Oma "el classico", mukana valillisesti myos toinen potkulainen,
tilanne muutaman vuoden takaa:
Huomattavan humalainen, selvasti tokaa tai kolmatta paivaa tenuttava kaveri
ilmaantui jotenkin samaan poytaan. Pyysin kohteliaasti jatkamaan matkaa
kun on tassa vahan jutut kesken.
"V-tut ma mihinkaan lahe, ma istun tassa."
"Mene nyt kuitenkin, sua ei kukaan tahan pyytanyt enka jaksais kinata."
Sitten se helmi:
"pida sina turpas kiinni, ma olen jumalllauta taistelulentaja." EI SAAT----NA.
Tama kommentti yllatti mut sen verran housut kintuissa et multa paasi sellanen
tyttomainen TIRSK.
"Ai etta ihan taistelulentaja, semmonen kun siina lentavien tikarien talossa?"
Heppu suuttuu ja lataa lisaa...
"Me voidaan lahtee tohon ulkopuolelle koittamaan mut ma varotan et ma
treenaan krav magaa. Sa saat pahasti turpaasi."
TIRSK. Oli oikeasti todella vaikea pitaa jonkinlainen pokka.
"No jos sa kerran olet taistelulentaja ja treenaat krav magaa niin
varmaan Mjolnir (tilalle oikea nimi) on tuttu?"
"On. On opettanut mua."
Tahan kohtaan semmonen mahdollisimman rivakka oman naaman vaihto hymyilevasta
taysin jaatavaksi.
"Hyva. Katsos taistelulentaja, ma olen ollut Mjolnirin kanssa samalla ohjaajakurssilla tossa joku aika takaperin.
Taisin opettaa kiertopotkua ohjaajaryhmalle ja Mjolnir totesi et kyllapa oli hyvin kiteytetty kiertopotku." (ainoa kerta kun koskaan olen kayttanyt ns. Ma tunnen Kuunon-korttia, mut
tilanne oli niin houkutteleva...)
"Aijaa."
"Etta jos palataan ihan tohon mun ekaan argumenttiin, jatkapa matkaa
kun en halua kinata."
"okei."
