Itse en ole näistä kaikista ehdokkaista ihan vakuuttunut.
Vapaaottelupioneerien kohdalla on ongelmana se että heidän ansionsa jakautuvat tosi monelle henkilölle joista kukaan ei oikein nouse selvästi ylitse muiden niin että häntä voisi jotenkin pitää "suomalaisen vapaaottelun isänä". Lisäksi vapaaottelu on kuitenkin suhteellisen tuore laji ja henkilöt ovat ehtineet vaikuttaa paljon vähemmän aikaa kuin vaikka Yuji Matsuoi tai Auvo Niiniketo. Lucio Linharesin voisi ehkä nostaa esiin, koska hänellä on isot ansiot BJJ:n levittämisessä.
Jalamo on ollut aika monessa mukana, mutta omia oppilaita hänellä on suhteellisen vähän jos verrataan vaikka juuri Niiniketoon. Onko Suomessa Shaolinin lisäksi yhtään salia joka toimisi hänen allaan?
Österman. Hän on toki kirjoittanut kirjoja mutta onko hänellä varsinaisia lajiansioita paljain jaloin tatamilla suoritettuna merkittävissä määrin? Mitä lajia hän edes treenaa vai treenaako mitään?
Greus. Jospa ei sentään.
Toki jos ajattelee että vaikutusta se on negatiivinen vaikutuskin, niin ehkä sitten. Minusta on kuitenkin järkevämpää ajatella niin että kamppailupiireille tehty vahinko kumoaa niitä saavutuksia, joita hänellä kyllä on enemmän kuin joillakin muilla mainituilla henkilöillä. Greusin vaikutus oli lisäksi suhteellisen tuore ja lyhytaikainen.
Pursiainen. Hänestä en oikein osaa sanoa mitään. Miten iso tyyli shukokai todellisuudessa on? 13 seuraa kuulostaa paljolta mutta ovatko ne seurat miten isoja? Hänen vaikutuksensa tuntuu keskittyneen vain tähän yhteen tyyliin. MM-mitaleita on todella paljon, mutta shukokaissa niiden voittaminen ei taida olla ihan yhtä vaikeaa kuin vaikka kyokushinkaissa? Plussana pitkäaikainen työ.
Jensen. Merkittävä henkilö judon alkuaikoina, mutta työ jäi kesken ennenaikaisen poismenon johdosta.