Näinhän se on, että ruuhkavuodet ovat tosiasia ja silloin ei varmastikkaan pysty keskittymään kunnolla esim viran hoitamiseen loosissa. Omasta mielestäni veljien pitäisi olla rohkeampia hyppäämään pois virkakierrosta jos tuntuu että elämässä on liikaa tapahtumia yhtä aikaa. Varsinkin VO on todella vaativa rooli. Varsinkin jos sen meinaa hoitaa hyvin.
Introverttiys voi olla myös hankala yhdistää niinkin sosiaaliseen harrastukseen kuin vapaamuurarius. Ja varsinkin virkoja hoidettaessa.
Kuuluistko SuurlooItseäni ihmetytti sin vai LDH liiton alaisaeen loosiin?
Minua ihmetytti lauseesi "Minut siis kutsuttiin järjestöön mukaan, sinne ei haeta." joka ei tietenkään pidä paikkaansa. Vapaamuurariuteen tulee nimenomaan hakeutua eikä odottaa kutsua. Toki kehoituksia tai ehdotuksia tulee, mutta mikään "invitation only" clubi ei ole kyseessä- Jos olisi, niin minä en olisi vieläkään vapaamuurari.
Oletko koskaan miettinyt palaavasi loosin jäseneksi? Ehkä eri loosin kuin missä olit aiemmin mikäli aikaisemmassa loosissa on joku kenen kanssa et niin ole löytänyt suurta yhteyttä.
Joo loosini kuului suurloosin alaisuuteen ja toimi Helsingissä Kasarmikadulla. Eli kyseessä sininen loosi, jossa toimi kolme astetta. Sain kutsun toimintani aikana myös toisiin looseihin, missä olisi ollut mahdollisuus saada jatkoa oppimistielle. Olen ollut aina siisä uskossa, että järjestön toimintaan kutsutaan. Meidän loosissa oli niin, että piti kutsujan lisäksi olla kaksi suosittelijaa. Tietenkin tämän jälkeen omasta toimesta on kiinni haluatko sinne ja pääsetkö.
Olet viesteistäsi päätellen itsekin vapaamuurari. Pahoittelut, en lukenut viestiketjua kokonaisuudessaan läpi. VO:n tehtävät hoidin ulkomuistista ilman apuja. Tämä oli erittäin hieno kokemus jonka varmasti tulen aina muistanaan. Aika moni asia on kyllä vuosien aikana unohtunut. Harrastuksestani en puhunut juuri ulkopuoliselle. Kavereista ei tainnut kukaan tietää asiasta.
Joo olen miettinyt kyllä miettinyt asiaa ja tutkinkin mahdollista loosin vaihtoa mm. lähempää kotiani. Tämä jäi sitten ruuhkavuosien jalkoihin. Mutta en poissulje sitä, ettenkö liittyisi toimintaan vielä tulevaisuudessa. Nyt kun olen tehnyt paluun kamppailu-urheilun pariin, niin näen että saisin uusia tuttavia/ystäväviä kaltaisistani ihmisistä. Koen, että tällä alalla on samanlaista veljeyttä olemassa kuin vapaamuuraritoiminnassa.