Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Valvoja: Valvoja
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 5
- Viestit: 2135
- Lauteille: Toukokuu 2006
- Paikkakunta: Espoo
- Etulaji: Judo
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Sensei on kunnioittava sana opettajasta ja sitä käytetään kenestä tahansa arvostetusta opettajasta, lääkristä tms. Kirjaimellisesti Sensei tarkoittaa jotain "hän joka tulee ennen muita". Opettajalle on toinen sana, mutta koska japanissa on toi jäykistely puhuttelu käytössä niin opettaja käyttäisi itsestään opettaja sanaa mutta kuka tahansa muu käyttää sanaa sensei.
Eli toisenkin lajin sensei on sinua edellä siinä lajissa eli jos puhuttelu jotenkin liittyisi lajiin (esimerkiksi vierailet salilla) sensei olisi korrekti puhuttelu. Jos tekisit haastattlua lehdelle ammatti Shogin pelaajasta niin korrekti puhuttelu on sensei vaikka ei sulle mitään opetakkaan
Lähempänä suomalaista "herra" etuliitettä kuin "opettaja"
Eli toisenkin lajin sensei on sinua edellä siinä lajissa eli jos puhuttelu jotenkin liittyisi lajiin (esimerkiksi vierailet salilla) sensei olisi korrekti puhuttelu. Jos tekisit haastattlua lehdelle ammatti Shogin pelaajasta niin korrekti puhuttelu on sensei vaikka ei sulle mitään opetakkaan
Lähempänä suomalaista "herra" etuliitettä kuin "opettaja"
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 20
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Kari kuvailee selvästi samaa mindsettiä kuin itsekin, kun puhuu luontaisesta, mukavalta tuntuvasta sekä oppimista ja suorittamista jalostavasta dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Varsinkin tuo "pienimuotoinen alleviivaus" vastaa sitä omaa katsantokantaani täysin.
Koskelasta tullut itselleni mieleen tuon pokkurointiasian päälaelleen kääntäminen, jossa hahmo ottaa itseltään pois ulkoisesta vallasta mahdollisimman paljon ja hänet nostetaan porukan toimesta johtajaksi ja porukka asettuu itse hierarkiaan. Paradoksaalisesti tämä tekee siitä tittelistä vain kiiltävämmän ja mitä luultavimmin Linna jahtasi tällaista visiota taiteellaan täysillä.
Teen itse budokohtaamisissa niin, että asetelma alustetaan mahdollisimman aikaisin ja sitten kummassa roolissa tahansa rutistan muodollisuuden väliseinän mahdollisimman ohueksi ja jopa kokonaan pois, tarpeettomana. Ehdottomat rajat ovat lapsille. Opettajan roolissa osallistun pariharjoitteluun järkevissä rajoissa, laitan itseni likoon demoissa, teen perustekniikkaa mukana ja kaikilla muillakin tavoilla yritän viestiä että olen samalla asialla kuin oppilaatkin. Oppilaana taas hakeudun mahdollisimman aktiiviseen vuorovaikutukseen, jossa "sensei" suurin piirtein vain korvaa kutsumanimen ja korostan vastaavasti toiminnallani että ollaan samalla asialla. Ainakin omat opettajani ovat luultavasti pitäneet siitä, että oppilas näkee heidät treenaajina ja että arvostaa juuri sitä kautta kerryttämäänsä jaettavaa, koska he tietävät itse että juuri sitä kautta he ovat saaneet sitä jaettavaa. Opettaja voi tällöin kokea että oppilas arvostaa juuri sitä oikeaa antia ja myös sitä työtä minkä se on vaatinut. Sen kun yhdistää siihen että varsinkin muiden edessä sanoo "sensei", keskittyy tekemiseen ja noin muuten ottaa rennosti, niin aika hyvä luottamussuhde siinä kehittyy.
Olen kokenut tämän mindsetin jeesaavan aina muutenkin kun joku on opettajan asemassa. Asettuu itse selkeästi oppilaan asemaan ja alkaa käyttämään opettajaa resurssina ja osoittaa että kunnioittaa tätä suhdetta. Kouluopettajana parasta on kun joku alkaa pumppaamaan tietoa minusta ja tajuan tilanteessa olevani täsmäresurssi, joka asettuu rakentamaan oppilaan kanssa ajatusrakennelmaa, jota ei kirjasta löydy, mutta jonka tuki tietenkin löytyy kirjan malleista. (Fysiikassa.) Ja sitten nämä tyypit menevät lukion jälkeen aika hyvää tahtia elämässään eteenpäin. Harrastustoiminnassa tästä ei saa palkkaa, joten palkka olisi jotakin sen suuntaista että opista on laajempaa yhteisöllistä hyötyä kuin se, mikä rajoittuu pelkästään yhteen oppilaaseen. Sensein sanomisella on vähän (omasta mielestäni aika paljonkin) myös sitä funktiota että asettuu osaksi yhteisöä ja signaloi että oppi jonka itse saa, palvelee myös muita, sitä kautta että se on osoitus lojaaliuudesta.
Henk koht tulkitsen näitä vanhoja japanilais-kungfutselais-budo -lojaaliuuksia yhdistellen modernimpaan "kaikki mulle heti" -meininkiin. Lojaalius ei ole itselleni sitä etteikö kävisi vieraissa, vaan sitä että hoitaa velvollisuudet kotonaan. Ja vähän joka paikassa muutenkin. Etiketti on nopea tapa alustaa nämä asetelmat ja eheyttää näitä.
Koskelasta tullut itselleni mieleen tuon pokkurointiasian päälaelleen kääntäminen, jossa hahmo ottaa itseltään pois ulkoisesta vallasta mahdollisimman paljon ja hänet nostetaan porukan toimesta johtajaksi ja porukka asettuu itse hierarkiaan. Paradoksaalisesti tämä tekee siitä tittelistä vain kiiltävämmän ja mitä luultavimmin Linna jahtasi tällaista visiota taiteellaan täysillä.
Teen itse budokohtaamisissa niin, että asetelma alustetaan mahdollisimman aikaisin ja sitten kummassa roolissa tahansa rutistan muodollisuuden väliseinän mahdollisimman ohueksi ja jopa kokonaan pois, tarpeettomana. Ehdottomat rajat ovat lapsille. Opettajan roolissa osallistun pariharjoitteluun järkevissä rajoissa, laitan itseni likoon demoissa, teen perustekniikkaa mukana ja kaikilla muillakin tavoilla yritän viestiä että olen samalla asialla kuin oppilaatkin. Oppilaana taas hakeudun mahdollisimman aktiiviseen vuorovaikutukseen, jossa "sensei" suurin piirtein vain korvaa kutsumanimen ja korostan vastaavasti toiminnallani että ollaan samalla asialla. Ainakin omat opettajani ovat luultavasti pitäneet siitä, että oppilas näkee heidät treenaajina ja että arvostaa juuri sitä kautta kerryttämäänsä jaettavaa, koska he tietävät itse että juuri sitä kautta he ovat saaneet sitä jaettavaa. Opettaja voi tällöin kokea että oppilas arvostaa juuri sitä oikeaa antia ja myös sitä työtä minkä se on vaatinut. Sen kun yhdistää siihen että varsinkin muiden edessä sanoo "sensei", keskittyy tekemiseen ja noin muuten ottaa rennosti, niin aika hyvä luottamussuhde siinä kehittyy.
Olen kokenut tämän mindsetin jeesaavan aina muutenkin kun joku on opettajan asemassa. Asettuu itse selkeästi oppilaan asemaan ja alkaa käyttämään opettajaa resurssina ja osoittaa että kunnioittaa tätä suhdetta. Kouluopettajana parasta on kun joku alkaa pumppaamaan tietoa minusta ja tajuan tilanteessa olevani täsmäresurssi, joka asettuu rakentamaan oppilaan kanssa ajatusrakennelmaa, jota ei kirjasta löydy, mutta jonka tuki tietenkin löytyy kirjan malleista. (Fysiikassa.) Ja sitten nämä tyypit menevät lukion jälkeen aika hyvää tahtia elämässään eteenpäin. Harrastustoiminnassa tästä ei saa palkkaa, joten palkka olisi jotakin sen suuntaista että opista on laajempaa yhteisöllistä hyötyä kuin se, mikä rajoittuu pelkästään yhteen oppilaaseen. Sensein sanomisella on vähän (omasta mielestäni aika paljonkin) myös sitä funktiota että asettuu osaksi yhteisöä ja signaloi että oppi jonka itse saa, palvelee myös muita, sitä kautta että se on osoitus lojaaliuudesta.
Henk koht tulkitsen näitä vanhoja japanilais-kungfutselais-budo -lojaaliuuksia yhdistellen modernimpaan "kaikki mulle heti" -meininkiin. Lojaalius ei ole itselleni sitä etteikö kävisi vieraissa, vaan sitä että hoitaa velvollisuudet kotonaan. Ja vähän joka paikassa muutenkin. Etiketti on nopea tapa alustaa nämä asetelmat ja eheyttää näitä.
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Näistä tulee aina mieleen karmaiseva esimerkki Bujinkan Honbu Dojolta, kun joku ameriikkalainen oli tullut ekaa ketaa käymään, marssii saliin, huomaa Hatsumi-soken, huikkaa rehmakkaasti "Kuis menee, Hatsumi?!" ja läimäisee kaverillisesti hartiaan.
Paikalla olleiden mukaan oli jännä ilmapiiri sen jälkeen
Jos on noin rentoa menoa kotisalilla, eikä tilanteita mitenkään eroteta, niin silleen kai taas tekee kuin oppii
Paikalla olleiden mukaan oli jännä ilmapiiri sen jälkeen
Jos on noin rentoa menoa kotisalilla, eikä tilanteita mitenkään eroteta, niin silleen kai taas tekee kuin oppii
______________________
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 93832
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Sillä lailla...
Onko tuo jenkki vielä hengissä?
Onko tuo jenkki vielä hengissä?
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Hommahan menee niin enemminkin, että "jos et osaa toimia oikein niin ei sitten varmaan kiinnosta saada opetustakaan"
Tämän tästä saadaan kuulla Honbu Dojolta miten vierailijat eivät osaa käyttäytyä ihan perusetiketissä Ehkä vähän OT, mutta olet sitten vetäjä / ohjaaja / opettaja / valmentaja niin homma pitää kuitenkin tehdä oikein....
______________________
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 7
- Viestit: 18918
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Itse lähtisin siitä, että jos uusi henkilö salilla käyttäytyy jotenkin normaalietiketistä poikkeavasti, niin hänelle ystävällisesti sanotaan, että "meillä on täällä tapana tehdä tällä tavalla..." sen sijaan, että vedetään herneet tämän tietämättömyydestä ja kieltäydytään opettamasta.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Kyllä!Andy kirjoitti: ↑elo 17, 2018, 13.57 Itse lähtisin siitä, että jos uusi henkilö salilla käyttäytyy jotenkin normaalietiketistä poikkeavasti, niin hänelle ystävällisesti sanotaan, että "meillä on täällä tapana tehdä tällä tavalla..." sen sijaan, että vedetään herneet tämän tietämättömyydestä ja kieltäydytään opettamasta.
(Eikä tuo vielä sinne persona non grata kastiin vie, mutta jos tuo on malli niin saattaa olla muutenkin meno japanilaiseen kulttuurin nähden rouheampaa. Mutta, tuon etikettikasvatuksen pitää tapahtua siellä kotisalilla, ei vasta päämajassa Huonoahan tuossa siis sille kaverin opettajalle joka ei näin ollut toiminut... josta tullaan ylöspäin kiipevään ketjuun, että opetettiinko sille, tai sen opettajalle, eli missä kohtaa joku oli päättänyt olla opettamatta oikeaa toimintamallia, sillä meillä kaikilla on se sama malli tarjolla... kuka sitten päättää ottaa siitä mitäkin...)
OffTopic, saa siirtää muualle... salietikettiin ta jotain.....
Mutta aiheeseen kirien; olit vetäjä / valkku / ope... mikä vaan, niin tee parhaasi tehdäksesi asiat oikein, jolloin viet asioita eteenpäin esimerkilläsi!
______________________
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 20
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Joo, omastakin mielestäni jo aikalailla sivuraide.
Modernissa budossa, joka kuitenkin painottaa etikettikysymyksiä paljon, ollaan vähän sekamelskamaailmassa. Toisaalta koryussa lajiin sopimattomat tuskin edes pääsevät lajiin ja ne kengitään yleensä pois, jos ongelmia ilmenee vasta myöhemmin. Oikeasti moderneissa ja kilpalajeissa ei tällaisista välitetä karkeasti sen enempää kuin että turvallisuus ja treenitehokkuus ei saa kärsiä. Huonosti käyttäytyvää pidetään vain huonosti käyttäytyvänä ja tähän suhtaudutaan karkeasti yleistäen ihan sen mukaisesti miten ympäröivässä yhteiskunnassa suhtaudutaan.
Moderneissa budoissa taas on tällaista vanhankantaista etikettiajatusta, yhdistettynä ja osin ristiriidassa ihan normiyhteiskunnan meininkeihin. Tämä ristiriitainen luonne on ihan Jigoro Kanon alkuperäisistä ajatuksista lähtien ollut läsnä ja modernin budon opettajasta riippuen painopiste asettuu minne asettuu. Jotkut vetävät todella modernisti ja toiset taas irvikuvamaisen HC:sti.
Keinovalikoima tosin on erilainen kuin koryuissa, mutta ajatus oppilaiden valinnasta saattaa olla silti läsnä. Ja sitten kun ei potkita maailmanlaajuisesta suuresta yhteisöstä pois (kun se ei käytännössä onnistu), niin suljetaan muilla tavoin ulkopuolelle. Moderneissa budoissa onkin hassu ilmiö, kuinka lajin sisällä jotkut opetuslinjat saattavat sulkeutua ja sitten valitaan muita. Eipä siinä, käytännössä vastaavat jännitteet voivat löytyä mistä liikuntatoiminnasta tahansa.
Jos joku sanoo että tuollainen ulkopuolelle sulkeminen on täysin pelleilyä, en oikeastaan osaa väittää vastaan. Mutta se on mitä on ja jos nimenomaan haluaa tällaisia kulttuurillisia ulottuvuuksia harrastukseensa, niin sittenhän kyse on siitä että ne harrastakoot jotka tykkää ja muiden ei esim tarvitse.
Modernissa budossa, joka kuitenkin painottaa etikettikysymyksiä paljon, ollaan vähän sekamelskamaailmassa. Toisaalta koryussa lajiin sopimattomat tuskin edes pääsevät lajiin ja ne kengitään yleensä pois, jos ongelmia ilmenee vasta myöhemmin. Oikeasti moderneissa ja kilpalajeissa ei tällaisista välitetä karkeasti sen enempää kuin että turvallisuus ja treenitehokkuus ei saa kärsiä. Huonosti käyttäytyvää pidetään vain huonosti käyttäytyvänä ja tähän suhtaudutaan karkeasti yleistäen ihan sen mukaisesti miten ympäröivässä yhteiskunnassa suhtaudutaan.
Moderneissa budoissa taas on tällaista vanhankantaista etikettiajatusta, yhdistettynä ja osin ristiriidassa ihan normiyhteiskunnan meininkeihin. Tämä ristiriitainen luonne on ihan Jigoro Kanon alkuperäisistä ajatuksista lähtien ollut läsnä ja modernin budon opettajasta riippuen painopiste asettuu minne asettuu. Jotkut vetävät todella modernisti ja toiset taas irvikuvamaisen HC:sti.
Keinovalikoima tosin on erilainen kuin koryuissa, mutta ajatus oppilaiden valinnasta saattaa olla silti läsnä. Ja sitten kun ei potkita maailmanlaajuisesta suuresta yhteisöstä pois (kun se ei käytännössä onnistu), niin suljetaan muilla tavoin ulkopuolelle. Moderneissa budoissa onkin hassu ilmiö, kuinka lajin sisällä jotkut opetuslinjat saattavat sulkeutua ja sitten valitaan muita. Eipä siinä, käytännössä vastaavat jännitteet voivat löytyä mistä liikuntatoiminnasta tahansa.
Jos joku sanoo että tuollainen ulkopuolelle sulkeminen on täysin pelleilyä, en oikeastaan osaa väittää vastaan. Mutta se on mitä on ja jos nimenomaan haluaa tällaisia kulttuurillisia ulottuvuuksia harrastukseensa, niin sittenhän kyse on siitä että ne harrastakoot jotka tykkää ja muiden ei esim tarvitse.
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Pystyykööhän missään ohjatussa harrastuksessa tekemän ihan miten kukin lystää?Lasse Candé kirjoitti: ↑elo 17, 2018, 17.16
Jos joku sanoo että tuollainen ulkopuolelle sulkeminen on täysin pelleilyä, en oikeastaan osaa väittää vastaan. Mutta se on mitä on ja jos nimenomaan haluaa tällaisia kulttuurillisia ulottuvuuksia harrastukseensa, niin sittenhän kyse on siitä että ne harrastakoot jotka tykkää ja muiden ei esim tarvitse.
Harrastukseen kuin harrastukseen jäänevät ne jotka toteavat itselleen sopivaksi sen meiningin siten kuin sitä siellä tarjotaan. Muutoin kai vaihtaa johonkin toiseen touhuun, tai paikkaan jossa vastaavaa touhua tehdään itselleen sopivammalla tavalla. Jos esim. jollain salilla pitää aina puhutella Senseiksi, mutta toisella on vaan "Miksu", niin siinä on jo valinnan varaa.
Ja oikeasti hyvä niin! Miksi pitäisi harata omaa mukavuusaluettaan vastaan, se saattaa haitata jo sitä sisäänottokykyäkin. Siinä tullaankin siihen Andyn pointtiin saada treenaajat tuntemaan nopsaan itsensä hyviksi, se on positiivisesti eteenpäin johtava polku, positiivisen kautta.
______________________
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 7
- Viestit: 18918
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Ramsey Deweyn pointteja siitä, voiko ohjaaja hävitä oppilaalleen sparrissa.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Muistan eräät karatemittelöt 80-luvun alkupuolella - en ole varma minkä tason skaba oli kyseessä - mutta meidän seuran pääopettaja (2. Dan) menetti kovasti pisteitä ylemmälle vihreälle vyölle. Muistan olleeni tuolloin katsomossa hämmentynyt. Viheriä oli kyllä päätä opettajaansa pidempi, ja he olivat muistaakseni vielä naapureitakin. Lopulta peli kääntyi kuitenkin opettajan voittoon.
Perinteiseltä kantilta taas katsottuna... tai ainakin oman ajatukseni mukaan... jos oppilas ohittaa opettajan, niin opettaja on myös silloin onnistunut, lajin jatko on taas paremmin turvattu. Jollekinhan se kaikki pitää jossain vaiheessa opettaa kuitenkin, että jatkuvuus seuraaavallekin treenaajasukupolvelle taataan.
Tuolla yllä viittaankin Andyn opetuspointtiin saattaa oppilaat tuntemaan edistymistä, eli ylläpitää sitä lajissa kiinnipysymistä, ja tätä kautta pikkuhiljaa tuottaa niitä tulevaisuuden opettajiakin.
Perinteiseltä kantilta taas katsottuna... tai ainakin oman ajatukseni mukaan... jos oppilas ohittaa opettajan, niin opettaja on myös silloin onnistunut, lajin jatko on taas paremmin turvattu. Jollekinhan se kaikki pitää jossain vaiheessa opettaa kuitenkin, että jatkuvuus seuraaavallekin treenaajasukupolvelle taataan.
Tuolla yllä viittaankin Andyn opetuspointtiin saattaa oppilaat tuntemaan edistymistä, eli ylläpitää sitä lajissa kiinnipysymistä, ja tätä kautta pikkuhiljaa tuottaa niitä tulevaisuuden opettajiakin.
______________________
- JanneM
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 20197
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: JKL
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Mun mielestä se olis karmea skenaario jos oppilaat eivät ohittaisi opettajaansa/valmentajaansa.
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Jepjep, jokainen sukupolvi olisi edellistä heikompi...
______________________
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 5
- Viestit: 16086
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Huippudojoilla judossa on kaiketi se ilmapiiri että sitte kun oppilas voittaa randorissa opettajansa ollaan ikäänkuin perillä.
Näin juttua kuvas ainakin Yamashita, kasariässä.
Että kun hän lopultakin onnistui hassuttamaan opettajansa ne-wazassa hän alkoi vasta uskoa tekniikkaansa.
Ranskalaisilla oli karatepuolella samaa otetta, sparrin ilmapiiri oli pelottava ja intensiivinen muttasitte kun onnistu livauttaan mawan jonku ässän poskelle muuttu kohtelu ja käytös hyvin kannustavaksi.
Ja oli nähtävissä että kovan tason opettajat saatto jopa neuvoa tilanneratkaisuissa. Nämä oli käsittääkseni opettaja/oppilas-suhteita.
Näin juttua kuvas ainakin Yamashita, kasariässä.
Että kun hän lopultakin onnistui hassuttamaan opettajansa ne-wazassa hän alkoi vasta uskoa tekniikkaansa.
Ranskalaisilla oli karatepuolella samaa otetta, sparrin ilmapiiri oli pelottava ja intensiivinen muttasitte kun onnistu livauttaan mawan jonku ässän poskelle muuttu kohtelu ja käytös hyvin kannustavaksi.
Ja oli nähtävissä että kovan tason opettajat saatto jopa neuvoa tilanneratkaisuissa. Nämä oli käsittääkseni opettaja/oppilas-suhteita.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 20
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Vetäjä, ohjaaja, opettaja, valmentaja?
Minä itse ainakin olen aina tehnyt niin, että jos tasoero on merkittävä minun edukseni, neuvon ottelijaa samassa. Joidenkuiden kohdalla tämä on kehoitusta hyökätä enemmän ja toisten tapauksessa muutan sparrin puolivapaaksi touhuksi, jossa saatan itse hyökätä vaikka pelkästään yhdellä tavalla ja hyökkään todella paljon sitten sillä. Kaikki tämä tähtää aina siihen että oppilas saa tehdä mahdollisimman paljon sitä mitä hän minun mielestäni tarvitsee.
Uskon varsinkin alkutaipaleella olevan todella tehokasta että pääsee tällaiseen opetukseen parin kanssa. Toisaalta on myös tärkeää kokea monenlaisia harjoitusvastustajia, joten ei tämä ole ainoa tapa.
Uskon varsinkin alkutaipaleella olevan todella tehokasta että pääsee tällaiseen opetukseen parin kanssa. Toisaalta on myös tärkeää kokea monenlaisia harjoitusvastustajia, joten ei tämä ole ainoa tapa.
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 63 kurkkijaa