Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Liikkumisharjoittelu

Löylyttelyä yli lajirajojen. Kaikkien kamppailulajien yhteisalue.

Valvoja: Valvoja

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 14
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Liikkumisharjoittelu

#46

Viesti Lasse Candé »

Ziisus, että oli hieno toiminto kun maalasin tekstiä ja ilmestyi lainausmahdollisuus...

Tätä hieman viilaisin:
Eizei kirjoitti: loka 17, 2018, 19.57 Kuinka reaktiivisen liikkeen sitten jemmaa? Sekin antaa merkin, että pudottautuu painovoiman vietäväksi ja pompahtaa refleksivasteella takaisin. Tuo kuilu pitää kuroa kiinni. Saada nivottua keho sellaiseen herkkään tilaan, jossa ikään kuin vapautuksen jälkeen sinkoudutaankin suoraan kohti haluttua liikettä, eikä ensin alas ja sieltä takaisin. Ehkä esijännitys voi olla se sana, muttei sen pitäisi lopulta olla jännitys, vaan tuntuma.
Ja oma viilaukseni perustuu juurikin voima-analyysiin. Keihäänheitossa jalka iskeytyy joskus maahan 8000 N:in voimalla, eli vastaten 800 kg:isen esineen painoa. Lyönneissä on vastaavia tuki- ja kitkavoimien hetkellisiä manipulaatioita, yksinkertaisesti painamalla kovempaa ja vapauttamalla tai joissain tapauksissa vetämällä kitkavoiman avulla. Kun sinä puhut refleksivasteista, tämä on hieman mystistä, kun kyse kuitenkin on joko ulkoisista (oletettavasti tuki- ja kitkavoimasta) ja sisäisistä voimista kehossa. Jos oikein ymmärrän, viittaat tässä maahan iskeytymiseen. Ja yritin hieman kirjoitella, että tuossa juuri olet oikeilla jäljillä, mutta terminologiaa voisi viilata ja tuossa saattaa piillä väärinkäsityksiä.



Newtonin kolmas laki nimenomaan ei kuvasta haistattelua ja turpaanvetoa, eikä edes vaikka nämä tapahtuisivat samaan aikaan. Vuorovaikutus on luonnonilmiö. "Voima" on ihmisen malli, jolla tarkastellaan vuorovaikutusta yhden kappaleen kontekstissa. Turpaanveto on siis tässä itsessään Newtonin kolmannen lain mukainen aktio-reaktio. Osaset iskeytyvät toisiaan vasten. Ihminen on keksinyt miettiä voimaa joka kohdistuu päähän tai voimaa joka kohdistuu käteen. Tämä jaottelu on siis ihmisen mallintamista, luonnonilmiön ollessa näiden kahden objektin kolaroituminen. Newton hokasi tämän, että ihminen ei ollut vielä tajunnut kunnolla vuorovaikutusta vaikka jo pohti jo sen vaikutuksia yksittäisiin kappaleisiin.

Pään aukomista en saa metaforatasolla analogiaksi minkään Newtonin lain mukaisen jutun kanssa. Ehkäpä N3:en anti voisikin olla siinä, että voima juuri ei ole analoginen lähettäjä-vastaanottaja -prosessien kanssa, vaan sen sijaan on aina vuorovaikutuksellinen välittömällä tasolla. Tuo analogiasi antaa vihiä, ettet ihan hahmota Newtonin kolmannen lain välittömyysaspektia ja sitä että voimat ovat aina myös samaa sorttia keskenään. (Kosketuksen pari on kosketus, gravitaation pari gravitaatio.) Se ei siis ole "heti peränjälkeen" vaan kyse on siitä että on vain yksi asia ja se on vuorovaikutus. Ihminen keksii katsoa sitä kahtena eri voimana ja tämä erottelu on pelkkä tieteellinen malli joka sivuuttaa puolet sen kuvaamasta luonnonilmiöstä. Tämä vain sekoittaa ihmisiä ja tutkimuksissa onkin huomattu, ettei jengi vain tajua Newtonin kolmatta lakia. Ja jos tajuavat, unohtavat ja alkavat taas ajattelemaan asiaa väärin. :D
Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 928
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä

Liikkumisharjoittelu

#47

Viesti Eizei »

Hahaha.

Joo asia lienee selvä, että käytän action-reactionia terminä väärin. Viimeistään nyt. :D Jos nyt sitten vaikka vaihdan sen syy-seuraus osastoon, jotta saadaan homma oikaistua. Näen tärkeämpänä tässä nyt sen että alunperin ymmärsit sen mitä yritin kertoa, kuin sen, että viestinnässäni on terminologinen virhe (ullatuuus). Penan ja Keken tarina lienee selkeä huolimatta tästä. Ymmärrän, että foorumilla kirjoitellessa tällainen tarkkuus merkitsee enemmän kuin silmiin toista katsoessa, mutta juu...

Tuosta painovoima-asiasta. Mä tarkoitan tässä painovoimalla vain sitä, että kun mä päästän rakenteen jalan alta pois, tipun siltä kohden alas. Sitten palautan kontrollin. Eli kieltäydyn tippumasta. Tähän on useampi kuin yksi tapa. Voin esim. Tietoisesti pysäyttää liikkeen ja puristaa lihaksilla itseni ylös. Tai sitten voin antaa kehon refleksinomaisesti ottaa homman haltuun, jolloin tapahtuu pienoinen pompahdus maasta pois päin minun tietoisesti tekemättä mitään. Ja tuon tunteen minä poimin talteen. Ja tuota tunnetta minä hyödynnän, jotta voin tehdä saman, minkä voisin tehdä työstämällä, työstämättä.

Voima-analyysistä sen enempää ymmärtämättä olen puhunut painovoimasta lähinnä siinä mielessä että se meidät alas vetää kun sokat lähtee polvista. Ajatusvirhettä tässä, tuskin. Sitten siinä varmaan alkaa muut voimat jylisemään kun homman ottaa haltuun. Homma muuttaa muotoaan. Mulle sillä ei ole väliä, en selitä asiaa katsoen samoilla kiikareilla, ei riitä nappulat. Enkä usko että sen terminologisen eksaktiuden kauttakaan pystyy vastaamaan liikkeen "totuuteen" sitä myöten, että siitä sitten vetämään vaan. Korkeintaan keskustelumme olisi varmasti enemmän samalla aaltopituudella.

Nojaisin enemmän virheeseen ymmärryksessä johtuen erosta tavassa kommunikoida.
Antti Junikka
Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 928
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä

Liikkumisharjoittelu

#48

Viesti Eizei »

Tässä on sälli, joka näkemykseni mukaan osaa vapauttaa pudottamatta. Hän jossain videolla kuvaili asiaa energian varastoimisena niveliin. Pudottautuen virittää, räjähtää refleksinomaisesti. Opettaa myöskin räjähdystä seuraavan rennon aaltoliikkeen kautta piilotettuun yhdenaikaiseen tekemiseen. Samoin videoillaan on tuota osumasta takaisinkimmahdusnäkökulmaa ja liikkeen jatkuvuutta siitä. Näen paljon samaa, kuin opettajani jorinoissa ja hojoiluissa.

Antti Junikka
Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 928
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä

Liikkumisharjoittelu

#49

Viesti Eizei »

Saman ukon askellusta.
Antti Junikka
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 14
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Liikkumisharjoittelu

#50

Viesti Lasse Candé »

Tuo DK Yoo on kyllä monipuolisesti pätevä tapaus.

Vähän hymyilytti Karate Kid 2:n lelu tuossa ensimmäisellä videolla. :D
Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 928
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä

Liikkumisharjoittelu

#51

Viesti Eizei »

Lasse Candé kirjoitti: loka 21, 2018, 20.34
Vähän hymyilytti Karate Kid 2:n lelu tuossa ensimmäisellä videolla. :D
Joo! Tiukka haku kyllä tuo rumpulelu. Taitaa olla aika nosteessa tuo ukko. Suurimmalla osalla videoitaan opettaa juuri sisäistä liikkeen laatua, ei niinkään tekniikkaa.
Antti Junikka
Kuvake
antti_lk
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 527
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: nyrkkeily, vapaaottelu
Takalajit: lukkopaini, bjj

Liikkumisharjoittelu

#52

Viesti antti_lk »

Eizei kirjoitti: loka 21, 2018, 19.02 Saman ukon askellusta.
Eka video menee multa yli hilseen ja liikaa ninjailuksi. Yksinkertaisista asioista tehdään monimutkaisempia ihan vaan koska voidaan, mutta homman ydin katoaa samalla. Energian varastoimiset ja räjähtelyt on sinänsä varmaan ihan oikeita juttuja, mutta niitä voi käsitellä paljon lajinomaisemmin ja käytännöllisemmin.

Toisessa videossa on sitten oikein hyvää ja dynaamista perusliikkumista (askellus on vähän muuta ja yksinkertaisempaa), mutta näyttää, että tuostakin on kaverilla vielä aika pitkä matka siihen, että pystyisi matsivauhdissa tekemään hyökkäyksiäkin – alta pois liikkuminen sinänsä on aika helppoa. Vaikeus tulee siinä, että pitäisi pystyä suunnanvaihtoihin ja toimiviin hyökkäyksiin siitä liikkeestä ja sitten vaihtelemaan puolustamisen ja hyökkäämisen välillä saumattomasti. Voi toki olla, että jätti vaan näyttämättä mitä muutakin olisi voinut vielä tehdä, mutta jäi vähän kuva "esittämisestä" ja hyvältä näyttämisestä yleisöä ajatellen.

Tästä liikettä jossa puolustuksen ja hyökkäyksen vaihtelu on kaikki samaa kokonaisuutta. Cruz on ensimmäinen joka tälläisen epätavallisen liikkumisen toi ammattilaisvapaaotteluun muutama vuosi sitten. Nykyään sitä tekee jo useampi ja vähitellen perinteinen thainyrkkeilytyylinen umpisuojauksessa löntystely jää ihan marginaaliin, koska sitä on vapaaottelussa koko ajan vaikeampi ja vaikeampi saada toimimaan.

Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 928
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä

Liikkumisharjoittelu

#53

Viesti Eizei »

"Yksinkertaisista asioista tehdään monimutkaisempia ihan vaan koska voidaan, mutta homman ydin katoaa samalla. Energian varastoimiset ja räjähtelyt on sinänsä varmaan ihan oikeita juttuja, mutta niitä voi käsitellä paljon lajinomaisemmin ja käytännöllisemmin."

Tossa mennään nyt siihen mistä aiemmin kirjoitin. Sisäisestä ja ulkoisesta olemuksesta. Jos treenataan kehon sisäistä toimintaa on se välillä ihan hyvä ottaa asiayhteydestään. Silläkin on paikkansa. Unohtaa vaikka askelharjoittelu tai lyöminen ja treenatakin sen omaista liikettä tai sen osasia, tai availla tekniikkaa junnaavia kehonosia. Liike kusee helposti juuri siihen kamppailuun keskittymiseen. Eli tavallaan näen asian osittain juurikin päinvastaisena. Eli se pointti jää näkemättä, jos koko ajan ollaan liikaa mähinämielellä liikenteessä, mietitään niitä ulkoisia tekijöitä. Tavallaan näen asian siten päin että monimutkaisesta tehdään yksinkertaisempaa. Ehkä käytännöstä kiinnostunut ei tätä halua nähdä. Se ei kenties kosketa, koska se ei ole paras tie tuloksiin.

Tässä kun voi just ajaa ansaan ja hifistellä jotain pikkusormen jännitteitä ja sitten saada pataan kun unohtu treenata kamppailua. Juuri se panostuotosongelma lienee se homma miksi tällanen oman kehon hifistelyosio jää monesti varjoon. Parempiin urheilutuloksiin päästään pitämällä asiayhteys vierellä koko ajan ja satsaamalla paljon juurikin siihen. Ei mihinkään liikehifistelyyn.

Mun mielestä tää sisäinen hifistely ei olekaan koskaan lopulta lajiasia, vaan oma asia (Laji voi tietysti puskea tutkimaan eri metodein mutta toivottavasti ei jää siihen oma duuni). Syvälle kehoon sukeltaessa voi sitten aueta pointteja jotka näkyvät kokonaistekemisessä. Kroppa toimii paremmin vähän kaikessa. Tää vois urheiluhommissa ollakin hyvä nähdä enemmän lajitreenistä irrallisena asiana, ettei sekota pakkaa. Ettis kunnon hifistelyjörrin jostain puskasta ja kävis kuuntelemassa jorinoita lepopäivänä ja nytkyttelemässä "epäolennaisuuksia".

Ja se, mitä joissain hommissa saatetaan nähdä "tasona" (esim. Meillä), on juurikin tätä hifistelyasiaa. Kun papparainen huomaakin että perhana näinhän tämä olisi nuorempanakin pitänyt älytä tehdä. Elämänmittaisella tiellä tämä on varmasti paljon antoisampaa. Itseasiassa en ihmettelisi jos tämä papparaisnäkökulma olisi jokaisen sisäisen tyylin alkusysäys. Lähdetään opettamaan viisautta nuoremmille, kun se on oivallettu. Vaan saatetaan unohtaa, että papparainen itse on selvinnyt rankoista paikoista läpi elämänsä asiaa kertomaan. Eikä ymmärrä sitä, että nuorten pitäs käydä ne omat taistelunsa. Ei riitä että hinkataan suoriltaan sitä viisaudenmukaista. Sitten kokeillaan raakaa takojaa vastaan sisäisin, jonkun toisen viisauden, ki-voimin ja omaan koteloon tulee ruttuja.
Antti Junikka
Kuvake
antti_lk
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 527
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: nyrkkeily, vapaaottelu
Takalajit: lukkopaini, bjj

Liikkumisharjoittelu

#54

Viesti antti_lk »

Eizei kirjoitti: loka 23, 2018, 00.07Tossa mennään nyt siihen mistä aiemmin kirjoitin. Sisäisestä ja ulkoisesta olemuksesta. Jos treenataan kehon sisäistä toimintaa on se välillä ihan hyvä ottaa asiayhteydestään. Silläkin on paikkansa. Unohtaa vaikka askelharjoittelu tai lyöminen ja treenatakin sen omaista liikettä tai sen osasia, tai availla tekniikkaa junnaavia kehonosia. Liike kusee helposti juuri siihen kamppailuun keskittymiseen. Eli tavallaan näen asian osittain juurikin päinvastaisena. Eli se pointti jää näkemättä, jos koko ajan ollaan liikaa mähinämielellä liikenteessä, mietitään niitä ulkoisia tekijöitä. Tavallaan näen asian siten päin että monimutkaisesta tehdään yksinkertaisempaa. Ehkä käytännöstä kiinnostunut ei tätä halua nähdä. Se ei kenties kosketa, koska se ei ole paras tie tuloksiin.
Ymmärrän kyllä mitä haet tuolla pelkän liikkeen erottamisella kamppailusta ja se on erittäin hyvä tapa keskittyä johonkin tiettyyn yksityiskohtaan, niin ettei "tappelu" vie kaikkea huomiota. Monet aloittelevat kamppailijat käyttävät ihan liikaa aikaa lopputuotteen (vapaan ottelemisen) harjoitteluun ja liian vähän aikaa eri perusteiden hiomiseen. Kehitys tyssää nopeasti, kun pohja pettää. Tuon videon meininki meni vaan hieman liikaa havistelun puolelle, että olisin pystynyt katsomaan sitä ilman ongelmia. En osaa ajatella kamppailujuttuja kuin kilpakamppailun kautta. Tekniikoiden purkaminen atomeiksi on silti tuttua.

Tällä videolla, jonka olen jo saattanut joskus aiemmin postata, harjoitellaan ensisijaisesti jalkojen ja pään liikettä. Suojaus pidetään ihan tarkoituksella alhaalla, että väistelyyn on pakko panostaa kunnolla, eikä pääse huilaamaan pakettisuojauksen taakse. Jos hyökkääjä saisi lyödä useamman kuin yhden iskun kerralla, niin suojausta olisi pakko parantaa, mutta se onkin sitten oma, pykälää vaikeampi, harjoituksensa.

Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 928
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä

Liikkumisharjoittelu

#55

Viesti Eizei »

Joo. Tällä DKllakin on paljon näitä "ei toimis kehässä" faneja. Tää johtuu käsittääkseni just sen sorttisesta ymmärryksen puutteesta, että eihän se mitään kehässä pärjäämisen oppia ole opettamassakaan.

Tullaan tavoitteisiin. Hänhän on tullut käsittääkseni tietoon näiden "hallitsee kymmeniä lajeja" tyyppisillä näyttävillä videoilla joissa kypärämiesten visiirit lentää paljaiden ja rentojen lyöntien seurauksena. Ei esitä mitään sertinäyttöjä oikein mistään, joku himmeä systemakytkös löytyy. Sitten alkanut kiertää maailmaa, porukka tituleerannut uutena bruce leenä ukkoo liikkeensä puolesta ja demoileekin brucen juttuja.

Sitten kun näitä semmavideoita tippuu hän opettaakin näillä pääasiassa juuri "havistelua".

Ei sinänsä ihme että serteihin ja opettajalinjoihin nojanneet perinteiset ja urheilutoimivuuteen nojanneet tehokkuustodistelijat tykkää isännän toimintaa tyrkkiä.

Mutta omaan silmään näyttää siltä, että kyseessä on juurikin tällainen nero tyyppinen kaveri, joka on hiffannut liikepuolen asiat poikkeuksellisen hyvin. Ja sen verran hyvin rundaa, että tuolle näkökulmalle näyttäisi olevan myös aikalailla tilausta. Voi tosin olla hemmetin vaikeaa opettaa perusjamppaa tuollaisella havistelulla. Mystistä tässä on se, että mitähän tuo WCS oikein itsessään on. Tuskin pelkkää havistelua kuitenkaan, mutta jää vähän nettimatskuissa taka-alalle.
Antti Junikka
Kuvake
Alioppilas
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 5053
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

Liikkumisharjoittelu

#56

Viesti Alioppilas »

Meillä sirkkanyrkkeilyssä tämä liikkuminen on aika isossa roolissa alusta lähtien koska, kuten ketjun aloituksessa todetaan, se on suhteellisen olennaista puuhaa kamppailussa. Sanoisin, että varsinkin sellaisessa kontekstissa, joka ei väistämättä vaadi lyömistä, kuten itsepuolustustilanne, liikkumisen merkitys korostuu entisestään. Tietysti ympäristö kussakin tilanteessa sanelee, miten sitä kykenee hyödyntämään.

Alussa harjoitellaan ns. perusaskeleet ja niiden keskeiset periaatteet. Käytännössä pidetään tasapaino keskellä liikkuessa joka suuntaan ja painopiste alhaalla ilman ylenmääräistä pomppimista, jotta ei olla heti naamallaan painitilanteessa. Sitten on jotain vähän eksoottisempia ja tilanneriippuvaisempia askelia, joiden yleiset käyttötarkoitukset käydään myös läpi.

Aika nopeasti siirrytään tekemään näitä parin kanssa, ihan simppelisti esimerkiksi niin, että toinen astelee eteenpäin ja toinen taaksepäin. Näissä pariharjoituksissa keskitytään tavallisesti etäisyyden pitämiseen, mikä on liikkumisessa keskeinen homma. Pitää olla sellaisella etäisyydellä, että kykenee välttämään kaverin hyökkäykset ja toisaalta sellaisella etäisyydellä, josta pystyy itse siirtymään antamaan runtua tarvittaessa. Näitä parihommia pelkällä liikkumisella etäisyydenhallintaan keskittyen tehdään kanssa progressiivisesti, kunnes ollaan tilanteessa, että molemmat saavat liikkua vapaasti.

Sitten otetaan niitä lyöntejä mukaan, lähtien avokämmentekniikoista. Vuorotellen toinen läpsii menemään lyhyitä kombinaatioita ja toinen koettaa pääasiallisesti liikkumalla selvitä niistä, samalla pitäen etäisyyden sellaisena että kun oma vuoro tulee, voi välittömästi itse hyökätä takaisin. Tällaisesta on sitten hyvin lyhyt matka varsinaiseen sparriin, jossa ei ole vuoroja vaan molemmat saavat läpsiä menemään.

Olen huomannut, että tällainen progressiivinen systeemi on oikein hyvä opettamaan uusille harjoittelijoille askel kerrallaan liikkumisen lainalaisuuksia. Liikaa liikkuvia osia samaan aikaan niin menee helposti sekoiluksi tai vääriin asioihin keskittymiseksi. Etenkin tuo, että otetaan ne hyökkäykset mukaan, sekoittaa aina alussa pakkaa kun ymmärrettävästi ihmiset alkavat heti keskittyä niihin käsiin, vaikka edelleen pitäisi keskittyä jalkoihin. Siitä se sitten alkuhämmästyksen jälkeen lähtee eteenpäin.
Kuvake
antti_lk
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 527
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: nyrkkeily, vapaaottelu
Takalajit: lukkopaini, bjj

Liikkumisharjoittelu

#57

Viesti antti_lk »

Alioppilas kirjoitti: joulu 4, 2018, 12.09Olen huomannut, että tällainen progressiivinen systeemi on oikein hyvä opettamaan uusille harjoittelijoille askel kerrallaan liikkumisen lainalaisuuksia. Liikaa liikkuvia osia samaan aikaan niin menee helposti sekoiluksi tai vääriin asioihin keskittymiseksi. Etenkin tuo, että otetaan ne hyökkäykset mukaan, sekoittaa aina alussa pakkaa kun ymmärrettävästi ihmiset alkavat heti keskittyä niihin käsiin, vaikka edelleen pitäisi keskittyä jalkoihin. Siitä se sitten alkuhämmästyksen jälkeen lähtee eteenpäin.
Just hyvä tapa opettaa ja oppia. Yksinkertaisia perusteita pitää hinkata pohjille todella paljon rennolla tahdilla ja vasta sitten alkaa asteittain vaikeuttamaan tehtäviä. Aloittelejoilla kestää kauan päästä yli osumien pelosta ja siitä seuraava turha puristaminen hidastaa kehitystä turhan paljon.
Kuvake
Alioppilas
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 5053
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

Liikkumisharjoittelu

#58

Viesti Alioppilas »

antti_lk kirjoitti: joulu 5, 2018, 12.22 Just hyvä tapa opettaa ja oppia. Yksinkertaisia perusteita pitää hinkata pohjille todella paljon rennolla tahdilla ja vasta sitten alkaa asteittain vaikeuttamaan tehtäviä. Aloittelejoilla kestää kauan päästä yli osumien pelosta ja siitä seuraava turha puristaminen hidastaa kehitystä turhan paljon.
Jep, näissä ei yleensä kannata kiirehtiä, menee vaan hosumiseksi ja kehitys ei ole optimaalista - huonolla tuurilla jopa tulee takapakkia.

Tuo lyöntien mukaanotto tuntuu olevan aina se isoin kynnys. Meillähän asia on perinteisesti ratkaistu tekemällä se avokämmenillä, joka on rauhallisimmillaan vähän kuin lämmittelynä käytettyä olkapäähippaa. En kuitenkaan näe, että sen lisäksi esimerkiksi nyrkkeilyhanskoilla ja rajatulla tekniikkavalikoimalla liikkeelle lähteminenkään olisi huono asia. Siinä on ehkä sekin etu, että hyökkäämistä harjoittelevan on psykologisesti helpompi yrittää saada niitä lyöntejä perille kun kädessä on kintaat. Monille se osumien antaminenkin vaatii harjoittelua.

Nuo ovat mielestäni myös hyviä harjoituksia, missä on selkeät roolit: toinen keskittyy siihen hyökkäämiseen ja toinen vain puolustautuu. Ei tule liikaa niitä liikkuvia osia, kun ei tarvitse lyödessä pelätä vastaiskuja tai puolustaessa miettiä mitään muuta kuin että ei ota osumaa. Niissä tietenkin pitää sitten tehdä parin koon ja taitotason mukaisesti, mutta esimerkiksi näissä tapauksissa, kun puolustajana on paljon isompi ja kokeneempi, niin se pienempi voi vetää aika vauhdillakin.

Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 53 kurkkijaa