Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

Löylyttelyä yli lajirajojen. Kaikkien kamppailulajien yhteisalue.

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 24
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#106

Viesti Antti »

Joeli T. kirjoitti: loka 21, 2021, 01.23 Olen kuullut väittämiä*, joiden mukaan 1600-luvulla aatelisten kaksintaisteluoikeuden rajaaminen oli osa prosessia, missä aatelisilta vietiin pois vapauksia ja kuninkaan valtaa vahvistettiin. Ja tämäkin sillä varoituksella että Ruotsissa tuskin tämmöistä on tehty, mutta Ranskassa kaiketi ainakin.
Tulee mieleen, että kaksintaistelut kiellettiin Ruotsissa Duelli-Plakaatilla 1662, ja 1680 alkoi iso reduktio, jossa aateliston maita palautettiin oikein urakalla kruunulle.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 16087
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#107

Viesti Kari Aittomäki »

Mulle on tullut sellainen kuva että täälä karussa Ruotsissa sapelinkalistelut olivat muutenkin vähäisiä ja jos niitä sattui ne olivat enimmin tappeluita ilman seremoniallisuuksia?
Riitojen eskaloiduttua miekka saattoi lähteä tupestaan mutta virallisia kohtaamisia ei juuri ollut?
Tukholmassa se pullistelu ja seremoniallisuus oli kevyemmässä kai, ruottalaisten aateli oli kovia riitelemään keskenään käsittäisin.

Andy kirjoitti: loka 21, 2021, 12.35 Kai se kahden uroksen voimainkoitos on ihan geneettisistä syistä jossain määrin hyväksytty toimintatapa. Siis että sellaiset yhteisöt ovat kivikaudella selviytyneet, joissa suorituskykyisimmät yksilöt ovat saaneet eniten jälkeläisiä.

Jos ajatellaan vuoden 2021 Suomessa tilannetta, jossa kaksi aikuista miestä riitaantuu ja selvittää välinsä paljain nyrkein niin että molemmat ovat halukkaita tappelemaan, niin mikä on suhtautuminen?

Toki kaikki ymmärtävät että kyseessä on laittomuus ja periaatteessa tuomitsevat toiminnan. Kuitenkaan varsinkaan miesten keskuudessa sitä ei pidetä lainkaan yhtä paheksuttavana kuin tilannetta, jossa joku pahoinpitelisi henkilöä, joka ei halua tapella ja on mahdollisesti puolustuskyvytönkin.

Varmasti myös löytyy ihmisiä, jotka (salaa) jopa ihailevat henkilöä, joka todistaa miehekkyytensä tällaisessa tappelussa. Sen sijaan vaikkapa puolisoaan hakannutta miestä ei taatusti ihailla.

Käytännössä tämä on johtanut kamppailu-urheilulajien kehitykseen. Niissä tätä sosiaalista voimainkoitosta voidaan tehdä tavalla, jossa riskitaso pysyy hallinnassa ja joka on juridisestikin hyväksyttävää.
Minä erottaisin kaksintaisteluhahmotuksen lähinnä yläluokan nautinnaksi.
Ihan vaan sen kohtaamisen vahvan seremoniallisuuden takia ja tähden.
Ja senkin perusteella mitä ketjussa on jo näytetty, kovin harva duel johti vainajoitumiseen.

Olettaisin että se jäykähkö esitteillepano johtaa jälkensä käräjiin ja semmosiin, jossa riidat ratkottiin neuvottelemalla tai sitte kohtaamisella?
Siis ajalle ennen aateliluokkia. Koska oli parempi että riita ratkaistaan kahdenvälisesti kuin suku/kyläkunnittain.

On helppo houkuttua ajattelemaan että se nuorten miesten jahkailu ennen tappelullista iskujen vaihtoa olisi kopiokäytöstä, yläluokan metkujen matkimista.
Mutta luulisin että kehityskaari on päinvastainen, tappelus on taistelua kevyempi riitamuoto ja säästää yhteisön suorituskykyisintä osastoa järkevimpiin voimankoitoksiin.
Eli siis virallisten kaksintaisteluitten jäykistely olis ikäänkuin peritappeluksen taputellumpi muoto.

Erinomainen näkökulma tuo sporttikulma, se selkeästi nojaa sekä kaksintaistelu-hehkutukseen että atavistiseen kylän-suurin-kypärä-hahmotukseen.
Viihdepuoli lie aina ollut vahva elementti näissä.
Kun on kai tullut selkeästi esille ettei gladiaattorienkaan kohtaamiset olleet kuin harvoin kuolemaan asti kurottavia.
Ars Dimicatio
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 400
Lauteille: Lokakuu 2020
Etulaji: HEMA
Sivulajit: Hyoho Niten Ichi Ryu, Voimankäyttö, Gekiken
Takalajit: Aikido, Hokutoryu Ju-Jutsu, Nyrkkeily

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#108

Viesti Ars Dimicatio »

Missä vaiheessa kaksintaistelu on vielä kaksintaistelu ja missä vaiheessa se muuttuu "tappeluksi"? Otan kolme historiallista esimerkkiä:

1400-luvulla Frankkenin alueella Saksassa miekkailumestariksi itseään kutsuva mies ripusti miekkansa kylän torille merkiksi siitä, että halusi todistaa kykyjään kaikille haastajille. Haastajaksi ilmestyi toinen miekkamestariksi itseään kutsuva mies ja nämä kysyivät lupaa kylän oltermannilta käydä kisaamaan. Oltermanni antoi luvan taistella kylän alueella, kunhan miehet ottavat aseikseen miekat, joiden kärki on katkaistu pistämisen estämiseksi. Taistelu alkoi ja toinen mies löi toista käteen, eikä haavoittunut mies voinut enää jatkaa taistelua. Taistelua seuranneet kyläläiset pitivät iskua "huonona" ja ajoivat molemmat kamppailijat ulos kylästä.

1600-luvulla Englannissa kaksi miestä sopi käyvänsä kaksintaistelun rapiireilla. Kaksintaistelu oli kuitenkin kielletty, joten he lähtivät kaupungista ulos aamuvarhain käydäkseen tappeluksensa salassa. Matkalla toinen osapuoli päätti aloittaa puukottamisen ennakoiden ja hyökkäsi pistämälllä toista selkään. Haavoittunut mies sai otettua otteen vastustajan miekasta ja puukotti vastustajansa tikarilla kuoliaaksi.

1600-luvun loppupuolella Suomessa vänrikki ja vääpeli ryhtyivät humalassa tappelemaan. Alakynteen ensin jäänyt haastoi toisen kaksintaisteluun saman tien. Toinen (en muista kumpi) ei kuitenkaan halunnut taistella, sillä kaksintaistelut oli kielletty ankaran rangaistuksen uhalla, vaan poistui paikalta taloon. Hiukan myöhemmin toinen tuli talolta häntä uudestaan haastamaan kaksintaisteluun. Miehen tullessa ulos talosta tappelukaveri oli valmiina miekan kanssa odottamassa. Toinenkin veti tässä vaiheessa miekkansa ja talon pihalla käytiin pikainen iskujenvaihto, jonka jälkeen toinen miehistä haavoittui kuolettavasti.

Huomionarvoista on se, että kaikissa tapauksissa kyse oli porvarisluokan välienselvittelyistä, ei yläluokan huvittelusta. Onko se ero "kaksintaistelun" ja "sovitun tappelun" välillä kamppailijoiden yhteiskunnallinen asema, rituaalit vai mikä?
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#109

Viesti Andy »

Minusta se lähtökohta on nimenomaan kahden uroksen välinen voimainkoitos. Mitellään siitä, kumpi on kelpoisampi parittelukumppani lauman naaraille.

Kaikki muu asian ympärillä oleva säännöstö on sitten pyrkimystä minimoida yhteisölle koituva tappio ja varmistaa kelpoisamman uroksen voitto.

Kuva
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 16087
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#110

Viesti Kari Aittomäki »

Noinkin, mutta koko ilmiön kuittaaminen kiimailulla on vähä ikäänkuin kuivakka katsantokanta.
Juu, tottakai naaraat ihmisilläkin juoksuttaa koko kyhäelmää kertomalla aika-ajoin että nytsitte hotsittais hiukan paritella.
Sproing-oink-oink-oink sanovat urokset ja käyvät ulokkeet tanassa taistoon.

Ei se niin mee.
Itseasiassa mua miehenä jopa loukkaa se perusoletus että heti kun näen rytmisiä puolipaljaita puolipalloja tai hienovaraisempia vihjailuja käyn oletusarvolla himosta sekopalloiseksi ja olen valmis mätkimään muut urokset lyttyyn himoni käskyläisenä.
Ei se niin mee.

Lähtemättä tämän pitemmälle seksipolulla, vaikka viikonloppu onkin, kaksintaistelulliseen käytökseen liittyy kertoimia monenlaisia.

ArsD:n hyvät esimerkit johtavat mieleeni ajatuksen että tulis ottaa huomioon muistiinpanojen sosiaaliset kertoimet.
Kun Lalli hiihtää riistäjän ja leipävarkaan perään ja antaa tälle kirvestä, Lalli on kauhia murhamies ja piispa Henrik väräjävä hengenmies joka niinku vaan vähä otti tarpeeseensa.

Jos Lalli olisi ollut korkeammalla kasteissa olisi muistiinkirjoitus ehkä ollut eri.
Vaikka sepitettä taitaa olla sekin tarinta, kertoo kuitenkin hahmotuksista aika paljo.

Esitän oletuksen että mitä sosiaalisesti alempana yhteenottajat olivat, sitä karkeampi se hahmotus/kuvaus tapahtumasta oli.
Moukat tappeli, ylimykset kaksintaisteli.

Muistan lukeneeni kuvauksen jostain uskonpuhdistuksen ajoilta tai karvaa ennen, Ruotsin pyristellesä Tanskasta irti.
Turunlinnan piirityksen aikana oli lie tullut ahtaissa tiloissa hiukan jurririitaa ja toinen osapuolista sivalsi miekkansa esiin haavoittaen riitakaveriaan.
Jonka renki ehti väliin ja tikkas vainomiestä pari kertaa selkään ja selväjärkisenä antoi astalon isäntänsä käteen joka saikin rassattua kalabaliikille pisteen.
Juttu merkittiin kaksintaisteluksi ja tuomareita ei tarvittu.
Jos renki oli virallinen aseenkantaja oli toimintansa kai vielä jopa juridisesti oikeaa?

Siis. Kun itse mylläkkä tapahtumakaarineen on suht aina jotakuinkin sama ja ylläripyllärit ja muut koiruudet vain taktiikkaa, ne tappeluksen ja taistelun hahmottamiserot lie heijastavat muistiinkirjoittamisajan sosiaalisia rakenteita?
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 24
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#111

Viesti Antti »

Varmaan kaiken voi ajatella jotenkin redusoituvan lisääntymisviettiin, mutta kuten kuten noista kunniakaksintaisteluista puhuttaessa tuli jo esille, niillähän oli tarkoitus palauttaa oma asema muiden urosten silmissä.

Nimitystä "kaksintaistelu" (single combat, Zweikampf) käytetään joskus ihan vaan kirjaimellisessa merkityksessä eli erotuksena siitä, että kaksi sotajoukkoa taistelevat suljetussa järjestyksessä (minkä voidaan siis vaikka sanoa "hajoavan useaksi kaksintaisteluksi" tms.). Tässä keskustelussa on kuitenkin kai koko ajan lähdetty suunnilleen siitä, että "kaksintaistelulla" viitataan jonkinlaiseen kiistakysymyksen ratkaisuun tähtäävään säädeltyyn otteluun (duel, Duell), joka ei kuitenkaan kata kamppailu-urheilua. Sivuhuomiona Clausewitz näki sodan laajennettuna kaksintaisteluna (Duell).

(Ja vielä sivuhuomiona: duellum on sanan bellum rinnakkaismuoto eikä siis etymologisesti liity mihinkään kahta tarkoittavaan sanaan.)

Tuosta säädeltyydestä tulee tietysti heti mieleen, että kyse on jostain sivistyneemmästä kuin "vain" tappelusta. Kaksintaistelukirjallisuudessahan asiaa on pohdittu oikeastaan juuri tästä näkökulmasta, että miten tappeluun on ryhdyttävä "oikeaoppisesti". Tällainen "oikeaoppinen ja oikeista syistä käytävä kaksintaistelu" voi sitten olla lainsäätäjän näkökulmasta vähemmän tuomittavaa kuin muu vastaava väkivalta. Suomen suuriruhtinaanmaassa ongelmaksi nähtiin se, että jos maassa olevien ulkomaalaisten harrastamat "kaksintaistelut" säädetään vähemmän rangaistavaksi, voivat kotimaisetkin tappelupukarit pyrkiä käymään puukkotappelunsa ko. lainsäädännön alla, mitä taas ei haluttu.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 24
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#112

Viesti Antti »

Tulee myös mieleen G. F. Händelin ja Johann Matthesonin "kaksintaistelu" vuonna 1704. Hampurin oopperassa esitettiin Matthesonin oopperaa Kleopatra, jossa säveltäjä itse esitti Antoniuksen roolia. Roolihahmon kuoleman jälkeen Mattheson oli aikeissa siirtyä orkesterin puolelle ottamaan cembalistin paikan, mutta Händel ei suostunut luopumaan paikastaan.

Mattheson kirjoitti vuosikymmeniä myöhemmin, että he joutuivat esityksen jälkeen kaksintaisteluun (Zweikampf, Gefecht) oopperan ulkopuolella ulkopuolisten yllytyksestä ja että hänen miekkansa terä särkyi (!) Händelin nappia vasten. Heidän ystävyyteensä asia ei ilmeisesti pahemmin vaikuttanut. Mattheson siteeraa Siirakin kirjaa (22:21–22): "Vaikka olisit miekka kädessä noussut ystävääsi vastaan, älä menetä toivoasi: paluutie on auki. Vaikka olisit puhunut ystävällesi kovin sanoin, älä pelkää: vielä voitte päästä sopuun."

John Mainwaringin myöhemmän Händel-elämäkerran mukaan kyseessä vaikuttaisi olleen lähinnä päällekarkaus, ja Matthesonin pisto olisi osunut Händelin povitaskussa olleeseen partituuriin eikä hänen takinnappiinsa (mikä kuulostaa minusta uskottavammalta, toisin kuin Mainwaringin selostus riidan syystä). Mattheson itse käänsi kyseisen elämäkerran saksaksi ja kutsuu väliin lisäämässään kommentissa tapausta "tappeluksi" (Schlägerey) ja huomauttaa, että korvapuusti on käypä varoitus valmistautua puolustautumaan, ja että Händel oli nuori ja vahva ja täysin kunnossa puolustamaan itseään.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 16087
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#113

Viesti Kari Aittomäki »

Tollasessa opperaillassa minäki olisin lie viihtynyt. :D
Jo pelkästään sen takia että säveltäjä oli lavalla ja valmis siirtymään soitteluhommiin mutta koki vastusta toiselta intoilijalta (minä soitan ny), antaa sellasta inhimillisyyttä tapahtumaketjuun.
Tuollaien ooppera ei vaikuta elitismiltä ensinkään.

Kertoohan tuo myös ainakin sen että kynnys väkivallan töihin oli lie kovin matala ja jos ilmeisen ilmoitusperusteiset syyt korrektisti viranomaisille asianmukaisin termein ilmoitetaan, myös laajalti hyväksyttyä.

Tarinasta ei nyt ilmene tuliko herroille sakkoja tai muuta sanktiota.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 24
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#114

Viesti Antti »

Jos Händel olisi kuollut, olisi seurauksia varmaan tullutkin. Jälkiselvittelyistä Mattheson ei kerro kovin tarkasti, mutta samana iltana Händel oli jo Matthesonin vieraana ja he olivat parempia ystäviä kuin aikaisemmin.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 24
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#115

Viesti Antti »

Antti kirjoitti: syys 24, 2021, 14.31 En tiedä muuta kuin mitä lehdistä lukenut…Itsemurha oli ilmeisesti tarkoitus.
No niin, luin vähän lisää (kolme uutista) tuosta Jenan verenmyrkytystapauksesta vuodelta 1883.

Ensin siis kirjoitettiin, että kaksikymmentäyksi mensuuria käytiin yhden päivän aikana, ja koska aseita ei ollut puhdistettu, lähes kaikki opiskelijat saivat verenmyrkytyksen. Yksi heistä, vanhempiensa ainoa poika ja Arminia-osakuntalainen, otti kuumehoureissaan strykniiniä ja kuoli kamalalla tavalla. Seuraavana päivänä kuoli toinen ja sitten vielä kolmas, ja kaksitoista opiskelijaa oli vielä sairaalassa vailla toivoa hengissä pysymisestä.

Kolme päivää myöhemmin oikaistiin joitakin seikkoja. Epätotta oli, että yhden päivän aikana olisi käyty kaksikymmentäyksi mensuuria ja että aseita ei olisi puhdistettu; epätotta oli myös se, että melkein kaikki osalliset olisivat saaneet verenmyrkytyksen ja että kolme opiskelijaa olisi kuollut ja kaksitoista toivottomasti sairaina. Totta oli se, että joukko opiskelijoita oli saanut vyöruusun (?, Kopfrose), mikä ei kuitenkaan rajoittunut opiskelijoihin eikä liittynyt mensuurihaavoihin, vaan bakteeritartuntaan; kukaan ei ollut saanut verenmyrkytystä, ja kaikki sairastuneet kahta lukuunottamatta ovat toipuneet; yksi näistä kahdesta oli tosiaan ottanut kuumehoureissaan strykniiniä ja toinen oli kuollut sydämen heikkouteen.

Kaksi päivää myöhemmin oikaistiin edelleen, että useamman päivän aikana oli käyty ehkä kahdeksan, ei missään tapauksessa yli yhtätoista tavanomaista mensuuria, joihin osallistujista seitsemän sairastuivat vyöruusuun, joka oli peräisin kaksintaisteluihin osallistumattomasta opiskelijasta. Yksi kuoli tähän tautiin, koska jätti vähäiset haavansa hoitamatta. Kahdesta muusta samoihin aikoihin kuolleesta yksi kuoli kaksintaisteluihin liittymättömään strykniinimyrkytykseen, ja toinen kuoli pitkän sairauden jälkeen syöpään. Jäljelle jääneet kuusi vyöruusuun sairastunutta olivat parantuneet täydellisesti.

Että sellainen tapaus.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#116

Viesti Jussi Häkkinen »

Kari Aittomäki kirjoitti: loka 25, 2021, 03.51 Tuollaien ooppera ei vaikuta elitismiltä ensinkään.
Maineestaan huolimatta ooppera ei ole kovin elitististä sisällöltään.

Suosittelen.

Aiempaan: Piispa Henrik on mitä todennäköisimmin ollut kuvitteellinen hahmo.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Ars Dimicatio
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 400
Lauteille: Lokakuu 2020
Etulaji: HEMA
Sivulajit: Hyoho Niten Ichi Ryu, Voimankäyttö, Gekiken
Takalajit: Aikido, Hokutoryu Ju-Jutsu, Nyrkkeily

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#117

Viesti Ars Dimicatio »

Antti kirjoitti: marras 3, 2021, 16.04 No niin, luin vähän lisää (kolme uutista) tuosta Jenan verenmyrkytystapauksesta vuodelta 1883.

...

Että sellainen tapaus.
Ilmeisesti kaikkien oikaisuiden jälkeen alkuperäisestä tektstistä mikään ei vaikuta pitäneen paikkaansa. Paitsi ehkä, että Jenassa miekkailtiin mensureita ja joku kuoli (tapauksilla ei ole välttämättä suoraa yhteyttä toisiinsa).
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 16087
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#118

Viesti Kari Aittomäki »

Olen tutustunut ooperaan ja pitkästyin hengiltä.
Kävi kuten laskuvarjoillessa, touhu on tylsää ja jengi pälliä liemissään.
Aiempaan: Piispa Henrik on mitä todennäköisimmin ollut kuvitteellinen hahmo.
Sepä onki tärkeä tieto.
Kuvake
Valvoja
Aulis Gerlander (virallinen valvoja)
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 676
Lauteille: Heinäkuu 2007

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#119

Viesti Valvoja »

Oopperasta jatketaan tarvittaessa ketjussa Klassinen musiikki, piispa Henrikistä ketjussa Skandinaavisen historian spekulointia.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 24
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Kaksintaistelut eri aikoina eri kulttuureissa

#120

Viesti Antti »

Ars Dimicatio kirjoitti: marras 4, 2021, 08.46 Ilmeisesti kaikkien oikaisuiden jälkeen alkuperäisestä tektstistä mikään ei vaikuta pitäneen paikkaansa. Paitsi ehkä, että Jenassa miekkailtiin mensureita ja joku kuoli (tapauksilla ei ole välttämättä suoraa yhteyttä toisiinsa).
Jep, ja jotenkin kuvaavaa on, että maailmalle asti tuntuisi levinneen vain se ensimmäinen uutinen. Opiskelijoiden saaman taudin (jonka käänsin vyöruusuksi) varsinaisesta luonteesta en ole ihan varma, mutta se on tietysti sivuseikka.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 27 kurkkijaa