"Muodot" taistelutaidoissa (kata yms.).

[mronkain]

Tuossa toisessa ketjussa oli keskustelua siitä mikä kata oikeastaan on, mutta ajattelin että aihetta voisi laajentaa hieman, mitä "muodolla" yleensä tarkoitetaan taistelutaidoissa. Okinawalaisissa taistelutaidoissa alkuperäinen tarkoitus (ainakin McCarthyn mukaan) oli se, että kaikki tekniikat oli sisällytetty liikesarjoihin, tai "muotoihin", eli katoihin. Katojen harjoittelu siis oli perustekniikaharjoittelua pohjimmiltaan. Lisäksi harjoiteltiin niiden yhdistelyä ja käyttöä eri tilanteissa (kuvitteellista hyökkäystä vastaan). Sanalla "muoto" (engl. form) voidaan eri lajeissa käsittää eri asioita. Myös ihmisten omat mielipiteet vaikuttavat siihen mikä käsitys heillä asiasta on. Esimerkiksi filippiiniläisistä lajeista kuulee usein väitettä ettei niissä ole muotoja, tarkoittaen katan tapaisia liikesarjoja. Monissa lajeissa kuitenkin on tuttu sellainen käsite kuin abecedario (alpabetong), eli aakkoset (engl. ABCs), millä tarkoitetaan perustekniikoita. Usein näitä harjoitellaan eräänlaisena liikesarjana, jossa ne tehdään peräkkäin (ks. esim. http://www.nyackfightingarts.com/videos/mvi_0119a.html tai muita "formeja" sivulta http://www.nyackfightingarts.com/videos/videos.html). Kyseessä ei siis oikeastaan ole aivan sama asia kuin kata, mutta perusajatus on sama, eli perustekniikoiden opettelu. Toinen käsite on sayaw, joka alunperin tarkoitti tansseissa käytettäviä koreografioita. Ne lienevät filippiiniläisten lajien lähin vastine katalle. Sitten on eräänlainen improvisoitu "varjonyrkkeily", eli carenza, jossa tehdään liikkeitä kuviteltuja vastustajia vastaan, mistä olen joskus nähnyt puhuttavan "free formina", eli vapaana muotona.
Mitenkäs muissa lajeissa? Ainakin kiinalaisissa ja korealaisissa on käytössä muotoja tai ennalta määrättyjä liikesarjoja. Onko niiden tarkoitus sama? Miten muissa lajeissa?

Ja sitten mielipidepuolelle, ovatko ne mielestänne tarpeellisia? Ennen vanhaan opetus oli muodollisempaa, esim. Wing Chunissa opetettiin kolme eri muotoa, joihin perusliikkeet sisältyivät, ja loppu oli treenausta, treenausta ja treenausta. Kiinalaiset mestarit saattoivat kuulemma ottaa suurin piirtein henkilökohtaisena loukkauksena, jos kysyi että "miten tämä toimisi käytännössä". Tai ainakin pitää sitä haasteena. Nykyisin käytännön sovellukset ovat olennainen osa melkein mitä vain treenausta ja muutenkin erilaisia treenausmuotoja on kehitetty runsaasti. Omasta mielestäni tämä on hyvä asia, mutta liikesarjojen ja muotojen treenaus perustekniikkaharjoitteluna on mielestäni myös edelleen tärkeä asia. Yksinään se ei toimi, ellei treenaaja ole itse aktiivinen ja innovatiivinen ja testaa tekniikoiden käytännön soveltuvuutta eri tilanteissa.

- Marko

[KungFuMiäs]

Kiinalaisia lajeja on tuhansia, sieltä joukosta löytyy vaikka mitä käyttötarkoitusta muodoille, useimmat tyylit harjoittelevat formeja/katoja täysin samat jutut mielessä kuin monilla karate tyyleillä. Mutta monissa kiinalaissa lajeissa formit edustavat paljon enemmän kuin vain tekniikoita ja niiden yhdistelmiä, ne edustavat sisäisiä periaatteita joita ilmaistaan liikkeillä (esim. lajeja niikuin xingyi, bagua ja taiji joissa formit/katat ovat yleensä hieman outoja "tekniikan vääntäjälle"), nämä liikkeet joilla näitä periaatteita ilmaistaan ovat perinteisesti jotain taistelutekniikoita tehtynä näkymätöntä vastustajaa vastaan mutta näitä periaatteita voi ihan hyvin ilmaista joillakin "non-combat" liikkeillä (niikuin esim. Yi quanissa ja jossakin taijissa tehdään). Esim. Xingyin ja baguan perus formeilla (5 elements ja 8 palms) on tietenkin sovelluksensa mutta ei niitä sellaisenaan kukaan käytä tappelussa, niillä harjoitellaan kehonkäyttöä, taistelutekniikkoja harjoitellaan sitten erikseen ja onhan siitä apua että sitä kehonkäyttöä on harjoitellut jonkinmoisilla taistelutekniikoilla että ei ole ihan kuin kala kuivalla maalla kun aletaan käyttämään sitä kehoa tappelussa.

[mronkain]

Tuossa KungFuMiähen jutussa tuli monta hyvää pointtia. En itsekään oikeastaan ajattele että muodot olisivat puhtaasti tekniikkaharjoittelua, vaan ne ilmentävät myös sitä mistä lajissa pohjimmiltaan on kyse, ja niiden harjoittelu lukuisilla toistoilla auttaa sisäistämään sen ajatuksen liikkeen kautta. Ja sitten on tietysti tämä vartalon mekaniikan harjoittaminen, mikä on tärkeää jotta oma kroppa tottuisi liikkeisiin joita lajissa on. Tämän mekaniikan harjoitteluun on tietysti lukuisia keinoja, mutta muodot ovat eräs sellainen.

- Marko

[AriJ]

En itsekään oikeastaan ajattele että muodot olisivat puhtaasti tekniikkaharjoittelua, vaan ne ilmentävät myös sitä mistä lajissa pohjimmiltaan on kyse, ja niiden harjoittelu lukuisilla toistoilla auttaa sisäistämään sen ajatuksen liikkeen kautta. Ja sitten on tietysti tämä vartalon mekaniikan harjoittaminen, mikä on tärkeää jotta oma kroppa tottuisi liikkeisiin joita lajissa on. Tämän mekaniikan harjoitteluun on tietysti lukuisia keinoja, mutta muodot ovat eräs sellainen.

YES!!! Taas pääsen puhumaan japanilaisesta Shu-ha-ri käsitteistöstä (suojele-riko-hyljää karkeasti sanottuna)

Vaikkapa näin:

a) ensin opitaan mitä (muoto, Shu-vaihe)
b) sitten miksi (ei enää "vaan tehdä" vaan ymmärretään syy tuohon toimintaan, Ha-vaihe)
c) ja lopuksi miten ("vapaa assosiointi", nähdään kaikki mahdollisuudet, Ri-vaihe).

Ja kielellisesti:
SHU ( 守 ) = puolustaa, suojella, pitää, tarkkailla, totella, noudattaa, pitäytyä, olla uskollinen
HA ( 破 ) = repiä, rikkoa, tuhota, päihittää, kummastella, turhautua
RI ( 離 ) = erottaa, vapautua, irtautua

Ja muistutuksena - eri lajeissa sama prosessi eri nimillä. Uskon taas että (lähes) kaikissa. Vaikkapa ottelupitoisissa lajeissa; perustekniikka, kombinaatiot, matsit?

PS Kanjisaitti oli nurin, pahoittelen (lisään ne tähän kun taas pydessä)

EDIT Kanjit lisätty

[Antti]

Ja muistutuksena - eri lajeissa sama prosessi eri nimillä. Uskon taas etä (lähes) kaikissa.

Uskaltaisin sanoa, että varmasti kaikissa lajeissa, ja miksei muussakin oppimisessa. Tämän prosessin tiedostaminen taas voi vaihdella. Esimerkiksi, joku saattaa vain sanoa, että "lyödään näin ('mitä') kun se tekee noin ('miksi')". Lopulta lyönnin oppinut vaan käyttää sitä ('miten'). Luonnollisesti tässä esimerkissä muotovaihe jäi melko vähälle, mutta siellä se on.

Bruce Lee taisi ilmaista asian näin: 1. Learn the rules 2. Keep the rules 3. Dissolve the rules.