Vapaamuurarit

[Mika]

Tämähän alkaa kuulostaa mielenkiintoiselta

Kasky kavi, ja ritarit pantiin rautoihin eri puolella Eurooppaa samana paivana, jotta mahdollisimman harva ehtisi paeta. (legendan mukaan paiva oli 13. perjantai, tasta lahti liikkeelle perinne pitaa 13. perjantaita epaonnen paivana.) Suurmestari ja ylemmat upseerit poltettiin roviolla, ja sen pituinen se.

Miten he pystyivät salaamaan tuollaisen massiivisen operaation noinkin vaikutusvaltaiselta järjestöltä?

[DeusVult]

Tämähän alkaa kuulostaa mielenkiintoiselta

Kasky kavi, ja ritarit pantiin rautoihin eri puolella Eurooppaa samana paivana, jotta mahdollisimman harva ehtisi paeta. (legendan mukaan paiva oli 13. perjantai, tasta lahti liikkeelle perinne pitaa 13. perjantaita epaonnen paivana.) Suurmestari ja ylemmat upseerit poltettiin roviolla, ja sen pituinen se.

Miten he pystyivät salaamaan tuollaisen massiivisen operaation noinkin vaikutusvaltaiselta järjestöltä?

Ymmartaakseni operaation organisaattorina toimi Ranskan kuningas, jolle uskollisia joukkoja oli luonnollisesti Ranskassa seka myos pyhalla maalla huomattavan paljon. Kaskyt lahetettiin sinetoidyissa kirjekuorissa, jotka oli lupa avata ainoastaan tiettyna paivana, samaan aikaan. Temppeliherrojen hallussa olevat luostarit ja linnoitukset toki tiedettiin tarkkaan (eika niita nyt niin mielettoman montaa ollut, siihen maailman aikaan), joten samanaikainen yllatyshyokkays kaikkiin kohteisiin oli suhteellisen helppo jarjestaa. Ja veikkaanpa etta yllarina se tulikin tempherroille, ainakin suurimmalle osalle.

[Jussi Häkkinen]

(legendan mukaan paiva oli 13. perjantai, tasta lahti liikkeelle perinne pitaa 13. perjantaita epaonnen paivana.)

Jaa-a, tämä on toki yleinen käsitys, mutta tuota päivää ei ole pidetty erityisenä epäonnenpäivänä ennen 1900-lukua. Wikipedia esittää temppeliritarimyytin vain yhtenä mahdollisena lähteenä. Dan Brown toki teki parhaansa tämän version popularisoimiseksi.

[DeusVult]

(legendan mukaan paiva oli 13. perjantai, tasta lahti liikkeelle perinne pitaa 13. perjantaita epaonnen paivana.)

Jaa-a, tämä on toki yleinen käsitys, mutta tuota päivää ei ole pidetty erityisenä epäonnenpäivänä ennen 1900-lukua. Wikipedia esittää temppeliritarimyytin vain yhtenä mahdollisena lähteenä. Dan Brown toki teki parhaansa tämän version popularisoimiseksi.

Jep, siksi laitoinkin etta "legendan mukaan". Tuon version jostain joskus luin, eika se ollut Dan Brownin kirja. Tieteen kuvalehdessa 13. perjantaita "epaonnen" paivana muistaakseni joskus seliteltiin huterasti jollain ties milla numerologioilla ja vanhoilla taikauskoilla, mutta mitaan varsinaista tietoa tasta asiasta minulla ei ole.

[DeusVult]

On myos hyva muistaa, etta Temppeliherrat eivat olleet ainoa uskonnollinen ritarijarjesto keskiajalla, vastaavia organisaatioita olivat myos

Knights Hospitaller, myohemmin Maltan ritarit, seka
Teutonic Knights, jonka vaikutuspiiri ulottui 1300-luvun loppupuolella Viroon ja Gotlantiin saakka.

Naista kumpaakaan ei ilmeisesti ikina virallisesti lakkautettu, ja ne ovatkin olemassa edelleen jonkinlaisina herrakerhoina. Mitaan varsinaista sotilastoimintaa tosin kummallakaan ei ole ollut sitten keskiajan paattymisen. Maltan ritarit on poikinut ainakin yhden "jatko-osan" itsestaan, Venerable Order of Saint John, joka (tai joku sen alaosasto) pyorittaa sairaaloita ja ambulanssipalvelua edelleenkin ympari maailmaa. Ko. jengilla on loossi ainakin Edinburghissa, loytyi kerran vahingossa yhdelta takakujalta

Naista moderneista versioista en tieda sen enempaa mita wikipediassa lukee, ei ole niin paljoa koskaan kiinnostanut. Ennen oli miehet rautaa, nyt ne vaan vasaa jotain charity balleja.

[Alioppilas]

Yleensä fiktiossa on myös tosiasioita. Varsinkin tällaiset salaseura-asiat sisältävät faktoja, joiden varaan on sitten rakennettu ihmisten mielikuvitukseen vetoava tarina. Tietysti jos halutaan keskustella saduista ja legendoista niin kaikin mokomin. Olin kuitenkin kuvittelevani että Deus Vultin alkuperäinen viesti, jota lainasit, keskittyi nimenomaan temppeliherroihin historiallisina hahmoina. Tämän takia tartuin vastaukseesi.

Se, että jotkut uskovat Jumalaan ja toiset salaseurojen legendoihin, ei tee Baigentin teoksista historiatiedettä. Jos emme käytä Dan Brownia lähteenä, emme käytä Baigentiakaan. Jos taas haluamme keskittyä näihin satuihin, voimme ottaa mukaan myös Indiana Jonesin ja Aku Ankan, joissa molemmissa on muistaakseni sivuttu tätä hengellistä ritarikunnista kuuluisinta.

Toki näin. Itse en ole aiheeseen juurikaan perehtynyt, joten en välttämättä osaa erottaa aiheesta kaikkea faktaa fiktiosta. Mutta esimerkiksi Eisenman, jonka tutkimuksiin Baigent on teoksessaan Kiista kuolleen meren kääröistä etupäässä nojannut, on itsekin kirjoittanut aiheesta joitain teoksia, jotka käsittääkseni ovat ilmeisesti hyvin samanhenkisiä kuin Baigentinkin kirjoittama, joten en sitten tiedä siitä Baigentin fiktiivisyydestä ainakaan kaikkien teostensa osalta.

Mutta ylipäätään se, mikä historiassa on todella tapahtunut ja mikä on vain tutkijoiden omiin mielikuviin nojautuvaa päätelmää, onkin sitten jo heiluvampi korttitalo. Virallistettu historian tutkimuskin kun on yleensä vain tulkintaa tai oletusta tapahtuneesta, eikä välttämättä kuvausta todella tapahtuneesta. Ja luonnollisesti, mitä pidemmälle menneisyyteen mennään, sitä huterammaksi käy näyttö, joten lähes aina kun puhutaan historiasta, niin puhutaan osittain myös jonkin asteisesta fiktiosta. Eli tutkija jättää kohteeseensa aina oman jälkensä.

Minä puhuin toki nimenomaan Baigentin temppeliherroihin liittyvistä julkaisuista. Kuolleen meren kääröistä en tiedä. Onko sillä Baigentilla jotain omaakin tekstiä vai referoiko se vaan Eisenmania (jonka omat tutkimustulokset ovat ilmeisesti kyseenalaistettu joissain piireissä)?

Tämä ketju ei ole oikea historianfilosofisille pohdinnoille, mutta itse suhtaudun jyrkän kielteisesti siihen postmodernistiseen ja relativistiseen (Mika huudettu) traditioon, että selvissäkin tapauksissa pitää alkaa muistuttamaan, kuinka mikään ei ole varmaa. Viimeksi kun alan piireissä aihetta käsiteltiin, pahimmat filosofit saatiin ruotuun vasta natsikortti kaivamalla. Tämä tapahtui toki ennen internet-aikaa, mutta toimii hyvänä esimerkkinä siitä että sitä käyttänyt osapuoli ei automaattisesti ole heikoilla argumenttiensa kanssa.

[Alioppilas]

Tämähän alkaa kuulostaa mielenkiintoiselta

Kasky kavi, ja ritarit pantiin rautoihin eri puolella Eurooppaa samana paivana, jotta mahdollisimman harva ehtisi paeta. (legendan mukaan paiva oli 13. perjantai, tasta lahti liikkeelle perinne pitaa 13. perjantaita epaonnen paivana.) Suurmestari ja ylemmat upseerit poltettiin roviolla, ja sen pituinen se.

Miten he pystyivät salaamaan tuollaisen massiivisen operaation noinkin vaikutusvaltaiselta järjestöltä?

Internetiä ei oltu vielä keksitty silloin.

Tuossa kun tuollainen asiallisempi vastaus tuli jo aiemmin.

Hauska faktoilla todennettava sattuma tapauksessa on tosiaan se, että sekä paavi Clemens että Filip IV kuolivat hyvin pian de Molayn polttamisen jälkeen. Filipin pojista jokainen oli vuorollaan kuninkaana hyvin lyhyen ajan, ja viimeisen, Kaarle IV:n jälkeen kapetingidynastia sammui - kukaan pojista ei saanut miespuolista perillistä.

Edit. Elinaa saattaa kiinnostaa aiheesta kirjoitettu fiktiokirjallisuus, Les Rois Maudits

[DeusVult]

Sen verran korjaan itseani, etta ei niita taidettu kuitenkaan ihan samana paivana joka puolella eurooppaa pidattaa. Ranskassa templarit laitettiin kapalalautaan vuonna 1307, Kyproksella vissiin seuraavana vuonna, ja Iberian niemimaalla templarit vastustivat pidatysta piiritettyina ainakin vuoden ajan silla aikaa kun Englannissa kaytiin karajia asian tiimoilta. Mutta kuitenkin ideana oli pidattaa kaikki niin lyhyen ajan sisalla ettei varoitus ehtisi kulkea ainankaan maiden rajojen yli.

[Mika]

No niin Kiitos korjauksesta, tätä pidän selvästi uskottavampana.

Isot massat siellä ovat varmasti liikkuneet.

[mronkain]

Ritarikunnasta pidätettiin iso joukko pitkän ajan kuluessa, mutta myös suuri joukko jäseniä painui maan alle, pakeni ei-katolisiin tai muuten ystävällismielisiin maihin, teki erilaisia diilejä ja sai armahduksia. Jacques de Molay (viimeinen suurmestari) poltettiin näyttävästi Pariisissa ja johtohenkilöt muutenkin pääsääntöisesti teloitettiin, mutta ei Temppeliherroja mitenkään maan päältä pyyhkäisty. Ritarikunta lakkasi aika luonnostaan kun omaisuus realisoitiin Vatikaanille ja Ranskalle (mikä oli alun perinkin yksi syy näille syytöksille).

Temppeliherrojahan syytettiin mm. paholaisen palvonnasta, sodomiasta, noituudesta ja ties mistä. Syytteet olivat pääsääntöisesti tekaistuja mutta sen aikaisilla vaatimuksilla helppo todistaa, mm. sodomiasta todisti se, että ritarikunnan sinetissä oli kaksi hevosella ratsastavaa ritari, mikä riitti todisteeksi jos tuomari niin halusi.

Tuosta perjantai 13 päivä epäonnen päivänä -alkuperästä en tiedä, mutta itse olen aina pitänyt tuota sen alkuperänä. Täytyy muistaa että Temppeliherrat oli tuohon aikaan eräs suurimmista mahtitekijöistä maailmassa ja (jo tuolloin) kansa tunsi suurta vahingoniloa kun valtaapitävät saivat nenilleen.

Temppeliherrojen omaisuus siis katosi, kiinteä omaisuus takavarikoitiin, samoin kulta. Temppeliherrathan olivat ensimmäinen länsimainen pankki, heidän linnoituksiinsa saattoi tallettaa rahaa, jota vastaan sai kuitin, jolla sitten taas voi nostaa rahaa toisesta linnoituksesta. Alun perin tämä oli ristiretkeläisille turvakeino ryöstäjiä vastaan pitkillä matkoilla, mutta sittemmin siitä tuli melkoinen ansionlähde. Luonnollisesti rahojaan tallettaneet eivät katsoneet hyvällä sitä etteivät saaneet niitä takaisin. Jos ritarikunta olisi jatkanut olemassaoloaan jossain muodossa julkisesti, rahoja olisi varmasti vaadittu takaisin. Suuri osa omaisuudesta toki katosi erilaisiin piilopaikkoihin ja yksityishenkilöiden mukaan. Ilmeisesti myös toisille ritarikunnille.

Eli kysymykseen siitä jatkoiko ritarikunta olemassaoloaan lakkautuksen jälkeen on useitakin vastauksia riippuen mitä sillä tarkoitetaan. Järjestö lakkautettiin, useita sen jäseniä selvisi. Sen omaisuutta jäi myös jäsenille. Sen periaatteet jatkoivat olemassaoloaan.

Vapaamuurareihin Temppeliherrat liittyvät siten, että Yorkin riitti -nimisessä astejärjestelmässä on olemassa Temppeliherra-aste, mutta se on symbolinen, niin kuin kaikki muutkin asteet, eikä sillä ole mitään historiallista yhteyttä alkuperäiseen ritarikuntaan.

- Marko

[DeusVult]

Temppeliherrathan olivat ensimmäinen länsimainen pankki

Ymmartaakseni muun muassa Hospitallereilla (joka itse asiassa on jopa pari vuotta templareita vanhempi porukka) oli kaytossa samankaltainen jarjestelma. Jostain syysta vain temppeliherrat ovat jaaneet elamaan naissa taruissa ja legendoissa, vaikka muitakin vastaavia hengellisia sotilasjarjestoja oli olemassa.

[mronkain]

Temppeliherrathan olivat ensimmäinen länsimainen pankki

Ymmartaakseni muun muassa Hospitallereilla (joka itse asiassa on jopa pari vuotta templareita vanhempi porukka) oli kaytossa samankaltainen jarjestelma. Jostain syysta vain temppeliherrat ovat jaaneet elamaan naissa taruissa ja legendoissa, vaikka muitakin vastaavia hengellisia sotilasjarjestoja oli olemassa.

Tuo on suomeksi Johanniittain ritarikunta. Se on tosiaan satakunta vuotta Temppeliherroja aiemmin syntynyt, mutta se keskittyi haavoittuineiden ristiretkeläisten hoitamiseen. Ainakaan minulla ei ole tiedossa että heillä olisi ollut samanlaista pankkitoimintaa kuin Temppeliherroilla.

Johannittain ritarikunta on nykyäänkin olemassa, tosin ei enää katolisen vaan protestanttisena. Nykyäänkin toimitaan sairaanhoidon alalla sponsoroimalla mm. ambulansseja ja sairaaloita.

- Marko

[DeusVult]

Temppeliherrathan olivat ensimmäinen länsimainen pankki

Ymmartaakseni muun muassa Hospitallereilla (joka itse asiassa on jopa pari vuotta templareita vanhempi porukka) oli kaytossa samankaltainen jarjestelma. Jostain syysta vain temppeliherrat ovat jaaneet elamaan naissa taruissa ja legendoissa, vaikka muitakin vastaavia hengellisia sotilasjarjestoja oli olemassa.

Tuo on suomeksi Johanniittain ritarikunta. Se on tosiaan satakunta vuotta Temppeliherroja aiemmin syntynyt, mutta se keskittyi haavoittuineiden ristiretkeläisten hoitamiseen. Ainakaan minulla ei ole tiedossa että heillä olisi ollut samanlaista pankkitoimintaa kuin Temppeliherroilla.

Johannittain ritarikunta on nykyäänkin olemassa, tosin ei enää katolisen vaan protestanttisena. Nykyäänkin toimitaan sairaanhoidon alalla sponsoroimalla mm. ambulansseja ja sairaaloita.

- Marko

Jeh, kiitos suomennoksesta, minun tietoni naista tulevat aina yksinomaan englanninkielisesta lahteista joten en tieda suomennoksia juuri millekkaan.

Ei nyt ehka ihan sataa vuotta? Muistaakseni ensimmainen sairaalansa perustettiin Jerusalemiin parikyt vuotta ennen ensimmaista ristiretkea, ja temppeliherrat parikyt vuotta sen jalkeen. Jarjesto keskittyi aluksi sairaiden hoitamiseen, mutta aloitti hyvin nopeasti samanlaisen sotilastoiminnan kuin temppeliherroilla ja teutoniritareillakin (muiden muassa). Temppeliherrojen tavoin johanniitat omistivat luostareita, linnoja ja maatiloja ympari eurooppaa, myos pankkitoiminta mainittiin jossain lahteessa. En tosin mene sita vannommaan. En talla hetkella paase nettiin kotoa, joten aina kun kirjoittelen tanne niin lahdeteokseni ovat toisaalla. Tarkastelen faktoja aina iltaisin.

Niinkuin tuolla pari viestia sitten laitoinkin, niin toden totta tama porukka ja ilmeisesti myos teutonic knights on edelleen olemassa, mutta ei tietenkaan ihan samanlaisena kuin vanhoina hyvaina aikoina. Sotilastoimintaa ei ole ollut vuosisatoihin, ja toiminta on muutenkin vaihtunut sellaiseksi invitation-only-herrat-polttaa-sikaria-suljettujen-ovien-takana-hommaksi. Ja se St. John's ambulance, joka niita sairaaloita pyorittaa, taitaa sekin olla vahan niinkuin joku spin-off tasta alkuperaisesta. Tai sellaisen kasityksen sain vikivikipediasta.

[mronkain]

Ei nyt ehka ihan sataa vuotta? Muistaakseni ensimmainen sairaalansa perustettiin Jerusalemiin parikyt vuotta ennen ensimmaista ristiretkea, ja temppeliherrat parikyt vuotta sen jalkeen.

Totta, Temppeliherrat perustettiin 1119 ja Johanniitat 1099. Paavi tosin hyväksyi sen säännöt vasta 1154, eli virallisesti Temppeliherrat on siis sittenkin aiemmin hyväksytty. Ensimmäinen Johannittojen sairaala perustettiin 1080.

Temppeliherrojen tavoin johanniitat omistivat luostareita, linnoja ja maatiloja ympari eurooppaa, myos pankkitoiminta mainittiin jossain lahteessa. En tosin mene sita vannommaan. En talla hetkella paase nettiin kotoa, joten aina kun kirjoittelen tanne niin lahdeteokseni ovat toisaalla. Tarkastelen faktoja aina iltaisin.

Jos löydät lähteen, kerro missä. Asia kiinnostaa koska en itse muista siitä lukeneeni.

Niinkuin tuolla pari viestia sitten laitoinkin, niin toden totta tama porukka ja ilmeisesti myos teutonic knights on edelleen olemassa, mutta ei tietenkaan ihan samanlaisena kuin vanhoina hyvaina aikoina. Sotilastoimintaa ei ole ollut vuosisatoihin, ja toiminta on muutenkin vaihtunut sellaiseksi invitation-only-herrat-polttaa-sikaria-suljettujen-ovien-takana-hommaksi. Ja se St. John's ambulance, joka niita sairaaloita pyorittaa, taitaa sekin olla vahan niinkuin joku spin-off tasta alkuperaisesta. Tai sellaisen kasityksen sain vikivikipediasta.

Nykyinen johanniittaritarikunta ei ole siinä mielessä ihan sama kuin alkuperäinen, että se oli katolinen ritarikunta ja 1500-luvulla siitä tuli protestanttinen, samalla sotilastoiminta jäi lopullisesti pois (jo aiemmin ristiretkien loputtua). Lisäksi ritarikuntaa on välillä lakkautettu ja taas perustettu uudelleen. Myös Maltan ritarikunta tosin katsoo että se on Johanniittojen jatkumo nykyaikana.

Saksalainen ritarikunta (eli nuo teutoniritarit) on niin ikään katolinen, eräänlainen Temppeliherrojen ja Johannittojen vastine, jolla oli sekä sotilaallista että avustuksellista toimintaa. Saksalainen ritarikunta tosiaan toimii edelleen avustusjärjestönä. Se oli myös siitä mielenkiintoinen, että se toimi aktiivisesti Itämeren ja Baltian alueella, tosin pääasiassa siihen liittyvän Kalpaveljesten ritakunnan kautta. Sitä ei enää nykyisin ole. Siitä löytyy mielenkiintoista juttua mm. tässä Jan Guilloun trilogiassa ja sen jatko-osassa.

Entiaikoina mahtitekijät olivat kirkko ja sotilasjärjestöt, joten oli luonnollista että ne yhdistyivät ritarikunniksi, joista sitten taas aika jätti kun ohi menivät kauppiaat ja pankkiirit, myöhemmin teollisuus. Pohjimmiltaan oli tietysti kyse rahasta jo silloin, se vain muutti omistajaa.

- Marko

[DeusVult]

Ylipotkija: lainaukset kuntoon

Jos löydät lähteen, kerro missä. Asia kiinnostaa koska en itse muista siitä lukeneeni.

Tarkistin, asia mainittiin ohimennen sivulauseessa eraassa kirjasessa: Osprey publishing, Dr. David Nicolle - Knight Hospitaller (1) 1100-1300.
Ospreyn kirjat kasittelee hyvin spesifisti ainoastaan sotahistoriaa, joten tuosta finanssipuolesta ei valitettavasti mainittu sen enempaa.

Saksalainen ritarikunta -- oli myös siitä mielenkiintoinen, että se toimi aktiivisesti Itämeren ja Baltian alueella, tosin pääasiassa siihen liittyvän Kalpaveljesten ritakunnan kautta. Sitä ei enää nykyisin ole. Siitä löytyy mielenkiintoista juttua mm. tässä Jan Guilloun trilogiassa ja sen jatko-osassa.

Meinaatko kalpaveljilla tata Brethren of the Sword -porukkaa? Mina olen kasittanyt etta kyseinen sakki kasitti parhaimmillaankin vain jonkun satakunta ritaria (jos sitakaan), ja erinaisen maaran muita tukijoukkoja. Hyvin nopeasti teutoniritareiden vaikutusvallan kasvaessa balttian alueella sword brethen "amalgoitiin" osaksi teutoneita ja se lakkasi olemasta oma jarjestonsa?