Paras IP-laji: KARATA

Löylyttelyä yli lajirajojen. Kaikkien kamppailulajien yhteisalue.

Ylipotkijat: TimoS, Totte, JanneM, Mjölnir, Tyttö

Vastaa
Kuvake
YJT
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 11
Viestit: 3267
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Lohja
Tykännyt: 0
Tykätty: 10 kertaa

Paras IP-laji: KARATA

#61

Viesti YJT » tammi 25, 2017, 14.08

Andyllä hyviä pointteja. Suurin osa noista jutuista ehkä on sellaista, että niitä voi ja kannattaa hyvin treenata muuten kuin varsinaisen itsepuolustusharjoittelun yhteydessä. Suuri osa harjoittelusta on myös helppoa yhdistää normaaliin elämään. Ja voi olla järkevääkin harjoitella esim portaiden juoksemista ja liukkaalla alustalla etenemistä jokapäiväisessä elämässä, koska silloin harjoittelussa tulee käytettyä sellaisia vaatteita, joita käyttää normaalissakin elämässä. Välttämättä ei kannata juosta itseään hikeen, mutta lienee muutenkin tehokkaampaa harjoitella pari kertaa joka päivä, kun 14 kertaa peräkkäin yhtenä päivänä. Ovien avaamista nopeasti voi harjoitella joka kerta, kun kulkee lukitusta ovesta, eikä 20 kertaa putkeen tiettynä treenikertana, jne.

Itse ehdotin free runningin harjoittelua, mutta parkouria on varmaan paremmin tarjonnassa. Käsittääkseni parkour keskittyy enemmän temppuiluun ja esteiden käyttämiseen trikkailun apuna, kun taas free running on juoksemista vaihtelevissa maastoissa ja esteiden yli. Rajanveto näiden kahden välillä ei ole minulle kovin selvää.

Myös mielilkuvaharjoittelun merkitystä korostaisin edelleen. Itse olen monta kertaa esimerkiksi miettinyt jotain sellaisia skenaarioita, että mihin pitäisi hypätä turvaan jos joku yrittäisi tässä ja nyt ajaa autolla päältä, tai jostainhyppäisi terroristi joka alkaisi ampumaan väkijoukkoon, jne. Hyvää ajanvietettä vaikkapa yövuorossa, kun uni ei tule.
Seppo Vesala

(Kaikki esittämäni mielipiteet ja näkemykset ovat omiani, eikä niitä pidä tulkita minkään organisaation tai viranomaistahon viralliseksi kannaksi)

sinappi
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 2214
Lauteille: Tammikuu 2006
Tykännyt: 0
Tykätty: 1 kerran

Paras IP-laji: KARATA

#62

Viesti sinappi » tammi 25, 2017, 14.20

Andy kirjoitti:En siis ole sitä mieltä, että suurin osa treenistä pitäisi olla pakenemista. Tämä esimerkiksi siksi, ettäselainen treeni ei ole kovin kiinnostavaa ja harrastajat loppuvat kesken. Järkevä harjoittelu on myös vaikeaa saliolosuhteissa, eli treeni pitäisi melkein tehdä ulkona tai jossain huoneistossa. Parhaiten tämä varmaan soveltuisi erillisiin lisätreeneihin tai Bar Fightin tyyliseen seminaariin.
Liittyyköhän itsepuolustustreeniin ainakin jollain tasolla voimafantasia tappelukyvystä? Tätä vasten hyväksi pakenijaksi tuleminen ei varmaan tuntuisi mielekkäältä tavoitteelta, vaikka se taitona voisi olla kädentaitoja hyödyllisempi.
Säännöllisissä pakenemistreeneissä tilat varmasti muodostaisivat ongelman. Työvuoroissa taktiikkatreenissä olen törmännyt siihen, että tilat tulevat äkkiä liian tutuiksi, kun joka huoneessa ja aulassa on hierottu jotain sisäänmenoa.

Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 5939
Lauteille: Joulukuu 2010
Tykännyt: 0
Tykätty: 8 kertaa

Paras IP-laji: KARATA

#63

Viesti Aihki » tammi 25, 2017, 15.20

Täh? Eikö kukaan ole vielä julkistanut pakoonjuoksukurssia?
- pakoonjuoksun alkeet
- pakoonjuoksun jatkokurssi
- edistynyt pakoonjuoksu
- kuinka selvitä järjissään juostuaan pakoon
- pakoonjuoksun Shodan-vaatimukset
- miksi hylkäsin kamppailun ja ryhdyin pakoonjuoksijaksi

Siinä niinqin aluksi ...

Kuvake
Rojola
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 2586
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Mullet City
Tykännyt: 13 kertaa
Tykätty: 4 kertaa

Paras IP-laji: KARATA

#64

Viesti Rojola » tammi 25, 2017, 15.36

sinappi kirjoitti:Liittyyköhän itsepuolustustreeniin ainakin jollain tasolla voimafantasia tappelukyvystä?
Kyllä. Urostelun määrä itsepuolustuslajien harjoittelijoiden keskuudessa lienee keskimääräistä kovempaa kuin paikallisessa Taekwondo- tai Aikido-porukassa.
Janne Paavilainen

...ja ninjaprofeetta sanoi: älköön olko havistu!

Harjoitteletteko te siellä Bujinkanissa oikein tuelta tätä asioiden ja sanomisten vääristelyä ja asiayhteyksien muuten vain sekoittelua?

Veepee
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 1025
Lauteille: Tammikuu 2014
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Taido, 白眉
Sivulajit: Tachimura-ha Shuri-Te, Capoeira-kuokkavierailu
Takalajit: Judo, moderni taijiquan
Tykännyt: 1 kerran
Tykätty: 2 kertaa

Paras IP-laji: KARATA

#65

Viesti Veepee » tammi 25, 2017, 15.41

YJT kirjoitti: Itse ehdotin free runningin harjoittelua, mutta parkouria on varmaan paremmin tarjonnassa. Käsittääkseni parkour keskittyy enemmän temppuiluun ja esteiden käyttämiseen trikkailun apuna, kun taas free running on juoksemista vaihtelevissa maastoissa ja esteiden yli. Rajanveto näiden kahden välillä ei ole minulle kovin selvää.

Itse asiassa se on juuri toisin päin: parkour on ankarimmillaan pelkistettyä hahmottamista lyhimmästä/nopeimmasta reitistä urbaanissa ympäristössä sijaitsevien paikkojen A ja B välillä. Free runningissa taas on kyse pikemminkin fyysisestä itseilmaisusta vapaassa liikkeessä ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, johon voi sisältyä esteiden yli tehtyjä voltteja tai parkourin näkökulmasta "turhia" poikkeamisia reitiltä temppuja tjsp. varten. Nämä menevät kuitenkin usein iloisesti sekaisin harjoittelussa ja käytännössä, koska temppuilu nyt vaan on yleisesti niin kivaa. :D
Ville-Pekka Turpeinen

"If your unsoku is good, you can never be touched." -Kozo Kitamura, taido 8. dan hanshi, Suomen taidoliiton kesäleiri 2012

"Kun olet kiillottanut tekniikkasi ja saavuttanut liikkeiden vapauden, saat luonnostaan ihmeelliset voimat." -Musashi Miyamoto, Go Rin no Sho, Tulen rulla

Kuvake
AlexMachine
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 4945
Lauteille: Elokuu 2006
Paikkakunta: Vaasa
Etulaji: Nyrkkeily
Takalajit: Mil Fight, Pekiti Tirsia, Escrima
Tykännyt: 0
Tykätty: 6 kertaa

Paras IP-laji: KARATA

#66

Viesti AlexMachine » tammi 25, 2017, 15.52

Aihki kirjoitti:Täh? Eikö kukaan ole vielä julkistanut pakoonjuoksukurssia?
Ei pakoonjuoksua mutta auttaa varmasti siinäkin. Pari kaveria käynyt ja kova on koulu.
:)
http://www.royals.fi/Run2wiN
One batch, Two batch, Penny and Dime.

Kuvake
YJT
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 11
Viestit: 3267
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Lohja
Tykännyt: 0
Tykätty: 10 kertaa

Paras IP-laji: KARATA

#67

Viesti YJT » tammi 25, 2017, 18.41

Veepee kirjoitti:Itse asiassa se on juuri toisin päin: parkour on ankarimmillaan pelkistettyä hahmottamista lyhimmästä/nopeimmasta reitistä urbaanissa ympäristössä sijaitsevien paikkojen A ja B välillä. Free runningissa taas on kyse pikemminkin fyysisestä itseilmaisusta vapaassa liikkeessä ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa,
OK, kiitos selvennyksestä. Siis parkour on oikea laji pakoonjuoksun harjoitteluun. Tämä on onnekastakin, sillä parkour tuntuu olevan jossakin määrin muotijuttu ja siihen on saatavilla opastusta helpostikin, kun taas free running vaikuttaa olevan enemmän undeground-laji.
Seppo Vesala

(Kaikki esittämäni mielipiteet ja näkemykset ovat omiani, eikä niitä pidä tulkita minkään organisaation tai viranomaistahon viralliseksi kannaksi)

Kuvake
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 14381
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 106 kertaa
Tykätty: 41 kertaa

Paras IP-laji: KARATA

#68

Viesti Lasse Candé » tammi 25, 2017, 19.01

Jos tahtoo pohtia pakenemisen keskipitkän matkan ja muun kamppailun yhtymäkohtia, niin fudishuligaanien, kilpakaratekoiden ja pallopelien pelaajien liikkumisessa on paljon sellaista yhteistä, mikä on sillä etäisyydellä oleellista kun alkuperäisen irtautumisen jälkeen kasvatetaan etäisyys sellaiseksi, että joko ei enää tarvitse paeta tai sitten tulee se varsinainen täysillä karkuun ravaaminen.


Tuossa suhteessa jakaisinkin pakenemisen kolmeen etäisyyteen, joista yksi on irtautumisetäisyys, toinen tuo mainitsemani etäisyyden välittömän kasvattamisen etäisyysalue ja pisin täysillä liikkumisen etäisyys.

Kun iso osa keskustelusta on nyt käsitellyt (mielestäni valitettavasti keskustelun laadun kannalta) noista pisintä etäisyyttä, olisin itse sitä mieltä että pakenemisessakin harjoitteluetäisyyden tärkeys alkaa lähimmästä kauimpaan -> hyvän irtautujan ei yleensä edes tarvitse osata liikkua kovin hyvin yhteenoton paikan välittömässä läheisyydessä, kunhan nyt ei kaadu. Ja tuolla pisimmällä etäisyydellä ei tosiaankaan mielestäni ole paljoa oleellista saavutettavissa juuri sen harjoittelulla ja se on muutenkin lähinnä kuriositeetti.

Mutta jutelkaa toki parkoureista. Ihan hauskaahan se nyt vähintään on. :D
hänen virtuoosimainen salaman käyttönsä
on hyvin samanlaista kuin
hänen virtuoosimainen patukan käyttönsä


Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Antruu
ilmaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 7
Lauteille: Syyskuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Paras IP-laji: KARATA

#69

Viesti Antruu » tammi 25, 2017, 19.05

Vahinkoviesti. Jatkakaa...

Ohiampuja
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 172
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Tampere
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Paras IP-laji: KARATA

#70

Viesti Ohiampuja » tammi 25, 2017, 21.07

Andy kirjoitti:- Pidempi takaa-ajo. Jos takaa-ajaja ei heti luovuta, kannattaako juosta täyttä vauhtia vai hiljentää vähän jotta jaksaa juosta pidemmälle? Jos vastustaja alkaa tavoittaa, milloin kannattaa kääntyä taisteluun ja miten ottaa juokseva vastustaja vastaan?
- Millaisiin paikkoihin kannattaa kaupungilla paetessa pyrkiä sisään ja millaisiin ei?
- Ajoneuvoilta pakeneminen jalan. Millainen este pysäyttää minkäkinlaisen ajokin?
Tässä kyllä kiinnostavia juttuja.

Kuvake
YJT
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 11
Viestit: 3267
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Lohja
Tykännyt: 0
Tykätty: 10 kertaa

Paras IP-laji: KARATA

#71

Viesti YJT » tammi 25, 2017, 21.36

Lasse Candé kirjoitti:...Tuossa suhteessa jakaisinkin pakenemisen kolmeen etäisyyteen...

Kun iso osa keskustelusta on nyt käsitellyt (mielestäni valitettavasti keskustelun laadun kannalta) noista pisintä etäisyyttä...

Mutta jutelkaa toki parkoureista. Ihan hauskaahan se nyt vähintään on. :D
Ihan hyvä jaottelu. Itse tosin näkisin, että keskustelu ei ole keskittynyt pisimpään etäisyyteen. Irrottautuminen on mainittu jo keskustelun aika aikaisessa vaiheessa, ja siihen on viitattu useampaan kertaan. Kukaan vaan ei kai ole sen tärkeyttä kyseenalaistanut, joten siitä ei kai sen takia ole syntynyt keskustelua.

Parkour lajina sen sijaan on mielestäni tässä keskustelussa enemmän kuriositeetti, joka on otettu esille esimerkkinä siitä, että oppia tällaisesta "pakenemisjuoksusta" on kyllä saatavilla. Itse tosin puhuin aluksi virheellisesti free runningista. Mielestäni parkour nimenomaan ei ole pitkän etäisyyden juoksutekniikka, vaan nimenomaan välittömän etäisyyden ottamisen tekniikka (tai näin itse sen näen). Parkouraamalla saa hyvin etäisyyttä, kun pystyy nopeasti hyppäämään esim aidan yli tai portaat alas satuttamatta itseään, ja jatkamaan matkaa vauhdin hidastumatta. Siinä sitten takaa-ajana ihmettelee, että kun on itse päässyt sen aidan yli, niin pakenija on saattanut hävitä jo kulman taakse tai on ainakin saanut melko komean etumatkan.

Siitä olen samaa mieltä, että tässä yhteydessä keskustelun painopisteen ei tulisi olla pidemmillä matkoilla, mitä se mielestäni ei ole olllutkaan. Tietysti riippuu siitä, kuinka pitkän matkan juoksemiseksi parkourin mieltää.
Seppo Vesala

(Kaikki esittämäni mielipiteet ja näkemykset ovat omiani, eikä niitä pidä tulkita minkään organisaation tai viranomaistahon viralliseksi kannaksi)

Kuvake
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 14381
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 106 kertaa
Tykätty: 41 kertaa

Paras IP-laji: KARATA

#72

Viesti Lasse Candé » tammi 26, 2017, 01.31

Itse miellän sen pidemmän matkan jutuksi, koska en usko että parkouraaja saa taidostaan paljoa irti jaotteluni mukaisella keskipitkällä etäisyydellä.

Paitsi nyt ihan siitä että fysiikka on parempi.

Sillä etäisyydellä kuitenkin toimitaan stressireaktioiden vallassa, uhan ja mahdollisten uhkien lähellä. Tällöin pakenemiseen käytetään ensisijaisesti mitä luultavimmin normaalimpia liikkumisen tapoja.

Poikkeuksia toki varmasti on. Jos pitää hypätä suojaan/piiloon, kuka tahansa liikunnallisesti lahjakas hyppää suojaan/piiloon. Jos taas pitää pitää kädet valmiina suojaamiseen ja tönimiseen samalla kun pitää steppailla tilanteesta pois ja katsoa ettei menetä tasapainoa, kuka tahansa liikunnallisesti lahjakas tekee juuri näin.

Eri harrastukset vaikuttavat lähinnä siihen, millä fyysisellä taitotasolla näitä asioita tehdään. Pakenemisessa tuskin valittaviin ratkaisuihin niinkään, jotakin pientä satunnaisheilahtelua lukuunottamatta. (Aina joku jossain ufoilee jotakin tai on harvinaisen kekseliäs poikkeustilanteessa.)

Tuolle keskipitkälle etäisyydelle suosittelisinkin harrastukseksi koripalloa mieluummin kuin parkouria. Koska koripallo kuitenkin on liian vaikea laji normihölmölle, niin sählyä sitten.

Ja näistä saa itsepuolustuksellisesti rajallisen hyödyn, paitsi että tekevät yleisesti hyvää fysiikalle ja saattavat piristää myös muuta treeniä.
hänen virtuoosimainen salaman käyttönsä
on hyvin samanlaista kuin
hänen virtuoosimainen patukan käyttönsä


Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
YJT
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 11
Viestit: 3267
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Lohja
Tykännyt: 0
Tykätty: 10 kertaa

Paras IP-laji: KARATA

#73

Viesti YJT » tammi 26, 2017, 12.47

Minä näen parkourin myös sen keskimmäisen etäisyyden etenemismuotona (tai riippuu siitä, missä menee metrimääräinen raja 2- ja 3-etäisyyden välillä). Ei välttämättä niin, että erityisesti lähdettäisiin etenemään parkourinomaisesti, vaan siten että eteen tulevien esteiden (pysäköityjen autojen, portaikkojen, aitojen ym) ylittäminen / ohittaminen sujuu paljon nopeammin kuin ilman parkour-taitoja. Esimerkiksi 2-metrisen verkkoaidan yli kiipeäminen kiipeämällä on hidasta tai jää jopa kokonaan tekemättä (riippuu mm silmäkoosta ja siitä, saako kengänkärjet niihin verkon silmiin), mutta parkouraamalla aidasta menee melkeinpä heittämällä yli (tätä harjoiteltiin ala-asteella ennen kuin kukaan oli kuullutkaan mistään parkourista; aikuisen pituuteen suhteutettuna aita olisi ollut noin parimetrinen).

Hyvä pointti nämä pallopelit. Varsinkin, jos tykkää esim sählystä, niin sitä tulee varmaan pelattua paljon ja juoksuominaisuudet kehittyvät kuin vahingossa. Kuten totesit, niin koripallo on sen verran vaikea laji, että suuri osa harjoitteluajasta menisi koripallotaitojen kehittämiseen, eli hyöty pakenemisen suhteen olisi pienempi.
Seppo Vesala

(Kaikki esittämäni mielipiteet ja näkemykset ovat omiani, eikä niitä pidä tulkita minkään organisaation tai viranomaistahon viralliseksi kannaksi)

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 15423
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 8 kertaa
Tykätty: 41 kertaa
Viesti:

Paras IP-laji: KARATA

#74

Viesti Andy » tammi 26, 2017, 13.42

Pointtini ei ollut se, että pitäisi ruveta harrastamaan parkouria itsepuolustuslajina. Vaan se että jos tällaisia asioita haluaisi treenata niin kannattaisi konsultoida taitavia parkouraajia niin, ettei tarvitsisi käyttää yritys-erehdys-menetelmää tekniikoiden opettelussa.
Antti Sariola

http://www.kickboxingteam.com

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders

Kuvake
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 14381
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 106 kertaa
Tykätty: 41 kertaa

Paras IP-laji: KARATA

#75

Viesti Lasse Candé » tammi 26, 2017, 16.41

Tahtoisin itse määritellä nuo etäisyydet nimenomaan siltä kantilta, että se pisin etäisyys on sitä missä aidoista kiivetään yli jne. Oikeastaan pitäisikin kai etäisyyksien sijaan puhua pakenemisen vaiheista, joskin nämä ovat etäisyyteen kytköksissä. Tai oikeammin kai jonkinnäköiseen tavoitettavuuteen.

Kaikissa etäisyysjaotteluissahan on kuitenkin kyse siitä, että myös lisäjakoja voi tehdä tai toisaalta varmaan vähentää. Tässä luonteva kahtiajako olisi tappeluetäisyys (jollakin määritelmällä) ja pakenemisetäisyys, jolloin erottamani keskimmäinen etäisyys haukkaa vähintään palan pakenemisetäisyydestä. Pakenemisstrategiassa laskisin itse tyypillisen hyökkäysetäisyyden (vajaan askeleen ylipitkä pelkkään lyöntiin) joissain tilanteissa 2-etäisyydeksi ja joissain tilanteissa 1-etäisyydeksi, riippuen mahdollisuuksista ja hyökkääjän hetkellisestä toimintakyvystä.

Vaiheet ovat kuitenkin:
1. Irtautuminen henkilöstä, esim tappelemalla
2. Irtiotto välittömästä tapahtumaympäristöstä, valmistautuen varsinaiseen pakenemiseen
3. Varsinainen pakeneminen



Sanottakoon pallopeleistä, että niiden voima on mm siinä, että tilanteet ovat erittäin monipuolisia, joten liikkumiseen saa todella hyvää treeniä. Ärsykkeet ovat kaikkialla ympärillä, joten liikkuminen suhteutuu ympäröivän tilan tapahtumiin. Väsymisestä seuraa että saa testitilanteen, joka hieman rinnastuu väkivaltatilanteiden kaaokseen. Jne.
Se mistä ihailen pallopelejä, on että niissä jengi todella nostaa kierrokset korkealle ja ottavat kehostaan ja päästään irti sen mitä lähtee. Sähly on tässä paras, ellei omaa pallopelin varsinaisia taitoja. Varmasti paljolti tästä syystä salibandysta on muodostunut se laji mitä pelataan jos ei muuta osata, esim duuniporukoissa. Kun siinä on tällöinkin jotain järkeä.
hänen virtuoosimainen salaman käyttönsä
on hyvin samanlaista kuin
hänen virtuoosimainen patukan käyttönsä


Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 kurkkija