Tätä hieman viilaisin:
Ja oma viilaukseni perustuu juurikin voima-analyysiin. Keihäänheitossa jalka iskeytyy joskus maahan 8000 N:in voimalla, eli vastaten 800 kg:isen esineen painoa. Lyönneissä on vastaavia tuki- ja kitkavoimien hetkellisiä manipulaatioita, yksinkertaisesti painamalla kovempaa ja vapauttamalla tai joissain tapauksissa vetämällä kitkavoiman avulla. Kun sinä puhut refleksivasteista, tämä on hieman mystistä, kun kyse kuitenkin on joko ulkoisista (oletettavasti tuki- ja kitkavoimasta) ja sisäisistä voimista kehossa. Jos oikein ymmärrän, viittaat tässä maahan iskeytymiseen. Ja yritin hieman kirjoitella, että tuossa juuri olet oikeilla jäljillä, mutta terminologiaa voisi viilata ja tuossa saattaa piillä väärinkäsityksiä.Eizei kirjoitti: ↑loka 17, 2018, 19.57 Kuinka reaktiivisen liikkeen sitten jemmaa? Sekin antaa merkin, että pudottautuu painovoiman vietäväksi ja pompahtaa refleksivasteella takaisin. Tuo kuilu pitää kuroa kiinni. Saada nivottua keho sellaiseen herkkään tilaan, jossa ikään kuin vapautuksen jälkeen sinkoudutaankin suoraan kohti haluttua liikettä, eikä ensin alas ja sieltä takaisin. Ehkä esijännitys voi olla se sana, muttei sen pitäisi lopulta olla jännitys, vaan tuntuma.
Newtonin kolmas laki nimenomaan ei kuvasta haistattelua ja turpaanvetoa, eikä edes vaikka nämä tapahtuisivat samaan aikaan. Vuorovaikutus on luonnonilmiö. "Voima" on ihmisen malli, jolla tarkastellaan vuorovaikutusta yhden kappaleen kontekstissa. Turpaanveto on siis tässä itsessään Newtonin kolmannen lain mukainen aktio-reaktio. Osaset iskeytyvät toisiaan vasten. Ihminen on keksinyt miettiä voimaa joka kohdistuu päähän tai voimaa joka kohdistuu käteen. Tämä jaottelu on siis ihmisen mallintamista, luonnonilmiön ollessa näiden kahden objektin kolaroituminen. Newton hokasi tämän, että ihminen ei ollut vielä tajunnut kunnolla vuorovaikutusta vaikka jo pohti jo sen vaikutuksia yksittäisiin kappaleisiin.
Pään aukomista en saa metaforatasolla analogiaksi minkään Newtonin lain mukaisen jutun kanssa. Ehkäpä N3:en anti voisikin olla siinä, että voima juuri ei ole analoginen lähettäjä-vastaanottaja -prosessien kanssa, vaan sen sijaan on aina vuorovaikutuksellinen välittömällä tasolla. Tuo analogiasi antaa vihiä, ettet ihan hahmota Newtonin kolmannen lain välittömyysaspektia ja sitä että voimat ovat aina myös samaa sorttia keskenään. (Kosketuksen pari on kosketus, gravitaation pari gravitaatio.) Se ei siis ole "heti peränjälkeen" vaan kyse on siitä että on vain yksi asia ja se on vuorovaikutus. Ihminen keksii katsoa sitä kahtena eri voimana ja tämä erottelu on pelkkä tieteellinen malli joka sivuuttaa puolet sen kuvaamasta luonnonilmiöstä. Tämä vain sekoittaa ihmisiä ja tutkimuksissa onkin huomattu, ettei jengi vain tajua Newtonin kolmatta lakia. Ja jos tajuavat, unohtavat ja alkavat taas ajattelemaan asiaa väärin.