Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Murskaus- ja kovetusvideot
Valvoja: Valvoja
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 93920
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Murskaus- ja kovetusvideot
Olihan se. Toisaalta kamppailulajit ovat aina olleet enemmän tai vähemmän sirkushuveja, joten siinä mielessä tuossa ei ollut mitään uutta auringon alla. Tuollaista murskausta en silti ollut aiemmin nähnyt.
Murskaus- ja kovetusvideot
Taidoka vs. pesari. Tekijän mukaan suoritustekniikka suo avittavaa massaa potkun taakse. Näppärästi napsahtaa joka tapauksessa.
https://www.youtube.com/watch?v=eL_ANZXrSsA
https://www.youtube.com/watch?v=eL_ANZXrSsA
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 18953
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Murskaus- ja kovetusvideot
Tuo päähyppijä on siis 16-vuotias. Jos näkisin moista Suomessa, tekisin varmaan lastensuojeluilmoituksen...
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 18953
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Murskaus- ja kovetusvideot
Nyt vedettiin kyllä pohjat.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 16104
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
- Eizei
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 929
- Lauteille: Huhtikuu 2006
- Paikkakunta: Jyväskylä
Murskaus- ja kovetusvideot
Edellistä on kyllä vaikea nokittaa. Tuossa kuitenkin alkukesältä joitain omia hutkimisia:
https://www.facebook.com/moodoartist/vi ... 114050576/
Tykkään enemmän tukemattoman kohteen murskauksesta, esim. yksittäinen kattotiili kannateltuna tai roikoteltuna yhdellä kädellä. Pysyy homma terävänä ja liikkuisana. Sellaisena melko käyttökelpoisenakin tällaiselle pienelle juipille, ajatuksena, että tollai mä oikeestikin vedän. Spontaanisti ja rennosti, mutta osuessaan riittävästi. Junttaushommat on sitten erikseen.
https://www.facebook.com/moodoartist/vi ... 114050576/
Tykkään enemmän tukemattoman kohteen murskauksesta, esim. yksittäinen kattotiili kannateltuna tai roikoteltuna yhdellä kädellä. Pysyy homma terävänä ja liikkuisana. Sellaisena melko käyttökelpoisenakin tällaiselle pienelle juipille, ajatuksena, että tollai mä oikeestikin vedän. Spontaanisti ja rennosti, mutta osuessaan riittävästi. Junttaushommat on sitten erikseen.
Antti Junikka
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 16104
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Murskaus- ja kovetusvideot
Moitteetonta kropankäyttöä, hyvä painonjakautuma.
Takareidet/alaselkä vähä jumissa, käväisepä lihashuoltajalla. Voi olla pikkujumi.
Jos vetäisit vuoden punttijumpan isojen kokonaisuuksien liikkeillä + kimmotreenillä, nopeutesi räjähtäisi potenssiin paljon.
semmosia pikkuhuomioita.
Takareidet/alaselkä vähä jumissa, käväisepä lihashuoltajalla. Voi olla pikkujumi.
Jos vetäisit vuoden punttijumpan isojen kokonaisuuksien liikkeillä + kimmotreenillä, nopeutesi räjähtäisi potenssiin paljon.
semmosia pikkuhuomioita.
- Eizei
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 929
- Lauteille: Huhtikuu 2006
- Paikkakunta: Jyväskylä
Murskaus- ja kovetusvideot
Kiitoksia. Joo jumeista olet varmasti oikeassa. Vedettiin tuohon alle seuraporukalla 45min toiminnallinen. Sekään ei varsinaisesti auttanut. Rekeä, rengasta, lekaa, köysiä jne. Ei menny tuon jälkeen tiilin tiiltä vaikka kuinka yritti. N. 40min palautumisen jälkeen alkoi taas kulkemaan.
Antti Junikka
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 16104
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Murskaus- ja kovetusvideot
Asso.
Eli siis kokonaiskropankäyttö ois jo niinku työnalla.
Siitä on kovin lyhyt matka suunnitelmalliseen ominaisuuksien kehittämiseen, joka yleensä liitetään urheilupelikamppailuun.
Mä en ole koskaan nähny mitään syytä miksei traditiosysteemien/realitybasedjuttujen/harrastajatason hojoilijan treenikokonaisuutta voisi suunnitella huolella ja ottaa mukaan yleistasoa nostavia oheisharjoitteita.
Aukoo nämligen näkemysikkunoita myös siihen omaan peruslajiin, minäkin kekkasin hyppypotkujen hyytävän hahmotuksen yleisurheilutreenin kautta ja avulla. Painonnosto-tuella.
Ei musta raskasruhosta mitään bruceleijaa koskaan kehkeytynyt mutta massankäyttö sai ruokamultaa ja kohteet kyytiä.
Sunrakenteinen sälli voisi voimatasoa kohentamalla saada vasurikiertarit viuhumaan vallan vinhasti ja lujaa-lujaa-lujaa.
Muun kohentelun ohessa.
Eli siis kokonaiskropankäyttö ois jo niinku työnalla.
Siitä on kovin lyhyt matka suunnitelmalliseen ominaisuuksien kehittämiseen, joka yleensä liitetään urheilupelikamppailuun.
Mä en ole koskaan nähny mitään syytä miksei traditiosysteemien/realitybasedjuttujen/harrastajatason hojoilijan treenikokonaisuutta voisi suunnitella huolella ja ottaa mukaan yleistasoa nostavia oheisharjoitteita.
Aukoo nämligen näkemysikkunoita myös siihen omaan peruslajiin, minäkin kekkasin hyppypotkujen hyytävän hahmotuksen yleisurheilutreenin kautta ja avulla. Painonnosto-tuella.
Ei musta raskasruhosta mitään bruceleijaa koskaan kehkeytynyt mutta massankäyttö sai ruokamultaa ja kohteet kyytiä.
Sunrakenteinen sälli voisi voimatasoa kohentamalla saada vasurikiertarit viuhumaan vallan vinhasti ja lujaa-lujaa-lujaa.
Muun kohentelun ohessa.
- Eizei
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 929
- Lauteille: Huhtikuu 2006
- Paikkakunta: Jyväskylä
Murskaus- ja kovetusvideot
Kiitos Kari vinkeistä. Mulle varmasti tuo voimatason kohentaminen ja ylipäätään urheilukamppailupuoleen satsaus tekis ihmeitä. Oon urheilijana ollunna melko laiska tapaus jo toistakymmentä vuotta, jossen sitten aina. Sellasella fiilispohjaisella liikunnallisella elämäntavalla mennään. Osittain se on varmasti tuonut minut asioiden äärelle, joita kelailen.
Yritän olla viemättä off topiciin, mutta kaivaa vähän. Tossa mun hommassa on oikeastaan ytimenä treenata sellasta tapaa liikkua, joka pelaa vielä vanhuksenakin, kunhan omaa riittävän toimintakyvyn. Uskon sellaiseen elämänmittaiseen oman kehon tutkiskeluun ja siihen, että liike lävistää kamppailusalin, kuin elämänkin. Jos treenaa vain salilla linkittämättä liikkumistapaa salin ulkopuolelle, ei ymmärrä liikettä tekemisensä takana. Nuori keho sokaisee. Pystyy tekemään juttuja, mitä vanhana ei pysty tekemään.
Mä yritän nähdä, mitä pystyn tekemään vanhanakin ja miten. Silloin tosin tuskin murskaan tiiliä, tahi teen takakiertopotkuja, mutta liikkeen periaatteet tulevat pysymään samana. Kehityn tässä koko ajan ja ajattelin kehittyä loppuun saakka. Pyrin harjoittamaan kestävää tapaa. Reaktiivista liikettä luonnonlakeihin nähden kehossa (päästää irti - riittävä liike/voima tapahtuu), reaktiivista liikettä vastustajaan nähden taistelussa (yllätyksellisyys, mukautumiskyky, chance-silmä). Jonkinlaista tappelun utopiaideaalia, jolla heikompi voi voittaa vahvemman, vanhempi nuoremman. Riittävän kovaiskuista pappa-aikidoa. Liikettä ja voimaa pyritään mahdollisimman vähän tuottamaan itse, enemmänkin välittämään irtipäästettyä, kehon refleksivastetta hyväksikäyttämällä.
Urheilupuoli sekoittaa täten vähän pakkaa, vaikka fiksusti tehtynä varmasti toisi sekä kestävää toimintakykyä, että kenties säilyviäkin ominaisuuksia. Mutta vielä enemmän katoavia ominaisuuksia to cope with. Tavallaan kiinnostaa, tavallaan ei. Haluan mieluummin pyrkiä liikkumaan periaatetasolla nyt niin kuin tulen liikkumaan 30 vuoden päästä, enkä ottamaan kaikkea irti. Nauttia tietysti notkeudesta ja tämänhetkisistä kyvyistä, mutta ymmärtää niiden katoavaisuus ja nähdä jo verhon taakse. Stairway to being papparainen. Aika näyttää kussseeko setä omaan nilkkaansa. Kuoleeko tavoiteltu kestävä toimintakyky urheilunpuutteeseen ja liialliseen periaatepyörittelyyn, vai liialliseen mökkikaljoitteluun. Hullunuskolla tässä mennään. Kokonaiskehon (ja holistisesti kaiken) tuntumapohjainen treenaaminen on nimenomaan keskiössä, sen fyysinen maxvirittäminen ei. Tällä tiellä on pakko availla ja aktivoida nuita kehon jumikohtia ja siksikin vinkeistä vallan kiitollinen olen.
Sillä diggailen herkistellä paljon, tutkia liikettä. Saada vaikutusta spontaanisti sillä mitä sattuu olemaan. Tähän pyrin myös tässä murskailuhommassa. Pahin liikkeen katkaisija tuppaa olemaan tuo kontaktihetki. Omalla tutkimustiellä tuon kontaktin jälkeisen välittömän rentouden etsiminen on vienyt koko liikeketjun alkuun ja homman muuttamiseen sieltä asti.
Enkä nyt tiedä onko tuo murskaushomma nyt mikään thö method mihinkään, mutta siitä voip saada minun mielestäni irti ihan sisältöä, kun on jotain mitä kelata. Olisinkohan harjoitellut tiilten kanssa yhteen elämään vain alta parikymmentä harjoituskertaa. Ei oo mun juttu, muttei tartte minusta jättää sitä roikkumaan pelkällä sirkushuviarvolla näihin touhuloihin. Mukava vaihtoehtojatke iskemiselle. Erilainen fiilis on hyvä fiilis.
Yritän olla viemättä off topiciin, mutta kaivaa vähän. Tossa mun hommassa on oikeastaan ytimenä treenata sellasta tapaa liikkua, joka pelaa vielä vanhuksenakin, kunhan omaa riittävän toimintakyvyn. Uskon sellaiseen elämänmittaiseen oman kehon tutkiskeluun ja siihen, että liike lävistää kamppailusalin, kuin elämänkin. Jos treenaa vain salilla linkittämättä liikkumistapaa salin ulkopuolelle, ei ymmärrä liikettä tekemisensä takana. Nuori keho sokaisee. Pystyy tekemään juttuja, mitä vanhana ei pysty tekemään.
Mä yritän nähdä, mitä pystyn tekemään vanhanakin ja miten. Silloin tosin tuskin murskaan tiiliä, tahi teen takakiertopotkuja, mutta liikkeen periaatteet tulevat pysymään samana. Kehityn tässä koko ajan ja ajattelin kehittyä loppuun saakka. Pyrin harjoittamaan kestävää tapaa. Reaktiivista liikettä luonnonlakeihin nähden kehossa (päästää irti - riittävä liike/voima tapahtuu), reaktiivista liikettä vastustajaan nähden taistelussa (yllätyksellisyys, mukautumiskyky, chance-silmä). Jonkinlaista tappelun utopiaideaalia, jolla heikompi voi voittaa vahvemman, vanhempi nuoremman. Riittävän kovaiskuista pappa-aikidoa. Liikettä ja voimaa pyritään mahdollisimman vähän tuottamaan itse, enemmänkin välittämään irtipäästettyä, kehon refleksivastetta hyväksikäyttämällä.
Urheilupuoli sekoittaa täten vähän pakkaa, vaikka fiksusti tehtynä varmasti toisi sekä kestävää toimintakykyä, että kenties säilyviäkin ominaisuuksia. Mutta vielä enemmän katoavia ominaisuuksia to cope with. Tavallaan kiinnostaa, tavallaan ei. Haluan mieluummin pyrkiä liikkumaan periaatetasolla nyt niin kuin tulen liikkumaan 30 vuoden päästä, enkä ottamaan kaikkea irti. Nauttia tietysti notkeudesta ja tämänhetkisistä kyvyistä, mutta ymmärtää niiden katoavaisuus ja nähdä jo verhon taakse. Stairway to being papparainen. Aika näyttää kussseeko setä omaan nilkkaansa. Kuoleeko tavoiteltu kestävä toimintakyky urheilunpuutteeseen ja liialliseen periaatepyörittelyyn, vai liialliseen mökkikaljoitteluun. Hullunuskolla tässä mennään. Kokonaiskehon (ja holistisesti kaiken) tuntumapohjainen treenaaminen on nimenomaan keskiössä, sen fyysinen maxvirittäminen ei. Tällä tiellä on pakko availla ja aktivoida nuita kehon jumikohtia ja siksikin vinkeistä vallan kiitollinen olen.
Sillä diggailen herkistellä paljon, tutkia liikettä. Saada vaikutusta spontaanisti sillä mitä sattuu olemaan. Tähän pyrin myös tässä murskailuhommassa. Pahin liikkeen katkaisija tuppaa olemaan tuo kontaktihetki. Omalla tutkimustiellä tuon kontaktin jälkeisen välittömän rentouden etsiminen on vienyt koko liikeketjun alkuun ja homman muuttamiseen sieltä asti.
Enkä nyt tiedä onko tuo murskaushomma nyt mikään thö method mihinkään, mutta siitä voip saada minun mielestäni irti ihan sisältöä, kun on jotain mitä kelata. Olisinkohan harjoitellut tiilten kanssa yhteen elämään vain alta parikymmentä harjoituskertaa. Ei oo mun juttu, muttei tartte minusta jättää sitä roikkumaan pelkällä sirkushuviarvolla näihin touhuloihin. Mukava vaihtoehtojatke iskemiselle. Erilainen fiilis on hyvä fiilis.
Antti Junikka
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 41 kurkkijaa