Uisge be'athe

[TimoS]

Korkeintaan tippa vettä viskin sekaan, ei se muuta kaipaa.

[Jussi Häkkinen]

Korkeintaan tippa vettä viskin sekaan, ei se muuta kaipaa.

Timo ei vain osaa nauttia viskistä kuin yhdellä tavalla.

[TimoS]

Viskeihin kyllästyy nopeasti jos ei hae varianssia. Niistä on paljoon muuhunkin!

Ainoa mitä sinä haet on vain erikoisuuden tavoittelua Mitä enemmän onnistut hämmentämään ihmisiä, sen onnellisempi olet

[Jussi Häkkinen]

Ainoa mitä sinä haet on vain erikoisuuden tavoittelua Mitä enemmän onnistut hämmentämään ihmisiä, sen onnellisempi olet

No hei. Olen juonut ne viskit jo veden kanssa. Ja ilman vettä. Ja muiden juomien kera. Lämpiminä. Kylminä. Jne.

Hyviä ovat.

Silti, niistä riittää moneksi. Ei ole vain yhtä tapaa nauttia hyvää viskiä. Lagavulin sitruunamehulla (hyvää) maistuu ihan erilaiselta kuin Ardbeg sitruunamehulla (ei niin hyvää). Ja muut sekoitukset vielä erikseen.

Asioista voi nauttia monella tavalla. Erikoista? Ajoittain. Mutta puristit myös menettävät tässä aika paljon.


Maksuton vinkki: Noin lihansyöjäaikojani muistellen suosittelen ihmisille metsästäjänpihvin maustamista Lagavulinilla, etenkin hitusen vanhemmilla painoksilla joissa turpeisuus on hitusen muuttunut tatinsävyiseksi tatsiksi.

[Mosa]

Suorastaan kerettiläistä ehdottaa viskin sekaan jotain auringonvarjoja. Viskejä on sen verran montaa merkkiä ja mallia, että luulisi riittävän vaihteluksi.

Tietty lamppuöljyjä ja autonpesuvesiä (blended ja alle 10-v) voi juoda kolan kanssa, kun ei muuten uppoa.

[Jussi Häkkinen]

Suorastaan kerettiläistä ehdottaa viskin sekaan jotain auringonvarjoja. Viskejä on sen verran montaa merkkiä ja mallia, että luulisi riittävän vaihteluksi.

No ei. Eikä niitä helposti saatavia merkkejäkään niin kauheasti Suomessa ole. Vaihtelu virkistää niidenkin kohdalla.

Vähän konservatiivisempikin voi sentään nauttia ginger alen (itse tehdyn tai ostetun, riippuu purismin asteesta) sen parikymppisen single maltinsa kanssa. Ei mene pilalle, mutta ihan kevyt tai sekoitettu viski ei tuossa juomassa ole edukseen. Tippa sitruunaa perään.

Ne ovat juomia. Eivät pyhäinjäännöksiä.

[Mosa]

Niin kauan kun hyvän viskin ostamiseen menee viikon ruokakassa, ei pilata sitä millään sekotuksilla. Eivät ne ole pyhäinjäännöksiä, mutta osapuilleen yhtä kalliita näin asuntovelalliselle. Siksi suhtautuminen on samaa luokkaa.

Joskus tulevaisuudessa kun rahaa tulee ovista, ikkunoista ja pöytälaatikoista, voi viskiä juoda vaikka tuoremehun kanssa. Kun ei ole niin justiinsa.

[TimoS]

Maksuton vinkki: Noin lihansyöjäaikojani muistellen suosittelen ihmisille metsästäjänpihvin maustamista Lagavulinilla, etenkin hitusen vanhemmilla painoksilla joissa turpeisuus on hitusen muuttunut tatinsävyiseksi tatsiksi.

Tuo nyt ei ole minustakaan aineen pilaamista, mutta harvoinpa sitä raaskii jaloa juomaa tuollaiseen käyttää. Itse pidän liekitetystä viskikanasta kun siihen on raaskinut laittaa esim. hieman Bowmorea, mutta hyvin harvoin raaskin sitä sellaiseen käyttää

[Kuhmu]

Viskeihin kyllästyy nopeasti jos ei hae varianssia. Niistä on paljoon muuhunkin!

Tottapa töräjät. Konjakki puolella Hennessy vsop ja coke antoivat loistavan ja hienostuneen Jallukolan.

[Jussi Häkkinen]

Viskeihin kyllästyy nopeasti jos ei hae varianssia. Niistä on paljoon muuhunkin!

Tottapa töräjät. Konjakki puolella Hennessy vsop ja coke antoivat loistavan ja hienostuneen Jallukolan.

Hep! Ollakseen jallukolaa tuo vaatii vielä viljaviinaa (ts. votkaa) mukaan seokseen.

Mutta ihan toimiva härdelli. Etenkin esim. Laitilan virvoutusjuomatehtaan colan kera.

[Kuhmu]

Aivan totta, sitä viljaviinaa ei ollut silloin tarjolla, joten siitä tämä yleistävä nimitys, mutta jos olemme tarkkoja, niin oikeassahan sinä olet. Luulen, että hyvä votka tuo lisää särmää sen Hennessyn kanssa. On kokeiltava.

[Minna]

Korkeintaan tippa vettä viskin sekaan, ei se muuta kaipaa.

Timo ei vain osaa nauttia viskistä kuin yhdellä tavalla.

Timolla on selkeästikin erittäin hyvä maku juomiensa suhteen. 8)

Tulee nautittua harvakseltaan hyviä viskejä, vaikka niitä yleensä kaapista löytyykin, ettei niihin pääse kyllästymään.

Maksuton vinkki: Noin lihansyöjäaikojani muistellen suosittelen ihmisille metsästäjänpihvin maustamista Lagavulinilla, etenkin hitusen vanhemmilla painoksilla joissa turpeisuus on hitusen muuttunut tatinsävyiseksi tatsiksi.

Kuulostaa erittäin hyvältä. Pitääkin kokeilla seuraavan kerran peuran kaveriksi.

En epäile, etteikö joku noista juomasekoituksista voisi olla hyvän makuinen. Itse arvostan puhtaan viskin makua niin paljon, etten ainakaan kotona alakokeilemaan sekoitusten tekemisiä.

[SkaNestori]

Miten ihmeessä mulla on tämmöinen ketju mennyt ohi aina? Peputko harhautti toisaalla? Apua. Äkkiä lukemaan, tärkeä asia.

Ja lähellä syäntä.

[Mika]

Eilen tuli maisteltua läpi ensimmäinen viskiseuran kokous. Ja mikäs siinä maistellessa, kun seuran pj on maamme ensimmäisen (ja ainoan) mallasviskin isä. 8)

Pöytään tuotiin Ledaighia, Arrania, Taliskeria (20-v.) sekä Juraa. Sokkonahan nämä maisteltiin, mutta kahtiajako oli koko raadin mielestä selvä: Ledaigh ja Arran kelpaavat pöytäviskeiksi, mutta Talisker ja omasta mielestäni varsinkin Jura ovat aivan loistavia! Jurahan on heti Islayn vieressä (tätä en tiennyt arvostellessani, vaan kirjoja tuotiin pöytään vasta myöhemmin), joten eipä ihme.

Vesi muuttaa sekä aromia että makua todella paljon. Nämä pöytäviskit se laimensi tiskivedeksi, mutta Talisker ja Jura saivat lisämakua vedestä. Varsinkin Taliskerin koin hyötyneen vedestä. Juran mausta pidin niin paljon ilmankin vettä, että katsoin veden vain muuttaneen makua.

Näitä on kerran kuukaudessa. Pitää yrittää päästä paikalle.

Niin joo, pöytäseurueeseen liittyi myös Mikko Perkoila. Muutenkin seuran henki (paikalla lisäkseni 3 varsinaista jäsentä) oli mainio. Saimme liki 3 tuntia kulumaan maistelussa ja arvostelussa.

[Mänzy]

Eilen illalla tuli herkuteltua Laphroaig Quarter Caskia ja vertailuksi saman tislaamon Cask Strengthia.