Päästökauppa

[taifuuni]

- Kun tämä mun ystävä Tarja kertoo, että ei ydinvoimalle, ei turpeen uusille käyttömuodoille ja ei vesivoimalle, niin mulle on jäänyt hiven epäselväksi että millekä niin kun jaa? ihmettelee Pekkarinen. Hän kommentoi viikonloppuna pidetyn Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksen lausuntoja.

YLE

Lisää: http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu" onclick="window.open(this.href);return false; ... ?oid=10215

Tarja Cronberg osoittaa kyllä hyvin millä tasolla nää meidän päättäjät ovat tyhmempi kuin Pekkarinen, suorastaan idiootti tasoa.

[taifuuni]

Yksi asia mikä tökkii, on tuollaiset lipposmaiset lausunnot, että "ei me, vaan muut ensin", "kilpailukyky heikkenee" ja muuta. Se osoittaa että ongelman vakavuutta ei ole ymmärretty. Jonkun on oltava edellä ja jos puhutaan niinkin isosta tahosta kuin EU, niin kyllä se jo näkyy. Sitä paitsi EU voi kyllä pakottaa muutkin mukaan, jos tahtoa löytyy. Kaupankäynti seis maiden kanssa jotka eivät suostu mukaan, tai tulleja ja lisäveroja tuontiin sellaisista maista.


- Marko

Arvon mronkain, EU ei todellakaan ole mikään talouden veturi vaan se vaunun loppupää joka hinautuu talouden veturien perässä.
Jos EUssa tehdään teollisuudelle kannattamattomaksi ylläpitää ja rakentaa teollisuutta, niin kyllä se vaan menee sinne missä sitä kannattaa ylläpitää. Sen jälkeen EU alueella ei ole enää edes ostovoimaa ja sitä kautta vaikutusmahdollisuus talouden vetureihin vähenee entisestään. Minkäänlaisia pakottamismahdollisuuksia EUlla ei ole.

Mutta sittenhän päästäänkin siihen ihanne tilanteeseen jossa EU alueella ei paljon saastutella kun ei ole enää teollisuutta, työpaikkoja, vaan olemme jonkinlainen suuri ulkoilmamuseo amerikkalaisille ja aasialaisille jotka lomailevat ennen niin vauraassa euroopassa.

[Mika]

Noh, mitäs se Cronberg sitten kannattaa?

[TimoS]

Kaupankäynti seis maiden kanssa jotka eivät suostu mukaan, tai tulleja ja lisäveroja tuontiin sellaisista maista.

Just! Niinpä tietenkin, kaupankäynti seis. Ensinnäkin pitäisi saada EU-maiden kesken saada jotenkin varmistettua ettei joku berlusconi ala sooloilemaan ja pyyhi yhteisillä päätöksillä persuustaan ja sitten pitäisi olla vielä jokin sellainen kriittinen tuote jolla voisi "kiristää" eli sellaista ei saisi jostain sellaisesta maasta, joka ei turhaan jännitä näissä asioissa. Muuten saattaa tuollaiset boikotit puraista omaan nilkkaan.

edit: Tulleissakin on sellainen jännä juttu, että niinpä vaan voi se toinenkin osapuoli niitä laittaa ja taas osuu omaan nilkkaan

[nassesetä]

Tarja Cronberg osoittaa kyllä hyvin millä tasolla nää meidän päättäjät ovat tyhmempi kuin Pekkarinen, suorastaan idiootti tasoa.

Cronberg on myös tekniikan tohtori, eli kyllä hänenkin sanallaan on painoarvoa.

[nassesetä]

Mitä jokainen voi tehdä:

Kivaahan se on olla viherpiiperö. Vielä kun valtio tulisi asiassa vastaan jotenkin eikä rankaisisi ympäristötietoisuudesta.

1) Mukavasti raiteilla!

Lentomatkailu on merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Lentämisen ilmastopäästöt ovat yli viisinkertaiset junalla matkustamiseen verrattuna. Vaihda kotimaan matkoilla lentokoneen kyyti junareissuun ja valitse sellaisia lomakohteita, joihin pääset helposti junalla.

Näin opiskelijana junakyyti onkin kohtuuhintainen, mutta "tuottavan" kansalaisen kukkarolle se käy. Voiko ihmisiä syyttää siitä, että lentää Oulusta Helsinkiin, kun se on nopeampaa ja halvempaa kuin junallameno?

2) Vaihda lihasvoimaan!

Pyöräily ja kävely ovat halpoja, terveellisiä ja ilmastomyötäisiä liikkumistapoja. Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on Suomessa noin viidennes. Puolet automatkoista on alle kuusi kilometriä ja neljännes peräti alle kolme kilometriä. Monet näistä matkoista olisi helppo taittaa pyörällä tai kävellen.

Yksi tehokas tapa vähentää liikenteen päästöjä olisi tehdä sähköautot verottomiksi. Näin toimitaan jo mm. Norjassa ja Lontoossa, mutta ei tietenkään Suomessa.

3) Jätteet kiertoon!

Kun kaiken mahdollisen kierrättää, niin yllättävän vähän kyllä sekajätteeseen menee. Sääli kun ekopisteiden muovinkeräyspöntöt usein pursuavat yli äyräidensä ja kun asiaan yrittää saada korjausta on vastaus: "ei mahda mitään". Tosi motivoivaa.

5) Poimi ostoskassiin luomua!

Luonnonmukainen viljely kuluttaa tavanomaista tuotantoa vähemmän energiaa. Esimerkiksi kotimaisen luomuruiskilon tuottamiseen tarvitaan vain noin puolet kotimaisen tehotuotetun ruiskilon vaatimasta energiamäärästä. Suosi ruokaostoksilla luomutuotteita.

Ja sitten hieman kritiikkiä luomusta: http://tuottavamaa.org/

Et Planter ole kuullut esim. sitä, että käytettäessä vaikkapa puusta saatavaa energiaa vapautuva hiilidioksidimäärä sitoutuu kasvavaan metsään, eli puu on hiilineutraalia tässä mielessä?

Metsä uudistuu sadassa vuodessa, joten onko se uusiutuvaa? Ainakin vihreiden mielestä on, vaikka puunkäytön hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin turpeen, joka myös hitaasti uudistuu, mutta jota kohdellaan fossiilisena polttoaineena.

[nassesetä]

Noh, mitäs se Cronberg sitten kannattaa?

Tuulivoimahan on ollut vihreiden märkä uni koko puolueen olemassolon ajan ja täysin varteenotettava vaihtoehto se onkin. Monesti kuulee väitettävän, että se on liian kallista, mutta ottamalla käyttöön syöttötariffi, eli takuuhintajärjestelmä, voitaisiin tuulivoimaa rakentaa tuntuvasti lisää. Tällöin kuluttajat maksavat voimaloiden rakentamisen kustannukset sähkön hinnassa, mutta ainakin mikäli tuulisähkön puolustajia on uskominen, olisi lisäkustannus keskimäärin noin euron kuukaudessa.

Ja kun tuulivoimakapasiteetti kasvaa riittävän suureksi, on sillä jopa sähkön hintaa alentava vaikutus. Tämän selitti ympäristöministeri Tiilikainen viime syksynä eräässä seminaarissa, jota olin kuuntelemassa. Tuulivoiman suurin kustannus on voimalan rakentaminen, mutta sen jälkeen se tuottaa käytännössä ilmaista sähköä seuraavat 20 vuotta ja kaikkein tehokkaimmin juuri talvisin, jolloin sekä kulutus että tuulet ovat kovimmillaan ja mitä suurempi kapasiteetti on olemassa, sitä vähemmän tarvitsee käyttää hiiltä, kaasua, öljyä jne. jotka kaikki päästökaupan myötä tulevat yhä kalliimmiksi.

Tuulivoimateknologiassa Suomi on myös maailman huippua, mutta viivyttelymme vuoksi uhkaamme menettää tuhansia työpaikkoja tältä nopeasti kasvavalta alalta.

[taifuuni]

Noh, mitäs se Cronberg sitten kannattaa?

Tuulivoimahan on ollut vihreiden märkä uni koko puolueen olemassolon ajan ja täysin varteenotettava vaihtoehto se onkin. Monesti kuulee väitettävän, että se on liian kallista, mutta ottamalla käyttöön syöttötariffi, eli takuuhintajärjestelmä, voitaisiin tuulivoimaa rakentaa tuntuvasti lisää. Tällöin kuluttajat maksavat voimaloiden rakentamisen kustannukset sähkön hinnassa, mutta ainakin mikäli tuulisähkön puolustajia on uskominen, olisi lisäkustannus keskimäärin noin euron kuukaudessa.

Ja kun tuulivoimakapasiteetti kasvaa riittävän suureksi, on sillä jopa sähkön hintaa alentava vaikutus. Tämän selitti ympäristöministeri Tiilikainen viime syksynä eräässä seminaarissa, jota olin kuuntelemassa. Tuulivoiman suurin kustannus on voimalan rakentaminen, mutta sen jälkeen se tuottaa käytännössä ilmaista sähköä seuraavat 20 vuotta ja kaikkein tehokkaimmin juuri talvisin, jolloin sekä kulutus että tuulet ovat kovimmillaan ja mitä suurempi kapasiteetti on olemassa, sitä vähemmän tarvitsee käyttää hiiltä, kaasua, öljyä jne. jotka kaikki päästökaupan myötä tulevat yhä kalliimmiksi.

Tuulivoimateknologiassa Suomi on myös maailman huippua, mutta viivyttelymme vuoksi uhkaamme menettää tuhansia työpaikkoja tältä nopeasti kasvavalta alalta.

On aivan sama paljonko tuulivoimaa rakennetaan, mikään vaihtoehto se ei ole! Jonkinlaista ennustamatonta lisäkapasiteettia se voi edustaa enimillään käytännössä prosenteissa kokonaistarpeesta.
Voihan sitä rakentaa mielin määrin mutta minkään muun energian tuottotavan rakentamista se ei korvaa eikä vähennä.
Cronberg voi olla mikä tohtori vaan mutta hänen sanoillaan ei ole mitään merkitystä mikäli hän ei tiedä asiasta yhtään mitään, kuten on toistuvasti osoittanut.

[Paappa]

Mitä jokainen voi tehdä:

Kivaahan se on olla viherpiiperö. Vielä kun valtio tulisi asiassa vastaan jotenkin eikä rankaisisi ympäristötietoisuudesta.

Miten valtio rankaisee ympäristötietoisuudesta

Metsä uudistuu sadassa vuodessa, joten onko se uusiutuvaa? Ainakin vihreiden mielestä on, vaikka puunkäytön hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin turpeen, joka myös hitaasti uudistuu, mutta jota kohdellaan fossiilisena polttoaineena.

Vaan kun puu sitoo hiilidioksidia koko elinikänsä yhteyttämisen kautta. Kasvava metsä sitoo käsittääkseni enemmän hiilidioksidia kuin korjuukypsä. Kun turvesuo kuivataan, tuhotaan samalla olosuhteet jossa suo syntyy, eli suon uusiutuminen kestää tuhansia vuosia.

[nassesetä]

Miten valtio rankaisee ympäristötietoisuudesta

Junalippujen hinnoittelulla, kuten jo kirjoitin. Jo kahden ihmisen on huomattavasti kannattavampaa mennä autolla kuin junalla. Tämä on mielestäni rankaisua, vaikka helppohan sitä on aina rääkyä miten asiat pitäisi olla.

Silti voisi olla harkitsemisen arvoinen idea laskea junalippujen hinnat kokeilumielessä puoleen vaikka pariksi kuukaudeksi. Lisääntynyt matkustajamäärä varmasti kompensoisi osan menetyksistä ja lisäksi epäsuoraa hyötyä olisi liikenneonnettomuuksien, ruuhkien ja hirvikolareiden ja hiilidioksidipäästöjen vähentyminen ja öljylaskun pienentyminen.

Vaan kun puu sitoo hiilidioksidia koko elinikänsä yhteyttämisen kautta.

Niin, mutta jos metsä kaadetaan ja poltetaan energiaksi, vapautuu sen sisältämä hiili. Kun uusi metsä kasvatetaan tilalle, kestää saman hiilimäärän sitoutuminen Suomessa noin 100 vuotta. Onko tämä ilmaston kannalta riittävän lyhyt aika?

Kasvava metsä sitoo käsittääkseni enemmän hiilidioksidia kuin korjuukypsä.

Totta. Kypsä metsä sitoo hiiltä enää lähinnä huonosti maatuvan oksakarikkeen ja lahopuun muodossa.

Kun turvesuo kuivataan, tuhotaan samalla olosuhteet jossa suo syntyy, eli suon uusiutuminen kestää tuhansia vuosia.

Mutta tuotantovaiheen (15-20 vuotta) jälkeen alue voidaan uudelleensoistaa ja muuttaa hiilinieluksi. Tai sitten alue voidaa metsittää, tai sillä voidaan kasvattaa esim. ruokohelpeä energiaksi. Kaikki vaihtoehdot ovat ilmaston kannalta hyviä.

Suomessa käytetään energiaturvetta noin 25 miljoonaa kuutiota vuodessa ja uutta syntyy 40 miljoonaa. Olisiko päästökertoimen korjaus jo kohdallaan? IPCC on jo poistanut turpeen fossiilisten polttoaineiden listasta.

[nassesetä]

On aivan sama paljonko tuulivoimaa rakennetaan, mikään vaihtoehto se ei ole!

Mielestäni jo yllä hyvin perustelin miksi tuulivoima on kaikin puolin hyvä ja varteenotettava osaratkaisu energia ja ilmastopolitiikkamme toteutukseen.

Jonkinlaista ennustamatonta lisäkapasiteettia se voi edustaa enimillään käytännössä prosenteissa kokonaistarpeesta.

Tämän hetken realististen arvioiden mukaan sähköstä voitaisiin tuottaa noin 5-10% tuulella, primaarienergian tuotannosta osuus olisi tietenkin pienempi. Mutta on myös huomioitava miten nopeasti tekniikka kehittyy ja markkinat kasvavat. Tanska ottaa jo nykyään viidenneksen sähköstään tuulesta ja suunnittelee nostavansa osuuden puoleen vuoteen 2030 mennessä. Ei ole lainkaan utopistista, että myös Suomi nostaisi osuutensa reippaasti yli kymmenen prosentin.

Voihan sitä rakentaa mielin määrin mutta minkään muun energian tuottotavan rakentamista se ei korvaa eikä vähennä.

Se vähentää tasan tarkkaan niin paljon kuin sitä rakennetaan.

Cronberg voi olla mikä tohtori vaan mutta hänen sanoillaan ei ole mitään merkitystä mikäli hän ei tiedä asiasta yhtään mitään, kuten on toistuvasti osoittanut.

Hänen puheitaan onkin syytä kuunnella suodattimen kanssa.

[taifuuni]

Mielestäni jo yllä hyvin perustelin miksi tuulivoima on kaikin puolin hyvä ja varteenotettava osaratkaisu energia ja ilmastopolitiikkamme toteutukseen.

Onhan se osaratkaisu minähän itsekin mainitsin että sitä voidaan puolestani rakentaa minkä verran vaan, ja olen ollut mukana toteuttamassakin näitä tuulimyllyhankkeita, mutta meillä laskettiin aika tasan tarkkaan että se on pelkkää imagon kiillotusta. Mikäli se olisi todellinen tuottoisa ja toimiva ratkaisu niin kyllä niitä myllyjä pystytettäisiin ihan bisnes syistäkin.

Tämän hetken realististen arvioiden mukaan sähköstä voitaisiin tuottaa noin 5-10% tuulella, primaarienergian tuotannosta osuus olisi tietenkin pienempi. Mutta on myös huomioitava miten nopeasti tekniikka kehittyy ja markkinat kasvavat. Tanska ottaa jo nykyään viidenneksen sähköstään tuulesta ja suunnittelee nostavansa osuuden puoleen vuoteen 2030 mennessä. Ei ole lainkaan utopistista, että myös Suomi nostaisi osuutensa reippaasti yli kymmenen prosentin.

Hehheh Tanskassa tuuliolosuhteet ja muutkin olosuhteet eivät ole verrannollisia suomeen millään tavalla, vaikka tuota Tanskaa tietenkin koko ajan yritetään käyttää perusteluna.

Voihan sitä rakentaa mielin määrin mutta minkään muun energian tuottotavan rakentamista se ei korvaa eikä vähennä.

Se vähentää tasan tarkkaan niin paljon kuin sitä rakennetaan.

Ei vähennä, kun ei tuule täytyy kuitenkin tehdä se energia jollain, vai meinaatko että odotellaan tuulisempia päiviä ja vietetään siestaa?

[mronkain]

Yksi asia mikä tökkii, on tuollaiset lipposmaiset lausunnot, että "ei me, vaan muut ensin", "kilpailukyky heikkenee" ja muuta. Se osoittaa että ongelman vakavuutta ei ole ymmärretty. Jonkun on oltava edellä ja jos puhutaan niinkin isosta tahosta kuin EU, niin kyllä se jo näkyy. Sitä paitsi EU voi kyllä pakottaa muutkin mukaan, jos tahtoa löytyy. Kaupankäynti seis maiden kanssa jotka eivät suostu mukaan, tai tulleja ja lisäveroja tuontiin sellaisista maista.

Arvon mronkain, EU ei todellakaan ole mikään talouden veturi vaan se vaunun loppupää joka hinautuu talouden veturien perässä.
Jos EUssa tehdään teollisuudelle kannattamattomaksi ylläpitää ja rakentaa teollisuutta, niin kyllä se vaan menee sinne missä sitä kannattaa ylläpitää. Sen jälkeen EU alueella ei ole enää edes ostovoimaa ja sitä kautta vaikutusmahdollisuus talouden vetureihin vähenee entisestään. Minkäänlaisia pakottamismahdollisuuksia EUlla ei ole.

No höpö höpö. Jos EU pistäisi totaalisen kauppasulun ja vetäisi investoinnit pois niin ihan takuuvarmasti sillä olisi vaikutusta. Mutta jokainenhan tietää että näin ei käy. En minä EU:ta miksikään talouden veturiksi väittänytkään, eivätkä EU-maiden investoinnit varmasti ole sieltä isoimmasta päästä, mutta sitäkään en väittänyt. Sen sijaan väitin että jotain vaikutusta saataisiin aikaan, jos olisi tahtoa.

Koko ongelman ydin on siinä, että se nähdään etupäässä talouskysymyksenä, mitä se ei ole.

- Marko

[TimoS]

Jos EU pistäisi totaalisen kauppasulun ja vetäisi investoinnit pois niin ihan takuuvarmasti sillä olisi vaikutusta

Olisi, nimittäin negatiivista vaikutusta EU maille

Koko ongelman ydin on siinä, että se nähdään etupäässä talouskysymyksenä, mitä se ei ole.

Money makes the world go round

[Paappa]

Hehheh Tanskassa tuuliolosuhteet ja muutkin olosuhteet eivät ole verrannollisia suomeen millään tavalla, vaikka tuota Tanskaa tietenkin koko ajan yritetään käyttää perusteluna.

5.3.2007
Perättömät myytit estävät tuulivoiman lisäämisen Suomessa

Tuulivoiman lisäämistä Suomessa estää neljä perätöntä myyttiä: tuulivoima on vain pienimuotoista puuhastelua, tuulivoiman lisääminen maksaa liikaa, sen sähköverkkoon integrointi on hankalaa ja kallista, ja tuulivoima vaarantaa luontoarvoja. Todellinen pullonkaula tuulivoiman lisäämiselle on tuuliatlaksen eli tuuliolosuhdekartoituksen puuttuminen.

Myytti 1: Tuulivoima on pienimuotoista puuhastelua

Tuulivoimaa ei voida pitää energiantuotannon marginaali-ilmiönä, sillä Euroopassa tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä on nyt vuositasolla samaa luokkaa kuin koko Suomen sähkön kulutus. WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -mallin mukaan tuulivoimalla voitaisiin vuonna 2020 tuottaa Suomessa yli 8 terawattituntia, mikä olisi lähes 10 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Valitettavasti Suomessa tuulivoiman kasvuennuste on nykytoimin vain 5 prosenttia, kun se Euroopassa on 25 prosenttia.

Myytti 2: Tuulivoima on kallista

Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat samaa luokkaa kuin muunkin sähköntuotannon, sillä ne ovat sähkön hintaodotuksen mukaisten tukkumarkkinahintojen tasoa eli noin 42-45 euroa megawattitunnilta. Tuulivoimalan ainoat kustannukset investointikulujen lisäksi ovat ylläpitokuluja, sillä tuulivoiman polttoaine – tuuli - on ilmaista. Alkuvaiheen investointikulujen tasoittamiseksi pitkälle aikavälille tuulivoiman lisäämistä on ohjattava markkinavetoisilla ohjauskeinoilla kuten investointitakuujärjestelmällä ja demonstraatiohankkeilla.

Myös Suomen tuuliatlaksen eli tuuliolosuhdekartan päivittämisellä voidaan tuulivoiman tuotantokustannuksia alentaa: kustannukset ovat sitä alemmat, mitä paremmat tuuliolosuhteet voimalapaikalla on. Varsinkin maa-alueilla tuuliolosuhteita ei kuitenkaan tunneta, mikä on ongelma, etenkin kun myös rakentaminen maa-alueille on merialueille rakentamista edullisempaa. WWF edellyttääkin seuraavan hallituksen huolehtivan tuuliatlaksen teettämisestä. Kustannus on 1,5 – 3 miljoonaa euroa.

Myytti 3: Tuulivoiman integrointi sähköverkkoon aiheuttaa ongelmia ja tulee siksi kalliiksi.

Tuulivoiman intergroinnista sähköverkkoon syntyy kustannuksia, sillä tuulivoiman tuotanto vaihtelee tuulitilanteen mukaan. Integrointi merkitsisi kuitenkin enintään 10 % korotusta tuulisähkön kustannuksiin, jos tuulivoiman osuus kasvaisi mutta pysyisi alle 20 prosentin sähkön kokonaistuotannosta. Tästä on näyttöä käytännössä esimerkiksi Tanskasta, Pohjois-Saksasta ja Pohjois-Espanjasta. On myös huomattava, että vaihtelu tasoittuu, kun tuulivoimaa tuotetaan useissa tuulivoimapuistoissa, koska tuulisuusolot eri puolella Suomea ovat samanaikaisesti erilaisia.

Myytti 4: Tuulivoima pilaa luonto- ja maisema-arvoja merialueilla

WWF:n mukaan tuulivoimaa voidaan lisätä merialueille luontoarvoja vaarantamatta, kun tuulivoimalat sijoitetaan pääasiallisesti yli viisi metriä syville matalikkoalueille. Tämä käy ilmi WWF:n tänään julkaisemasta kannanotosta, joka koskee tuulivoiman lisäämisen ekologisia reunaehtoja. Erityisesti ulkosaaristossa matalikot ovat erittäin tärkeitä pienympäristöjä, joilla on merkitystä vedenalaisen luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemin toiminnalle. Modernin tuulivoimalan maisema- ja virkistyshaitat ovat niin ikään pienentyneet. Tuulimyllyt ovat hiljaisempia, ja voimalan sijoituspaikan valinnalla voidaan maisemahaittaa pienentää.

"Tuulivoiman lisäämisen kustannukset ovat oikein toteutettuna kohtuullisia, toisin kuin usein pelotellaan. On myös muistettava se hyöty, mikä saadaan työllisyydelle ja viennille siitä, että meillä olisi toimivat tuulivoiman kotimarkkinat. Mahdolliset luontohaitat on myös suhteutettava fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoimaloiden haittoihin ja riskeihin. Maisemahaittoja voi puolestaan verrata kännykkämastoihin, joita ensin kauhisteltiin, mutta joihin on totuttu", sanoo WWF:n ilmastoasioista vastaava projektipäällikkö Eeva Härmä.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Eeva Härmä, 0400 982 348 (tuulivoiman potentiaalit ja kustannukset); meribiologi Samuli Korpinen, 50 5211300 (tuulivoiman vaikutukset meriluontoon)

Taustatietoja toimittajille:

1) Suomen rannikon merialueille kaavoitetusta tuulivoimakapasiteetista olisi mahdollista hyödyntää jopa kaksi kolmasosaa ekologisesti kestävästi. Tämä tarkoittaa yli 2 000 tuulimyllyä, jotka voisivat tuottaa yli 18 TWh sähköä vuodessa. Vastaavaa arviota ei voi esittää maa-alueille, koska Suomesta puuttuu päivitetty tuuliolosuhdekartta. Suomen nykyinen tuuliatlas soveltuu käytettäväksi tuotantopotentiaalin kartoittamiseen ainoastaan lähellä rantaviivaa ja vain 30–40 metrin korkeudelle.

Vuoteen 2020 mennessä WWF arvioi, että tuulivoimakapasiteettia voidaan lisätä kustannustehokkaasti niin, että tuotantomäärä on 8 TWh. Tietoa tuulivoiman kustannuksista ja tuotantopotentiaalista on myös WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -energiamallissa.

2) Investointitakuujärjestelmän piirissä olevalle sähkölle maksetaan sen markkinahinnan päälle tietyn rajallisen ajan sen pohjalta laskettava lisähinta, joka peritään kuluttajalta. Tämä voisi esimerkiksi kerrostaloasunnossa asuvalle kuluttajalle merkitä vuosittain noin kahden euron korotusta sähkölaskuun. Demonstraatiohankkeessa tiettyä teknologiaa, esimerkiksi tuulivoimaa, testataan todellisissa oloissa riittävällä laajuudella. Demonstraatiopuistojen kustannus on noin 15 miljoonaa euroa neljän vuoden ajan / vuosi eli alle 4 euroa per veronmaksaja vuodessa. Molemmat ohjauskeinot rasittavat valtiota vain vähän.

3) WWF:n esitys WWF Suomen kanta tuulivoimasta Suomessa (160 kt), jossa esitellään tarkemmin tuulivoiman rakentamisen reunaehdot, on ladattavissa internetistä. Kannanotto käsittelee muun muassa tuulivoiman vaikutuksia merikotkaan, hylkeisiin ja kala- ja lintukantoihin.
Julkaistu 5.3.2007

http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/t" onclick="window.open(this.href);return false; ... tavat.html