En nyt ymmärrä mistä tuo on vetaistu, että olisin puhunut sparrista, jossa minä olisi vain blokkaillut ja väistellyt. Ainakaan tuossa lainatussa tekstissä ei lue niin. On hieman vaikea keskustella, jos toinen ei lue edes tekstejä joita lainaa.
Mitä tulee tuohon pariharjoitteluun, niin selvitin senkin asian jo keskustelun alussa, mutta sekään ei silloin mennyt perille. Eli se oikeiden puolustustekniikoiden tekeminen vajaalla teholla. Yritetään uudestaan.
Otetaan nyt tuo lonkkaheitto. Sitähän voi puolustaa esimerkiksi laittamalla painon alas tai lähtemällä kiertämään heittäjää tämän lonkan ohi. Kun uke tietää että harjoitellaan lonkkaheittoa, hän tietysti pystyy halutessaan puolustamaan sen, mikäli voima ja taitotaso ovat yhtään samaa luokkaa. Järkevässä treenaamisessa - alkeistason jälkeen - uke reagoi laittamalla painoa alas tai lähtemällä kiertämään, mutta hän ei tee sitä täydellä nopeudella ja kaikin voimin vaan puoliteholla niin että suoritus kuitenkin onnistuu ainakin useimmiten. Toki jos tori tekee heiton kovin huonosti, niin sitten se ei ehkä joka kerta onnistukaan vaan jää puolustukseen. Pääosa suorituksista pitäisi kuitenkin saada tehtyä, eli ei liikaa vastustelua. Uke voidaan myös ohjeistaa käyttämään vain toista puolustusta tai vaihtelemaan molempia sen mukaan kumpi sopii paremmin.
Tästä hyötyvät molemmat. Ensinnäkin tori oppii miten se vastustajan puolustus tekniikkaan tapahtuu ja pikkuhiljaa hän kehittyy murtamaan puolustuksen omilla korjausliikkeillä niin että heittoa on vaikeampi puolustaa. Ja uke toisaalta kehittyy puolustuksessa, kun hänelle tulee toistoja oikeasta reagoinnista lonkkaheittoon. Tämä ei ole tietysti hänelle niin hyödyllistä kuin jos harjoiteltaisiin ensisijassa sitä puolustusta, mutta vie joka tapauksessa oikeaan suuntaan.
Alkeistasolla uke voi vain olla passiivisena, että heittoharjoitus saadaan ylipäätään suoritettua. Mutta missään tapauksessa hänen ei tule itse hypätä pää edellä siihen heittoon tai nostaa itse itseään jaloilla että olisi helpompi heitettävä, koska silloin hän tottuu reagoimaan heittoyritykseen tavalla, joka helpottaa hyökkäyksen onnistumista eikä vaikeuta sitä. Tämä on juuri samaa kuin tuo niskan kääntäminen lyöntien eteen.
Ja joo, jos tori painaa 50kg ja uke 100kg niin heittoharjoittelun onnistumiseksi uken on ehkä pakko aktiivisesti auttaa toria, että harjoittelusta tulisi ylipäätään mitään. Tällöin tosin miettisin, onko ko. parilla järkevää edes treenata heittoja vai kannattaisiko harjoitusaika käyttää johonkin muuhun.
Jatkokehitelmänä tuohon "puolittaiseen puolustukseen" voidaan ottaa sellainen, että harjoitellaan jatko onnistuneeseen puolustukseen. Eli jos uke puolustaa hyvin vaikkapa kiertämällä lonkkaa niin tehdäänkin siitä jatkona eri heitto, mille uke on altistanut itsensä puolustuksellaan. Nyt voidaan sitten treenata niin että tori yrittää lonkkaheittoa ja jos onnistuu murtamaan puolustuksen niin tekee lonkkaheiton ja jos ei niin tekeekin sen toisen heiton, jota uke voi tietysti taas yrittää puolustaa. tämä ei tietenkään ole mitään alkeisharjoittelua.
Tällainen treenaaminen on paljon tehokkaampaa kuin pelkkä kuollut tekniikkaharjoittelu, missä uke on kylmäkallena heitettävänä. Judossahan tämä on aivan perusjuttu ja kaikki kilpajudokat treenaavat näin.