varmasti vuosien varrella tullut tekniikka jos toinenkin).

MJER ja MSR kai polveutuvat samasta esimuodosta n.1600-luvun taitteessa, eli aikana jolloin sodittiin ja paljon. Koska ne sitten alkoivat näyttää nykymuodoilta ei minulla ole hajuakaan. Jotkut lähteet kai sanovat että n. 1900-luvun taitteessa?

Koryu-miekkatyyleissä on vähäisen näkemäni mukaan aivan eri meiniki, ne ovat todellakin minun makuuni, mutta ne ovat ymmärrettävän suljettuja ulkopuolisilta. Jopa näin kamppailua harrastamattoman silmään koryu-katasta jotenkin huokuu sellainen "oikea tekeminen", ehkä se sitten on myös riippuvainen siitä mitä on nähnyt ja kenen tekemänä. Mutta minä pidän.

No juu piti tämä jo aikaisemmin lähettää, mutta sitten innostuin lukemaan blogiasi. Muistelin lukeneeni aiemminkin sieltä koryu/sparraus juttua ja muuta, ja olihan se taas mielenkiintoista lukea. Ja täytyy sanoa että vaikka ajatukseni esille tuonti täällä saattaa kamppailupuolella olla mitä on, niin olen kyllä suuresta osasta samaa mieltä. :) Olit osannut kyllä kirjoittaa asioita selkeästi ymmärrettävään muotoon.

Nopeatempoinen kata on varmasti hyvin lähellä sparria. Ja allekirjoitan myös sen, että todellista tappamista ei oikeastaan voi simuloida.

Ymmärrän myös sen että sparraaminen itsessään on varmasti melko merkityksetöntä koryu-puolella kamppailullisessa mielessä, eipä sitä taida koskaan nykypäivänä tulla eteen tilannetta jossa joutuisi miekalla/miekkaa vastaan taistelemaan. Ja kun koryu:n päätarkoituksena on kai ymmärtääkseni siirtää oppia sukupolvelta toiselle mahdollisimman muuttumattomana, niin tajuan kyllä mitä huonoja puolia sparrauksessa saattaisi olla.

Vähän vastaavaa voisi olla se ettei käytä historiallisesti arvokasta miekkaa tameshigiriin, koska mahdollisesti saattaa vaurioittaa miekkaa (vrt. sparrauksessa oppii tapoja jotka huonontavat omaa tekniikkaa tyylisuunnan harjoittelussa). Onhan tämä taas melkoinen vertaus... :)

Ja onhan se tosiaan vähän hassua hillua kamppailupalstalla kun en ole kovin kamppailuhenkinen, mutta eipä niitä foorumeita Suomessa ole kovin montaa missä edes sivutaan miekkoja. Ja kyllä täällä väliin tulee melkoisia ahaa-elämyksiä ketjuja lukiessa. ;)
Jussi Ekholm
Kuvake
Rojola
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 2758
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Mullet City

Jinenkan-klippejä

#72

Viesti Rojola »

Jussi Ekholm kirjoitti: Suurkiitokset Rojolalle kutsusta, täytyy kyllä joku kerta tarttua tuohon. On se aivan erilaista nähdä ja kuulla mitä tapahtumassa oikeasti tapahtuu, kun koittaa itse ulkopuolisena pohtia ja ymmärtää tilanteen useimmiten aivan väärin.
Ymmärsit varmaan jotain väärin, sillä tarkoitus ei ole näyttää tai selittää sinulle, vaan antaa astalo käteen ja käskeä lyömään ääntä kohti. Ei se näyttämällä ja selittämällä miksikään muutu, harjoittelu pitää kokea, molemmista perspektiiveistä.

Tuosta pitkästä viestistäsi minulle heräsi ensimmäisenä kysymys; mitä tarjoaisit tilalle? Millä tavalla tuonkaltaista tilannetta pitäisi mielestästäsi harjoitella?

Omaa pohdintaa seuraavasti. Katassa luodaan kuviteltu tilanne, jota halutaan tutkia. Tässä tapauksessa se on pitkä ase vs. lyhyt ase ja tavoitteena olisi, että lyhyen aseen omaava pääsisi jollain tavalla niskan päälle. Erilaisia, yksityiskohtaisia temppuja tähän lienee useampia, mutta pääasiassa uskoisin niiden liittyvän lyhyemmän aseen puolelta väistämiseen, sisäänmenoon ja hyökkäämiseen. Mielummin vielä niin, että näitä kaikkia tehtäisiin yhtä aikaa limittäin.

Kun jonkinlainen perusmuoto on kasassa, voidaan alkaa tutkimaan nyansseja tai muuttaa muotoa hieman, kuten DeusVult jo mainitsikin. Entä jos viilto tuleekin eri tavalla ja eri suunnasta? Kaikkia mahdollisia suuntia ja tapoja ei voitane harjoitella, mutta vastatoiminta kiteytynee näiden kolmen edellämainitun (väistö, sisäänmeno, hyökkääminen) seikan ympärille, joten jonkinlaisia yleisiä periaatteita voitanee löytää.

Menemällä nyansseihin, voinemme alkaa pohtimaan minkälainen olisi optimaalinen etäisyys lyhyemmän astalon haltijalle. Löytyisikö jotain erityisiä temppuloita, miten tämä etäisyys saataisiin aikaiseksi? Voimmeko jollain tavalla luoda vastustajlle ajatuksen "helposta saalista", mutta samalla saaden tästä jollain tavalla itsellemme etua? Minkälaisella kehonkäytöllä saamme muunnettua itsemme nopeasti ja huomaamattomasti isosta ja helposta maalista pienemmäksi ja hankalammaksi maaliksi? Miten painonsiirrolla saamme itsemme näyttämään olevamme lähempänä mitä olemmekaan? Näihin yksityiskohtiin voidaan pureutua todella syvälle, mutta edelleen kyse on lopultakin siitä, että väistetään jollain tavalla toisen pitkä ase, otetaan etäisyys kiinni, ja tuikataan oma ase sisään.

Se että jossain videolla joku tekee muodon jollain tavalla on aika lailla yksi lysti. Nuo kun yleensä ovat niitä perusmuotoja, jotka eivät ole vastauksia vaan kysymyksiä. Asioiden tutkiminen jää jokaisen itsensä harteille. Tämän takia allekirjoittanutta huvittaa somasti, kun joku tulee kertomaan "ei toi toimis...". Jaa niin mikä siis?
Janne Paavilainen

Master of illusion is a student of reality.

Harjoitteletteko te siellä Bujinkanissa oikein tuelta tätä asioiden ja sanomisten vääristelyä ja asiayhteyksien muuten vain sekoittelua?
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Jinenkan-klippejä

#73

Viesti Jussi Ekholm »

No juu pahoitteluni, tämä kamppailupuolen ymmärrys on minulla vähän lapsenkengissä. :) Eikä minun tekstejäni kamppailua koskien kannata ottaa kovin vakavasti.

Ei kai minun olemattomalla kokemuksella tuohon voi tarjota todellakaan mitään. Olettaen että nämä tekniikat ovat 150+ vuotta vanhoja, niin näitä ovat hioneet varmasti tositilanteista tietotaitoa hyödyntäen sellaiset henkilöt, joilla on todellista taitoa.

Tälläiset netissä huutelijat kuin minä ovat täysin merkityksettömiä tässä yhtälössä.

Tuo kata on vain minulle mystinen käsite niinkuin jo varmaan kyllästymiseen asti on käynyt ilmi. Ja siitä taitaa johtua minun ymmärrysongelmani. Niinkuin Arttu tuossa hyvin totesi, niin minulla ei ole oikeastaan mitään kosketuspintaa tähän, ja sanomattakin on selvää, että se loistaa viesteistäni.

Mutta noissa Adam Mitchellin videoiden keihäosioissa on erinomaista tekemistä, juuri sellaista mitä minun silmääni kuuluukin olla. Sieltä tulee pisto, se jää lyhyeksi, seuraa heti uusi pisto. Tälläinen painostus pidemmällä aseella on erinomaista, en tiedä onko tämä sparria vai kataa, vai onko niillä edes loppupeleissä eroa? :)

Juuri tälläistä tekemistä tarkoitan, sillä se tekee vastapuolen olosta todella tukalaa. Eli uke? (hyökkääjä) ei pistä vain yhtä kertaa ja jähmety vaan sieltä tulee pisto, pisto, pisto. Tai jos näkee epäonnistuvansa, ei syöksy omaan tuhoonsa vaan ottaa takapakkia. :) Mutta tämä ei sitten taas varmaankaan ole se katan idea?

Shoton mitta on tietenkin yksi suuri rajoittava tekijä vahingoittamisetäisyyden kannalta. Pitkä wakizashi on lähes daito, joten tässä ei ero ole niin suuri, mutta tanton mittaisessa on jo melkoinen kokoero. Minulla ei ole epäilystäkään etteikö osaava kaveri saisi minua tuosta vain tantollakin hengiltä, mutta se 60+cm terävää terästä vaikka pelkästään suoraan edessä, ei tee siitä etäisyyden sulkemisesta helppoa. Varsinkaan jos oletetaan että vastustajat ovat suurinpiirtein samantasoiset.

Näin keräilijän näkökulmasta voisin arvella ideaalin etäisyyden pitkän tanton mittaisen shoton käyttäjälle olevan suunnilleen vastustajan miekan ns. koshissa. Vastustajan vahingoittamisen kannalta näen tämän miekan osan vähäisimpänä, kun taas monouchi on se vaarallisin kissakin ohella. Ja miekan teroitustyyli saattaa vielä vaikuttaa lisänä tämän osan toimivuuteen. Testailin tässä juuri paria miekkaa, ja hieman erilaisesta teroituksesta riippuen jälki on erilaista, mutten haluaisi olla vastaanottavana osapuolena kun tätä miekan osaa painetaan minua vasten lähikähinöissä. Paremmalla painaminen vastasi huonoa kokkiveistä, huonompi jäi jonkin verran. Hyvä/tai kai tämä on vain keskitason kokkiveitsi oli tietenkin omaa luokkaansa tälläisessä painamisleikkauksessa.

Mitä tuossa edellisessä viestissäkin totesin niin lajissa harjoitellaan varmasti parhaiten kun harjoitellaan lajin oppien mukaan.

Tässä nyt vähän samaa asiaa, mitä yritin tuossa japanilaisten miekkojen osalta selittää, osaavan henkilön selittämänä.
[youtube][/youtube]

Eli koshi ja ricasso ovat se kohta missä on vähiten tehoa miekan lyönnissä. Mutta silläkin osalla saa kyllä vahinkoa aikaan. Ei tietenkään samassa määrin kuin optimaalisella osalla. Länsimaisissa miekoissa on myös hieman eri tyylinen teroitus kuin japanilaisissa, mikä osaltaan saattaa vaikuttaa tämän osan tehokkuuteen.

Sama idea on suurimmalta osin noissa Bujinkan ja Jinenkan videoissa, eli en minä itse tekemistä niissä oikeastaan kritisoi. Eiköhän tässä kaikki olla aikalailla samoilla linjoilla, ainakin minä ymmärrän hyvin tämän teidän näkökulmanne. Ja sitä samaahan se on suunnilleen mitä minäkin yritän jotenkin pukea sanoiksi. Hyvin harvoin minä liikun mustavalkoisella alueella, mielestäni yritän luimia lähes aina harmaalla, vaikka joskus se saattaakin ulospäin näyttää ääripäässä olemiselta. Eli tarkoitukseni ei ollut missään vaiheessa yksin Jinenkania/Bujinkania koskeva, vaan tätä tekniikkaa yleensä.

Tämä koko hölmö ensimmäinen kommentti nyt vain oikeastaan johtui minun katan ymmärtämättömyydestä. :) Eli minä menin kommentoimaan perusmuotoa luullessani sitä vastaukseksi, ja olinpahan valinnut vielä huonot sananvalinnat, ja olenpahan usein japanilaisten lajien kohdalla ajatellut samoin. Joskus olisi hyväksi olla suukapula peittämässä omaa tyhmyyttä... ;) Eli fiksumpaa olisi ollut pitää suu supussa, mutta eipä sitten olisi tullut lainkaan keskustelua aiheesta.

Väliin minulla tuntuu olevan joku mielipide kamppailullisessa mielessä, mutta se on hyvin pitkälle miekkojen/aseiden muokkaama, minulla on ehkä väliin liikaakin kunnioitusta aseita kohtaan, ja saatan ehkä luulla hieman liikaa niiden vahingoittamiskyvystä haarniskoimatonta ihmistä vastaan. Ihminen kun on kyllä väliin sitkeä olento kun sille päälle sattuu. Olen aina valmis myöntämään väärässä olemisen ja vaihtamaan parempaan mielipiteeseen.

Toivottavasti tänä yönä sain edes vähän paremmin ajatukseni kirjoitettua ymmärrettävään muotoon.
Jussi Ekholm
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 36 kurkkijaa