Kehä vs. katu

[Mika]

Ihmiset jotka kännissä muuttuvat kuten hra Jekyll Hydeksi, ovat jännittäjiä! He eivät uskalla selvinpäin olla omia itsejään (eivät siis välttämättä täysiä krpiä) vaan joutuvat esittämään jotain muuta. Tuo jännittäminen sitten kännissä purkautuu joillain muuten edesvastuuttomana käytöksenä, joillain agressiivisuutena. Asiat ovat hieman vinksallaan jos rentoutuakseen on saatava viinaa tai jotain muuta päänsekoitinta.

Jannittamisen kasite sisaistetty

[JanneM]

Jannittamisen kasite sisaistetty

Anteeksi Offtopicciyteni, mutta missä hemmetissä sä Mika oot, kun ei skandit toimi?

[Tero]

Tuo jännittäminen sitten kännissä purkautuu joillain muuten edesvastuuttomana käytöksenä, joillain agressiivisuutena. Asiat ovat hieman vinksallaan jos rentoutuakseen on saatava viinaa tai jotain muuta päänsekoitinta.

Elkää syyllistäkö niitä jännittäjiä liikaa. Kaikki rajatapauksetki alkaa jännittään ja miettimään että kun kännissä kerran ärisin niin olenko jännittäjä ja sittenhän sitä mennään...krooninen jännittäjä.
Kyllähän sitä kännissä voi sekoilla ilman että on jännittäjä. Siinähän harkintakyky laskee ja jos on ihan tosi lärvät niin eihän siinä ole kun liskoaivot mukana hommassa. Ei siinä mikään persoonallisuushäiriö välttämättä purkaudu. Jos aina sitten tapahtuu sama niin voihan sitä sillon mennä itteensä että mikä mättää. Siitä olen samaa mieltä että jos tosiaan tarvii päänsekotusta rentoutuakseen niin sitten on hommat viallaan.

[keskilinja]

Bisse on hyvää...

[Ronin]

Kyllähän sitä kännissä voi sekoilla ilman että on jännittäjä.

Seikoilu on eri asia kuin väkivaltaisuus. Varmasti olet itsekin tavannut ihmisiä jotka ovat selvin päin ihan fiksuja ja kohteliaita, mutta kännissä todellisia k*sipäitä. Itse olen ollut etenkin nassikkana erittäin vahvassa humalatilassa useamman kerran ilman, että kertaakaan olen mennyt haastamaan riitaa. Itseään voi kontrolloida jos vain haluaa.

[Tero]

Seikoilu on eri asia kuin väkivaltaisuus. Varmasti olet itsekin tavannut ihmisiä jotka ovat selvin päin ihan fiksuja ja kohteliaita, mutta kännissä todellisia k*sipäitä.

Joo näinhän se menee että jos usein tulee rähistyä kännissä niin jotain on vialla.

Itse olen ollut etenkin nassikkana erittäin vahvassa humalatilassa useamman kerran ilman, että kertaakaan olen mennyt haastamaan riitaa. Itseään voi kontrolloida jos vain haluaa.

Niin mutta poitti kai on että jos ei ole mitään kontrollia niin minkalainen tyyppi olet?

[Andy]

Tai sitten jotkut osaavat peittää todellisen luontonsa myös humalassa...

Tai heillä ei ole mitään peiteltävää

Et tunne minua...

[fatman]

Olen ollut ihan lärvät jne. voimakkaasti humaltunut. En ole kuitenkaan etsimisestä huolimatta löytänyt itsestäni mitään pimeää puolta edes kännissä. Olen oma hölmö itseni. Puhun ehkä vielä normaalia enemmän joka tietysti toisista saattaa olla paheksuttavaa kun eivät itse saa suunvuoroa.

[Tapani]

Olen ollut ihan lärvät jne. voimakkaasti humaltunut. En ole kuitenkaan etsimisestä huolimatta löytänyt itsestäni mitään pimeää puolta edes kännissä. Olen oma hölmö itseni. Puhun ehkä vielä normaalia enemmän joka tietysti toisista saattaa olla paheksuttavaa kun eivät itse saa suunvuoroa. :D

Tai sitten jännität omaa pimeää puoltasi niin paljon, ettei se pääse edes humalassa esiin?



Tapani

[fatman]

Olen ollut ihan lärvät jne. voimakkaasti humaltunut. En ole kuitenkaan etsimisestä huolimatta löytänyt itsestäni mitään pimeää puolta edes kännissä. Olen oma hölmö itseni. Puhun ehkä vielä normaalia enemmän joka tietysti toisista saattaa olla paheksuttavaa kun eivät itse saa suunvuoroa.

Tai sitten jännität omaa pimeää puoltasi niin paljon, ettei se pääse edes humalassa esiin?

Tapani

Mä olen niin yksinkertainen, tylsä ja tasaisen harmaa, että epäilenpä.

[Ronin]

Tai sitten jännität omaa pimeää puoltasi niin paljon, ettei se pääse edes humalassa esiin?

Tapani

Mä olen niin yksinkertainen, tylsä ja tasaisen harmaa, että epäilenpä.

Väittäisin, että kaikissa on ns. pimeä puoli, mutta se voi olla hyvin erilainen ihmisestä ihmiseen. Toisella saattaa ilmentyä väkivaltaisuutena, toisella perversioina, toisella jonain obsessiona jne. Mutta niin, miksi pimeä puoli pitäisi päästää esiin? Jos se olisi hyvä asia niin eivätkö kaikki kulkisi ympäriinsä hakkaamassa, raiskaamassa ja ryöstämässä? Mielestäni "jännittämisestä" eroonpääseminen ei tarkoita sitä, että hylätään itsekontrolli täysin. Esimerkkinä se, että kumpi jännittää enemmän: se joka nukkuu 12:00 asti, katsoo päivät pitkät telkkaria ja syö, vai se joka herää 8:00, meditoi, käy harrastamassa, hoitaa kotityöt ja muistaa hymyillä bussikuskille? Mielestäni ensimmäinen jännittää enemmän, koska ei uskalla lähteä toteuttamaan potentiaalista minäänsä. Täten myös pimeän puolen hallinnassa pitäminen on mielestäni juuri anti-jännittämistä. Puhumattakaan siitä, että jotkut "ulkoiluttavat" pimeää puoltaan tietoisesti, esim. treenatessaan ihan selvin päin. Tällöin sen ei edes tarvitse päästä ulos kännissä, koska se on jo saanut tarpeensa tyydytettyä selvin päin.

Huh, OT.

[Kikudo]

Puhumattakaan siitä, että jotkut "ulkoiluttavat" pimeää puoltaan tietoisesti, esim. treenatessaan ihan selvin päin. Tällöin sen ei edes tarvitse päästä ulos kännissä, koska se on jo saanut tarpeensa tyydytettyä selvin päin.

Huh, OT.

Näin on. ja tolleen myös oppii jotakin ja siks pärjää kadullakin paremmin jos on pakko. katutappelijat on yleensä vaan uhkarohkeita harvemmin ne mitään oikeesti osaa. poikkeuksia varmaan on.

[fatman]

Niin ehkä se "pimeä puoleni" saa raitista ilmaa tarpeeksi treenatessani, niin se jaksaa kännissä sitten huilailla ja katsella sivusta.

[Jopo]

Itse näen kehään menemisen ihan v*tusti pelottavampana kuin katumatsaamisen. Kehään mennessä kerkiää miettiä, että mitä jos... Ja toisekseenkin tietää, että toinen on hyvä ja näin ollen pakostakin vaarallinen.

Kadulla tilanteita ei kerkiä miettiä, niissä ei ole niin paljoa pelissä (En osaa pelätä kuolevani kadulla.). Ovella tilanteita on ollut enemmän ja vähemmän, yleensä enemmän, mutta en ole kertaakaan pelännyt ennen tilannetta tai sen aikana.
olen siis kelannut noita kuolemanpelkojuttuja ihan tarpeeksi tilanteiden jälkeen ja silloin on monesti tullut mieleen, että nyt on jo oikeasti ollut vaaratilanne käsillä.
pelkään loukkaantumista kehässä myös huomattavasti enemmän kuin kadulla.

[L.K.]

Sehän on selvä,että kehässä,tatamilla jne. sitä ottelun lopputulosta,kaverin taitoa/paremmuutta ehtii funtsimaan eri tavalla ennen matsia.Sitä on voinut nähdä vastustajan otteluita,kuullut huhuja kuinka kova kaveri on jne. Tällöin myös se pelko hiipii helpommin selkärankaan.

Kadulla taas tilanteet tulee niin nopeasti,ettei siinä ehdi useinkaan miettiä,että nyt voi käydä näin huonosti tai onpas tuo kaveri kova luu tms.
Tosin pelko voi kadullakin tulla,jos siihen saa aikaa.Esim. kaveri uhkailee puukolla usean metrin päästä jne. Tosin silti nämä uhkailutilanteetkin tulee niin äkisti,että adrenaliini estää tavallaan sen jännittämisen.
Sitä jopa helposti tulee sellainen vihastunut olo:prkl,sehä uhkaa mua puukolla!
Em. ei toki välttämättä ole silti aina paras mahdollinen skenaario puukkouhkatilanteessa

Tietyllä tavalla olisi ehkä kuitenkin hyvä,jos siellä kadullakin ehtisi välillä miettimään,että tässähän voi käydä huonosti jne. Toki tälläsiäkin tilanteita tulee,mutta valitettavan usein tilanne iskee kasvoille äkillisesti,jolloin aikaa harkinnalle ei jää, vain reagoinnille.