Ranskassa on 600000 judon harrastajaa, Suomessa n 10000, joista kisoissa käy pari tuhatta. Löytyisikö selitys pikemminkin tästä? Suuresta massasta voi löytyä enemmän huippuja.Jiu-Jitsu kirjoitti: ↑tammi 22, 2019, 23.07 Judohan on kilpalaji, joten ehkä eri vyökäytäntöjen paremmuutta voi verrata esimerkiksi vertaamalla olympialaisten mitalitaulukkoja Japanin ja Ranskan vs. Suomen osalta: https://en.wikipedia.org/wiki/Judo_at_t ... edal_table
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Musta vyö tai vastaava taso eri lajeissa
Valvoja: Valvoja
-
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 7
- Viestit: 584
- Lauteille: Helmikuu 2009
Musta vyö tai vastaava taso eri lajeissa
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 41
- Viestit: 18973
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Musta vyö tai vastaava taso eri lajeissa
Jos se nopeammin saatava musta vyö sitouttaa ja motivoi ihmisiä treenaamaan, niin sehän aiheuttaa harrastajamäärän kasvua ja tason nousua.
En tietenkään usko että tämä olisi ainakaan ainoa tai pääasiallinen syy Suomen ja Ranskan eroihin, mutta tuo on minusta se seikka, minkä suhteen vyöjärjestelmien paremmuutta pitäisi vertailla.
Ainoa minkä tuo todistaa on se, että kovemmat mustan vyön vaatimukset eivät ainakaan automaattisesti johda kovempaan tasoon.
En tietenkään usko että tämä olisi ainakaan ainoa tai pääasiallinen syy Suomen ja Ranskan eroihin, mutta tuo on minusta se seikka, minkä suhteen vyöjärjestelmien paremmuutta pitäisi vertailla.
Ainoa minkä tuo todistaa on se, että kovemmat mustan vyön vaatimukset eivät ainakaan automaattisesti johda kovempaan tasoon.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 2510
- Lauteille: Heinäkuu 2016
- Etulaji: keppijumppa
- Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini
Musta vyö tai vastaava taso eri lajeissa
Ranskassa urheilijalla on julkisen rahoituksen tukemana mahdollisuus harjoitella ammattimaisedti jo juniorina (kts lehtijuttu alla). Suomessa ammattiurheilijaksi ryhtyminen, varsinkin kamppailu-urheilussa, on taloudellisesti ja koko jatkoelämän kannalta kovin kyseenalainen valinta.sikajudoka kirjoitti: ↑tammi 23, 2019, 09.23Ranskassa on 600000 judon harrastajaa, Suomessa n 10000, joista kisoissa käy pari tuhatta. Löytyisikö selitys pikemminkin tästä? Suuresta massasta voi löytyä enemmän huippuja.Jiu-Jitsu kirjoitti: ↑tammi 22, 2019, 23.07 Judohan on kilpalaji, joten ehkä eri vyökäytäntöjen paremmuutta voi verrata esimerkiksi vertaamalla olympialaisten mitalitaulukkoja Japanin ja Ranskan vs. Suomen osalta: https://en.wikipedia.org/wiki/Judo_at_t ... edal_table
https://yle.fi/urheilu/3-6979582
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 30
- Viestit: 20860
- Lauteille: Joulukuu 2007
Musta vyö tai vastaava taso eri lajeissa
Vyöjärjestelmän optimaalinen suhde taitotasoihin saattaa riippua myös kulttuurista.
Uskoisin, että Suomessa voi tässä suhteessa olla mielekästäkin pitää suht korkeita tasovaatimuksia arvoille.
Tosin itse spekuloin myös toiselta kantilta, missä vyöttömyys on hyvä. Lajeissa joissa vyö ei näy, jengin motivoimisen pitää perustua enemmän itseensä osaamiseen, kun vyöjärjestelmässä hyvässä ja huonossa tämä on jaettu etappeihin.
On tietynlainen näiden systeemien yhdistelmä, että musta vyö on sen verran helppo, että se on ikäänkuin osa univormua (melko nopeasti) ja sen jälkeen kehittyminen se päällä saa jatkua.
(En viitsi kirjoittaa tuota auki, vaan toivon että maalaamani pointti värittyy tällä lyhyellä selostuksella...)
Uskoisin, että Suomessa voi tässä suhteessa olla mielekästäkin pitää suht korkeita tasovaatimuksia arvoille.
Tosin itse spekuloin myös toiselta kantilta, missä vyöttömyys on hyvä. Lajeissa joissa vyö ei näy, jengin motivoimisen pitää perustua enemmän itseensä osaamiseen, kun vyöjärjestelmässä hyvässä ja huonossa tämä on jaettu etappeihin.
On tietynlainen näiden systeemien yhdistelmä, että musta vyö on sen verran helppo, että se on ikäänkuin osa univormua (melko nopeasti) ja sen jälkeen kehittyminen se päällä saa jatkua.
(En viitsi kirjoittaa tuota auki, vaan toivon että maalaamani pointti värittyy tällä lyhyellä selostuksella...)
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 16107
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Musta vyö tai vastaava taso eri lajeissa
Menisköhän se siten että vyöjärjestelmä tuo linjaa ja mielekkyyttä isommalle segmentille?
Kun se näykkimisjärjestelmä on ikäänkuin kiveen kirjoitettu.
Painotukset saattavat olla sitte omaansa, niinkuin judossa kilpapisteet ja jutsussa lajiaktiivisuus.
Vyöjärjestelmä on sikälikin onnistunut että värit ovat luontevassa järjestyksessä ja treenaajan status siten yhdellä silmäyksellä havaittavissa.
Vyöttömissä järjestyksissä se ryhmädynamiikka on monisyisempi, se on ikäänkuin stara joka vakuuttavasti esiintyy.
Vähä niinku Potkussa jossa Häkkisen Jussi nousi arvostuksissa korkealle ihan silkkaa itsevarmuutta esittämällä ja nerokkaalla kynällä, monesti pääsi voihkaisu kun se kontaktipinnan ohkaisuus tai oikeastaan kapeus ilmeni joissain huolimattomissa pikkulauseissa.
Sporttijutuissa saattaa vuosirenkaat ja osaamisen status säilyä jos niitä näyttöjä on ja treeniyhteisön henki on sopivansorttinen.
Muutoin ainoa keino säilyttää auktoriteetti on käydä valmentajaksi.
Ja onhan näitä tapauksia joitten koko kilpaura oli ainoastaan nimenhankkimista valmentajan tai oikeestaan treenivetäjän ja seura-aktiivin statukseen kurottelua.
Itte olen niin vanhaakoulua että munmielestä mustanvyön pitää olla ennenkaikkea osaava tappeluksessa.
Kolmedanin pitää olla sellanen karatesankari että kaataa hyppysokutolla mustammaijan. Tai ainaki hevosen. Tai ainaki fillaroijan.
Jos muistaisin, kirjoittaisin tähän sen Ave-sitaatin mutten muista enkä viitti kaivaa.
Kun se näykkimisjärjestelmä on ikäänkuin kiveen kirjoitettu.
Painotukset saattavat olla sitte omaansa, niinkuin judossa kilpapisteet ja jutsussa lajiaktiivisuus.
Vyöjärjestelmä on sikälikin onnistunut että värit ovat luontevassa järjestyksessä ja treenaajan status siten yhdellä silmäyksellä havaittavissa.
Vyöttömissä järjestyksissä se ryhmädynamiikka on monisyisempi, se on ikäänkuin stara joka vakuuttavasti esiintyy.
Vähä niinku Potkussa jossa Häkkisen Jussi nousi arvostuksissa korkealle ihan silkkaa itsevarmuutta esittämällä ja nerokkaalla kynällä, monesti pääsi voihkaisu kun se kontaktipinnan ohkaisuus tai oikeastaan kapeus ilmeni joissain huolimattomissa pikkulauseissa.
Sporttijutuissa saattaa vuosirenkaat ja osaamisen status säilyä jos niitä näyttöjä on ja treeniyhteisön henki on sopivansorttinen.
Muutoin ainoa keino säilyttää auktoriteetti on käydä valmentajaksi.
Ja onhan näitä tapauksia joitten koko kilpaura oli ainoastaan nimenhankkimista valmentajan tai oikeestaan treenivetäjän ja seura-aktiivin statukseen kurottelua.
Itte olen niin vanhaakoulua että munmielestä mustanvyön pitää olla ennenkaikkea osaava tappeluksessa.
Kolmedanin pitää olla sellanen karatesankari että kaataa hyppysokutolla mustammaijan. Tai ainaki hevosen. Tai ainaki fillaroijan.
Jos muistaisin, kirjoittaisin tähän sen Ave-sitaatin mutten muista enkä viitti kaivaa.
- Jussi Häkkinen
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 17
- Viestit: 19113
- Lauteille: Helmikuu 2005
Musta vyö tai vastaava taso eri lajeissa
Terveisiä naapurimaasta!
Kuule Kari, nähtävästi näyttää vieläkin joku jäytävän. Ihon alle on siis jääty.
Minun karate--ja kamppailulajiosaamiseni on sali- ja teoriaosaamista. Olen joskus joutunut sillä pikkuisen hillumaan, mutta en ole heittänyt ketään lasioven läpi tai ihan hupsvain murtanut luita kun niin vain sattui karatesti käymään. Voimankäyttöporukat taitaisivat sanoa noin toimivia kunnioittavasti ns. amatööreiksi.
Mitä sitten lajihistoriaan, sisältöteoriaan ja ihan niiden lajien tarkoituksen tutkimiseen tulee, siitä puolesta tiedän ja osaan jotain. No, aika paljonkin. En enää kummemmin treenaa, joten enemmän tulee keskityttyä oleelliseen eli työhön, elämään ja siitä nauttimiseen. Teikäläisen kielellä olisin siis ns. tårta på tårta hifistelijä joka ei tiedä oikeista asioista mitään koska ei istu oksennuksessa kadulla ja syö makkispekkistä, kuten oikeat miehet.
Olen silloin tällöin lukenut Potkua edelleen. Tuleehan siinä sellaista vähän surkuhupaisaa huumoria kun teoreettisiin keskusteluihin säntää kuin roidipäinen Tonyhalme luolamies, jonka ensimmäinen kysymys on, että "entäs onko miehillä tosimyllykokemusta ja ei ole oikean makuista treeni kun ei vain sekoilla ja ähistä!". Siinä jää helposti Halme, Hakkarainen ja Valkonen huumoriarvossa toiseksi (Valkostahan pitää siis kuunnella nöyränä. Ja huomauttaa, että kattokaa, tuossakin kuvassa kuuntelen nöyränä).
Joten pidä, Kari, homma hallussa. Kyllä joka sukupolvessa aina osa on niitäkin, joille Tosimies eno (tm) on se ainoa elämän makuinen juttu. Mutta kannattaisi pysyä niistä isojen poikien keskusteluista poissa. Teoriaa puhuvat eivät kiinnostu pikkuautoleikeistä.
Mutta siis, jos tykkää! Go go!
Kuule Kari, nähtävästi näyttää vieläkin joku jäytävän. Ihon alle on siis jääty.
Minun karate--ja kamppailulajiosaamiseni on sali- ja teoriaosaamista. Olen joskus joutunut sillä pikkuisen hillumaan, mutta en ole heittänyt ketään lasioven läpi tai ihan hupsvain murtanut luita kun niin vain sattui karatesti käymään. Voimankäyttöporukat taitaisivat sanoa noin toimivia kunnioittavasti ns. amatööreiksi.
Mitä sitten lajihistoriaan, sisältöteoriaan ja ihan niiden lajien tarkoituksen tutkimiseen tulee, siitä puolesta tiedän ja osaan jotain. No, aika paljonkin. En enää kummemmin treenaa, joten enemmän tulee keskityttyä oleelliseen eli työhön, elämään ja siitä nauttimiseen. Teikäläisen kielellä olisin siis ns. tårta på tårta hifistelijä joka ei tiedä oikeista asioista mitään koska ei istu oksennuksessa kadulla ja syö makkispekkistä, kuten oikeat miehet.
Olen silloin tällöin lukenut Potkua edelleen. Tuleehan siinä sellaista vähän surkuhupaisaa huumoria kun teoreettisiin keskusteluihin säntää kuin roidipäinen Tonyhalme luolamies, jonka ensimmäinen kysymys on, että "entäs onko miehillä tosimyllykokemusta ja ei ole oikean makuista treeni kun ei vain sekoilla ja ähistä!". Siinä jää helposti Halme, Hakkarainen ja Valkonen huumoriarvossa toiseksi (Valkostahan pitää siis kuunnella nöyränä. Ja huomauttaa, että kattokaa, tuossakin kuvassa kuuntelen nöyränä).
Joten pidä, Kari, homma hallussa. Kyllä joka sukupolvessa aina osa on niitäkin, joille Tosimies eno (tm) on se ainoa elämän makuinen juttu. Mutta kannattaisi pysyä niistä isojen poikien keskusteluista poissa. Teoriaa puhuvat eivät kiinnostu pikkuautoleikeistä.
Mutta siis, jos tykkää! Go go!
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 16107
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Musta vyö tai vastaava taso eri lajeissa
No, äläpäs nyt ota nokkiisi.
Sulta taisi jäädä huomaamatta että käytin sanaa "nerokas"? Ja voihkaisu?
Koska aktiivitekstisi olivat todella maukasta luettavaa, vaikkakin se ajoittainen ylimieli häiritsikin.
En muista pahemmin takertuneeni esim sporttipuolen selvää kokemattomuuttasi ilmentäviin ohilyönteihin, käytännön soveltumia kuvailevissa kertomissani varmaankin sai alentuvaa vaikutelmaa.
Se ei kuitenkaan ole tai ollut tarkoitukseni, en katso omaavani oikeutta arvottaa muitten prioriteetteja.
Satunpa vain pitämään kamppailulajien harjoittelua ja niitten käytäntöön soveltamista rinnakkaisina ilmiöinä joitten soisin kulkevan lähempänä toisiaan.
Älä koeta olla ivallinen. Lasket vain tasoasi.
Mukava lukea tekstiäsi taasen, toivottavasti kuviot pyörivät hyvin.
Sulta taisi jäädä huomaamatta että käytin sanaa "nerokas"? Ja voihkaisu?
Koska aktiivitekstisi olivat todella maukasta luettavaa, vaikkakin se ajoittainen ylimieli häiritsikin.
En muista pahemmin takertuneeni esim sporttipuolen selvää kokemattomuuttasi ilmentäviin ohilyönteihin, käytännön soveltumia kuvailevissa kertomissani varmaankin sai alentuvaa vaikutelmaa.
Se ei kuitenkaan ole tai ollut tarkoitukseni, en katso omaavani oikeutta arvottaa muitten prioriteetteja.
Satunpa vain pitämään kamppailulajien harjoittelua ja niitten käytäntöön soveltamista rinnakkaisina ilmiöinä joitten soisin kulkevan lähempänä toisiaan.
Älä koeta olla ivallinen. Lasket vain tasoasi.
Mukava lukea tekstiäsi taasen, toivottavasti kuviot pyörivät hyvin.
-
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 7
- Viestit: 584
- Lauteille: Helmikuu 2009
Musta vyö tai vastaava taso eri lajeissa
Tässä tuo Aven perustelu: ”Korkean vyöarvon saavuttanut, mutta todellisuudessa heikko oppilas saattaa huonoon valoon paitsi opettajansa, myös vyön myöntäjän, seuran, tyylisuunnan ja lajin.”Kari Aittomäki kirjoitti: ↑tammi 24, 2019, 01.48
Itte olen niin vanhaakoulua että munmielestä mustanvyön pitää olla ennenkaikkea osaava tappeluksessa.
Kolmedanin pitää olla sellanen karatesankari että kaataa hyppysokutolla mustammaijan. Tai ainaki hevosen. Tai ainaki fillaroijan.
Jos muistaisin, kirjoittaisin tähän sen Ave-sitaatin mutten muista enkä viitti kaivaa.
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 41
- Viestit: 18973
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Musta vyö tai vastaava taso eri lajeissa
Törmäsin eräässä kamppailupodcastissa tällaiseen kaveriin kuin Ashley Beck. Hän aloitti kamppailulajien harjoittelun 4-vuotiaana ja sai mustan vyön 7-vuotiaana.
Urallaan hän on mm. voittanut musiikkikatan maailmanmestaruuden ja työskentelee nykyään stuntmiehenä akrobaattisia taistelukohtauksia vaativissa tuotannoissa. Hän on esiintynyt mm. Game of Thronesissa ja Star Warsissa. Hän ei sanonut asiaa suoraan, mutta käsitin että olisi Star Warsissa esittänyt pääpahis Kylo Reniä.
Nähtävästi tällaiset suht helposti ja nuorena saatavat mustat vyöt eivät ainakaan estä harrastajaa kehittymästä lajissaan pitkälle.
https://www.imdb.com/name/nm1330086/
Kisasuorittamista:
Taistelukohtaus:
Urallaan hän on mm. voittanut musiikkikatan maailmanmestaruuden ja työskentelee nykyään stuntmiehenä akrobaattisia taistelukohtauksia vaativissa tuotannoissa. Hän on esiintynyt mm. Game of Thronesissa ja Star Warsissa. Hän ei sanonut asiaa suoraan, mutta käsitin että olisi Star Warsissa esittänyt pääpahis Kylo Reniä.
Nähtävästi tällaiset suht helposti ja nuorena saatavat mustat vyöt eivät ainakaan estä harrastajaa kehittymästä lajissaan pitkälle.
https://www.imdb.com/name/nm1330086/
Kisasuorittamista:
Taistelukohtaus:
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 41
- Viestit: 18973
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Musta vyö tai vastaava taso eri lajeissa
Kohdassa 6 min 4 s japanilainen näkemys siitä, miten kauan mustaan vyöhön kestää. Kyseessä on siis JKA:n Shotokan karate. Videon tekijä itse kertoo saaneensa 1. danin noin kolmessa vuodessa harjoitellen ahkerasti. Tämän jälkeen hän laskee, että tämä ahkera harjoittelu tarkoitti noin 2000 tunnin treeniä, jota hän pitää tyypillisenä.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Musta vyö tai vastaava taso eri lajeissa
...tuosta tuli mieleen joku näytös joskus 90-luvun alussa Helsingin Urheilutalolla, jossa esiintyjiltä oli mustan vyön saavuttamiseen mennyt vähintään 10 vuotta. Tämä oli siis meriitti.
En muista mitä kaikkia lajeja siinä oli, tai lajien tyylisuuntia, mutta karatea mukana oli ainakin.
En muista mitä kaikkia lajeja siinä oli, tai lajien tyylisuuntia, mutta karatea mukana oli ainakin.
______________________
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 84 kurkkijaa