Liikesarjaharjoittelu

[Mika]

Tässä mielessä aggressiiviset mielikuvat sekoittavat mieltä ja häiritsevät mielen ja sitä kautta qin toimintaa. Kiinalaisella termistöllä, Yi eli harkitseva järkimieli tulisi hallita emotionaalista mieltä eli Xin:iä.

Jep, siksi hommat vaatii sitä hyvän opettajan opastusta. Xingyissä on yksi idea joka annetaan Santissa seisomiseen, 'kuin tiikeri joka katsoo saalistaan'. Eli ei tuo ole kovin väkivaltainen, mutta latautunut, valmis, ohjaa sitten myös kehonkin ihan biomekaanisesti tiettyyn valmiuuteen.

Hmm. Kuulostaa hieman erikoiselta. Käytämmeköhän biomekaniikka-termiä hieman eri tavoin?

[video][/video]

[Killuminati]

Tässä mielessä aggressiiviset mielikuvat sekoittavat mieltä ja häiritsevät mielen ja sitä kautta qin toimintaa. Kiinalaisella termistöllä, Yi eli harkitseva järkimieli tulisi hallita emotionaalista mieltä eli Xin:iä.

Jep, siksi hommat vaatii sitä hyvän opettajan opastusta. Xingyissä on yksi idea joka annetaan Santissa seisomiseen, 'kuin tiikeri joka katsoo saalistaan'. Eli ei tuo ole kovin väkivaltainen, mutta latautunut, valmis, ohjaa sitten myös kehonkin ihan biomekaanisesti tiettyyn valmiuuteen.

Hmm. Kuulostaa hieman erikoiselta. Käytämmeköhän biomekaniikka-termiä hieman eri tavoin?

[video][/video]

Ymmärtääkseni fysiologiset reaktiot ja toiminta ovat aika paljon yhteydessä mieleen ja päinvastoin, mitä luulen KFM:än hakevan mutta mitäpä minä noista tietäisin

Ainakin ite olen huomannut tuon mistä olen koko ajan puhunut, että liikettä jauhaessa aktivoituu mieli samalla ja mieltä aktivoidessa tahdonalaisesti liikaa (yleensä tahdonalaisesti on liikaa sanoo empiirinen kokemus) voi tulla kaikenlaisia ihmeellisiä kerääntymiä päähän joksikin aikaa.

[KungFuMiäs]

lmeisesti teillä on tuollainen jonkinlainen mielikuvaharjoittelu, joka keskittyy tekijän kehoon ja ehkä mieleenkin, aika tärkeä osa lajia. Tuntuu aika erikoiselta - mutta tavallaan mielenkiintoiselta.

Tulee mieleen että me ollaan Tanglangissa ihan juntteja, kun me vaan mätetään miettimättä muuta kuin biomekaniikkaa (oikea [ulkoinen] tekniikka)

Se biomekaniikka ja kehoon-mieleen keskittyminen on aika pitkälle samaa asiaa.

En voi suorilta käsin kommentoida tähän oikein mitään, mutta jotenkin olen kuvitellut toisin. Vaikka meidän lajissamme joku harjoittelisi vaikka kuinka paljon ja vaikka kuinka keskittyneesti, ei hänen lanttunsa sen harjoittelun takia kyllä halkeaisi. Näkisin että meditaatio (ja Qi Gong) ovat aika kaukana omasta tekemisestämme - tai tietysti laveasti ajatellen mikä tahansa on omalla tavallaan meditatiivista, mutta sitten koko sana menettää merkityksensä. Edellisellä sivulla sitä ei silti käytetty näin, vaan selvästi lajispesifimmin. Voin etsiä ne lainaukset (näköjään 8 kertaa mainittu hakutermi medita*), jos on tarpeen.

No termit on aina termejä, yleensä niillä mennään hakoteille kun jutellaan ihmisten kanssa jotka käyttää omia termejä, omassa kropassa noita pitää kokea. Itse ainakin syyllistyn noiden termien käyttämiseen laveasti koska nämä asiat oikeesti sulautuu toisiinsa kun aletaan tutkimaan niitä syvemmin. Noilla mielikuvilla, "meditaatio" ym. on tarkoitus aktivoida kehossa asioita, ohjata sitä biomekaanisesti optimaaliseen tapaan tehdä asiaa. Kun pysytään ideatasolla niin asiat on paljon enemmän sovellettavissa kuin jos vain annetaan joku tietty kordinaatti kehoon joka laitetaan paikalle. 'Mieli ja keho yhtenäisyys' se on avainsana, kaikki mitä mielellä ohjaa niin tapahtuu kehossa, tai ainaki näin on tarkoitus harjoittelun jälkeen. Kun mielellä tekee työtä niin tottakai se vaikuttaa sinne pääkoppaan myös. Itsellänikin on kokemusta vaikutuksista mieleen.

Nojoo tämä on oikeastaan silkkaa hulluutta mun puolelta jutella näistä koska ensinäkin en osaa kovin hyvin selittää näitä ja toiseksi väärinymmärryksen mahdollisuus on 90%. Vanha virsi, näitä täytyy itse kokea.

[KungFuMiäs]

Tässä mielessä aggressiiviset mielikuvat sekoittavat mieltä ja häiritsevät mielen ja sitä kautta qin toimintaa. Kiinalaisella termistöllä, Yi eli harkitseva järkimieli tulisi hallita emotionaalista mieltä eli Xin:iä.

Jep, siksi hommat vaatii sitä hyvän opettajan opastusta. Xingyissä on yksi idea joka annetaan Santissa seisomiseen, 'kuin tiikeri joka katsoo saalistaan'. Eli ei tuo ole kovin väkivaltainen, mutta latautunut, valmis, ohjaa sitten myös kehonkin ihan biomekaanisesti tiettyyn valmiuuteen.

Hmm. Kuulostaa hieman erikoiselta. Käytämmeköhän biomekaniikka-termiä hieman eri tavoin?

[video][/video]

Joo tuossa voi olla että vedin vähä liberaalisti tuolla termillä. Mutta kuitenkin tarkoitus oli viestittää että tuossa kehon hermosto ja lihaksisto aktivoituu valmiuteen, mielen lisäksi luonnollisesti.

[Aki Korhonen]

Siis, perusperiaatteet toki ovat helposti selitettävissä niinkuin sanoit. On tietyt ulkoiset kriteerit, mitkä tulee täyttää, jotta löytää ne loput sisäiset jutut. Mutta niihin ulkoisiin juttuihin ei saa jäädä junnaamaan, tarkoitin. Pelkästään se, että lantio kääntyy hieman ylöspäin (joka muuten on myös ihan perusjuttu ulkoisissakin lajeissa, jopa tanssissa, tietyllä tavalla) ei riitä esittämään itselleen ja varsinkaan keholle lähes kaikkea sitä monimutkaisuutta, mikä tuon takana on.

Periaatteet on helppo selittää, jos ne on sisäistänyt. Muuten on luetun tiedon varassa. Muuten olen samaa mieltä.

Länsimaisessa ajattelussa näiden suhteen on se ongelma, että tietoa ei pidetä luotettavana, jos sitä ei pystytä esittämään jonkinlaisena kaavana. Tässä kuitenkin haaskataan aikaa, koska se aika mitä käytetään kaavojen laatimiseen ja purkamiseen, voidaan käyttää toteuttamalla harjoitusmenetelmiä jotka kuitenkin ihme ja kumma opettavat jotakin, mikä kielellisesti on vaikeaa selittää. Hence hämärät perusperiaatteet jotka eivät ole ollenkaan hämäriä keholle, kun harjoittelee ja ne alkavat aueta, mutta kielellisesti ne ovat hämäriä ja saattavat kuulostaa mystisiltä=epätieteellisiltä=epäluotettavilta.

Hyvänä esimerkinä tästä pidän taijiklassikkoja.

Eivätkä nämä ole vain kiinalaisten lajien ja japanilaisten lajien "vitsaus". Luulempa että kaikissa liikunnan muodoissa on jotain sellaista kehomekaniikkaan liittyvää, jonka ymmärtämiseen ja sisäistämiseen ei yksinkertaisesti riitä paperilta koordinaattien lukeminen yms missä rytmissä mikäkin liikkuu aiheuttaen mitä. Ja niinkuin ennenkin olen tuumannut niin tollanen on aivan turhaa, kun sen saman oppii paljon tehokkaammin vaan treenaamalla. Se on jotain sellasta kieltä mitä ihminen ei vaan osaa järkevästi sanoa ääneen.

PS: Yhteenveto: En ole erimieltä perusasioiden tärkeydestä, painotan kuitenkin ettei kaikkea kannata yrittää "yksinkertaistaa" tällaisissa asioissa.

Palataan tähän ehkä myöhemmin.

[Killuminati]

Siis, perusperiaatteet toki ovat helposti selitettävissä niinkuin sanoit. On tietyt ulkoiset kriteerit, mitkä tulee täyttää, jotta löytää ne loput sisäiset jutut. Mutta niihin ulkoisiin juttuihin ei saa jäädä junnaamaan, tarkoitin. Pelkästään se, että lantio kääntyy hieman ylöspäin (joka muuten on myös ihan perusjuttu ulkoisissakin lajeissa, jopa tanssissa, tietyllä tavalla) ei riitä esittämään itselleen ja varsinkaan keholle lähes kaikkea sitä monimutkaisuutta, mikä tuon takana on.

Periaatteet on helppo selittää, jos ne on sisäistänyt. Muuten on luetun tiedon varassa. Muuten olen samaa mieltä.

Ei mun mielestä, ainakin itse olen sitä mieltä, että olen ainakin jotain periaatteita sisäistänyt tai osia niistä, mutta en pysty selittämään niitä alkuunkaan. Sitä paitsi moni kokeneempi on puhunut samaa joten pidän omaa kantaani varsin luotettavana.

Länsimaisessa ajattelussa näiden suhteen on se ongelma, että tietoa ei pidetä luotettavana, jos sitä ei pystytä esittämään jonkinlaisena kaavana. Tässä kuitenkin haaskataan aikaa, koska se aika mitä käytetään kaavojen laatimiseen ja purkamiseen, voidaan käyttää toteuttamalla harjoitusmenetelmiä jotka kuitenkin ihme ja kumma opettavat jotakin, mikä kielellisesti on vaikeaa selittää. Hence hämärät perusperiaatteet jotka eivät ole ollenkaan hämäriä keholle, kun harjoittelee ja ne alkavat aueta, mutta kielellisesti ne ovat hämäriä ja saattavat kuulostaa mystisiltä=epätieteellisiltä=epäluotettavilta.

Hyvänä esimerkinä tästä pidän taijiklassikkoja.

En ole lukenut taijiklassikoita, tarkoitatko että ne ovat hyvä esimerkki länsimaisesta kaavamaisuuksiin turvautuvasta ajattelusta vai hämäristä perusperiaatteista ?

[Alioppilas]

lmeisesti teillä on tuollainen jonkinlainen mielikuvaharjoittelu, joka keskittyy tekijän kehoon ja ehkä mieleenkin, aika tärkeä osa lajia. Tuntuu aika erikoiselta - mutta tavallaan mielenkiintoiselta.

Tulee mieleen että me ollaan Tanglangissa ihan juntteja, kun me vaan mätetään miettimättä muuta kuin biomekaniikkaa (oikea [ulkoinen] tekniikka)

Se biomekaniikka ja kehoon-mieleen keskittyminen on aika pitkälle samaa asiaa.

En voi suorilta käsin kommentoida tähän oikein mitään, mutta jotenkin olen kuvitellut toisin. Vaikka meidän lajissamme joku harjoittelisi vaikka kuinka paljon ja vaikka kuinka keskittyneesti, ei hänen lanttunsa sen harjoittelun takia kyllä halkeaisi.

Lasketaanko se, että ZZ:ssa seisoessa saattaa pitemmän päälle kasvaa vehje otsaan?

[Aki Korhonen]

Siis, perusperiaatteet toki ovat helposti selitettävissä niinkuin sanoit. On tietyt ulkoiset kriteerit, mitkä tulee täyttää, jotta löytää ne loput sisäiset jutut. Mutta niihin ulkoisiin juttuihin ei saa jäädä junnaamaan, tarkoitin. Pelkästään se, että lantio kääntyy hieman ylöspäin (joka muuten on myös ihan perusjuttu ulkoisissakin lajeissa, jopa tanssissa, tietyllä tavalla) ei riitä esittämään itselleen ja varsinkaan keholle lähes kaikkea sitä monimutkaisuutta, mikä tuon takana on.

Periaatteet on helppo selittää, jos ne on sisäistänyt. Muuten on luetun tiedon varassa. Muuten olen samaa mieltä.

Ei mun mielestä, ainakin itse olen sitä mieltä, että olen ainakin jotain periaatteita sisäistänyt tai osia niistä, mutta en pysty selittämään niitä alkuunkaan. Sitä paitsi moni kokeneempi on puhunut samaa joten pidän omaa kantaani varsin luotettavana.

Jos kokemusta ei voi mitenkään käsitteelistää tai puhua niin luultavasti sitä ei ole olemassa. Tai sitten on kysymys mielen luomasta ajatusrakennelmasta, joka tarkemmin tutkittaessa katoaa. Tälläisissä tapauksissa viittaisin edelleen siihen, että idea sinänsä on todellinen, kuultu tai luettu, mutta sitä ei ole käytännössä oivallettu, jolloin se vaikuttaa jotekin ajatuksia pakenevalta. Tyytyminen tälläiseen ajatusrakennelmaan mielestäni hidastaa merkittävästi oikeaa oppimista, siinä mielessä yksinkertaiset ohjeet ovat parempia, koska mielikuvitus pysyy paremmin poissa harjoittelusta.

Länsimaisessa ajattelussa näiden suhteen on se ongelma, että tietoa ei pidetä luotettavana, jos sitä ei pystytä esittämään jonkinlaisena kaavana. Tässä kuitenkin haaskataan aikaa, koska se aika mitä käytetään kaavojen laatimiseen ja purkamiseen, voidaan käyttää toteuttamalla harjoitusmenetelmiä jotka kuitenkin ihme ja kumma opettavat jotakin, mikä kielellisesti on vaikeaa selittää. Hence hämärät perusperiaatteet jotka eivät ole ollenkaan hämäriä keholle, kun harjoittelee ja ne alkavat aueta, mutta kielellisesti ne ovat hämäriä ja saattavat kuulostaa mystisiltä=epätieteellisiltä=epäluotettavilta.

Hyvänä esimerkinä tästä pidän taijiklassikkoja.

En ole lukenut taijiklassikoita, tarkoitatko että ne ovat hyvä esimerkki länsimaisesta kaavamaisuuksiin turvautuvasta ajattelusta vai hämäristä perusperiaatteista ?

Sekä että.

[Lasse Candé]

Ei mun mielestä, ainakin itse olen sitä mieltä, että olen ainakin jotain periaatteita sisäistänyt tai osia niistä, mutta en pysty selittämään niitä alkuunkaan. Sitä paitsi moni kokeneempi on puhunut samaa joten pidän omaa kantaani varsin luotettavana.

Jos kokemusta ei voi mitenkään käsitteelistää tai puhua niin luultavasti sitä ei ole olemassa. Tai sitten on kysymys mielen luomasta ajatusrakennelmasta, joka tarkemmin tutkittaessa katoaa. Tälläisissä tapauksissa viittaisin edelleen siihen, että idea sinänsä on todellinen, kuultu tai luettu, mutta sitä ei ole käytännössä oivallettu, jolloin se vaikuttaa jotekin ajatuksia pakenevalta.

Vai että luultavasti ei ole Killuminatin kokemusta olemassakaan? Ei kai ole pakko uskoa, vaikka sanotaan.

Tyytyminen tälläiseen ajatusrakennelmaan mielestäni hidastaa merkittävästi oikeaa oppimista, siinä mielessä yksinkertaiset ohjeet ovat parempia, koska mielikuvitus pysyy paremmin poissa harjoittelusta.

Kuinka voit muodostaa melko jyrkkiä mielipiteitä paremmuudesta ja oppimistehosta kun käytännössä samalla toteat ettet edes ymmärrä mistä Killuminati puhuu???

[Lasse Candé]

Niin siis vielä tarkennuksena että ymmärrettävyydestä että kaksi asiaa ovat samat voisi ajatella olevan seuraavanlainen järjestys fyysisestä näkökulmasta näissä kolmessa asiassa:

Asennon selkeästi näkyvä puoli (vaikkapa jalat hieman koukussa ja pepun sijainti ja asettelu)
Asennon "sisäinen idea"
(Liittymättä asentoihin) Tunteet (viha, rakkaus...)

Silti, koska ollaan melko arkisesti ja usein tekemisessä tunteiden kanssa, uskotaan hyvin että vaikkapa vihalla ymmärretään sama asia. Miksi, jos joku sanoo että "tälläinen fiilis on löydettävissä asennosta", ei uskota että kun toinen sen löytää on kyseessä sama asia mitä sanoja tarkoitti? Takuitahan ei toki olekaan, mutta jos juttu koetaan kuitenkin käytännössä samalla tavalla toimivaksi ja opetuksessa eteenpäin mentäessä varmuus siitä että on kyseessä sama asia vain kasvaa, voi kai asiaa pitää melko totena? Miten tuota edes voi verrata asennon ulkoisen muodon käyttökelpoisuuteen?

Niin, siis mielestäni asentojen sisäinen idea on jotain tunteiden ja ulkoisen asennon muodon välistä, sillä siinä pelataan lihaksiston tuntemuksella ja harjaantuneisuudella sekä tietoisuudella näistä, kun taas tunteissa kai joillain hormooneilla, ajatuksilla ja sykkeellä jne, mikä on jo hyvinkin abstraktia, joskin ihmisille keskimäärin tutumpaa.

[Killuminati]

Siis, perusperiaatteet toki ovat helposti selitettävissä niinkuin sanoit. On tietyt ulkoiset kriteerit, mitkä tulee täyttää, jotta löytää ne loput sisäiset jutut. Mutta niihin ulkoisiin juttuihin ei saa jäädä junnaamaan, tarkoitin. Pelkästään se, että lantio kääntyy hieman ylöspäin (joka muuten on myös ihan perusjuttu ulkoisissakin lajeissa, jopa tanssissa, tietyllä tavalla) ei riitä esittämään itselleen ja varsinkaan keholle lähes kaikkea sitä monimutkaisuutta, mikä tuon takana on.

Periaatteet on helppo selittää, jos ne on sisäistänyt. Muuten on luetun tiedon varassa. Muuten olen samaa mieltä.

Ei mun mielestä, ainakin itse olen sitä mieltä, että olen ainakin jotain periaatteita sisäistänyt tai osia niistä, mutta en pysty selittämään niitä alkuunkaan. Sitä paitsi moni kokeneempi on puhunut samaa joten pidän omaa kantaani varsin luotettavana.

Jos kokemusta ei voi mitenkään käsitteelistää tai puhua niin luultavasti sitä ei ole olemassa. Tai sitten on kysymys mielen luomasta ajatusrakennelmasta, joka tarkemmin tutkittaessa katoaa. Tälläisissä tapauksissa viittaisin edelleen siihen, että idea sinänsä on todellinen, kuultu tai luettu, mutta sitä ei ole käytännössä oivallettu, jolloin se vaikuttaa jotekin ajatuksia pakenevalta. Tyytyminen tälläiseen ajatusrakennelmaan mielestäni hidastaa merkittävästi oikeaa oppimista, siinä mielessä yksinkertaiset ohjeet ovat parempia, koska mielikuvitus pysyy paremmin poissa harjoittelusta.

Mihin perustat nämä väitteet ?

[Aki Korhonen]

Ei mun mielestä, ainakin itse olen sitä mieltä, että olen ainakin jotain periaatteita sisäistänyt tai osia niistä, mutta en pysty selittämään niitä alkuunkaan. Sitä paitsi moni kokeneempi on puhunut samaa joten pidän omaa kantaani varsin luotettavana.

Jos kokemusta ei voi mitenkään käsitteelistää tai puhua niin luultavasti sitä ei ole olemassa. Tai sitten on kysymys mielen luomasta ajatusrakennelmasta, joka tarkemmin tutkittaessa katoaa. Tälläisissä tapauksissa viittaisin edelleen siihen, että idea sinänsä on todellinen, kuultu tai luettu, mutta sitä ei ole käytännössä oivallettu, jolloin se vaikuttaa jotekin ajatuksia pakenevalta.

Vai että luultavasti ei ole Killuminatin kokemusta olemassakaan? Ei kai ole pakko uskoa, vaikka sanotaan.

Nyt mennään jo hieman fenomenologian puolelle Tietysti kaikki koetut kokemukset ovat todellisia-ainakin sisäisinä kokemuksina. Husserlin mukaan esim. yksisarviset ovat todellisia. Mutta et varmaan tarkoita tätä?

Tyytyminen tälläiseen ajatusrakennelmaan mielestäni hidastaa merkittävästi oikeaa oppimista, siinä mielessä yksinkertaiset ohjeet ovat parempia, koska mielikuvitus pysyy paremmin poissa harjoittelusta.

Kuinka voit muodostaa melko jyrkkiä mielipiteitä paremmuudesta ja oppimistehosta kun käytännössä samalla toteat ettet edes ymmärrä mistä Killuminati puhuu???

Olen pahoillani jos suorasukaisuuteni vaikuttaa loukkaavalta. Muutenkin keskustelu saa hieman ikäviä henkilökohtaisia sävyjä. Mutta yritetään vielä En kai ole sanonut etten ymmärtäisi Killuminatin ajatuksia - aha, se olikin sinun tulkintasi... Käsitykseni ovat muodostuneet oman harjoitteluni kautta ja nyt yritän peilata niitä muiden sisäisten lajien harrastajien kanssa, ja huomaammekin, että meillä on perustavanlaatuisesti eri käsitys joistain asioista. Näistä asioista on vaikea keskustella arvottamatta niitä mitenkään, koska asiat sinänsäkin sisältävät erilaisia arvotuksia. Eli oikeastaan sinä teet sen arvottamisen, minä analyysin, toki omasta perspektiivistäni.

Edelleen, en epäile, etteikö esim. Killuminati, KFM, sinä ja muut käytännössä kokisi keskusteltuja asioita omassa tekemisessään. Vaan sitä, ettei niitä pystytä kuvaamaan tai selittämään mitenkään. Oikeasti se on minusta outoa. Jo vuosia aikaisemmin olen yrittänyt siihen keskusteluissa tarttua, en tosin näin suoraan, ja vielä huonommalla menestyksellä.

[Aki Korhonen]

Periaatteet on helppo selittää, jos ne on sisäistänyt. Muuten on luetun tiedon varassa. Muuten olen samaa mieltä.

Ei mun mielestä, ainakin itse olen sitä mieltä, että olen ainakin jotain periaatteita sisäistänyt tai osia niistä, mutta en pysty selittämään niitä alkuunkaan. Sitä paitsi moni kokeneempi on puhunut samaa joten pidän omaa kantaani varsin luotettavana.

Jos kokemusta ei voi mitenkään käsitteelistää tai puhua niin luultavasti sitä ei ole olemassa. Tai sitten on kysymys mielen luomasta ajatusrakennelmasta, joka tarkemmin tutkittaessa katoaa. Tälläisissä tapauksissa viittaisin edelleen siihen, että idea sinänsä on todellinen, kuultu tai luettu, mutta sitä ei ole käytännössä oivallettu, jolloin se vaikuttaa jotekin ajatuksia pakenevalta. Tyytyminen tälläiseen ajatusrakennelmaan mielestäni hidastaa merkittävästi oikeaa oppimista, siinä mielessä yksinkertaiset ohjeet ovat parempia, koska mielikuvitus pysyy paremmin poissa harjoittelusta.

Mihin perustat nämä väitteet ?

Ensisijaisesti omaan kokemukseeni taijiquanin harjoittelussa, vajavaiseen arkijärkeeni ja jonkin verran myös taijikirjallisuuteen.

[Elina]

Jos kokemusta ei voi mitenkään käsitteelistää tai puhua niin luultavasti sitä ei ole olemassa. Tai sitten on kysymys mielen luomasta ajatusrakennelmasta, joka tarkemmin tutkittaessa katoaa. Tälläisissä tapauksissa viittaisin edelleen siihen, että idea sinänsä on todellinen, kuultu tai luettu, mutta sitä ei ole käytännössä oivallettu, jolloin se vaikuttaa jotekin ajatuksia pakenevalta. Tyytyminen tälläiseen ajatusrakennelmaan mielestäni hidastaa merkittävästi oikeaa oppimista, siinä mielessä yksinkertaiset ohjeet ovat parempia, koska mielikuvitus pysyy paremmin poissa harjoittelusta.

Minustakin tämä tuntuu vähän oudolta käsitykseltä. Jos tarkastellaan vaikkapa tuota käsitteellistämisen tärkeyttä, niin silloinhan mitä tahansa pitäisi kyetä oppimaan kokeilematta sitä itse, vain lukemalla yksinkertaiset ohjeet. Toisaalta taas tuossa seuraavassa lauseessa tämä tavallaan kumotaan, koska puhutaan oivaltamisesta, joka on sitä oman mielikuvituksen käyttöä ja omien tulkintojen tekemistä. Yksi päämäärä, mutta monta eri tietä.

Tässä pitää mielestäni muistaa vielä myös sekin, että jokainen tiedon tuottaja kertoo eteenpäin oman värittyneen, subjektiivisen näkemyksensä. Ja tästä päästäänkin kaiken tällaisen "fyysisen" perimätiedon oikeellisuuden ongelmallisuuteen - miten voimme olla varmoja siitä, että tälläkin hetkellä teemme vaikka liikesarjasuorituksiamme ns. oikein? Ja mikä edes on oikein? Ja onko liikesarjojenkin evoluutio (= eri mestarit lisäävät omia juttujaan) hyvä asia?

[Mika]

Toisaalta kyllä ymmärrän Aria. Asiaa ehkä selventäisi, jos joku edes yrittäisi selittää näitä asioita "jotka pitää itse kokea". Ainakin minulle on muutamistakin tällaisista keskusteluista jäänyt sellainen mielikuva, ettei jostakin syystä edes yritetä. Silloin kun muutama vuosi sitten Potkussa vielä kirjoitteli muutama trolli, tämän vaitonaisuuden ymmärsi, mutta nyt kun sivuston profiili on vakiintunut, näkisin että tästäkin asiasta voidaan keskustella rakentavasti ja analysoiden, vaikka mielipiteet eivät täysin kohtaisikaan.

Silloin kun joskus Qi Gongia entisen lajini kylkiäisinä (osa sitä lajia) harrastelin, Qi Gong -opettajat kyllä osasivat edes jollakin tavalla selittää näitä ns. sisäisiä tuntemuksia. Eihän siitä muuten olisi oikein mitään tullutkaan, joten epäilen että jokaiselle tai ainakin aika monelle tämäntapaisia lajeja opiskelevalle on kyllä hieman tarkemmin kuin vaikka "Just feel the Qi" selitetty näiden tuntemusten aistimista. Voin tietysti olla väärässä. Toivottavasti tämä selviää tässä ketjussa