Johtajan ominaisuudet ja johtaminen

[Mika]

Mielenkiintoinen artikkeli.

Millainen teidän mielestänne on hyvä esimies tai johtaja?

[Paappa]

In this alternative view, effective leaders must work to understand the values and opinions of their followers—rather than assuming absolute authority—to enable a productive dialogue with followers about what the group embodies and stands for and thus how it should act. By leadership, we mean the ability to shape what followers actually want to do, not the act of enforcing compliance using rewards and punishments.

Tuossahan se on sanottu. Oliko muita kysymyksiä?

Nyt kun olen muutaman johtajan alaisuudessa työskennellyt ja kun läheisessä perheessä on yksi päällikkötason henkilö, niin en voisi enempää korostaa tuon dialogin merkitystä (alleviivaus). Tällä management by perkele -johtamisella on ehkä paikkansa joissakin pahoissa kriisitilanteissa, mutta näitähän toivottavasti on harvoin. Kun itse teen asiantuntijatyötä niin uskon siihen, että hyvä johtaja ei tiedä kaikesta kaikkea, mutta osaa kysyä alaisiltaan.

[Mika]

Tuohon tietysti vaikuttaa työkin.
Esimerkiksi peruskoulun rehtorin on pakko luottaa alaisiinsa, koska hän ei voi valvoa heitä juuri yhtään, ja jos ongelmia ilmenee, ne tulevat yleensä nopeasti esille.
Sitten taas joku nurmikoita leikkaava kesätyöntekijä voi vaatia vähän enemmän valvontaa.

Mielestäni ihannetilanteessa johtaja motivoi ja auttaa (oikeastaan sana provide olisi parempi, en nyt osaa kääntää sitä tuon paremmin) alaisiaan.

[kamppaaja]

As the late Peter F. Drucker, then professor of management at Clare­mont Graduate University, wrote in his book The Frontiers of Management (Dutton, 1986), “Very high salaries at the top … disrupt the team. They make … people in the company see their own top management as adversaries rather than as colleagues....

Jo 1986... mutta jostain kumman syystä johtajien tulot ovat nousseet siitä huolimatta todella reippaasti tuon jälkeen.

[Paappa]

Sitten taas joku nurmikoita leikkaava kesätyöntekijä voi vaatia vähän enemmän valvontaa.

Tuo on tietysti totta. Olenhan itsekin tehnyt töitä esim. leipätehtaassa. Samassa porukassa oli kesätyöksi Helsinkiin tullut Joensuulainen punkkariryhmä, jonka kaitseminen leipomossa oli nähtävästi kova pala työnjohtajalle

Tuli mieleen että vastuullista asiantuntijatyötä tai ylempää toimihenkilötyötä tekevien joukosta löytyy myös alkoholi- tai mielenterveysongelmaisia. Näissä tapauksissa en hyvän johtajan ominaisuudet punnitaan. Miten tasapainottaa inhmillisyyden vaatimukset ja työnantajan etujen valvonta. Joissakin vanhan koulun johtajissa löytyy sellaisia, että he eivät ymmärrä ihmissuhdejohtamisesta yhtään mitään.

[saarikko]

Kävin vuosituhannen alussa MPK ryn kurssin Johtajuus poikkeusoloissa. Mitä itselleni jäi sieltä kasiin oli, että tiimityöskentely tarkoittaa sitä että kenelläkään ei ole vastuuta, karismaattinen johtajuus on pahasta ja johtajan tehtävänä on saada alaisensa tekemään asiat kokonaisuutena paremmin eikä tehdä itse heidän puolestaan. Miten sitten saada ihmiset tekemään - aika paljon samoja asioita mitä tuossakin...

[mronkain]

On mielestäni täysin mahdotonta määritellä yksiselitteisesti hyvää johtajaa. Se riippuu näkökulmasta ja tehtävästä. Joku sotilasjoukkueenjohtaja esimerkiksi ei voi olla hyvä samoilla kriteereillä kuin vaikka liikeyrityksen johtaja. Työntekijän näkökulmasta hyvä johtaja on aivan erilainen kuin vaikkapa firman johtoryhmän.

On toki joitain ominaisuuksia, joista varmasti on kaikille hyville johtajille hyötyä. Muutamia ovat: ihmistuntemus, kyky ymmärtää laajempia kokonaisuuksia mutta toisaalta myös kyky pitäytyä oman kenttänsä raameissa, kyky tehdä hallita useita kokonaisuuksia samanaikaisesti, hyvä ajantaju, järjestelmällisyys, mukautumiskyky ja vaikkapa taloudellisten asioiden ymmärtäminen (sikäli kun talouspuoli kuuluu toimenkuvaan).

Esimies ja johtaja ovat lisäksi eri asioita, vaikka usein yhdistyvätkin. Esimiehellä on aina alaisia, johtajalla ei välttämättä.

- Marko

[L.K.]

Hyvä johtaja on sellainen,joka kestää kritiikkiä ja negatiivista palautetta.
Koska sitä tulee pirun paljon enemmän kuin positiivista...
Ja palauteta ei pidä ottaa henk.kohtaisena v1ttuiluna ellei siitä ihan varsinaisest ole kyse.

Mitää taas tulee rakkaan työnantajan markkinoimaan syvältä johtamiseen...niin se on juuri aika pitkälti sieltä...

[Olppaemi]

Mitää taas tulee rakkaan työnantajan markkinoimaan syvältä johtamiseen...niin se on juuri aika pitkälti sieltä...

Minulle jäi PV:n syväjohtamismallista hyvä kuva. Ongelmana siinä on ehkä vaikeaselkoisuus. Kaksi johtajakoulutusta ja johtajakausi piti käydä ennen kuin luuli ymmärtäneensä asiasta jotain. Ja siinä vaiheessa olikin armeija jo ohi.


Intissä tuli huomattua, että varusmiesten joukossa oli pääpiirteissään kolmenlaisia johtajia:

-Ammattitaitoiset ja vaativat henkilöt, jotka suhtautuivat huonosti alaisiin. (kontrolloivat henkilöt)

-Alaisiin hyvällä asenteella suhtautuvat, joilla oli asenneongelmaa muissa asioissa. (passiiviset henkilöt)

-Ne jotka pystyivät tasapainoilemaan kahden ylemmän kohdan kanssa ja siten olemalla hyviä johtajia sekä alaisten että esimiesten silmissä.

[saarikko]

Hyvä johtaja on sellainen,joka kestää kritiikkiä ja negatiivista palautetta.
Koska sitä tulee pirun paljon enemmän kuin positiivista...
Ja palauteta ei pidä ottaa henk.kohtaisena v1ttuiluna ellei siitä ihan varsinaisest ole kyse.

Kusitolppana oleminen. Aseman tuomia luontaisetuja

[A.A.]

Meillä intissä löytyi kahdenlaista johtajatyyppiä: Syväjohtaja ja hyvä johtaja. Hehheh.

[L.K.]

Meillä intissä löytyi kahdenlaista johtajatyyppiä: Syväjohtaja ja hyvä johtaja. Hehheh.

Juurikin näin.

Esimerkki1:

Ltn Lutikka:"jääkäri Särmä,menkää ja vyöryttäkää tuo talo sekä kiinniottakaa mahdollisuuksien mukaan viholliset"

Esimerkki2:
Ltn Lutikka:"hei Sami,voisit sä kuunnella hetken...oisit sä mitenkään voinu niiku tota mennä tonne taloon ja vyöryttää sitä ja sitte jos niiku
mitekää onnistuis niin voisit viel koittaa ottaa ne viholliset kiinnikin.
Siis jos vaa niiku haluut,ei oo toki pakko jos ei taho..."

Kumpa on syväjohtamista...

[bodyguard]

Kumpa on syväjohtamista...

Esimerkki 1

[Anni M.]

On mielestäni täysin mahdotonta määritellä yksiselitteisesti hyvää johtajaa. Se riippuu näkökulmasta ja tehtävästä. Joku sotilasjoukkueenjohtaja esimerkiksi ei voi olla hyvä samoilla kriteereillä kuin vaikka liikeyrityksen johtaja. Työntekijän näkökulmasta hyvä johtaja on aivan erilainen kuin vaikkapa firman johtoryhmän.

On toki joitain ominaisuuksia, joista varmasti on kaikille hyville johtajille hyötyä. Muutamia ovat: ihmistuntemus, kyky ymmärtää laajempia kokonaisuuksia mutta toisaalta myös kyky pitäytyä oman kenttänsä raameissa, kyky tehdä hallita useita kokonaisuuksia samanaikaisesti, hyvä ajantaju, järjestelmällisyys, mukautumiskyky ja vaikkapa taloudellisten asioiden ymmärtäminen (sikäli kun talouspuoli kuuluu toimenkuvaan).

Esimies ja johtaja ovat lisäksi eri asioita, vaikka usein yhdistyvätkin. Esimiehellä on aina alaisia, johtajalla ei välttämättä.

- Marko

Erittäin hyvin kirjoitettu näkemys!

Perusjaotus johtajuudessahan oli (ainakin vuonna 1 ja 2 kun itse asiaa opiskelin työpsykologian kurssilla) antaa mennä -johtajuus, demokraattinen johtajuus ja autoritäärinen johtajuus. "Yllättäen" korostettiin demokraattista johtajuutta työilmapiirin hyvinvoinnin edistämisessä.

Oman kokemukseni mukaan suomalaista johtajuutta arvostetaan suuresti kansainvälisessä toiminnassa. Erään kv-järjestön asiantuntijan mukaan (hänellä on suomalainen pomo) hierarkia pidetään matalana, pomon ovet ovat auki jokaiselle. Ketään ei syynätä, mutta jokainen tietää paikkansa ja tehtävänsä ja ne oletetaan tulevan tehdyiksi.

Suomalainen johtajuus koetaan yleensä hyvin tehtäväkeskeisenä (itsekin olen sellainen ja viihtyisin juuri sellaisen pomon alaisuudessa), tunteisiin ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen ei hirveästi kuluteta energiaa. Juuri tämä samainen tyyppi kertoi, että he olivat aika ihmeissään kun tämä suomalainen pomo oli sanonut jäävänsä isyyslomalle. Ja kukaan ei ollut edes kuullut että hänen vaimonsa odottaa lasta. Alaiset olivat kokeneet sen jopa pienenä luottamuksen puutteena! Ymmärrän hyvin suomalaisen asenteen tuossa, että ei paljon jutella ennenkuin homma on ns. hoidossa.

Off topicina tähän, mutta tuli vain mieleen kun jossain oli se ketju salien kaupallistumisesta. Ja joku laittoi, että Suomi on niin pieni markkina-alue, ettei täällä kaikki valmentajat/ohjaajat voi ansaita elantoaan pelkästään ohjaamalla lajinsa parissa. Minulla on sellainen mielikuva, korjatkaa ihmeessä jos olen aivan hakoteillä, että suomalaista kamppailu-/ip-väkeä arvostetaan hyvin paljon ulkomailla. Heitä pidetään osaavina, asialle omistautuvina ja taitavina. Siinähän Suomella olisi hyvä "johtajuuden vientituote". Eller hur?

EDIT: En tiedä miksi rupesin nyt puhumaan juuri suomalaisesta johtajuudesta, mutta sanoinpahan nyt.

[Olppaemi]

Kumpa on syväjohtamista...

Esimerkki 1

Kun tilanne on päällä niin ei siinä paljon ehdi älyllisesti stimuloimaan.

Johtaminen on paljon muutakin kuin käskyjen antamista.