Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Liikkumisharjoittelu

Löylyttelyä yli lajirajojen. Kaikkien kamppailulajien yhteisalue.

Valvoja: Valvoja

Kuvake
antti_lk
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 527
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: nyrkkeily, vapaaottelu
Takalajit: lukkopaini, bjj

Liikkumisharjoittelu

#31

Viesti antti_lk »

Lasse Candé kirjoitti: Sellaisethan eivät liikukaan koskaan samalla tavalla hyvin, ihan jo sen takia että vartalo ei ole sen monipuoliseen liikutteluun sopusuhtainen. Ja tällöin voimavarat olisivat positiivisessa pituuserossa. Ja jos näin on, tekeminen pitää suhteuttaa siihen, että juuri tällaisessa se ei näytä samalta kuin lyhyemmän samanpainoisen tapauksessa. Vähän riippuen siihen mihin vertaa, oli tuolle ruumiinrakenteelle ainakin hyvää työstöä ja työstettävää.
Erilaisiin ruumiinrakenteisiin keskittyminen on tässä nyt aika epäolennaista, koska hommat tehdään tuossa päin seiniä, eikä siihen pituus tai lyhyys vaikuta. Muutenkin "huonoon" ruumiinrakenteeseen vetoaminen, kun jokin homma ei oikein tahdo luonnistua, on väsynyttä selittelyä. Ihmiset ovat erilaisia, erilaisilla vahvuuksilla ja heikkouksilla – elämä on kovaa. Pituus/hyvä ulottuvuus on kehälajeissa lähtökohtaisesti aina etu.

Liikkumista voi ihan kuka tahansa oppia ja varsinkin parantaa. Tottakai se on toisille helpompaa ja toisille vaikeampaa, mutta syitä esim. raskaampien painoluokkien ottelijoiden paikallaan seisoskeluun ja puuskuttamiseen kannattaa etsiä jostain muualta kuin elopainosta. Liikkuminen vaatii toki enemmän energiaa kuin paikallaan seisominen, mutta liikkumisesta saa taloudellista, kun harjoittelee. Samalla puolustaminen paranee ja iskujen imurointi vähenee, joten se kannattaa.

Tässä paljon parempi video "pivotista" tai paremminkin liikkumisesta sivulle askeleilla.
[video][/video]

Etukäden puolelle liikkuminen näytetään tuossa hyvin, mutta takakäden puolelle ei tuollaisella reilun metrin askeleella ihan helposti matsivauhdissa pääse, ellei ole sitten vastus ole sairaan hidas.
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 14
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Liikkumisharjoittelu

#32

Viesti Lasse Candé »

Niin, pääasiahan tietenkin on, tehdäänkö videolla sellaisia virheitä mitkä tulisi heti poimia pois, koska tämähän tietenkin on videon pääanti.

Itse kirjoitin kuitenkin enemmän realiteeteista ja kokonaisvaltaisesta kehittymisestä. Se ei mielestäni ole selittelyä (ja muutenkin kirjoittaja olen minä enkä videon tyyppi), että kun vahvuuksia ja heikkouksia kehitetään, tulee ajalliset ja jaksamisrealiteetit vastaan sellaisella tavalla että päädytään tuotos-panos-pohdintoihin. Ja pidemmät eivät saa samannäköistä liikkumista kuin lyhyet, eikä aina tuossa suhteessa kannata sitä tavoitellakaan.

Tietenkin jos tuo tyyppi häviää jatkuvasti ja ongelmakseen on selkeästi osoitettavissa karkeasti wituillaan oleva liikkuminen, voisi pohtia jos valmentajanvaihto olisi paikallaan. Jos valmentajan vaihto taas ei olisi aivan ilmeisesti paikallaan, ehkä sitä kokonaisuutta jalostetaankin pääasiassa oikein. Pärjääkö tuo?

Ja siis taas kerran, pääasia ketjun kontekstissa tietenkin oli alunperin videon sisällön mielekkyydessä. Itse laajensin siitä yleisesti pitkiin vs lyhyisiin ja tämä on osaltaan sivuraide, joka kuitenkin on täysin ketjuun kuuluva.
Kuvake
antti_lk
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 527
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: nyrkkeily, vapaaottelu
Takalajit: lukkopaini, bjj

Liikkumisharjoittelu

#33

Viesti antti_lk »

Ymmärrän suunnilleen mitä meinasit, mutta en vain jaksa tuollaista (mielestäni) turhaa pohtimista ja hifistelyä. Varsinkin, kun koko tuumailun ydin taisi olla se, että pitkät ja pätkät liikkuvat eri tavalla. Toki sitten jos itse perus liikkumisharjoittelu on jotenkin hanskassa, niin voi alkaa miettimään erilaisten ruumiinrakenteiden vaatimuksia. Jokainen tottakai tyylillään, mutta itseä kiinnostaisi tässä tapauksessa se liikkumisharjoittelu, eikä filosofia.
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 8
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Liikkumisharjoittelu

#34

Viesti Andy »

Nieky Holzken ei ole 182-senttisenä mitenkään erityisen pitkä 77 kilon sarjaan, jossa ottelee. Hänellä ei varsinaisesti ole ongelmana se että häviäisi jatkuvasti, kun on sarjansa maailman ykkösnimi, hallitseva Gloryn mestari ja on ollut kehässä voittamaton jo kohta neljä vuotta. Tämänhetkinen ammattilaisrekordi Holzkenilla on potkunyrkkeilyssä 89-11-0 (46KO) ja ammattinyrkkeilyssä 10-0-0 (8KO).
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 14
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Liikkumisharjoittelu

#35

Viesti Lasse Candé »

Jaa niin ettei filosofointi kiinnosta ja että aiheen pähkäily on filosofointia. Selvä. :smt003

Tuota, ensinnäkin foorumilla ei silleen ole mahdollista vaikkapa itse liikkua tuota tyyppiä paremmaksi vaan tämä ympäristö sopii paremmin vaikkapa siihen pohdintaan. Ja tietenkin sitä voi jaksaa tai olla jaksamatta minkä tahansa tyyppisiä juttuja, oli ne sitten niitä joissa yritetään nähdä asioilla eri puolia ja laajentaa aihetta tai sitten sellaisia joissa vain kerrotaan kuinka sarjansa paras tekee jotakin asiaa väärin ja sen pituinen se.

Itselleni sopii vaikkapa molemmat lähestymiset ihan samaan ketjuun ja jos ei silleen jaksa, ei sitten tietenkään ole pakko. :)



Jos nyt sitten jotakin tästä juonteesta tahtoisi saada irti, voisi pohtia vaikkapa sitä mahtaako videon harjoittelu olla niin päin helvataa kuitenkaan jos saavutukset ovat tuota luokkaa, vaiko olisiko mahdollista että kyseinenkin harjoittelu on hyvää, mutta kenties sitten vaikka jostain muusta syystä kuin mitä on siinä kritisoidessa mietitty...
Kuvake
antti_lk
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 527
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: nyrkkeily, vapaaottelu
Takalajit: lukkopaini, bjj

Liikkumisharjoittelu

#36

Viesti antti_lk »

https://www.facebook.com/JambaElonenKulmala/" onclick="window.open(this.href);return false;
[video][/video]

Vastaisku omalla takakäden suoralla erikätisen vastustajan etukäden suoraan ja liike iskun aikana oman etukäden puolelle.
Kuvake
antti_lk
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 527
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: nyrkkeily, vapaaottelu
Takalajit: lukkopaini, bjj

Liikkumisharjoittelu

#37

Viesti antti_lk »

Ikivanhan ketjun nostelua. Videolla suoralla linjalla liikkumisen ja jabilla hyökkäyksen/jabin väistämisen harjoittelua.
Varoitus: Ei sisällä kovin paljoa pakettisuojausta tai otteluasennossa liikkumista.

Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 928
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä

Liikkumisharjoittelu

#38

Viesti Eizei »

Liikkumisen harjoittelussa on mun mielestä tärkeää erottaa kaksi seikkaa: liikkumisen sisäinen ja ulkoinen olemus. Liike ja liikuttelu.

Esimerkki: seistään otteluasennossa ja taputetaan jalkapohjia maahan vasen oikea vasen oikea, nostamalla jalkoja hiukan. Tunnetaan painon siirtyminen liikkumisen myötä jalalta jalalle. Tämän saman painon siirron tai energian liikuttelun voi kuitenkin tehdä sisäisesti nostamatta jalkoja. Eli paljon taloudellisemmin ja siten liikkeen näkökulmasta laadukkaammin. Tämä ei siis ulkoisesti ilmene samalla tavalla mutta sisällä mylvii sama potentiaali. On liikettä (sisäinen potentiaali liikkua) ja sitten liikuttelua (jalkojen nostelu). Liikkeen kehittämisessä on kyse liikuttelun vähentämisestä, mitä ihmisten liikkuminen on ihme kyllä pullollaan, myös kokeneitten kamppailijoitten osalta.

Nyt kun puhutaan liikkumisesta vähän vaikuttaa siltä, että aihe pitää sisällään keskustelua mm. niin otteluaskelluksesta, käsien roikottelusta kuin erilaisesta oheisharjoittelusta. Mielestäni tämä liikkeen sisäisen ja ulkoisen olemuksen ero jää paikoin kovin epäselväksi. Mistä oikeastaan puhutaan missäkin casessa?

Jos vaikkapa halutaan kehittyä liikkumisessa suhteessa vastustajaan on varmasti paikallaan hinkata askeltamista parin kanssa jotta tämä suhde parin liikkeeseen selkeästi konkretisoituu. Ulkoinen asia. Jos taas halutaan vielä tämän jälkeen kehittää sitä omaa liikettä pitää mennä sinne oman liikkeen sisään, kysyä: liikunko luonnollisesti vai onko jotain mitä voisin liiketuntumalleni tehdä? Ei ole kysymys pelisilmästä suhteessa pariin, vaan omasta kehontuntemuksesta, sisäisestä liikkumisen tavasta, liiketuntemuksesta.

Hankalaa tässä tuntuma-asiassa on sen abstraktius. Ulkoa vaikea havainnoida ja korjailla. Jos otetaan vaikka tuo esittämäni esimerkki ja demotaan asian epäselvyyttä sen avulla. Jos tuo jalkojen taputtelu muutetaankin eteenpäin askeltamiseksi, voi jokainen todeta, että nyt niitä jalkoja on ihan pakko nostaa jotta voimme siirtyä. Tadaa, ulkoinen olemus ottaa vallan ja nyt vallan helposti aletaankin puhumaan vain siitä. Ottiko liian lyhyen vai liian pitkän tai korkean askeleen kun oli liian lähellä kaveria tai hidas, laahaako jalka jne. Kun se sisäinen maailma ja olemus on pitkälti se, mikä sen liikkeen laadun määrittää. Miksi se jalka laahaa? Eli vaikka liikkeellä on nyt ulkoinen olemus, mitä sisällä tapahtuu? Eli sen ulkoisesti paremmin liikkuvan sisäinen maailma on todennäköisesti toimivampi ja luonnollisempi vaikka ulkoa näyttävät ottavan samat askeleet. Toinen ei esimerkiksi nostele ehkä niitä jalkoja niin paljoa vaan antaa niiden liikkua (hyödyntää liikettä, ei liikuttele: antautuu painovoimalle paremmin ja hyödyntää liike-energian paremmin)

Jos sisäinen puoli on kunnossa liike on taloudellinen, huomaamaton, vaivattomantuntuinen, liikkuja on matkustaja, liikkeen jälkitilanne / jatkopotentiaali on hyvä. Mutta veikkaanpa että tämän kehittymiseen tulee stoppi jos mietitään näitä asioita vain ulkoisten asioiden kautta (kuinka säkki heiluu, jalka laahaa, kaveri kerkeää alta) menemättä sinne kehoon ja mieleen. Painelemalla sisälle löytyy liike ja vähenee liikuttelu. Ja sen myötä kehittyy myös ulkoinen olemus.

Han Moo Do:ssa dan opetus on juuri liikkeen kehittämistä tekemisen takana. Tuli kirjoiteltua juuri seuralle tulevan leirin sisällöstä. Kyseessä on dan-tason asiaa:

"Tasoleirin oppisisältö määräytyy sen mukaan, kuinka tasoleireillä käydyt asiat on omaksuttu. Tasoleirit ovat syvällisiä liiketason parantamisen leirejä, joissa pyritään löytämään oikea liiketuntuma tekniikan taustalla ja siirtämään tämä käytäntöön, mikä näkyy tekniikan tason paranemisena.

Tasoleirin aihe voi olla esimerkiksi 1) lyöntiliikkeen osien harjoitteleminen 2) lyöntitekniikat ja jatkuva liike 3) nyrkkeilyn sparritekniikat 4) edistyneempi nyrkkeilysparri, 5) lyönnin ja askeltamisen varjoharjoittelu, 6) säkkiharjoittelu 7) lyöntivoiman lisäämisen harjoitteet"

Eli jännää tässä on se, että jos kyseessä olisi joku ns. Perustason leiri niin siellä käytäisiin tekniikoita ja niiden sovelluksia. Tässä tasoleirihommassa on sitten tarkoitus nostaa tekniikoiden tasoa parantamalla liikettä. Lähdetään siis sieltä liikkeen pilkkomisesta ja kokoamisesta, löydetään oikea harmoninen liikkeen tuntuma, sitten liikutaan alueelle jossa on enemmän häiriötekijöitä, eli monipuolisempaa liikkumista ja kombinaatioita mukaan, kontakti mukaan, parityöskentely mukaan. Ja ajatus on nimenomaan sen liiketuntuman siirtäminen toimintaan, ei esim. Uuden pariharjoitteen oppiminen. Esim. Säkkiinlyöminen on ihan murhaa liikkeelle jos sen tekee väärin eli yhtään työstämällä. Sen sijaan pyritään lyömään liikkeen ehdoilla. Toimii se lyöminen työstämälläkin mutta liikkeen laatu kärsii.

Sen vuoksi koenkin, että liikeasioiden harjoittelu on vähän hankala tie. Homma toimii kamppailussa ilmankin, kun on kova leuka, raaka kondis ja jämäkkä tekniikka. Liiketaso voi silti olla ihan onneton. Mutta liiketason nostolla mentäisiin silti next levelille siitä missä ollaan nyt jos vaan kiinnostaisi ja osaisi ja imeytyisi. Ehkä siihen ei uskota, se poikkeaa paljon siitä raa'asta treenistä ja onkin pitkälti ristiriidassa, kolikon toinen puoli. Harmonia on haettava huolellisesti. Mikä kenellekin on se sopiva suhde. Ja se vie aikaa jota urheilijan aikajänne ei taida kattaa. Nykyään taitaa tosin tää leporavintotrendi über raaka reeni vapauttaa vähän aikaa joten miten olisi liikkeen kehittämisen lisääminen? Tää taitaa ollakin vähän nosteessa.

Mun mielestä liikkumisharjoittelun ymmärrys ja sen rooli lajin opetusjärjestelmässä tekevät lajien välille just melkoisia pesäeroja. Esimerkiksi uskoisin oman lajini profiloituvan muihin korealaisiin nähden paljonkin juuri sen myötä, kuinka paljon meillä tutkitaan tunneohjauksella liikettä. Näkisin että naapureilla on paljon tekniikka/konseptikeskeisempää meininkiä. Painotusero tuskin mistään tekee parempaa, mutta erilaista. Tämä on kuitenkin tärkeää ymmärtää kun niin samansorttisesti toista lyödään ja potkitaan pallolla tällä. Pointtinsa kullakin.
Antti Junikka
Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 928
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä

Liikkumisharjoittelu

#39

Viesti Eizei »

Kiäh... Olipas epäselvästi raapastu, sori syönyt vähän huonosti, kun valmistautu erääseen hemmetin ikävään tutkimukseen.

Eli liikkumisen olemus sisäinen ja ulkoinen. Ulkoisesti voi liikkuminen näyttää lähes samalta kahdella kaveruksella, mutta sisäisesti homma voi olla eri. Siksi liikkumisen ulkoinen havainnointi saattaa jättää kylmäksi. Ja näyttäs aika paljon olevan tuota ulkoista havainnointia. Olen havaitsevinani, että antti_lk:lla on aika paljon tuollaista sisäistä vibaa ulkoisen kehittämisessä. Mun mielestä juuri nyrkkeilijöissä onkin eniten kamppailu-urheilijoista laatuliikkujia. Liekö tuo sääntöjen suppeus, pystyy erikoistumaan eri tavalla.

Sisäisen olemuksen kaksi puolta. Liike ja liikuttelu. Näistä liike pesee liikuttelun. Jos tekemiseni ydin on se, että liikuttelen aktiivisesti itseäni saatika sitten osasiani, on liikkumiseni huonoa. Aktiivinen liikkuminen on yksinkertaisesti laadullisesti heikompaa, kuin reaktiivinen liikkuminen. Reaktiivisessa liikkumisessa heittäydytään liikkeeseen koko keholla. Päästetään irti. Liike tapahtuu sen seurauksena, että minä vapautan. Jännityksen irti päästäminen on nopeampaa kuin lihaksen jännittäminen.

Molemmissa lihakset työskentelevät. Reaktiivisessa niiden annetaan työskennellä, aktiivisessa niillä työstetään. Reaktiivisessa tapahtuu ns. riittävä, vain pakollinen supistuminen (koko keho hoitaa, ei epämääräisten osasten keskustelu). Se on hetkellistä, tapahtuu ja meni jo ohi. Aktiivisessa jumi jää päälle. Se on puristavaa ja flowta katkovaa (joku osa kehoa ylityöskentelee). Liike on kuollut, siitä ei saa irti, jatkokin on työstämistä.

Liikuttelu, huono liikkumisen pohjavire kuulostaa tältä: Aktio: jännitän lihaksiani, tuotan aktiivisesti liikkeen joka on jännityksestä saakka ulkoisesti havaittavissa.
Liike, hyvä liikkumisen pohjavire kuulostaa tältä: Aktio: vapautan/rentoutan itseni vain silmänräpäykseksi painovoiman vietäväksi -> reaktio: kehoni refleksivaste ottaa tästä kopin ja tapahtuu liike, joka on ulkoisesti havaittavissa mutta ilman esijännityksiä. En siis itse tee liikettä, vaan liike on kehoni reaktio sille, että päästän irti. Perusero pohjavireessä, toinen tuotetaan itse, toisen annetaan tapahtua.

Kun seisoo otteluasennossa ja aikoo aikaansaada liikkeen, reaktiivinen liikkuja aikaansaa liikkeen tekemällä vähemmän, kuin hetki ennen vain seisomalla, sillä hän luopuu tämänkin mahdollistavasta rakenteesta. Aktiivinen liikkuja aikaansaa liikkeen tekemällä enemmän, kuin hetki ennen vain seisomalla. Tässä on vissi ero.

Liikkeen osalta nerot kamppailijat ovat näkemykseni mukaan reaktiivista sakkia. He saavat liikkeen aikaan pohjimmiltaan vapauttamalla. Tietysti hyvä olla kondista sitten tämän tueksi. Nyt puhun kuitenkin liikkumisen pohjavireestä, en kondiksesta.

Kuinka reaktiivisen liikkeen sitten jemmaa? Sekin antaa merkin, että pudottautuu painovoiman vietäväksi ja pompahtaa refleksivasteella takaisin. Tuo kuilu pitää kuroa kiinni. Saada nivottua keho sellaiseen herkkään tilaan, jossa ikään kuin vapautuksen jälkeen sinkoudutaankin suoraan kohti haluttua liikettä, eikä ensin alas ja sieltä takaisin. Ehkä esijännitys voi olla se sana, muttei sen pitäisi lopulta olla jännitys, vaan tuntuma.
Tästä herkästä tilasta toimimisen taustalla on kuitenkin ajatus luopumisesta, ei työstämisestä.

"Eei iitsethekee liike! Phrom the feeling. Phrom the movement. Thekenika thoimia!" -Ei niin vanha korealaissuomalainen sananlasku

Enemmän aineksia soppaan. Ja edelleen uskonasioissa (mutupohja varma pohja :D ) liikenteessä. Lue varoen. :P
Antti Junikka
Kuvake
antti_lk
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 527
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: nyrkkeily, vapaaottelu
Takalajit: lukkopaini, bjj

Liikkumisharjoittelu

#40

Viesti antti_lk »

Eizei kirjoitti: loka 17, 2018, 19.57Mun mielestä juuri nyrkkeilijöissä onkin eniten kamppailu-urheilijoista laatuliikkujia. Liekö tuo sääntöjen suppeus, pystyy erikoistumaan eri tavalla.
Tässä opetusmateriaaliksi kahden kaksinkertaisen nyrkkeilyn olympiavoittajan välinen ottelu. Rigondeaux on perinteisempi tyyliltään ja ottelee pitkästä asennosta, eikä juurikaan liiku sivusuunnassa, vaan luottaa hyvään sisään-ulos liikkeeseen. Lomachenko taas on monipuolisempi ja modernimpi kaikilla tavoilla. Liikkuminen tapahtuu kevyemmästä asennosta ja varsinkin sivuliike on aivan poikkeuksellisen näppärää.

Kuvake
Rojola
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 2758
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Mullet City

Liikkumisharjoittelu

#41

Viesti Rojola »

antti_lk kirjoitti: loka 13, 2018, 01.31 Ikivanhan ketjun nostelua. Videolla suoralla linjalla liikkumisen ja jabilla hyökkäyksen/jabin väistämisen harjoittelua.
Varoitus: Ei sisällä kovin paljoa pakettisuojausta tai otteluasennossa liikkumista.

Letkee video! Osaisitko hieman kertoa tuosta vastaanottajan takajalan asennosta joka osoittaa about 90 asteen kulmassa suhteessa vastustajaan? Onko tämä tyypillistä nyrkkeilyssä vai onko jokaisella ikäänkuin oma tapansa (varmasti tiettyyn pisteeseen saakka).

En nyrkkeilystä paljoa tiedä, mutta tämä kiinnostaa koska Japanian puolella...

Kuva

Kuvassa Takamatsu-sensei, Soke Hatsumin (Bujinkan Budo Taijutsu) opettaja.
Janne Paavilainen

Master of illusion is a student of reality.

Harjoitteletteko te siellä Bujinkanissa oikein tuelta tätä asioiden ja sanomisten vääristelyä ja asiayhteyksien muuten vain sekoittelua?
Kuvake
antti_lk
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 527
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: nyrkkeily, vapaaottelu
Takalajit: lukkopaini, bjj

Liikkumisharjoittelu

#42

Viesti antti_lk »

Rojola kirjoitti: loka 18, 2018, 15.56Letkee video! Osaisitko hieman kertoa tuosta vastaanottajan takajalan asennosta joka osoittaa about 90 asteen kulmassa suhteessa vastustajaan? Onko tämä tyypillistä nyrkkeilyssä vai onko jokaisella ikäänkuin oma tapansa (varmasti tiettyyn pisteeseen saakka).
Kiva, että kelpaa. Tuo takajalan poikittain pito ja takapainoinen asento ovat omasta mielestäni aikalailla pakollisia, jos haluaa pitää tukevan ja rennon asennon, mutta myös liikkua ketterästi joka suuntaan. Sen lisäksi, että liikkuminen on tuolla tyylillä helppoa, niin väistäminen alas takaviistoon onnistuu myös ongelmitta. Takajalalla eteenpäin ponnistaminen on helppoa ja jos matsi menee pystypainiksi, niin taaksepäinkään ei horjahda niin helposti kuin silloin jos takajalan varpaat olisivat enemmän eteenpäin. Moni huippunyrkkeilijä pitää takajalan poikittain, varsinkin jos tarkoituksena on tehdä vähän muutakin kuin mennä täysillä eteenpäin. Tuosta Lomachenkon ja Rigondeauxn matsista voi katsoa mallia.
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 14
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Liikkumisharjoittelu

#43

Viesti Lasse Candé »

Eizei on monien asioiden ytimessä. Jotkut kohdat vaativat vähän pähkäilyä, kun Eizei käyttää melko luovia käsitteitä ja määritelmiä. Suosittelisin opettajuuden, oman analyysin ja kommunikaation kannalta jutteluja jonkun fysiikkaa ja kamppailua osaavan kanssa, niin ajatukset saavat oikeampia nimiä. Tämä on myös tärkeää siksi, että luovien käsitteiden taakse kätkeytyy usein ajatusvirheitä, mikä jarruttaa kehitystä. Esimerkki tästä on tuo gravitaatiokohta. Itse asiassa kun jälkimmäistä kohtaa katsoo, pohdinta on lähes kohdillaan, mutta erikoisella terminologialla. Käytännössä suosittelen varsinkin etukäden lyönteihin myös enemmän sellaista ajatusta että kaikki tapahtuu kerralla ja samaan aikaan, vaikka kuvaamasi ainesosat jäävät jäljelle.

Minulla on muutama terminologinen vinkki, vaikka tämä menee jo aiheesta hieman ohi. Jalkoihin vaikuttaa maan kitka- ja tukivoimat. Näitä ei tarvitse erotella vaan niiden vektorisumman voi ajatella jalkakohtaisesti myös yhdeksi kosketusvoimaksi. Koko kehoon vaikuttaa painovoima. Lyönnin aikana käteen vaikuttaa tukivoima ja mahdollisesti kitka. Se mitä sinä kuvailet on lattian ja jalan välisen vuorovaikutuksen (kosketusvoima) vaihtelut. Näitä vaihtelemalla säätelee sisäisiä voimia kehossa, mutta myös ulkoisesti kokonaisvoimaa, jolloin näillä aikaansaadaan liikkuminen mihin suuntaan tahansa. Myös koko kehoon kohdistuva kokonaisvoimamomentti muuttuu tässä. Ääriesimerkkinä etujalan äkillinen irrotus maasta, minkä seurauksena kaatuu.

Taito on sitä että tekee noita asioita oikein. Valitettavasti urheiluun liittyvässä fysiikassa puhutaan joskus reaktiovoimasta, mutta se on tarkoitettu siihen että hölmötkin voivat uskoa. ”Reaktio” ei ole jotakin mikä tulee ”aktion” jälkeen, vaan kyseessä on vuorovaikutus, eli Newtonin kolmannen lain mukainen voimapari. Newton ei tarkoittanut sanapariaan aktiosta ja reaktiosta peränjälkeisiksi, vaan samanaikaisiksi.

Kun puhut hyvää tästä ”reaktiivisesta” sakista, tarkoitat ihmisiä jotka osaavat käyttää myös muita sisäisiä voimia kuin lihasvoimia taitavasti. He osaavat käyttää esim luurakenteitaan liikkeen suunnan ohjaamiseen, jolloin lihastyötä ei periaatteessa tarvita. Tästä syystä korkeushyppääjät ottavat vauhtia ja toisaalta jalkapalloilijat ja pitkän etäisyyden kamppailijat hyppivät. Vielä noista hyvistä ”reaktiivisista” ihmisistä... oletan sinun myös puhuvan sellaisista jotka eivät pelkästään työntele jalalta toiselle, vaan osaavat lisäksi myös vapauttaa ja peräti vetää etujalalla. Viittaan Dempseyn ajatukseen ”falling step”:sta ja myös tätä hieman edistyneempiin asioihin.
Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 928
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä

Liikkumisharjoittelu

#44

Viesti Eizei »

Lasse, mukavaa vastapainoa tälle mun tunnustelujen tulkinnalle ja mielikuvailulle.

Oon juurikin sitä mieltä, että homman pitää olla yhtäaikaista. Lopulta. Tavallaan kaikki tämä pilkkominen on aivan turhaa ilman ajatusta siitä. Puhun aika pitkälti juuri lihasvoimien käyttämisestä, mutta sen vaihtoehtoisesta metodista, minkä näen keskeisenä erona liikkumisen laadussa. Sama lihaksisto duunin tekee mutta eri tavalla. Refleksinomaisena supistus on nopean spontaani, tapahtuu kehossa tehden tarvittavan ja rentoutuu välittömästi. Itse tehtynä se on puristavampi, tapahtuu korostuneesti jossain päin kehoa ja täten hajoittaa flowta, ei rentoudu välittömästi vaan jumi jää junnaamaan. Koen että tätä refleksipeliä käyttämällä maasta kohteeseen ja kohteesta maahan saadaan kevyttä ja jatkuvaa liikettä terävin iskuin. Refleksien välillä ollaan matkustajia. Terävyys tulee siitä, että kun sen palauttavan refleksin pystyy ottamaan siitä kontaktipinnasta (vaikka sitten tiiliseinä) niin sen pystyy sitten koppaamaan vaikka 3cm sen pinnan alta (mielikuvana), menemättä tavarajunana läpi ja katkaisemalla virtaa. Rento flow säilyy mutta isku sattuu. Liikkeen ehdoilla.

Ymmärrän, että on tietysti syytä sivistää itseään eteenpäin mutta en oikein näe syytä perehtyä asiaan esimerkiksi fysiikan näkökulmasta siihen malliin, miten itse edellä hienosti kykenit ammattilaisena kuvailemaan. Hyi kamala vei mieleni yläkoulun fysiikan tunneille. Ei ikävä! :D

Lopulta merkkaa se, toimiiko homma vaiko eikö toimi ja selitys on oikeastaan toissijainen. Juuri asioiden yhdenaikaisuus tekee mielestäni aika turhaksi osasten liiallisen pähkäilyn. Tunnustelutasolle on mentävä. Kukaan ei pysty lukemalla listaa yksittäisistä pointeista saavuttamaan hyvää tekemistä oli pointit sitten faktoja tai huruisia mielikuvia tai luovaa terminologiaa. Onko sinne päästy sitten tiukalla faktalla vai luovilla mielikuvilla, kukin tavallaan. Kampittelunkin maailmassa on paljon äärimmäisen nerokkaita ja lukeneita tietäjiä, jotka eivät kuitenkaan pysty osoittamaan tekemisellään, vaikka vastaus löytyy kaikkeen.

Mun tapa on tunnusteleva ja kuvailen sitä luovasti. On varmaa, ettei se ulosanti ole sitten vaikka sinulle fysiikan opettajana legit, kun lähestymistapani aiheeseen on tämä. Mun mielestä sen ei oikein tartte ollakaan, en halua vakuuttaa ketään fyysikkoa aiheeni oikeellisuudesta näiden termein, enkä oikeastaan muitakaan. Tietysti opetushommissa vastaanottajan maailmaan kiinnostaa asettua hitusen sillä, että sieltä saa hyvän koukun ihmiseen, mikä edistää oppimista. Kokemusmaailmasta käsin. Jos tätä ei sanallisesti löydä niin "hyppypotku kattolamppuun"-metodi auttaa usein. Siis konkreettinen demo. Vakuuttaa näytöin että noissa huruiluissa saattaa piillä jotain.

Siksi haluan korostaa tätä mutupohjaa millä meikän jumpassa mennään. Ettei pergale tarvii kenenkään kertoa, että fysiikkani ontuu. Hetkinen sopiiks tähän kummelin sketsi: "Tänäänkin soittivat ja haukkuivat homoksi. Vaikka minä homo olisinkin, ei sitä minulle itselleni tarvitse kertoa!" :D

Kuvailua tunnustelupohjalta sitten käytännön demoa kylkeen. Tuntuu omalta. Ja tosiaan en koe olevani välttämättä mitenkään oikeassa. Olen vaiheessa. Nyt selitän asioita itselleni näin. Ja osatotuuksia saatika tarinoita lukiessa totuutena saanee vain tuuttia, ei mennä siihen. On varmaa etten kykene selittämään koko totuutta liikkumisesta koskaan. Mutta jauhaahan voi. Sivistän itseäni arvoisassa seurassanne.

On tosi hienoa, että näin eritaustainen jengi jaksaa edes yrittää katella tän tarinoinnin taakse, rakentavalla tavalla. Kiitos siitä.
Antti Junikka
Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 928
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä

Liikkumisharjoittelu

#45

Viesti Eizei »

Kerrotko vielä Lasse mitä "gravitaatiokohtaa" tarkoitat, jossa ajatusvirhe?

Tuosta action-reaction hommasta nyt esimerkiksi vielä. Tosiaan itse kuvailen tällä syy seuraus meininkiä, niin kuin varmaan tuli selväksikin. Ensin Pera sanoi "haisthuilu" ja siihen reaktiona Keke veti Peraa turpaan. Aika tavallista persvakokansankieltä, lienee imeytyvän. Kommunikatiivisesti ehkä jopa paremmin, kuin se, että jos mennään oikein niin Newtonin kolmas sanoo että tämän mukaan haistattelu ja turpaanveto ovat pari ja tämän mukaisesti kerrottuna peran ja keken hommelit tapahtuivat yhtäaikaa.

Mutta tietysti varmaan ihan syytä miettiä termistöä uusiksi, jos homma väärinkäsityksiä aiheuttaa muutenkin, kuin fysiikanosaajien kanssa jutellessa.
Antti Junikka
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 49 kurkkijaa