Esijännitys

[flammee]

Nippaamallahan saa sormen ojennuksesta paljon räjähtävämmän kuin pelkästään ojentamalla se sormi ilman että sitä jännitetään peukkua vasten eka ja sitten vapautetaan.. Eli toimiiko ihmiskroppa siten että samaa ideaa voisi käyttää isompienkin raajojen huitasujen voimantuotossa? Tuli vaan mieleen kun tkd:n liikesarjoja tapailin ja niissä on noita tasapainotus/chamber -asentoja käsitekniikoiden yhteydessä...


Ylipotkija: Jaettu täältä.

[Mika]

Olisiko niin että se kitka auttaa siinä mielessä, että alkujännitys on olemassa ennen varsinaista liikettä, jolloin liikkeeseen saadaan enemmän räjähtävyyttä?

Ihan mielenkiintoinen havainto

[flammee]

Olisiko niin että se kitka auttaa siinä mielessä, että alkujännitys on olemassa ennen varsinaista liikettä, jolloin liikkeeseen saadaan enemmän räjähtävyyttä?

Joo. Nuo tasapainotukset tkd:n perustekniikassa on siis sellasia missä kädet ovat ranteiden kohdilta ristissä, ennen kuin lähtevät eri suuntiin. Siinä olisi mahdollisuus käyttää kitkaa esijännityksen aikaansaamiseen. Kovin hyvältä se ei tosin tuntunut, enkä osaa ilmaan huitelun perusteella sanoa että onko siitä isommin hyötyä. Ehkä siinä ensimmäisen 10 cm:n matkalla se enin hyöty.

[V. R.]

Nippaamallahan saa sormen ojennuksesta paljon räjähtävämmän kuin pelkästään ojentamalla se sormi ilman että sitä jännitetään peukkua vasten eka ja sitten vapautetaan.. Eli toimiiko ihmiskroppa siten että samaa ideaa voisi käyttää isompienkin raajojen huitasujen voimantuotossa? Tuli vaan mieleen kun tkd:n liikesarjoja tapailin ja niissä on noita tasapainotus/chamber -asentoja käsitekniikoiden yhteydessä...

Olisiko niin että se kitka auttaa siinä mielessä, että alkujännitys on olemassa ennen varsinaista liikettä, jolloin liikkeeseen saadaan enemmän räjähtävyyttä?

Ihan mielenkiintoinen havainto

Kiinnostava kysymys ja piti tätä vähän tutkailla. Ensin termit kuntoon eli eihän siinä ole kitkasta kyse vaan aivan yksinkertaisesta vastavoimasta. Sitten itse asiaan. Tarkkailkaapa tuosta tuosta kädestä vaikka kyynärvarren lihaksia samalla, kun teette tuota liikettä kummallakin tavalla: sekä vastavoiman kanssa että ilman. Vastavoimahan aktivoi enemmän lihaksia tuosta kädestä jolloin sormen ojennus on voimakkaampi ja räjähtävämpi. Eli ei sitä ihminen osaa ojentaa vain yhtä sormea kerrallaan noin. Kaikki sormet kerrallaan ojentamalla eli avaamalla vaikka kevyen nyrkin räjähtävästi vaikuttaisi saavan yksittäiseen sormeen saman voiman kuin nippaamalla saa yhteen kerrallaan.

Tuo vastavoiman käyttäminen on melko olennainen osa sisäisten lajien voimantuottoa. Niissä tosin vastavoima ei ole konkreettista lihasjännitystä vaan tapahtuu osittain mielikuvan tasolla aktivoiden kehoa valmiiksi suoritukseen, ja osittain kehon optimaalinen asento luo tukevan rakenteen, jota vasten voimaa voidaan tuottaa. Taisin muotoilla tuon aika hyvin, vaikka se meneekin vähän ohi aiheen, ja ehkä muiden ymmärryksen Kiitoksia kiinnostavasta kysymyksestä. Tajusin taas omista puuhasteluistani enemmän sen ansiosta

[V. R.]

Ensin termit kuntoon eli eihän siinä ole kitkasta kyse vaan aivan yksinkertaisesta vastavoimasta.

Tottakai siinä on myös kitkasta kyse, muttei pelkästään. Eli siinä on kaksi voimaa vastakkain, mutta voimat eivät ole täsmälleen vastakkaissuuntaiset. Kun voimia riittävästi kasvattaa ylittyy pintojen välinen lepokitkavoima, ja sormi ojentuu. Eli kitkaa käytetään tilanteessa ikään kuin liipaisuun, joka poistaa sormen ojentumista vastustavan voiman. Melkein tekisi mieli piirtää kuva ja kirjoittaa kaavat yksinkertaistettuun versioon tilanteesta, mutta koitan vielä pidättäytyä siitä

[V. R.]

Nyt alkaa tuntua, ettei olisi kannattanut sanoa mitään asiaan.

Eli siinä on kaksi voimaa vastakkain, mutta voimat eivät ole täsmälleen vastakkaissuuntaiset.

Voimat voivat olla myös täsmälleen vastakkaissuuntaiset, mutta silloin sormien välinen pinta ei voi olla kohtisuorassa voimiin nähden. Palaisin asiaan, jos jaksaisin miettiä tilanteen kaikkine variaatioineen loppuun asti.

[juha_m]

Joo. Nuo tasapainotukset tkd:n perustekniikassa on siis sellasia missä kädet ovat ranteiden kohdilta ristissä, ennen kuin lähtevät eri suuntiin. Siinä olisi mahdollisuus käyttää kitkaa esijännityksen aikaansaamiseen. Kovin hyvältä se ei tosin tuntunut, enkä osaa ilmaan huitelun perusteella sanoa että onko siitä isommin hyötyä. Ehkä siinä ensimmäisen 10 cm:n matkalla se enin hyöty.

Piti sitten itsekin kokeilla, eikä tosiaan oikein tuntunut toimivan.

Mutta sormihan siis liikkuu (ainakin jos ojennuksesta puhutaan) vain yhteen suuntaan, kun taas käsitekniikoissa ranne sekä liikkuu kaaressa (jos ne rististä lähtevät siis) ja lisäksi vielä kiertyy. Eikä se ranteiden välinen kitka siis juuri siinä liikesuunnassa vaikuta.

Ton sormianalogian toimivuutta raajoihin voisi kai parhaiten kokeilla tekemällä etupotkua niin että "chamber-asennossa" joku naru tms. pitää jalkapöydän kautta jalkaa paikoillaan vaikka etureisi työtä tekisikin. Tosin tuo lienisi melko varma oikotie polvileikkaukseen, en suosittelisi säännöllistä käyttöä.

Mä oon tosin kukki-miehiä, mutta ei kai ne tekniikat niin paljoa poikkea?

[flammee]

Tarkkailkaapa tuosta tuosta kädestä vaikka kyynärvarren lihaksia samalla, kun teette tuota liikettä kummallakin tavalla: sekä vastavoiman kanssa että ilman. Vastavoimahan aktivoi enemmän lihaksia tuosta kädestä jolloin sormen ojennus on voimakkaampi ja räjähtävämpi. Eli ei sitä ihminen osaa ojentaa vain yhtä sormea kerrallaan noin. Kaikki sormet kerrallaan ojentamalla eli avaamalla vaikka kevyen nyrkin räjähtävästi vaikuttaisi saavan yksittäiseen sormeen saman voiman kuin nippaamalla saa yhteen kerrallaan.

En mää ainakaan saa. Tätähän voi testata asettamalla esimerkiksi kännykän pöydälle ja nippaamalla / ojentamalla sormea iskemällä sitä, kuin kauas lentää.. Nippaamalla menee kauemmas kuin kaikkien sormien ojennuksella..

Piti sitten itsekin kokeilla, eikä tosiaan oikein tuntunut toimivan.

Mutta sormihan siis liikkuu (ainakin jos ojennuksesta puhutaan) vain yhteen suuntaan, kun taas käsitekniikoissa ranne sekä liikkuu kaaressa (jos ne rististä lähtevät siis) ja lisäksi vielä kiertyy. Eikä se ranteiden välinen kitka siis juuri siinä liikesuunnassa vaikuta.

Ton sormianalogian toimivuutta raajoihin voisi kai parhaiten kokeilla tekemällä etupotkua niin että "chamber-asennossa" joku naru tms. pitää jalkapöydän kautta jalkaa paikoillaan vaikka etureisi työtä tekisikin. Tosin tuo lienisi melko varma oikotie polvileikkaukseen, en suosittelisi säännöllistä käyttöä.

No noita ranteita kun hieman taivuttaa, niin kädethän saa lukittua siten että löytyy se liikesuunnan vastainen voima.. Ei siinä tosiaan kauheasti eroa normaaliin huomaa ainakaan ilmaan huidottuna, pitäs varmaan testata iskemällä jotain.

Jaloilla en kyllä lähtis testaan ainakaan tuolla tavalla.

[V. R.]

En mää ainakaan saa. Tätähän voi testata asettamalla esimerkiksi kännykän pöydälle ja nippaamalla / ojentamalla sormea iskemällä sitä, kuin kauas lentää.. Nippaamalla menee kauemmas kuin kaikkien sormien ojennuksella..

Koita vielä niin, että nippaat kaikilla sormilla. Eli käytät peukaloa luomaan vastuksen kaikille sormille. Noin pitäisi onnistua ihan siinä missä yksittäiselläkin sormella. Sitten hieman pienennät vastusta, mutta koitat pitää ojennuksen täsmälleen samanlaisena räjähtävänä suorituksena kuin suuremmalla vastuksella. Pienennät vastusta tarpeeksi monta kertaa, kunnes et enää tarvitse vastusta ollenkaan, vaan korkeintaan peukalon kosketuksen, että saa fiiliksen siitä oikeanlaisesta suorituksesta. Mulla onnistuu noin tuo. Ei se helppoa välttämättä ole, sillä muutenhan se pitäisi onnistua ihan samanlailla pelkästään yhdellä sormella. Lopputuloksen kannalta on kuitenkin sama, onko sormen lähtiessä ojentumaan sitä ojentava voima tuotettu tarjoamalla toisella sormella vastavoima, jota vasten on helppo aktivoida käden lihaksia, vai onko voima tuotettu rennosta alkutilanteesta aktivoimalla samat lihakset samalla intensiteetillä.

Kyse on vain siitä, että ilman vastusta ihminen ei osaa aktivoida lihaksiaan samalla tavalla kuin vastuksen kanssa. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että aivothan niitä lihaksia ohjaavat, eikä se vastus. Kamppailulajeissahan olisi tärkeää, että osattaisiin tuottaa räjähtävää voimaa, mitä tuo sormenojennuskin nippaamalla tavallaan on. En usko, että tätä pystyy tekemään mitenkään järkevästi ulkoisia vastuksia käyttämällä, koska tuota nippausta lukuunottamatta ei tule kauhean montaa tilannetta mieleen, jossa se onnistuisi. Pitäisi siis vain oppia tuottamaan voimaa räjähtävästi kaikilla lihaksilla, joista kussakin tilanteessa on voimantuoton kannalta hyötyä. Yksi tapa on yrittää etsiä kehoon sama fiilis kuin vastuksen kanssa tehtäessä, jolloin pitkän harjoittelun jälkeen osataan aktivoida kehoa samalla tavalla kuin vastuksenkin kanssa. Tuo esimerkki kaikkien sormien ojentamisesta ja siinä vastavoiman pienentämisestä yrittää tässä tapauksessa tarjota sen fiiliksen.

[joksanen]

Koita vielä niin, että nippaat kaikilla sormilla. Eli käytät peukaloa luomaan vastuksen kaikille sormille. Noin pitäisi onnistua ihan siinä missä yksittäiselläkin sormella. Sitten hieman pienennät vastusta -- kunnes et enää tarvitse vastusta ollenkaan, vaan korkeintaan peukalon kosketuksen, että saa fiiliksen siitä oikeanlaisesta suorituksesta.

Kuulostaa muuten varsin tutulta. Vaikka en nyt neppisskabaa tarkoitakaan.

[sokutoja]

Kokeile penkkipunnerrusta siten, että tangon ollessa rinnalla päästät ylävartalon veteläksi ja tämän jälkeen punnerrat kuorman ylös. Tee uusi suoritus siten, että lavat pysyvät yhdessä ja rinta sekä ojentajat piukkoina. Punnerrsa ylös. Kumpi oli helpompi suoritus? Yleisurheilussa esijännityksen merkitys näkyy hyvin monessa lajissa. Katso vaikka pyörähtävien kuulantyöntäjien tai kiekonheittäjien suoritusta ennen kuin käsi lähtee liikkeelle. Eli esijännityksellä saa voimaa lisää mutta miten sen niveltää toisen tärkeän asian kanssa eli tekniikanhan pitäisi lähteä huomaamattomasti?

[Lasse Candé]

mutta miten sen niveltää toisen tärkeän asian kanssa eli tekniikanhan pitäisi lähteä huomaamattomasti?

Mielestäni hyvin tehdyssä esijännityksessä tässä piilee koko jutun idea. Siis esijännityksellä nimenomaan piilotetaan liikkeen alkua.

Jonkin verran olen asiaa päässäni joskus pyöritellyt mutten ihan tarkalleen voi väittää ymmärtäväni miten juttu toimii esim lyöntien tai potkujen osalta. Joskus kuitenkin on helpompaa aikaansaada huomaamaton liike esijännityksen kautta. Että siis liike on ladattuna etukäteen ja tarvitsee vain vapauttaa se, noin fiilismielessä. Idea on kai siinä että kun liikkeessä osaa lihaksista rentoutetaan ja osan jännitystä lisätään edelleen, tullaan esijännityksellä tavallaan puoleen väliin. Viedään sitä jännityspuolta pidemmälle. Oikeastaan kai tehdään isompi työ näin mutta lataus saadaan nopeammin purettua. "Potentiaalienergiaa".

Yksi mahdollisuus on myös että hyöty liittyy koordinoimiseen, jos esimerkiksi pienemmällä lukumäärällä lihaksia voidaan vastustaa suurempaa lukumäärää, saattaa olla helpompaa rentouttaa pienempi määrä hetkessä kuin tuoda samassa hetkessä jännitys suurempaan lukumäärään??

[Janne Puputti]

Tuli vaan mieleen kun tkd:n liikesarjoja tapailin ja niissä on noita tasapainotus/chamber -asentoja käsitekniikoiden yhteydessä...

Taekwondon perustekniikkaliikkeiden lähtöasennoilla ei minun ymmärrykseni mukaan ole varsinaisesti tekemistä esijännityksen kanssa siten kuin tuossa kuvailet. Sen sijaan käsi- kuin jalkatekniikoita oikein suoritettaessa eräänlainen esijännitys tulee mukaan kuvioihin, kun oikealla tekniikalla saadaan jänteisiin/sidekudoksiin varastoitunut energia mukaan.

[Jussi Häkkinen]

Tuli vaan mieleen kun tkd:n liikesarjoja tapailin ja niissä on noita tasapainotus/chamber -asentoja käsitekniikoiden yhteydessä...

Taekwondon perustekniikkaliikkeiden lähtöasennoilla ei minun ymmärrykseni mukaan ole varsinaisesti tekemistä esijännityksen kanssa siten kuin tuossa kuvailet. Sen sijaan käsi- kuin jalkatekniikoita oikein suoritettaessa eräänlainen esijännitys tulee mukaan kuvioihin, kun oikealla tekniikalla saadaan jänteisiin/sidekudoksiin varastoitunut energia mukaan.

Näin. Onhan sitä plyometrisestä harjoittelusta tälläkin foorumilla puhuttu ennenkin, samoin sen roolista tekniikoiden suoritustavassa.

[halmehe]

Ymmärtääkseni Shukokain perustajat perehtyivät esijännitykseen. Aikansa funtsailtuaan välittäneet tuota esijännitystä tekniikan suorittamisessa oppilailleen. Esimerkkinä vaikka kiertopotku ja takimmaisen käden lyönti.

Onhan noita hyppyharjoitteitakin kuten arkkuhyppy jossa haetaan enemmän tehoa esijännityksen kautta.