Tekniikoiden tehokkuus

[Teemu77]

Tehokkuudenkin voi määritellä eri tavalla. Wikisanakirja määrittää sen näin:

Adjektiivi

tehokas (komparatiivi tehokkaampi, superlatiivi tehokkain)

1 huolellisesti resursseja käyttävä; ei turhaan liikaa käyttävä
2 jolla on suuri teho tai kapasiteetti tehdä jotain

tehokas antibiootti
tehokas rakettimoottori



Tuo ensimmäinen sanakirjamääritelmä menee aika yksi yhteen aiemman kirjoitukseni kanssa.

Jaarittelua vähän tietty, kunhan nyt tuon muutakin näkökulmaa asiaan kuin sitä liikettä millä tehdään eniten damagea tappelussa.

[MikaM]

Tuosta keskusteltiin myös jossain kieli-osiossa. Mielestäni tässä(kin?) kakkonen on ykkönen, eli haetaan yksittäistä tekniikkaa, jolla saadaan paras mahdollinen tulos/ lopetus.
Omassa pikku maailmassa sellaiseksi on osoittautunut oikean käden osuma päähän. Siitä huolimatta pidän salakavalaa vasenta koukkua sinun normistosi mukaisesti ykkösenä. En vain ole siinä riittävän hyvä.

[Teemu77]

Tuosta keskusteltiin myös jossain kieli-osiossa. Mielestäni tässä(kin?) kakkonen on ykkönen, eli haetaan yksittäistä tekniikkaa, jolla saadaan paras mahdollinen tulos/ lopetus.

Paras mahdollinen tuloskin on niin tilanteesta riippuvainen. Tilanteita voi olla esim.

1) Olet sotilas, sota on päällä ja vihollisen sotilas yrittää nirhata sinut tilanteessa jossa jostain syystä kummallakaan ei ole toimivaa ampuma-asetta kädessä

2) Olet snägärijonossa, joku tönäisee sinua ja kysyy että haluatko turpaan

3) Olet nyrkkeilykehässä ottelemassa nyrkkeilysäännöillä

4) Olet sparraamassa vaikka kyokushinia

Erilaisia tilanteita, erilaisia vaihtoehtoja, erilaisia tekniikoita.

[fuusetsu]

Tehokkuuskin pitäisi varmasti määritellä jotenkin.

Minusta Andy määritteli aloitusviestissään selkeästi, mitä hän tarkoittaa tehokkuudella tämän säikeen yhteydessä.

[sinappi]

Tehokkuuskin pitäisi varmasti määritellä jotenkin.

Minusta Andy määritteli aloitusviestissään selkeästi, mitä hän tarkoittaa tehokkuudella tämän säikeen yhteydessä.

Andy myös myöhemmin kertoi, että hänen mielestään lukot ja kuristukset tulisi käsitellä eri listassa, eikä niitä voi välttämättä arvioida samoilla mittareilla kuin neutraalista asennosta suoritettavia pystytekniikoita.

Vaikea kuvitella sellaista lukko- tai kuristustekniikkaa, joka kannattaisi ottaa vastaan päästäkseen itse tekemään jonkin tekniikan.

[Teemu77]

Tehokkuuskin pitäisi varmasti määritellä jotenkin.

Minusta Andy määritteli aloitusviestissään selkeästi, mitä hän tarkoittaa tehokkuudella tämän säikeen yhteydessä.

Selkeästi ja selkeästi. Tosin minulla on välillä vähän luetun ymmärtämisen kanssa ongelmia, saattaa olla että en vain sisäistänyt viestiä erityisen tehokkaasti.


Erityisesti, minkäänlaisia raameja tehokkuudelle ei määritelty, esim. tyyliin "potkunyrkkeilyssä sallitut tekniikat siinä järjestyksessä, millä todennäköisimmin aiheuttaa tyrmäyksen iskun osuessa aiottuun paikkaan".

Kaikki on niin tilanne- ja yksilökohtaista. Voihan esim. joku 10-20 vuotta tosissaan nyrkkeilyä treenannut lyödä jabin tehokkaammin kuin potkaista normaalipituista ihmistä päähän, jos nyt ylipäänsä saa jalkaa pään korkeudelle.

[Teemu77]

Tämä menee tietysti vähän aiheen vierestä, mutta oletko koskaan pohtinut asiaa siltä kantilta, että kamppailua harjoittelemalla loukkaantumistodennäköisyys on jotakuinkin 100 prosenttia. Kamppailuharjoittelu ei ehkä ole se järkevin tapa edistää terveyttä.
.

Vaakakupissa tietty aina painaa monet seikat. Toki harjoittelussa voi aina loukkaantua, vakavastikin. Kuntoilu sinänsä taas edistää terveyttä, poislukien lajit joissa treenataan tai kilpaillaan tavoilla jotka aiheuttavat pitkällä tähtäimellä mahdollisesti vakaviakin vammoja, kuten lonkka-, polvi- tai aivovammoja. Terveyttä edistää myös se, että jos joutuu tappeluun jota ei pysty mitenkään estämään niin se todennäköisyys selvitä siitä ilman vakavia vammoja on suurempi jos on treenannut kamppailulajeja.

Itsellä on murtunut nenä savatetreeneissä, mutta toisaalta elämäni ainoan oikeasti vaarallisen kamppailutilanteen (sellainen arviolta 110-kiloinen bodaaja/atari/pirinarkkari kävi täysin ilman mitään syytä ja ennakkovaroitusta lähietäisyydeltä päälle kuin raivo härkä) onnistuin selvittämään arvioni mukaan nuoruuden kamppailulajiharjoittelun avulla. Ilman harjoittelua olisi todennäköisesti hajonnut paikkoja ja pahasti.

[sinappi]

Vaakakupissa tietty aina painaa monet seikat. Toki harjoittelussa voi aina loukkaantua, vakavastikin. Kuntoilu sinänsä taas edistää terveyttä, poislukien lajit joissa treenataan tai kilpaillaan tavoilla jotka aiheuttavat pitkällä tähtäimellä mahdollisesti vakaviakin vammoja, kuten lonkka-, polvi- tai aivovammoja. Terveyttä edistää myös se, että jos joutuu tappeluun jota ei pysty mitenkään estämään niin se todennäköisyys selvitä siitä ilman vakavia vammoja on suurempi jos on treenannut kamppailulajeja.

Itsellä on murtunut nenä savatetreeneissä, mutta toisaalta elämäni ainoan oikeasti vaarallisen kamppailutilanteen (sellainen arviolta 110-kiloinen bodaaja/atari/pirinarkkari kävi täysin ilman mitään syytä ja ennakkovaroitusta lähietäisyydeltä päälle kuin raivo härkä) onnistuin selvittämään arvioni mukaan nuoruuden kamppailulajiharjoittelun avulla. Ilman harjoittelua olisi todennäköisesti hajonnut paikkoja ja pahasti.

Totta. Hyvää intressipunnintaa. Haluan huomauttaa, että tappeluun joutumista voi Suomessa tehokkaasti ehkäistä tilannetietoisuudella ja välttelytaktiikoilla. Kannattaa olla hankkimatta hullua puolisoa, kartaa paikkoja joissa on humalaisia ihmisiä ja jättää olematta tekemisissä rikollisten ja päihdeongelmaisten kanssa. Ryöstön sattuessa (todella epätodennäköinen skenaario) on vuosien harjoitusmaksua halvempaa antaa kaikki päällä oleva käteinen ryöstäjälle. Minusta tavallisen ihmisen ei ole Suomessa mitään perusteltua syytä harjoitella kamppailua pelkästään itsepuolustuskyvyn takia, mikäli kuviteltu väkivallan uhka on ainoa treenimotivaattori.

Missä tilanteessa tuo arvaamaton kehonrakennusta ja amfetamiinia harrastava ammatti- ja taparikollinen kävi kimppuun? Tapahtuiko sattumalta ravintolaympäristössä?

[Teemu77]

Missä tilanteessa tuo arvaamaton kehonrakennusta ja amfetamiinia harrastava ammatti- ja taparikollinen kävi kimppuun? Tapahtuiko sattumalta ravintolaympäristössä?

Baarissa tietysti, mies oli kaverin kaveri ja olimme samassa porukassa siinä. Yht'äkkiä vain kävi päälle ja tosiaan ihan kunnolla. Itse en lyönyt takaisin, väistelin ja torjuin iskuja sen aikaa että portsarit taklasivat miehen lattiaan. Jälkikäteen kuulin että mies tosiaan harrastaa sekä laittomuuksia että amfetamiinia ja mahdollisesti tietty muutakin, mistäs noista tietää.

[Andy]

Onko jollakulla ajatusta siitä miten tehokkaita kyynärpäälyönnit ovat?

[Teemu77]

Onko jollakulla ajatusta siitä miten tehokkaita kyynärpäälyönnit ovat?

Mutua, pätevääkin sellaista, on varmasti monellakin, tieteellisesti asiaa on aika vaikeaa tutkia. Toki voi mitata sitä voimaa minkä eri tyyppiset iskut aiheuttavat, tosin tässäkin pitäisi sitten olla sen iskun suorittajan sellainen, joka on treenannut tasapuolisesti kaikkia mitattavia tekniikoita, ettei jouduta tilanteeseen, jossa päädytään siihen että nyrkki on parempi kuin jalka, kun iskujen suorittaja on ollut ammattinyrkkeilijä.

Asiaa monimutkaistaa edelleen se, että kamppailussa ja liikkeissä on niin paljon muitakin muuttujia kuin vain liikkeen voima. Ulottuvuus, liikkeen nopeus, liikkeen mahdolliset riskit (tyyliin ohimenneen raskaan potkun jälkeen voi olla hetken huonossa tasapainossa tai asennossa), osumatarkkuus, osuman kohta yms yms. Liikaa epämääräisiä muuttujia, joista ei voi oikein tehdä mitään tieteellisesti pätevää kaavaa. Tappelu harvemmin menee niin, että kaikki epämääräisyys saadaan karsittua pois tai niin että molemmat suorittavat vain yhden liikkeen ja tappelun voittaa se, jonka liike on tehokkaampi (mitä ikinä se nyt merkitseekään). Esimerkkinä, kumpi on esim tehokkaampi liike, liike A, jonka aiheuttama vahinko on vaikka 2 pistettä (abstrakti vahingon ilmoittamisluku) ja jonka suorittamiseen menee sekunti, vai liike B, joka aiheuttaa yhden pisteen vahinkoa ja sen suorittamiseen menee kolmasosasekunti? Ja tästäkin puuttuu useita tärkeitä muuttujia, kuten osumisen todennäköisyys, liikkeen riskit, taktiset seikat yms yms.

Asiaa voisi kai jotenkin tutkia järjestämällä tasavertaisten ottelijoiden kesken ottelusarja, joissa saa käyttää vain yhtä tiettyä liikettä, siten siis että ottelijoilla on aina eri liikkeet. Jab vs kyynärpää, kiertopotku päähän vs kiertopotku reiteen jne. Jokainen mahdollinen liikekombinaatio vuorollaan ja sitten katsoo millä liikkeellä on voitettu eniten otteluja. Tämäkään ei tietty mitään tiedettä ole. Enkä usko että kukaan haluaa moista järjestääkään.

[JariR]

Onko jollakulla ajatusta siitä miten tehokkaita kyynärpäälyönnit ovat?

Kyynärpäälyöntien etuna on mm. hyvä rekyylinhallinta. Tai toisin sanoen ne ovat hyviä sekavassa, adrenaliinintäyteisessä tilanteessa jossa oman kehon massan kytkeminen vastustajaan tuottaa etua. Samaa ajatusta jatkaen siis kyynärpäälyönti näyttäytyy tehokkaana esim. tilanteissa joissa vastustaja on liikkeessä kohti kyynärpään käyttäjää ja maalina on itsenäiseltä massaltaan pienempi alue (pää) tai jokin kehon haavoittuvista kohteista.

Heikkoudet taas syntyvät erityisesti tilanteessa joissa kyynärpäätä käyttävän täytyy saada etäisyyttä kiinni ennen suoritusta. Lisäksi pitää huomioida että vaikka kyynärpääiskuun usein mielletään liittyvän "miehekästä tuhovoimaa" niin voimakas isku paikallaan olevaan tai myötäilevään maaliin vaatii erittäin hyvää ajoitusta ja sisääntulon koordinaatiota. Näinollen on melko vaikeaa saada elävässä, adrenaliinin hämärtämässä tilanteessa suoritettua sellainen kyynärpääisku joka jo itsessään (ts. ilman vastustajan liikettä) on riittävän tehokas esim. kamppailun lopettamiseksi.

[Andy]

Onko jollakulla ajatusta siitä miten tehokkaita kyynärpäälyönnit ovat?

Mutua, pätevääkin sellaista, on varmasti monellakin, tieteellisesti asiaa on aika vaikeaa tutkia. Toki voi mitata sitä voimaa minkä eri tyyppiset iskut aiheuttavat, tosin tässäkin pitäisi sitten olla sen iskun suorittajan sellainen, joka on treenannut tasapuolisesti kaikkia mitattavia tekniikoita, ettei jouduta tilanteeseen, jossa päädytään siihen että nyrkki on parempi kuin jalka, kun iskujen suorittaja on ollut ammattinyrkkeilijä.

Minulle riittäisi ihan se jos on pätevä thainyrkkeilijä tai ammattilaisvapaaottelija ja on kokeillut antaa sitä kyynärpäätä suuhun kaverille oikeasti. Kyllä se muidenkin tekniikoiden tehokkuus on sillä selvinnyt kun ottaa ja antaa runtua.

[Beorn]

Minulle riittäisi ihan se jos on pätevä thainyrkkeilijä tai ammattilaisvapaaottelija ja on kokeillut antaa sitä kyynärpäätä suuhun kaverille oikeasti. Kyllä se muidenkin tekniikoiden tehokkuus on sillä selvinnyt kun ottaa ja antaa runtua.

En ole itse onneksi kyynärpäätä joutunut tarjoamaan kenellekään, olen rauhan miehiä mikäli se minusta riippuu, mutta lähipiirissä on joskus tarjottu. Päähän. Ei tosin pätevä thainyrkkeilijä eli ammattilaisvapaaottelija, mutta muutoin kamppailullisesti(kin) erittäin suorituskykyinen yksilö. Seuraavia seurauksia onnistuneesti suoritetusta tekniikasta (lähtötilanteessa kumpikin lähekkäin ja pystyasennossa, lopputilanteessa toinen ei) muistelen tehdyn:

Kohdehenkilö muuttui -käyttöjärjestelmän perusasetusten palautumisen myötä- tavattoman yhteistyökykyiseksi ja muutoinkin kohteliaaksi. Lattia palauttaa perusastukset moniaasti. Tämä on hämmästyttävä huomio, jonka psykologit ovat täysin sivuuttaneet.

Kannattaa varmistua ennen tekniikan suorittamista A) kohdehenkilön suuhygieniasta ja/tai vähintäänkin B) riittävästä vaatetuksesta (oikea paksu nahkatakki on hyvä, sanoivat eläinaktivistit mitä hyvänsä) oman kyynärpään seutuvilla. Hampaista tulleet haavat tulehtuvat hyvin ja paranevat huonosti.

[DeusVult]

Joku poppoo oli tilastoinut Pan-American Championship -bjj-turnauksen mustavöisten matsien onnistuneimmat tekniikat. Näiden tilastojen mukaan lopetus onnistui suoralla käsilukolla kolme kertaa niin useasti kuin päältä tehdyllä ristikuristuksella, giljotiinilla, jalkalukolla tai triangelilla.1 Tämä on täysin johdonmukaista dataa, josta pystyy vetämään johtopäätöksiä siitäkin huolimatta, että onnistumiseen vaikuttaa aina kilpailijan henkilökohtaiset ominaisuudet ja sattuma. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi jalkalukot olisivat hyödyttömiä, sillä niille on spesifinen paikka (kuten on myös kotegaeshille), jonka ilmenemisen todennäköisyys on pienempi kuin käsilukkopaikkojen. Sellaisessa tilanteessa jossa jalkalukko on omiaan ei yleensä myöskään voi helposti tehdä käsilukkoa.

Oletko sitä mieltä, ettei painitekniikoita voi mielekkäästi jakaa tehokkaisiin ja vähemmän tehokkaisiin todennäköisyyksien perusteella? Jos tekisin tilaston seuraavan Pan-American Championship -bjj-turnauksen mustavöisten onnistuneimmista lopetustekniikoista, uskotko että se saattaisi näyttää samalta kuin tilasto johon viittasin aikaisemmin? Jos tekniikoiden onnistumistodennäköisyyttä ei voi ennustaa, tuo uusi tilasto ei näyttäysi samalta kuin vanha. Keksitkö mitään muuta mittaria, miten painitekniikoita voisi vertailla?

Joo kait niitä voi jakaa tehokkaisiin ja vähemmän tehokkaisiin tuon kuvajaisen perusteella, mutta onko siinä oikein mitään mieltä? Tuon perusteella armbar on kolme kertaa niin todennäköinen showstopperi kuin vaikka triangeli, puoliristikuristus tai jalkalukko. Eikö siis bjj:ssä kannattaisi jättää noiden "vähemmän toimivien" juttujen treenaaminen kokonaan sikseen, ja keskittyä vain jynssäämään sitä jujia sekin aika? Urheilussahan muuten tuollaiseen laskennalliseen lähestymistapaan onkin periaatteessa mahdollisuus: jos statsit näyttää että viljelemällä jotain tiettyä tekniikkaa, piste tulee sinulle kaksi kertaa kolmesta, niin sittenhän se pitkässä juoksussa kannattaa, koska epäonnistuminen ei yleensä merkitse hampaiden, hengen tai lompakon menetystä, vaan siinä jää vain se piste tai erävoitto saamatta.

One more thing: Jos tekniikan tehokkuutta tosiaan halutaan arvioida jonkin itselle koituvan oikeudellisen seuraamuksen kantilta, niin sitten kotegaeshi ainakin on huono tekniikka, koska se joko ei tee mitään tai onnistuessaan aiheuttaa mahdollisesti vähäistä suuremman ruumiinvamman. Paitsi jos vastustaja tekee ukemin.

kotegashilla voi yrittää myös pakottaa vastustajan maahan kivulla, jolloin mitään ei mene rikki. Mutta se ei luonnollisesti toimi vaparissa tai jos kehossa on liikaa vaikuttavia aineita.