Tinkimättömyys

[Spysnake]

Tätä ketjua lukiessa tuntuu että kaikki treenaavat lajeja joiden treenejä järjestetään ainakin 5 kertaa viikossa...

[Mika Väyrynen]

Paljon sanoja, ei mitään uutta ?... No, ihmisellä on kaksi kättä, kaksi jalkaa ja yhdet aivot. Ei siis mitään uutta siinä osoitteessa. Kai kyse on loppujen lopuksi siitä miten niitä käyttää, kombinaatiosta.

Hyv yötä Suomi. On aika levätä:-)

Mika Väyrynen

[kenttiensankari]

Tätä ketjua lukiessa tuntuu että kaikki treenaavat lajeja joiden treenejä järjestetään ainakin 5 kertaa viikossa...

Oikeastaan 6 + virallisten treeniaikojen ulkopuolella sovitut jumpat

[AriJ]

Tätä ketjua lukiessa tuntuu että kaikki treenaavat lajeja joiden treenejä järjestetään ainakin 5 kertaa viikossa...

Elä huoli, treenaaja nuori, meillä vain kahdesti viikossa.

[Hukka]

Tätä ketjua lukiessa tuntuu että kaikki treenaavat lajeja joiden treenejä järjestetään ainakin 5 kertaa viikossa...

Lajin jatkokurssille näyttää olevan merkitty 14 treeniä viikolle, tosin vain neljä noista on lajin omia treenejä, loput yhteisiä tekniikka/kunto/venyttelytreenejä.

Aiheesta, treenaaminen ja seuratoiminta ei o synonyymeja eli ylläpitävän treenin saa aikaiseksi vaikka sängynpohjalla, anorektikoilta olen lukenut hyviä vinkkejä.
Kylläse juttu on niin, että jollei treenaa joka päivä niin ei treenaa.

Näinhän tää on ja melkolailla tuohon pyrinkin. Nyt on kuitenkin niin että varsinkin tässä vaiheessa treeniuraa, tuntuu siltä että lajin järjestettyjä treenejä tarvitsisi melkolailla että pääsisi kunnolla alkuun. Siksipä haikailen ajoittain sitä että olisi mukavaa päästä useammin treeneihin.

Joka tapauksessa, kuten täällä on jo monta kertaa mainittu, muut prioriteetit ajavat treeneihin lähtemisen edelle. Koetan sitten edes jotain tehdä kotona. Näin erityisesti koska kotona on yksi hyvin pieni lapsi, joka kaipaa seuraa vielä paljon. Ehkä myöhemmin sitten ehtii juosta järjestetyissä treeneissäkin enemmän, mene ja tiedä.

[flammee]

Toisaalta kysehän voi olla siitä, ettei kiinnosta treenata puolivaloilla pari kertaa viikossa, kun ei sillä oikein kehity. Varsinkin jos joskus on treenannut kovempaa, voi tällainen tuntua todella turhauttavalta.

No niinpäs, mullakin aina välillä tulee mieleen ajatus kakkoslajista, mutta enhän mä sinne ehtisi kuin korkeintaan kerran tai pari kertaa viikossa. Sehän siinä nyppii kun tietää että vois treenata enemmänkin ja kehittyäkin vähän mutta ei oikein pysty, se ois sitten muualta pois.

[Jussi Häkkinen]

enhän mä sinne ehtisi kuin korkeintaan kerran tai pari kertaa viikossa.

Tahtoisin ihan oikeasti tietää, että miksi hitossa ei kehity?

Opettajissa niin pahasti vikaa?

[mikjum]

Toisaalta kysehän voi olla siitä, ettei kiinnosta treenata puolivaloilla pari kertaa viikossa, kun ei sillä oikein kehity. Varsinkin jos joskus on treenannut kovempaa, voi tällainen tuntua todella turhauttavalta.

No niinpäs, mullakin aina välillä tulee mieleen ajatus kakkoslajista, mutta enhän mä sinne ehtisi kuin korkeintaan kerran tai pari kertaa viikossa. Sehän siinä nyppii kun tietää että vois treenata enemmänkin ja kehittyäkin vähän mutta ei oikein pysty, se ois sitten muualta pois.

No eiköhän parillakin treenikerralla viikossa kehity jollekin tasolle ja pysty pitämään tuota tasoa yllä. Huipulle ei ehkä pääse, mutta jos se kerran on muutenkin kakkoslaji, niin miksi pitäisi?

[flammee]

enhän mä sinne ehtisi kuin korkeintaan kerran tai pari kertaa viikossa.

Tahtoisin ihan oikeasti tietää, että miksi hitossa ei kehity?

Opettajissa niin pahasti vikaa?

Eiku kehittyy siinä kyllä, mutta vähemmän kuin silloin jos enemmän treenais.. :p Jossain vaiheessa siinä tulee sellanen että tekis mieli treenata kakkoslajiakin enempi, mutta treenejä on päällekkäin ja ykköslajistakaan ei halua vähentää, eli ylimääräistä päänvaivaa. Sama kai se sellaisella on jolla on muiden juttujen takia kiireinen aikataulu, tekis mieli treenata ja joutuu liian usein hankalien valintojen eteen..

[Jussi Häkkinen]

Eiku kehittyy siinä kyllä, mutta vähemmän kuin silloin jos enemmän treenais.. :p

Voin olla tämän suhteen miltei skeptinen. Kaksi ohjattua treeniä + vapaavalintainen määrä (eikä tämä tarkoita hirveän paljoa) kotikertailua kyllä riittävät - etenkin lajin alkuvaiheessa - ihan pirun hyvin kehittymiseen.

Jossain vaiheessa tulee toki vaihe, jolloin useammat treenit ovat hyödyksi, mutta eivät välttämättä ehdoton vaatimus.

[L.K.]

Tätä ketjua lukiessa tuntuu että kaikki treenaavat lajeja joiden treenejä järjestetään ainakin 5 kertaa viikossa...

Oikeastaan 6 + virallisten treeniaikojen ulkopuolella sovitut jumpat

Vedätkö noin paljon joka vko treeniä ympäri vuoden?Mitens lihashuolto jne?

Tuntuu että tässä (ja siinä aiemmassa) ketjussa useampi henkilö on käyttänyt tuota omaa henkilökohtaista priorisointiaan "ulkoisena syynä" tyyliin "treenaisin kyllä enemmän, mutta kun on työ, perhe ja kultakala". Tavallaan siis siirretään vastuu omista päätöksistä ulkoisille syille, vaikka kyseessä ovat henkilökohtaiset arvovalinnat. Pitää siis pystyä rehellisesti sanomaan että se ettei treenaa enemmän johtuu siitä että ei pidä treenaamista niin tärkeänä että panostaisi siihen enemmän (tai toisinpäin, pitää niitä muita asioita kuten työtä, perhettä ja kultakalaa tärkeämpinä kuin enemmän treenaaminen).

Juuri näin kuten lihavoidussa sanotaan. Ja tokihan kaikenlainen kotijumppa yms. on treeniä sekin.Mutta itse olen koko ajan puhunut puhtaasta lajitreenistä.Tai ainakin sitä olen tarkoittanut.
Eli sitä tekisi mieli saada lisää,mutta aikataulut ja priorisoinnit eivät tällä hetkellä salli.Joskus ehkä.

En silti koe tätä järkyttävänä ongelmana,koska en treenaa kilpalajia tai pyri kilpailemaan ja pääsemään/ylläpitämään huippukuntoa tms.

Ainahan sitä toki enemmänkin tekis mieli treenata.Ihan kuin aina sitä rahaa vois olla enemmän,piparia vois saada enemmän jne.

[kenttiensankari]

Tätä ketjua lukiessa tuntuu että kaikki treenaavat lajeja joiden treenejä järjestetään ainakin 5 kertaa viikossa...

Oikeastaan 6 + virallisten treeniaikojen ulkopuolella sovitut jumpat

Vedätkö noin paljon joka vko treeniä ympäri vuoden?Mitens lihashuolto jne?

En, kerroin vain että kuinka useesti treenejä järkätään. Vois kyl nyt ottaa tavoitteeksi et treenais vähän kovemmin taas.

[Painajainen]

Loppujen lopuksi ihmiset tulevat aivan erilaisista lähtökohdista. Saattaa olla, että yhdellä on vaimo tai aviomies ja lapset, eikä sen takia kykene harjoittelemaan enempää kuin nyt, koska sillon joutuisi luopumaan jostain muusta, mistä ei välttämättä halua luopua. Toinen taas saattaa olla vasta peruskouluaan päättelevä ipana, jolle treenaamiselle jää paljon aikaa, varsinkin silloin jos kouluaan ei hoida kunnolla. Kolmannella ei fysiikka välttämättä kestä. Myönnetään harjottelemalla sekin asia korjaantuu, mutta jos yhtäkkiä nostaa harjoitusmäärät pilviin, saattaa käydä niin, että innostus lopahtaa tai tulee vedettyä puoli teholla, mistä taas herää kysymys onko se sitten järkevää? Neljäs taas treenaa henkeen ja vereen, elämä käytännössä katsoen pyörii treenaamisen ympärillä ja koulu/ työ/ perhe on vain este, joka rajoittaa treenaamista.

Kakkos esimerkin on suhteellisen helppoa treenata paljon, vaikka hoitaisi sen koulunsa kunnolla. Se vain vaatii enemmän järjesteleyä. Ei siitä sen enempää.

Se on aika yksilöllistä loppujen lopuksi, miten paljon joku pystyy, voi tai jaksaa treenata. Jollekkin riittää se kaksi tai kolme treenikertaa viikossa, jotkut eivät taas tunnu saavan tarpeeksi millään. Ei kaikilta voida vaatia samanlaista omistautumista, kuin joltain ammattilaiseksi tähtäävältä. Vuorokaudessa on rajallinen määrä tunteja, eivätkä ne aina tunnu riittävän edes kaiken tarpeellisen tekemiseen, sillä kuitenkin, jos teet jotain toista asiaa enemmän esim. treenaat joudut aina ottamaan sen jostain muusta pois esim. ajasta perheen tai ystävien kanssa, nukkumisesta jne. Jokainen itse tietää parhaiten kuinka paljon voi, haluaa tai ehtii treenata, ja aina ei kuitenkaan saa sitä mitä haluaa. Annetaan siis ihmisten ihan vapaasti treenata niin paljon tai vähän kuin voi, omien resussien ja arvomaailman mukaan.

Jos joku tahtoo viettää enemmän aikaa perheen kanssa, keskittyä kouluun tai palautua rauhassa, se hänelle suotakoon, koska eihän se kuitenkaan sulta itseltäsi ole mitään pois, vai onko?

[L.K.]

Loppujen lopuksi ihmiset tulevat aivan erilaisista lähtökohdista. Saattaa olla, että yhdellä on vaimo tai aviomies ja lapset, eikä sen takia kykene harjoittelemaan enempää kuin nyt, koska sillon joutuisi luopumaan jostain muusta, mistä ei välttämättä halua luopua. Toinen taas saattaa olla vasta peruskouluaan päättelevä ipana, jolle treenaamiselle jää paljon aikaa, varsinkin silloin jos kouluaan ei hoida kunnolla. Kolmannella ei fysiikka välttämättä kestä. Myönnetään harjottelemalla sekin asia korjaantuu, mutta jos yhtäkkiä nostaa harjoitusmäärät pilviin, saattaa käydä niin, että innostus lopahtaa tai tulee vedettyä puoli teholla, mistä taas herää kysymys onko se sitten järkevää? Neljäs taas treenaa henkeen ja vereen, elämä käytännössä katsoen pyörii treenaamisen ympärillä ja koulu/ työ/ perhe on vain este, joka rajoittaa treenaamista.

Kakkos esimerkin on suhteellisen helppoa treenata paljon, vaikka hoitaisi sen koulunsa kunnolla. Se vain vaatii enemmän järjesteleyä. Ei siitä sen enempää.

Se on aika yksilöllistä loppujen lopuksi, miten paljon joku pystyy, voi tai jaksaa treenata. Jollekkin riittää se kaksi tai kolme treenikertaa viikossa, jotkut eivät taas tunnu saavan tarpeeksi millään. Ei kaikilta voida vaatia samanlaista omistautumista, kuin joltain ammattilaiseksi tähtäävältä. Vuorokaudessa on rajallinen määrä tunteja, eivätkä ne aina tunnu riittävän edes kaiken tarpeellisen tekemiseen, sillä kuitenkin, jos teet jotain toista asiaa enemmän esim. treenaat joudut aina ottamaan sen jostain muusta pois esim. ajasta perheen tai ystävien kanssa, nukkumisesta jne. Jokainen itse tietää parhaiten kuinka paljon voi, haluaa tai ehtii treenata, ja aina ei kuitenkaan saa sitä mitä haluaa. Annetaan siis ihmisten ihan vapaasti treenata niin paljon tai vähän kuin voi, omien resussien ja arvomaailman mukaan.

Jos joku tahtoo viettää enemmän aikaa perheen kanssa, keskittyä kouluun tai palautua rauhassa, se hänelle suotakoon, koska eihän se kuitenkaan sulta itseltäsi ole mitään pois, vai onko?

Erittäin hyvin tiivistetty.

[Jopo]

Treenata pystyy jos sen tärkeäksi kokee.
Ainoa syy olla treenamatta on tekosyy.

Näin. Itse onnistuin treenaamaan 12 kertaa viikossa, opiskelemaan, käymään neljä yötä viikossa töissä ja seurustelemaan samaan aikaan. Juu ei, ei ollut lapsia. Kyse kun kuitenkin on priorisoinnista ja organisoinnista.

Kukaanhan ei ole sanonutkaan, että se olisi jotenkin enemmän reenaavilta poissa, jos joku muu sattuu reenaamaan vähemmän. Se, että joku ei jaksa/halua reenata enempää kuin kaksi kertaa viikossa ei tarkoita etteikö se olisi mahdollista. Riippumatta siitä onko perhettä vai ei. On hiukkasen huvittavaa kuinka Paappa kuittaa johanneksen sanomiset kertomalla kuinka elämä muuttuu kun aikuistuu. Paapalla ei ole mitään tietoa Johanneksen tulevista valinnoista. Tuohan on vähän sama kuin sanoisit kaikille nuoremmille, jotka eivät äänestä samaa puoluetta kuin itse äänestät, että katotaan sitten kun kasvat aikuiseksi ja maailma opettaa niin kyllä sitten alkaa nuo vasemmisto puolueetkin kiinnostamaan.

Sanopa menestynyt urheilija, jolla on vaimo, lapset ja urheiluun liittymätön työpaikka toimivana kokonaisuutena.

Kun vertaa Suomen avioerotilastoja ja aktiiviurheilijoiden määrää, niin on helppo päätellä, että avioerot eivät pääosin johdu urheilusta.

Urheiluun liittyvä työpaikka on mielestäni suhteellisen luonteva vaihtoehto urheilijalle. Jos urheilu on oleellinen osa elämää, en ihmettele yhtään jos urahaaveetkin suuntautuvat sinne.

OFFTOPIC:

Treenin pitäisi toki kehittää paitsi noita kamppailutaitoja, myös pikku hiljaa ymmärtäväistä asennetta kanssaihmisiin ja elämään ylipäätään.

En ymmärrä miksi. En oleta, että pikajuoksijat olisivat jotenkin erityisen empaattisia ihmisiä. En oleta tätä myöskään jalkapalloilijoilta. Miksi siis kamppailu-urheilijoiden tulisi sitä olla? Mitähän henkisiä valmiuksia BJJ mahtaa kehittää jotka tyystin puuttuvat vaikkapa tenniksestä?