Montako liikesarjaa osaat?

[Andy]

Heianit ja Pinanithan ovat siis sama sarja. Eri tyyleissä ykkönen (shodan) ja kakkonen (nidan) ovat eri järjestyksessä. Ilmeisesti siksi että alunperin tämä on ollut kakkonen mutta koska se on sarjoista helpoin, joku opettaja muutti sen ykköseksi mutta kaikki eivät seuranneet muutosta.

[Rahanpesijä]

Heianit ja Pinanithan ovat siis sama sarja. Eri tyyleissä ykkönen (shodan) ja kakkonen (nidan) ovat eri järjestyksessä. Ilmeisesti siksi että alunperin tämä on ollut kakkonen mutta koska se on sarjoista helpoin, joku opettaja muutti sen ykköseksi mutta kaikki eivät seuranneet muutosta.

Selvä. Onko toi näytös vedetty jonkun hävityn vedonlyönnin seurauksena. Paikalliset vähän hölmistyneen näköisinä

[Andy]

Ei kun oli puhe aiemmasta karateharrastuksestani ja seuralaiseni eivät oikein hahmottaneet, millaista katatreenaus on, joten näytin heille mistä on kyse.

[Akuma]

Taikyoku Shodan (Taikyoku Nidan, Taikyoku Sandan)
Heian Shodan
Heian Nidan
Heian Sandan
Heian Yondan
Heian Godan
Bassai dai
Tekki Shodan
Tekki Nidan
Meikyo
Hangetsu
Kanku dai
Gankaku

[Atticora]

Lisäksi huomasin tuosta leikkuutouhustani että tykkäsin aina lyödä kulmassa pystysuoran sijaan, ja jalat olivat normaalisti eikä tuohon iaidon liikkumismuotoon pakotettuna. Eipä varmaan yksikään olisi mennyt läpi kenenkään opettajan silmissä, mutta tuntuivat paljon luonnollisemmilta kuin oikein tehtynä.

Olen siinä käsityksessä, että katoissa "luonnottomia" asentoja ja liioiteltuja liikkeitä suositaan sen takia, että tositilanteessa tekeminenkin sitten näyttää ihan muulta. Liikeradat pienevät stressitilanteessa ja niin edelleen. Koitetaan ehdollistaa itsensä toimimaan täsmällisemmin ja säilyttämään teho liikkeissä. Esim. huolimattomasti lyömällä voi murtaa helposti ranteensa.

On esimerkiksi vaikea kuvitella missään teräaselajeissa mitään älyttömän pitkiä liikesarjoja, koska tavoitteena on useimmiten vastustajan tehokas toimintakyvyttömäksi tekeminen (ainakin minun näkökulmastani). Eri asia tietenkin esim. täyshaarniskassa kamppailu, koska heikkoja kohtia ei löydy niin helposti.

Onhan teräaseita käytetty perinteisesti sodankäynnissä yms. ryhmänujakoinnissa vähintään yhtä paljon kuin kaksintaistelussa. Pitemmän liikesarjan avulla voi harjoitella tilanteita, joissa ensimmäisen vastustajan jälkeen jostain puskasta hyökkääkin seuraava... ja sitä seuraava takavasemmalta, jne.

Kun katsoin noita karaten katoja youtubesta, niin näin ymmärtämättömän silmään se näytti aivan samanlaiselta ilmaanhuitomiselta kuin iaido. Ja en oikein ymmärtänyt mitä tapahtuu, hyökkääkö niissä 10 kaveria päälle vai mitä? Voihan sitä esimerkiksi kehitellä miekkakatoja, joissa on vaikka 50 erilaista lyöntiä, pistoa ja väistöä putkeen, mutta kai sille pitäisi olla joku syy? Muutenhan se on vain ilmaanhuitomista.

Pitkässä katassa voidaan samalla kertaa harjoitella useita tekniikoita ja niiden yhdistelmiä. Harvemmin sentään varmaan kuitenkaan 50:tä erilaista, vaan niissä on joku looginen teema.

En tiedä, onko lyhyen liikesarjan toistaminen 10 kertaa tehokkaampaa harjoittelua, kuin pitemmän ja hieman monipuolisemman yhden kerran. Varmaan molemmissa on puolensa, eivätkä ne katalajeissa sulkene toisiaan pois. Ainakin muisti kehittyy, jos ei muuta.

Enkä väitä, etteikö noiden mainitsemieni asioiden opettelemiseen olisi fiksumpiakin keinoja, mutta tämmöistä ajatusta luulen katojen taustalla olevan. Varmaan olen netistä lukenut nämäkin jutut ja sori, jos off-topic.

[Tapani]

8-10 tankulan liikesarjaa, tosin mulle on opetettu kyllä enemmän. Ei vaan oikein saa enää motivoitua itseään pelkkään liikesarjojen muistelemiseen. Mulle sopiva määrä olis viiden paikkeilla, siinä pitäis pystyä tuomaan lajin olennaiset jutut esille.

Joskus villeimpinä Choy Lee Fut -vuosina muistan osanneeni vajaat neljäkymmentä liikesarjaa niin, että pystyin tekemään ne melko vauhdikkaasti ja voimakkaasti. Se oli kyllä ihan älytön määrä, paljon meni niinä vuosina treeniaikaa ihan hukkaan.

[juha_m]

Kaipa mäkin uskallan vastata, kun täällä jo muutama muukin huutelee dojangin puolelta.

Tällä hetkellä 23:

Taeguk 1 - 8
Yudanja 1 - 7 (koryo, kumgang, taebak, pyongwon, shipjin, jitae, chonkwon)

jotka ovat siis virallisia kukki-tkd:n liikesarjoja, Yudanjoja on kaikkineen yhdeksän, kahta ylimmäistä en osaa. Lisäksi omassa opettajalinjassa on näitä vanhempia karatesta tuotuja sarjoja, joista osaan

gi chu 1 - 3 (~ taekyoku)
pyon ahn 1 - 5 (~ pinan / heian)

Nämä osaan siis siinä määrin kuin mitä tkd:ssa yleisesti liikesarjoista vaaditaan, eli osaan tehdä "tehokkaasti" alusta loppuun, ja olen sisäistänyt kehonkäytöllisesti. Sovellusten opettaminen / opettelu on lajissa melko vähäistä ainakin oman kokemuksen mukaan.

Myös bassaita olen joskus leirillä tehnyt, mutta otin sen silloin "toisesta sisään - toisesta ulos" -periaatteella, kun ei se ollut itselleni ajankohtainen ja noissa aiemmissakin riittää kyllä tekemistä.

[Mänzy]

Vastasin yhden. Sekään ei varsinaisesti ole soolokata, mutta sitä opetetaan myös sellaisena ja sitä treenataan soolona perusperiaatteiden oppimiseksi.

Päivitin vastaukseni kahteen, koska muistin toisenkin. Samat yksityiskohdat pätevät siihenkin.

[Lasse Candé]

Oikea meininki Andylla! Itse arvostan aina jos esittää mitä osaa! Yleisökin vissiin arvosti.

Ikkyulla oli hyvä pointti katan olemuksesta, mutta tässä on sellainen juttu että kata ei ole pelkästään japaninkieltä vaan myös suomenkieltä. Ja se suomenkielen juttu tarkoittaa yleensä karaten kataa ja joskus hieman virheellisesti korealaisia tai kiinalaisia vastaavia esimerkiksi. Ja kuten Ikkyu huomasikin, avausviestissä viitattiin juuri näihin sooloheiluntoihin eri suuntiin erilaisine liikkeineen ja jotka kestävät suht kauan (tyypillisesti vajaasta minuutista hieman yli, mikäli kumarrukset ovat messissä).

Jussi Ekholm,
Avausviestin ehdot nyt vain rajaavat ne iaidon katat pois. Tämä ei tarkoita sitä että ne olisivat arvottomampia tai etteivät ne olisi katoja. Ne vain eivät ole "katoja". Tyypillistä japanilaistyyppisille katoille on että niitä osataan kävellä läpi enemmän kuin esim karaten soolokatoja. Jos näitä alettaisiin latelemaan messiin, parin mukanaolo nyt tuskin on mikään arvon vähentäjä, joten nekin kuuluisivat messiin. Tällöin oma määräni nousisi melko paljon. Mutta kun sitä määrää ei kysytty. Kun ei tässä ole kyse siitä minkä arvoinen kata on vaan ihan siitä mikä avausviestin mukaan lasketaan messiin. Tuo alku-loppu-pointti on siihen suhteutettuna melko käsittämätön. Kaikella on alku ja loppu. Joskus jopa vähän kumarrellaan. So what?

Atticora,
Epäluonnollisten asentojen tarkoitus on jotain sen suuntaista että siinä yhdistetään venyttelyä, voimaharjoittelua ja tekniikkaharjoittelua yhdeksi kokonaisuudeksi. Käytännöllistä tekniikkaa treenataan tekemällä epäkäytännöllisesti, parantaen fyysisiä ja henkisiäkin edellytyksiä. Jotenkin ihmisten on helpompi ymmärtää jos venytellään, punnerrellaan ja mielikuvaharjoitellaan erikseen ja sitten lyödään erikseen. Metodit ovat monet ja kaikissa on sekä hyvät että huonot puolensa, riippuen siitä millä ajatuksella tehdään.


Jussi*M,
Minne sun Seishan jäi? Otat siitä ja Pinan godanista Chintoon.
Unohda ne niseishit ja jionit vielä.
Itse opettelin noista lähes turhista Bassain ensimmäisenä, koska samassa voi treenata Kushankua, Pinan Shodania, kihon kumite 3:a jne jne. Itse koen sen ehkäpä hyödyllisimmäksi ylimääräiseksi. Mutta yhdeksän on ne mitä pitää takoa ja tutkia. Yhdeksän on myös ne mistä on eniten oppia olemassa. Ne ovat enemmän "advanced" kuin ne mitä jotkut sanovat hieman höhlästi "ylemmiksi katoiksi", mitä ne eivät suinkaan ole. Ne ovat enemmänkin turhia kuin ylempiä. Tämä koska yhdeksän ovat paljon pidemmälle kehitetyt ja enemmän opetuskäytössä olleet. Niillä systeemiä on opetettu. Opit muihin tulevat käytännössä jotakuinkin suoraan yhdeksästä. Laitettu helposti opittavan ulkomuotokuoren sisälle. Nämä opit ja systeemit niiden opettamiseen on se mitä pitää takoa ja tutkia. Rumasti voisi sanoa ja olla suht oikeassa että ekstrat voi opetella youtubesta.

[Jussi*M]

Jussi*M,
Minne sun Seishan jäi? Otat siitä ja Pinan godanista Chintoon.
Unohda ne niseishit ja jionit vielä.

Seishania ei ole vielä treeneissä käyty. Kesällä "erikoistekniikka" -viikkoteemalla käytiin Niseishi. Viime Kuopion leirillä tehtiin Chintoa ja Jionia, ne jäi sieltä muistiin.

Pitää nuo kaksi kuitenkin kerrata, ettei unohu kun ne on kuitenkin tullut opeteltua .

[Kaptah]

Vastasin 44, kuten Eizeikin. Haedong Kumdossa 43, jos riittää että osaa sillai pikkuhiljaa.
Lisäksi Hapkidossa on yksi miekkaliikesarja.

[Ikkyu]

Sinäänsähän karaten katat vertautuisivat lähinnä kokonaisiin katasarjoihin japanilaisten tyylien puolelta (varsinkin kun karatetyyleissäkin on sisällä useampi kuin yksi kata nykypäivinä). Kun karaten katan komponentteja harjoitellaan parin kanssa, vertailu on tietty vielä selvempi.

"Karatemaisesta" harjoittelusta esimerkkinä tulee mieleen lähinnä Eishin-ryun hayanuki, tapa harjoitella chuden-tason katat yhteen putkeen. Toki tämä olisi mahdollista monissa muissakin koulukunnissa, muttei varsinaisesti kuulu oppimäärään.

[Jussi Ekholm]

Hyvää pohdintaa ja selitystä Atticoralta, kiitos. Näin kun ei harrasta mitään kamppailua niin minulla ei ole oikeastaan mitään syvempää kosketuspintaa.

Olihan nuo minun esimerkkini vähän kärjistettyjä, ehkä koitin siinä tuoda esiin vähän kysyen minulle selitystä "katasta".

Tuo taistelukenttä monia vastustajia vastaan on ideana ihan järkeenkäypä, mutta käytännössä en saanut koskaan ajatusmaailmaani täysin toimimaan edes iaidossa. Iaido katoissa joissa on useampia vastustajia, en oikein ymmärtänyt mikseivät hyökkääjät hyökkäisi yhtä aikaa, varsinkin kun näissä tilanteissa olisin se ainut vastustaja? Tälläistä taistelukenttäsimulointia sitten olisivat mm. SCA:t ym. sen tyyliset vapaat "mätöt".

Ehkäpä minä juuri oman ajatusmaailmani takia tykkään leikkoa tavaraa miekoilla, se on jotenkin niin paljon konkreettisempaa kuin vain ilman leikkominen. Lisäksi kun tekee asioita oikeasti huomaa minkälaisia ongelmia voi tulla eteen, mitä ei liikesarjaharjoittelussa tule (esim. miekka jää jumiin, lyöt huonossa kulmassa, jne.).

Pahoittelen tätä ohi aiheen menoa, mutta kirjoittelen enää niin harvoin mitään tänne, että se sallittakoon minulle.

[Tapani]

Saako tässä ketjussa myös keskustella liikesarjojen määrän merkityksestä?
Mitä te, jotka osaatte useamman kymmentä liikesarjaa yhdestä lajista asiasta ajattelette? Minkä takia liikesarjoja on niin monta, onko niillä joku itseistarkoitus vai ovatko vain esim tradition ylläpitoa tms?

[Jussi Häkkinen]

Minulla menee määrä yli viidenkymmenen, kun lasken saman katan eri versiot ja eri lajien pitkät liikesarjat. Keskeisinä pidän hyvin rajoitettua määrää niistä - nykyisin vielä rajoitetumpaa (2-5), koska haluan edes jollain tasolla pitää itsepuolustuskykyni koherenttina.

Olen harjoitellut hyvin kauan - ainakin useimpiin nähden. Lisäksi minulla on aika hyvä muisti sekä kineettisellä että visuaalisella tasolla. Tää myöten hihaan on jäänyt kaikenlaista jännää. Yhdessä vaiheessa vierailin paljon muiden tyylien seuroissa, joten saman katan useita versioita vain jäi mieleen.


Tuosta on poissa iaido-, kenjutsu- ja kobujutsupuoli.