Kerran melko humalassa uskoin vakaasati olevani turun rautatieasemalla vaikka fyysisessä ulottuvuudessa olimme tampereen bussiasemalla 8-)Opt. kirjoitti: nyt ollaan mansessa nääs
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Epämääräisten huudahduksien ketju
Valvoja: Valvoja
Epämääräisten huudahduksien ketju
- Vanhakankea
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 9
- Viestit: 3401
- Lauteille: Helmikuu 2010
Re: Epämääräisten huudahduksien ketju
Siis oikeesti! 15 miltsin kuprusta saa muikkarin.
* Entinen idealisti - nykyinen nihilisti
** Suoraan huipulle pääsee vain oikotietä
** Suoraan huipulle pääsee vain oikotietä
- Disturbed
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 10
- Viestit: 753
- Lauteille: Lokakuu 2011
- Paikkakunta: Europa
Epämääräisten huudahduksien ketju
Syvällisiä mietin, miten tuon papupurkin oikeaoppisesti aukaisisin, faber new champ faber. saselfasq.
There is no peace, no release, no cure for this disease
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 1725
- Lauteille: Elokuu 2011
Re: Epämääräisten huudahduksien ketju
Joo tämä oli kyllä törkeää. Herättää ajattelemaan, että mitä ihmettä Ihalainen siellä tekee? Ei seurauksia, ei toimintatapojen muutoksia, ei organisaatiomuutoksia - "kyllä valtiolla on rahaa asenne" jatkuu.Vanhakankea kirjoitti: Siis oikeesti! 15 miltsin kuprusta saa muikkarin.
- Disturbed
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 10
- Viestit: 753
- Lauteille: Lokakuu 2011
- Paikkakunta: Europa
Epämääräisten huudahduksien ketju
Olen pimeässä hallissa, tekno pauhaa, hiki valuu otsaa pitkin ja itken sikiöasennossa. Vieressäni on vanhan mummon kuolemalle haiseva ruumis pesemässä nyrkkipyykillä hevosen käyttämää villapaitaa.
Ja minunko tulisi olla onnellinen?
Karman laki kai se määrää kuitenkin, siksi kärsimme päivittäin ja epätoivo iskeytyy ytimiin lähes pakokauhumaisesti. Ne teot mitä on tehnyt, ne mietityttää, ne pitää valveilla
Kalastamaanhan minä päädyin. Siitä on vuosia aikaa. Leikkasin vasemman käteni irti ja laitoin syötiksi. Ei kelvannut kaloille. Tämän jälkeen vaivuin psykoosiin josta en muista yhtään mitään. Kerron silti mitä tapahtui: Polvillani rukoilin kaloja hyväksymään minut yhteiskuntaansa. Halusin kuulua johonkin, tänne maanpäälliseen maailmaan kun en kuulu. Halusin pois. Lopuksi aiheutin tarpeeksi hälinää jatkuvalla vollotuksellani ja paikalle tuli paikallinen Suuri Johtaja, King Hellfish III. Tämä tuijotti minua tiukasti. Hänen apulaisensa rupesi kiertämään ympyrää ympärilläni, kuiskutellen korvaani asioita joita en enää muista tai jaksa keksiä.
Sanoi hän myös että jos haluan liittyä heidän yhteiskuntaansa, minun pitää todistaa että olen tarpeeksi vahva päihittämällä itse King Hellfish III. Hyväksyin. Aseeksi minulle tarjottiin kulunutta miekkaa, hevosen kaviota sekä puunuijaa. Valitsin kuulapyssyn, jonka oletin pelottavan heitä. Olin väärässä. Semiazas minua johtakoon tästä lähtien.
Tämä oli 6 vuotta sitten.
Nykyään olen entistä onnettomampi
Itse kai kuopan kaivoin liian syväksi, kadun jokaikinen hetki ja maksan velkaani jatkuvasti, sillä se ei lähde pois, edes hetkeksi
Herra Luke. Hän minua neuvoi oikealle tielle. Valitsin väärän. Eli vasemman.
"Oikeus on tapahtunut. Valittamisoikeutta ei ole!" sanoi Herra Luke kun pudotti minut ansaitsemallani oikean käden takasuoralla. Ymmärsin hänen sanojensa todellisen tarkoituksen vasta myöhemmin.
Anteeksi kaikesta. Oikeasti.
Kun lähden, jätän avaimet ja kirjeen pöydälle
Ja minunko tulisi olla onnellinen?
Karman laki kai se määrää kuitenkin, siksi kärsimme päivittäin ja epätoivo iskeytyy ytimiin lähes pakokauhumaisesti. Ne teot mitä on tehnyt, ne mietityttää, ne pitää valveilla
Kalastamaanhan minä päädyin. Siitä on vuosia aikaa. Leikkasin vasemman käteni irti ja laitoin syötiksi. Ei kelvannut kaloille. Tämän jälkeen vaivuin psykoosiin josta en muista yhtään mitään. Kerron silti mitä tapahtui: Polvillani rukoilin kaloja hyväksymään minut yhteiskuntaansa. Halusin kuulua johonkin, tänne maanpäälliseen maailmaan kun en kuulu. Halusin pois. Lopuksi aiheutin tarpeeksi hälinää jatkuvalla vollotuksellani ja paikalle tuli paikallinen Suuri Johtaja, King Hellfish III. Tämä tuijotti minua tiukasti. Hänen apulaisensa rupesi kiertämään ympyrää ympärilläni, kuiskutellen korvaani asioita joita en enää muista tai jaksa keksiä.
Sanoi hän myös että jos haluan liittyä heidän yhteiskuntaansa, minun pitää todistaa että olen tarpeeksi vahva päihittämällä itse King Hellfish III. Hyväksyin. Aseeksi minulle tarjottiin kulunutta miekkaa, hevosen kaviota sekä puunuijaa. Valitsin kuulapyssyn, jonka oletin pelottavan heitä. Olin väärässä. Semiazas minua johtakoon tästä lähtien.
Tämä oli 6 vuotta sitten.
Nykyään olen entistä onnettomampi
Itse kai kuopan kaivoin liian syväksi, kadun jokaikinen hetki ja maksan velkaani jatkuvasti, sillä se ei lähde pois, edes hetkeksi
Herra Luke. Hän minua neuvoi oikealle tielle. Valitsin väärän. Eli vasemman.
"Oikeus on tapahtunut. Valittamisoikeutta ei ole!" sanoi Herra Luke kun pudotti minut ansaitsemallani oikean käden takasuoralla. Ymmärsin hänen sanojensa todellisen tarkoituksen vasta myöhemmin.
Anteeksi kaikesta. Oikeasti.
Kun lähden, jätän avaimet ja kirjeen pöydälle
There is no peace, no release, no cure for this disease
- taikuri
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 10
- Viestit: 2719
- Lauteille: Kesäkuu 2008
- Paikkakunta: Mazatlan, Sinaloa, Mx
Epämääräisten huudahduksien ketju
Karhuvuoressa... (ne jotka tuntevat Kotkaa niin tietävät alueen).
"Kyllä oli touhua!!
Heräsin siis krapulassa jostaan uitun haltijan tai muun tontuntieltä kipakkapakaraisen YH:n luota. Tai siis sen piti olla YH mutta niin vaan ulko-ovi rapsahteli aamuyhdeksältä ja eukko ryntäsi pukemaan päälleen sen mitä kipeiltä paikoiltaan kykeni. "Voi arse", ajattelin. "Joutuuko tässä vielä
jonkun työttömän sekakäyttäjäpummin hakkaamaan ennen kotiinlähtöä??" Vedin nopeasti housut jalkaan ja jätin Bossin kauluspaidan napit auki jotta leveä rintani säikäyttäisi aviomiehen takaisin koloonsa. Ihme kyllä mitään kummallista meteliä ei tullut vaan kuulin muijan alkavan kahvinkeittoon!!
No, minä en kyllä jäisi mitään gevalian sontaa juomaan, nopea silmäily ympärille, panssarikaulaketju ja rannekorut taskuun ettei työttömät saa mitään ryöstöajatuksia ja ulko-ovelle!! Samassa keittiöstä kuului epäilyttävän huonolla suomenkielellä; "ottaako valkosipula pitsaan"?? Mitä helevettiä!!? Olinko jossakin kebabravintolan takahuoneessa?? Niitähän on täällä rahvaan asuinalueella joka perzkeleen talossa! Ei sentään, keittiössä istui taukoa pitämässä KOLME karvaselkää joista kaksi hiveli omistajan elkein yöllisen naaraani rintoja!! Nyt äkkiä ulos täältä lipeäkylpyyn!!! Ilmeisesti olin
onnistunut pokaamaan turkkilaisten taukoviihdyttäjän voi tippurin kuppa soikoon! Juoksin ulos ja etsin hissiä mutta eihän näissä neuvostotyylin parakeissa sellaista ollut!! Alakerroksessa ei myöskään ollut pikkoloa joten jouduin avaamaan communicaattorini taksin tilaamista varten! Avatessani muistin
yöllä uittaneeni sitä YH:ssa joten eihän se tietenkään toiminut! Nyt olin kusessa, keskellä Ghettoa kalliissa vaatteissa ilman käsiaseita ja ilman mahdollisuutta kutsua apua. Tiesin kokemuksesta ettei poliisikaan liiku näissä kaupunginosissa milellään joten pelko hiipi takaraivoon reservinupseerikoulutuksesta huolimatta.
Pihalla hiekkalaatikolla touhusi vihamielisen näköinen heimo tummahipiäisiä lapsisotilaita joita selvästi kiinnosti valkoinen suojaton veronmaksaja. Päätin välittää vähät käsintehdyistä mokkakengistäni ja juoksin suoraan ohi hiekkalaatikon tietäen etten koskaan pärjäisi tasankoja juoksemaan luoduille afrikkalisille aina metsään saakka. Rämmin mäyräkoiralaatikoiden ja liimaputkien roskaamaa metsikköä niin kauas kun jaksoin ja maastouduin avoviemäriojaan joita kuvittelin olleen lähinnä keskiajalla. Oli tuumaustauon paikka.
Vietin pitkän päivän ja illan ojassa. Itkin hieman kun heimon jäljittäjät kulkivat aivan vierestäni mutta menin sukelluksiin ja hengitin seteleistä käärityn rullan läpi toivoen niiden pitävän vettä muutaman minuutin. Onneksi viisisatasia oli sen verran paksulti että kikka toimi ja pelastuin. Hetkeksi. Täältä oli vielä päästävä pois. Odotin yötä ja yritin viittilöidä poliisihelikopterille joka todennäköisesti etsi minua muttei uskaltanut laskeutua tarpeeksi alas karhuvuorelaisten modattujen RPG ilmatorjuntaohjusten pelossa. Täältä olisi päästävä itse pois, kukaan ei voinut auttaa. Uin poisto-ojaa pitkin palavien autojen valossa räskiin väistellen huumeruiskuja. Kilometrin päässä uskaltauduin nousemaan ylös ja mietin nopeinta tietä turvaan aittikseen. Kuntopolku oli yöaikaan poissuljettu vaihtoehto, siellä narkkarit ajelee varastetuilla autoillaan. Oli toivottava että ruonalassa saisi lahjottua jonkun puolirehellisen paikallisen kuljettamaan minut karhuvuoren läpi takaisin
sivistykseen. Onnekseni näin KATUVALOJA edessäni ja tiesin etten voinut olla kaukana. Nousin tielle ja toivoin pelastusta. Rukouksiini vastattiin ja poliisin PASI ajoneuvo kaartoi mutkan takaa!! Ihanaa, heittäydyin polvilleni tielle nostaen kädet ilmaan. PASI pysähtyi välitömästi ja valonheittäjät suuntautuivat minuun. Karhuryhmä sukelsi ajoneuvosta ja lähestyi varovasti. Tajusin että ojassa uiminen oli värjännyt naamani ja vaikutin työttömältä!! Nehän voi ampua minut!! Huusin heti latinaksi korkeakouluni tervehdyksen ja poliisit epäröivät. Huusin perään vuosituloni ja ruotsinkielisen sukunimeni jolloin aseet laskivat ja rohkein viranomainen nosti hiukan kypäräänsä kilven takana. "Oletko sinä kunnossa" hän huusi. Ystävällisyys ja tilanteen raukeaminen sai minut murtumaan täysin. Itkin kuin pikkutyttö ja nyyhkytin että en tosiaan ole. Olin vankina terroristijärjestön bordellissa josta sain vaivoin taisteltua itseni ulos, sain soperrettua kyynelten välistä. He veivät minut KOKS:iin tarkastettavaksi jossa sain antibiootit varmuudeksi kaikkeen
mahdolliseen ja määräyksen uusiin kokeisiin puolen vuoden kuluttua! Bossin paidan, mokkakengät ja rahakäärön jouduin polttamaan hajun vuoksi joka oli tietysti pieni hinta hengen säilymisestä. Kotona laskin poreammeeseeni veden sekaan etikkaa, muurahaishappoa spriitä desinfioimaan hyväksikäytön tahrat pois kropastani. Sieluni jäi silti tahratuksi.
Sain puolentoista vuoden sairasloman jonka aion viettää visusti akselilla Marlon-prisma-oma koti. Italiasta tuotettu marmoritakka lämmittää ulkoa ja lasillinen Laphroaig Quarter Caskia sisältä. "
Juu... Ei muuta.
"Kyllä oli touhua!!
Heräsin siis krapulassa jostaan uitun haltijan tai muun tontuntieltä kipakkapakaraisen YH:n luota. Tai siis sen piti olla YH mutta niin vaan ulko-ovi rapsahteli aamuyhdeksältä ja eukko ryntäsi pukemaan päälleen sen mitä kipeiltä paikoiltaan kykeni. "Voi arse", ajattelin. "Joutuuko tässä vielä
jonkun työttömän sekakäyttäjäpummin hakkaamaan ennen kotiinlähtöä??" Vedin nopeasti housut jalkaan ja jätin Bossin kauluspaidan napit auki jotta leveä rintani säikäyttäisi aviomiehen takaisin koloonsa. Ihme kyllä mitään kummallista meteliä ei tullut vaan kuulin muijan alkavan kahvinkeittoon!!
No, minä en kyllä jäisi mitään gevalian sontaa juomaan, nopea silmäily ympärille, panssarikaulaketju ja rannekorut taskuun ettei työttömät saa mitään ryöstöajatuksia ja ulko-ovelle!! Samassa keittiöstä kuului epäilyttävän huonolla suomenkielellä; "ottaako valkosipula pitsaan"?? Mitä helevettiä!!? Olinko jossakin kebabravintolan takahuoneessa?? Niitähän on täällä rahvaan asuinalueella joka perzkeleen talossa! Ei sentään, keittiössä istui taukoa pitämässä KOLME karvaselkää joista kaksi hiveli omistajan elkein yöllisen naaraani rintoja!! Nyt äkkiä ulos täältä lipeäkylpyyn!!! Ilmeisesti olin
onnistunut pokaamaan turkkilaisten taukoviihdyttäjän voi tippurin kuppa soikoon! Juoksin ulos ja etsin hissiä mutta eihän näissä neuvostotyylin parakeissa sellaista ollut!! Alakerroksessa ei myöskään ollut pikkoloa joten jouduin avaamaan communicaattorini taksin tilaamista varten! Avatessani muistin
yöllä uittaneeni sitä YH:ssa joten eihän se tietenkään toiminut! Nyt olin kusessa, keskellä Ghettoa kalliissa vaatteissa ilman käsiaseita ja ilman mahdollisuutta kutsua apua. Tiesin kokemuksesta ettei poliisikaan liiku näissä kaupunginosissa milellään joten pelko hiipi takaraivoon reservinupseerikoulutuksesta huolimatta.
Pihalla hiekkalaatikolla touhusi vihamielisen näköinen heimo tummahipiäisiä lapsisotilaita joita selvästi kiinnosti valkoinen suojaton veronmaksaja. Päätin välittää vähät käsintehdyistä mokkakengistäni ja juoksin suoraan ohi hiekkalaatikon tietäen etten koskaan pärjäisi tasankoja juoksemaan luoduille afrikkalisille aina metsään saakka. Rämmin mäyräkoiralaatikoiden ja liimaputkien roskaamaa metsikköä niin kauas kun jaksoin ja maastouduin avoviemäriojaan joita kuvittelin olleen lähinnä keskiajalla. Oli tuumaustauon paikka.
Vietin pitkän päivän ja illan ojassa. Itkin hieman kun heimon jäljittäjät kulkivat aivan vierestäni mutta menin sukelluksiin ja hengitin seteleistä käärityn rullan läpi toivoen niiden pitävän vettä muutaman minuutin. Onneksi viisisatasia oli sen verran paksulti että kikka toimi ja pelastuin. Hetkeksi. Täältä oli vielä päästävä pois. Odotin yötä ja yritin viittilöidä poliisihelikopterille joka todennäköisesti etsi minua muttei uskaltanut laskeutua tarpeeksi alas karhuvuorelaisten modattujen RPG ilmatorjuntaohjusten pelossa. Täältä olisi päästävä itse pois, kukaan ei voinut auttaa. Uin poisto-ojaa pitkin palavien autojen valossa räskiin väistellen huumeruiskuja. Kilometrin päässä uskaltauduin nousemaan ylös ja mietin nopeinta tietä turvaan aittikseen. Kuntopolku oli yöaikaan poissuljettu vaihtoehto, siellä narkkarit ajelee varastetuilla autoillaan. Oli toivottava että ruonalassa saisi lahjottua jonkun puolirehellisen paikallisen kuljettamaan minut karhuvuoren läpi takaisin
sivistykseen. Onnekseni näin KATUVALOJA edessäni ja tiesin etten voinut olla kaukana. Nousin tielle ja toivoin pelastusta. Rukouksiini vastattiin ja poliisin PASI ajoneuvo kaartoi mutkan takaa!! Ihanaa, heittäydyin polvilleni tielle nostaen kädet ilmaan. PASI pysähtyi välitömästi ja valonheittäjät suuntautuivat minuun. Karhuryhmä sukelsi ajoneuvosta ja lähestyi varovasti. Tajusin että ojassa uiminen oli värjännyt naamani ja vaikutin työttömältä!! Nehän voi ampua minut!! Huusin heti latinaksi korkeakouluni tervehdyksen ja poliisit epäröivät. Huusin perään vuosituloni ja ruotsinkielisen sukunimeni jolloin aseet laskivat ja rohkein viranomainen nosti hiukan kypäräänsä kilven takana. "Oletko sinä kunnossa" hän huusi. Ystävällisyys ja tilanteen raukeaminen sai minut murtumaan täysin. Itkin kuin pikkutyttö ja nyyhkytin että en tosiaan ole. Olin vankina terroristijärjestön bordellissa josta sain vaivoin taisteltua itseni ulos, sain soperrettua kyynelten välistä. He veivät minut KOKS:iin tarkastettavaksi jossa sain antibiootit varmuudeksi kaikkeen
mahdolliseen ja määräyksen uusiin kokeisiin puolen vuoden kuluttua! Bossin paidan, mokkakengät ja rahakäärön jouduin polttamaan hajun vuoksi joka oli tietysti pieni hinta hengen säilymisestä. Kotona laskin poreammeeseeni veden sekaan etikkaa, muurahaishappoa spriitä desinfioimaan hyväksikäytön tahrat pois kropastani. Sieluni jäi silti tahratuksi.
Sain puolentoista vuoden sairasloman jonka aion viettää visusti akselilla Marlon-prisma-oma koti. Italiasta tuotettu marmoritakka lämmittää ulkoa ja lasillinen Laphroaig Quarter Caskia sisältä. "
Juu... Ei muuta.
When tyranny becomes law, rebellion becomes duty.
- Vanhakankea
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 9
- Viestit: 3401
- Lauteille: Helmikuu 2010
Re: Epämääräisten huudahduksien ketju
Terminaalivaiheen masennus ja shokkihoito!
* Entinen idealisti - nykyinen nihilisti
** Suoraan huipulle pääsee vain oikotietä
** Suoraan huipulle pääsee vain oikotietä
- Disturbed
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 10
- Viestit: 753
- Lauteille: Lokakuu 2011
- Paikkakunta: Europa
Epämääräisten huudahduksien ketju
Dickweed, pahamaineinen sinappihaude, ripuliyskä, vajakkinuha vaivaa, lihakset jumissa, polvet eivät kestä, kunto on vaarallisen huono ja jumissa, eilen söin kaktusnuudeleita
There is no peace, no release, no cure for this disease
- Disturbed
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 10
- Viestit: 753
- Lauteille: Lokakuu 2011
- Paikkakunta: Europa
Epämääräisten huudahduksien ketju
Askel turhaan kävi, kiroten ja horjuen, pian järki sumenee, ei totuus anna armoa, alkoholiin en hetkeen ole koskenut
Mitä jäljelle jää?
Lohkoperunoita. Valkosipulilohkoperunoita.
Hyviä on.. Vaan jotain elämästä puuttuu
Epäilys ei enää itsellään, muihin tarttunut, mikä on arvo ihmisen? Onko elämä teatteria vai vankilaa?
Jos vain voisin ylemmäs päätäni kurkottaa ja ymmärtää, mutta manletiksi olen syntynyt, lyhyys miehuutta syö, kun unelmamiehistä puhuessaan naisetkin monesti mainitsevat että mies naista pidempi joutuu olemaan.
Vielä ei ole sarvia päässäni mutta kulman takaa näin Veljiä Vietnamin, yritin reittiä kysellä...
Myöhemmin kadulla saarnasin ja valheita korviin supattelin. Kotimatka sujui lentävällä Jeepillä
Tarina tästä päivästäni on valhetta, mutta päässäni silti pyörii kysymyksiä
Mitä jäljelle jää?
Lohkoperunoita. Valkosipulilohkoperunoita.
Hyviä on.. Vaan jotain elämästä puuttuu
Epäilys ei enää itsellään, muihin tarttunut, mikä on arvo ihmisen? Onko elämä teatteria vai vankilaa?
Jos vain voisin ylemmäs päätäni kurkottaa ja ymmärtää, mutta manletiksi olen syntynyt, lyhyys miehuutta syö, kun unelmamiehistä puhuessaan naisetkin monesti mainitsevat että mies naista pidempi joutuu olemaan.
Vielä ei ole sarvia päässäni mutta kulman takaa näin Veljiä Vietnamin, yritin reittiä kysellä...
Myöhemmin kadulla saarnasin ja valheita korviin supattelin. Kotimatka sujui lentävällä Jeepillä
Tarina tästä päivästäni on valhetta, mutta päässäni silti pyörii kysymyksiä
There is no peace, no release, no cure for this disease
- Disturbed
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 10
- Viestit: 753
- Lauteille: Lokakuu 2011
- Paikkakunta: Europa
Epämääräisten huudahduksien ketju
Henkevyyttäni koristelin serpentiineillä, tänään minä huonosti nukuin
Jos se sitä vaan ois, paha olo menisi pois, isähahmoni haudassaan kääntyi
Pian pakkaan tavarani ja pakenen
Meksiko.
Täällä heräsin siestaltani, kaktukseen olin nojannut. Ilmakin on turhan lämmin. Ay caramba! Aasillani ratsastin lähikylään tacoja syömään. Myöhemmin Yhdysvaltojen rajaa kohti ratsastin, vamos! Väsymys iski, ruumiskin oli kadonnut, kartellimiehet osuivat kohdalleni...
Jos se sitä vaan ois, paha olo menisi pois, isähahmoni haudassaan kääntyi
Pian pakkaan tavarani ja pakenen
Meksiko.
Täällä heräsin siestaltani, kaktukseen olin nojannut. Ilmakin on turhan lämmin. Ay caramba! Aasillani ratsastin lähikylään tacoja syömään. Myöhemmin Yhdysvaltojen rajaa kohti ratsastin, vamos! Väsymys iski, ruumiskin oli kadonnut, kartellimiehet osuivat kohdalleni...
There is no peace, no release, no cure for this disease
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 21
- Viestit: 20843
- Lauteille: Joulukuu 2007
Epämääräisten huudahduksien ketju
Noniin, tytöt ja poijjaat, otetaas kolminkertainen fallerii-huuto pääsiäisen kunniaksi.
FALLERII!!!
FALLERII!!!
FALLERII!!!
FALLERII!!!
FALLERII!!!
FALLERII!!!
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 1298
- Lauteille: Tammikuu 2014
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Taido, Tenshin shōden Katori shintō-ryū
- Sivulajit: Tachimura-ha Shuri-Te, 白眉, Shaolin
- Takalajit: Judo, moderni taijiquan
Epämääräisten huudahduksien ketju
Tää ketju paljastaa Lassesta kyllä aivan uusia piirteitä...
Ville-Pekka Turpeinen
"If your unsoku is good, you can never be touched." -Kozo Kitamura, taido 8. dan hanshi, Suomen taidoliiton kesäleiri 2012
"Kun olet kiillottanut tekniikkasi ja saavuttanut liikkeiden vapauden, saat luonnostaan ihmeelliset voimat." -Musashi Miyamoto, Go Rin no Sho, Tulen rulla
"If your unsoku is good, you can never be touched." -Kozo Kitamura, taido 8. dan hanshi, Suomen taidoliiton kesäleiri 2012
"Kun olet kiillottanut tekniikkasi ja saavuttanut liikkeiden vapauden, saat luonnostaan ihmeelliset voimat." -Musashi Miyamoto, Go Rin no Sho, Tulen rulla
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 44 kurkkijaa