Johtajan ominaisuudet ja johtaminen

[AlexMachine]

When a group lacks a leader, you can often count on a narcissist to take charge, new research suggests. Narcissism is a trait in which people are self-centered, exaggerate their abilities, and lack empathy.

Scientists conducting the new studies found that people who score high in narcissism tend to take control of leaderless groups.

http://www.world-science.net/othernews/ ... narcissism" onclick="window.open(this.href);return false;

Montakohan prosenttia menestyvistä johtajista on vahvasti tai melko vahvasti narsistisia?
Jossain tieteellisessä tutkimuksessa jonka luin oli otettu laaja otos eri alan henkilöistä yhdysvalloissa ja testattu heidät. Yllätys yllätys että vankiloissa oli suurin prosentuaalinen osuus antisosiaalisen persoonallisuushäiriön omaavia. Hyvänä kakkosena tulivatkin sitten liikeyritysten johtajat, joilla useilla oli kyseinen häiriö tai ainakin testeissä hipoivat raja-arvoja.
Postitan linkin tutkimukseen jos sen vielä jostain löydän.

[Juho]

...
-Ammattitaitoiset ja vaativat henkilöt, jotka suhtautuivat huonosti alaisiin. (kontrolloivat henkilöt)

-Alaisiin hyvällä asenteella suhtautuvat, joilla oli asenneongelmaa muissa asioissa. (passiiviset henkilöt)
...

Johtajien joukossa on myös asenneongelmaisia henkilöitä, jotka suhtautuvat huonosti alaisiinsa.

[Mika]

HITLER and Mussolini both had the ability to bend millions of people to their fascist will. Now evidence from psychology and neurology is emerging to explain how tactics like organised marching and propaganda can work to exert mass mind control.

[Paappa]

Suomen parhaat työpaikat on taas valittu. http://www.greatplacetowork.fi/best/list-fi.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

Yleinen sarja
1 Reaktor Innovations Oy
2 Microsoft Oy
3 3 Step IT Oy
4 Clas Ohlson Oy
5 Nice-business Solutions Finland Oy
6 ORACLE Finland Oy
7 SAS Institute Oy
8 SAP Finland Oy
9 Novia Finland Oy
10 Kaleva Travel Oy
11 Pipelife Finland Oy
12 Mars Finland Oy
13 Management Events
14 Newsec Oy
15 Sanofi-aventis Oy
16 Sininen Meteoriitti Oy
17 Boehringer Ingelheim Finland Ky
18 Scandinavian Marketing Services Oy
19 Alexandria Pankkiiriliike Oyj
20 SBS Finland Oy
Suurten organisaatioiden sarja
1 Accenture Oy
2 OP-Keskus osk
3 Outotec Oyj / Espoon asiantuntijaorganisaatio
4 K-Citymarket Oy
5 Yliopiston Apteekki
Pienten organisaatioiden sarja
1 SICK Oy
2 Cisco Systems Finland Oy
3 Saranen Consulting Oy
4 Tutoris Oy
5 Prewise Finland Oy
6 Wyeth
7 Cerion Solutions Oy
8 Monster Oy
9 Rauhala Yhtiöt Oy
10 Subtv Oy
11 Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy

[Mika]

Noissa yrityksissä työskentelevät potkulaiset:

1) Onneksi olkoon! 8-)

2) Mitkä tekijät itse näette poikkeuksellisen hyviksi yrityksessänne?

[mronkain]

Mitä ihmettä, Timo, osaatko selittää miksei tuossa ole Nokiaa tai NSN:ää?

- Marko

[bodyguard]

Mitä ihmettä, Timo, osaatko selittää miksei tuossa ole Nokiaa tai NSN:ää?

- Marko

Luin tuon Novian Nokiaksi ja olin pudota tuolilta että miten hitoss aNokia on tälle listalle päässyt

edit: Eipä ollut kumma kyllä meikäläisenkään (onneksi nyt jo entistä) työnantajaa listalla :evil:

[TimoS]

Mitä ihmettä, Timo, osaatko selittää miksei tuossa ole Nokiaa tai NSN:ää?

Jaa-a, varmaan joku väärinkäsitys

[jsv]

Noissa yrityksissä työskentelevät potkulaiset:

1) Onneksi olkoon! 8-)

2) Mitkä tekijät itse näette poikkeuksellisen hyviksi yrityksessänne?

Kiitos

Hankala tietysti kiteyttää pariin lauseeseen mikä on poikkeuksellista juuri meidän yrityksessä. Mutta jos ketjun otsikosta lähtee liikkeelle, niin esimerkiksi stereotyyppinen armeijajohtaminen asiantuntijaorganisaatiossa on aika huono idea. Oikea tapa on pikemminkin se, että johto kertoo tahtotilan, ja antaa työntekijöiden tehdä hommansa. Tai käskee mennä asiakkaan luokse selvittämään asiat

Eli luottamus ja toisten ihmisten kunnioittaminen ovat erittäin suuressa arvossa, ja oikeastaan kaikki rakentuu noiden arvojen päälle.

[Paappa]

Eli luottamus ja toisten ihmisten kunnioittaminen ovat erittäin suuressa arvossa, ja oikeastaan kaikki rakentuu noiden arvojen päälle.

Näin juuri pitäisi olla.

Sattuu olemaan niin, että minulla on eräänlaista tietoa eräistä näistä täällä rankatuista yrityksistä. Sen tiedon mukaan ns. suorittavan portaan toimihenkilöillä saattavat olosuhteet olla ihan hyvät ja siinä suhteessa yritykset ansaitsevat tuon sijoituksensa. Sen sijaan kun mennään ylätasolle, siihen päällikköportaaseen joka palvelee suoraan yrityksen johtoa tilanne voi olla hieman toinen. Mitään työaikoja ei tunneta ellei ihminen tiukasti rajoita itse sitä mitä kuuluu työhön ja mikä yksityiselämään, tuo mainittu armeijajohtaminen on kunniassa ja johdon tahto on jumalansanaa. Näin siis 2000-luvulla isossa yrityksessä. Ns. pehmeitä arvoja ei ole olemassakaan.

Ei oikeutta maassa saa jos ei itse sitä hanki. Tässä tapauksessa järkevintä on äänestää jaloillaan eli vaihtaa työpaikkaa. Sääli näiden päälliköiden kannalta että lama tulee.

[Mjölnir]

...tuo mainittu armeijajohtaminen on kunniassa ja johdon tahto on jumalansanaa. Näin siis 2000-luvulla isossa yrityksessä. Ns. pehmeitä arvoja ei ole olemassakaan.

Määrittelisitkö, mitä tuo "armeijajohtaminen" on?

Tässä on määritelmä Puolustusvoimien johtamismenetelmälle:

Syväjohtaminen on everstiluutnantti, kasvatustieteen tohtori Vesa Nissisen kehittämä johtamismalli, joka antaa johtajalle perusteet kehittyä ja kasvaa johtajana. Mallia on käytetty Puolustusvoimien johtajakoulutuksessa vuodesta 1998. Tämä malli on koonnos hyväksi havaituista johtamisperiaatteista. Se korostaa ihmisten eikä asioiden johtamista. Mallin kantavana ajatuksena on myös johtajan kasvaminen ja kehittyminen johtajana.

Syväjohtamisen viitekehys käsittää johtajan valmiuden johtaa alaisiaan, itse johtamiskäyttäytymisen ja käytöksen aikaansaaman vaikutuksen. Nissisen mukaan syväjohtamiseen kuuluvan johtamiskäyttäytymisen peruskulmakivet ovat

• luottamuksen rakentaminen,
  inspiroiva tapa motivoida,
  älyllinen stimulointi sekä
  ihmisen yksilöllinen kohtaaminen

Tavoitteena syväjohtamisessa on saada nämä neljä johtamisominaisuutta tasapainoon keskenään siten, ettei mikään niistä korostu yli muiden eikä myöskään jää muiden varjoon. Syväjohtaja pyrkii koko ajan kehittämään itseään johtajana. Neljän kulmakiven lisäksi syväjohtamisessa on kuusi muuta ulottuvuutta: kontrolloiva ja passiivinen johtaminen, ammattitaito, tehokkuus, tyytyväisyys ja yrittämisen halu.

Syväjohtamista käytetään Puolustusvoimissa niin varusmiespalveluksen kuin Maanpuolustuskorkeakoulun johtajakoulutuksen perustana. Varusmiesjohtajille syväjohtajakoulutusta annetaan 20 opintoviikkoa.

edit: ja vielä...

Ilmeisesti Puolustusvoimien johtamiskoulutusta ei nähdä kovin negatiivisena, tässä artikkeli Suomen yrittäjien sivuilta:

paljastus:

TEKSTI: LEENA KESKIAHO

Lähes seitsemänkymmentä yritysjohtajaa osallistui päivän kertausharjoitukseen Hennalan varuskunnassa Lahdessa. Tarkoituksena oli antaa johtajille tietoa puolustusvoimien johtamistavoista sekä työkyvyn ylläpitämisestä. Kyseessä on valtakunnallinen pilottiharjoitus, joka saa jatkoa syksyllä.

Päijät-Hämeen Yrittäjät, Hämeen Sotilasläänin esikunta ja Rykmentti järjestivät Lahden varuskunnassa yritysjohdolle johtamiseen ja työkyvyn ylläpitoon liittyvän kertausharjoituksen. Kutsutuista noin sadasta elinkeinoelämän vaikuttajasta paikalle saapui seitsemisenkymmentä. Erityisesti naisten poisjääminen pisti silmään. Tilaisuuteen osallistui vain pari naista.

Hämeen sotilasläänin komentaja Kari Siljander sanoo, että puolustusvoimien johtamiskulttuuri soveltuu hyvin myös yritysten johtamiseen. Puolustusvoimilla on paljon annettavaa yrityksille myös henkilöstön ja yrittäjän oman työhyvinvoinnin ylläpitämisessä.

– Puolustusvoimat on osa yhteiskuntaa. Siksi meille on tärkeää olla yhteydessä eri sidosryhmiin. Haluamme pitää yllä myös yrittäjän työkykyä osana maamme puolustuskykyä, Siljander sanoo.

– Puolustusvoimilla on käytössä niin kutsuttu syväjohtaminen, jonka avulla voidaan johtaa ihmisiä oikealla tavalla ja saada palautetta siitä, miten johtaja toimii.

Tuloksellinen johtamiskoulutusohjelma
Syväjohtaminen on johtamiskoulutusohjelma, joka rakentaa yksilölle kestävän perustan johtajana kasvamiselle. Ohjelma antaa työkaluja myös organisaatioiden kehittämiselle, sanoo syväjohtamista esitellyt everstiluutnantti, kasvatustieteen tohtori Vesa Nissinen.

Syväjohtamisessa annetaan selkeä kuva siitä, millainen johtamiskäyttäytyminen on tavoittelemisen arvoista ja näytetään suunta henkilökohtaiselle kasvulle. Koulutusta tukee systemaattinen palautejärjestelmä, sillä palaute on elinehto johtajana kehittymiselle. Erinomaisen esimiehen toimintaa arvioitaessa Nissinen kehotti kuulijoita muistelemaan parasta esimiestään sekä pohtimaan, mitkä piirteet hänen johtamiskäyttäytymisessään nousevat esiin.

Syväjohtamisen kulmakiviksi Nissinen nimeää luottamuksen rakentamisen, inspiroivantavan motivoida, älyllisen stimuloinnin ja yksilöllisen kohtaamisen. Nämä tekijät saavat ihmiset sitoutumaan ja tekemään asioita.

– Vänrikki Koskela oli hyvä luottamuksen rakentaja, sillä hän osasi kohdata miehet yksilöllisesti. Mutta häneltä puuttuivat inspiroiva tapa motivoida ja älyllinen stimulointi, Nissinen sanoo.

Syväjohtaminen on Nissisen mukaan systemaattinen tie arvoista oppivaan organisaatioon.

– Tiedämme, että tulevaisuudessa vain oppivat organisaatiot menestyvät. Oppivia organisaatioita ei ole ilman oppivia ihmisiä. Johtajana kehittyminen on eräs tärkeimmistä oppimisen muodoista, jolla voimme vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen ja menestykseen, organisaatiostamme riippumatta, Nissinen sanoo.

Koulutusohjelman tuloksia on tutkittu puolustusvoimissa usean vuoden ajan. Nissisen esityksestä kävi ilmi, että johtajakoulutuksen käyneiden saama palaute oli koulutuksen lopussa selkeästi parempi kuin sen alussa. Myös sitoutuminen koulutukseen oli korkea. Selkeä enemmistö ilmoitti olevansa syväjohtamisen takana.

Nissinen kertoi myös puolustusvoimissa käyttöön otetusta johtajan kansiosta, joka seuraa varusmiestä koko hänen koulutuksensa ajan. Kansiosta käyvät ilmi muun muassa kaikki hänen johtajaominaisuuksiinsa ja -taitoihinsa liittyvät esimiesten ja alaisten arviot koko varusmiesajalta. Nissinen kehotti kyselemään kansiota, kun nuori tulee hakemaan töitä. Tosin hän muistuttaa, että 20-vuotiaana tehty johtajaprofiili ei päde koko työikää.

Liikunta paras terveyden edistäjä
Terveysliikunnan asiantuntijat ylilääkäri Seppo Rehunen, urheilukoulun johtaja Mikko Viitala ja Suomen Urheiluopiston testauspäällikkö Matti Heikkilä ovat kaikki huolestuneita suomalaisten kunnon romahtamisesta. Armeijassa se näkyy uusien alokkaiden testituloksissa. Matti Heikkilä näkee saman asian urheiluopistolla testattujen johtajien ja työntekijöiden tuloksista, jotka vuodesta toiseen huononevat.

– Liikunta on edelleen ylivoimaisesti halvin ja tehokkain terveyden edistäjä, Seppo Rehunen sanoo.

Hän kysyy, milloin liikunta hyväksytään osaksi ehkäisevää kansanterveystyötä ja terveysliikunnan edellytysten parantaminen oivalletaan kannattavaksi investoinniksi.

– Milloin rakennetaan kaksi kilometriä terveyslatua jokaisen jäähallin yhteyteen? hän kysyi.

Rehusen haasteeseen vastasi Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Esa Halme, joka sanoi, että Lahden jäähallin yhteyteen rakennetaan kahden kilometrin mittainen kuntolatu, mikäli liike-elämä lähtee hankkeeseen mukaan. Myönteisistä puheenvuoroista päätellen lahtelaiset pääsevät piankin suksille jo rospuuttoaikaan.

Syväjohtamisesta eväitä pk-yrityksiin
Lahden Tilikeskus -konsernin toimitusjohtaja Juha Sundberg piti kertausharjoituspäivän antia hyvänä, sillä aiheet ohjasivat irti normaalista työstä ja auttoivat katsomaan omaa yritystä kauempaa. Hyvää hänen mielestään oli myös se, että osallistujat olivat eri aloilta ja tulivat sekä yrityksistä että julkisyhteisöistä.

Syväjohtaminen oli uusi asia Juha Sundbergille.

– Hienoa, että armeijassa tätäkin asiaa tehdään systemaattisesti. malli toimisi varmaan kaikissa organisaatiossa, joissa se pitäisi saada systemaattisesti käyttöön helpoin työkaluin. Tosin se varmasti vaatii aika paljon mittaamista ja palautteen keräämistä, Sundberg pohtii.

Juha Sundbergin omistamassa konsernissa toimii 58 henkilöä. Yritys on tyypillinen asiantuntijaorganisaatio, jossa jokainen hoitaa itsenäisesti omat työtehtävänsä.

– Meillä johtaminen -sana on aika vähän esillä, mutta toki sitä jokaisessa yrityksessä pitäisi miettiä enemmän, hän sanoo.

Tyky-osiossa Sundbergin mielestä erityisen hyödyllistä tietoa antoi erilaisten yrityksiä palvelevien tyky -tahojen esittely.

– Se toi taas lisää intoa näiden asioiden edelle viemiseen, hän sanoi.

”Täyden kympin päivä!”
Lahden Yrittäjien puheenjohtajan, kauppias Tapani Elorannan mukaan harjoituspäivä oli suunniteltu ja toteutettu ammattitaidolla.

– Puolustusvoimien syväjohtaminen oli positiivinen yllätys ja siitä saan omaan yritykseeni monta hyvää asiaa sellaisenaan. Uskon sen soveltuvan erittäin moneen pk-yritykseen,

– Fyysinen työkyky on tärkeä osa yritysjohtamista. Työkyvyn ylläpitämiseksi sain täältä monta hyvää vihjettä, jotka johtavat konkreettiseen toimintaan oman yritykseni henkilökunnankin kohdalla, Eloranta sanoo.

Fyysinen ja henkinen tasapaino ovat hänen mukaansa paras tapa motivoida yrittäjä ja henkilökunta tulokselliseen toimintaan.

Harjoituspäivän päätteeksi järjestetty liikunta oli Elorannan mielestä mielekästä terveysliikuntaa ja tärkeää sosiaalista kanssakäymistä, jota ilman ei mitään yritystä voida johtaa.

– Lyhyesti sanottuna täyden kympin päivä.

[Paappa]

Korjaan, se mitä monesti pidetään "armeijajohtamisena". Tärkeintä tässä systeemissä tuntuu olevan kontrolli ja se, että johtaja tietää kaikesta, puuttuu kaikkeen ja hänen sanansa on jumalansanaa. Johtajan auktoriteetti on loukkaamaton eikä hänen toimiensa järkiperäisyyttä sovi epäillä.

Syväjohtamisen tiedän. Tässä tapauksessa ei ollut todellakaan kyse siitä

[Hollow]

Potku on tårta på tårta paikka kun täällä on niin paljon eri alojen asiantuntijoita, ettei voi edes hyviä stereotyyppejä käyttää ilman, että saa näpeilleen.

[jsv]

Omana armeija-aikanani tuo syväjohtaminen tuli kovasti esille, ja minusta se on huomattavan hyvä tapa johtaa ihmisiä armeijassa tai sotatantereella.

Mutta minusta kysymys on myös siitä, että millainen tarve johtamiselle oikeastaan on yrityksessä. Itse olen siis töissä Reaktorilla, jossa perinteistä yksi johtaa - muut tekee-tyylisesti tapahtuvaa johtamista ei ole.

Väitänkin, että monessa organisaatiossa johtajan tärkein tehtävä on olla johtamatta Eli esim. syväjohtamisesta tutuilla keinoilla saada alaiset tai tiiminjäsenet motivoitua ja informoitua siitä, mitä pitäisi tehdä, ja sitten pysyä itse poissa tieltä.

Tällainen vaatii tietysti luottamusta ja rehellisyyttä molemmin puolin, mutta onnistuessaan tuo kummasti motivaatiota työskentelyyn.

Ja isommissa yrityksissä tilanne on tietysti hieman erilainen, mutta aika suuri osa perinteisestä mikromanageroinnista on aika turhaa hommaa.

[Mika]

Yksi mielenkiintoisimmista kursseista yliopistossa oli johtamisen kurssi. Kurssikirjana oli alla oleva.



Esimerkiksi täällä on kerrottu jotakin samaa: " onclick="window.open(this.href);return false;