Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
Sinikurkkumaluri (Malurus cyaneus) on pieni varpuslintu, joka on keksinyt ovelan tavan suojautua käiltä ja muilta pesäloisilta. Sinikurkkumaluriemot visertävät tiettyä melodiaa munia hautoessaan. Niiden poikaset oppivat tuon melodian jo ennen kuoriutumistaan.
Jos poikanen ei osaa visertää emon opettamaa melodiaa kuoriuduttuaan, vanhemmat lopettavat sen ruokkimisen. Ennen munimista lintunaaras opettaa oman tunnusmelodiansa myös puolisolleen, jotta tämäkin tunnistaisi omat poikaset varmasti aidoiksi. Se tekee tämän muualla kuin parin pesäpaikalla, jotta esimerkiksi käkien ei olisi niin helppo vakoilla salasanamelodiaa.
Local sparrows and finches incorporate smoked cigarette butts in their nests to provide cosy cellulose lining for their chicks and nicotine to ward off mites, they believe. A team led by Constantino Macias Garcia at the National Autonomous University monitored 57 nests and found that the tally of bugs declined as the number of smoked butts in each nest increased. Sparrow nests had between none and 38 used butts, with an average of eight per nest, and finch nests between none and 48, with an average of 10.
Risto R kirjoitti:
Muurahaiset toimii samalla tavalla kuin TCP. Siis se TCP siitä TCP/IP:stä.
"The algorithm the ants were using to discover how much food there is available is essentially the same as that used in the Transmission Control Protocol."
Amazonin valtavan viidakkoalueen länsilaidalla elävä Cyclosa-ristihämähäkki osaa rakentaa monta kertaa itsensä kokoisen hämähäkkifiguurin kutomaansa verkkoon karikkeesta ja oksankappaleista. Hämähäkit ovat kaikki petoja, mutta niillä on itselläänkin riski tulla esimerkiksi jonkin linnun syömäksi. Tutkijat uskovatkin, että Cyclosa rakentaa tekohämähäkin hämätäkseen saalistajiaan.
Isävainaani kertoi että heillä oli 50-luvulla ollut lemmikkinä kaksi nuorta karhua, joiden emo oli ammuttu. Kaikki eivät tätä tarinaa uskoneet, mutta kyllä se näköjään mahdollista on.
Muitakin villieläimiä on kesytetty ja jotkut kesyyntyy hyvin, jotkut ei ollenkaan. Joku tarina kertoi ilveksestä, joka oli kesyyntynyt ja sitä pidettiin aikoinaan lemmikkinä.
Meillä on suvussa vanhempi polvi pitänyt kaikenlaisia eläimiä elättinä aina 1980-luvun alkuun asti. Laitan lyhyen listan muistivaralta;
- Kanahaukka: Oppi tuntemaan nimensä toisesta eroon (2 haukkaa, toisen nimi Pirku, toisen Parku)
- Mehiläishaukka: kesyyntyi täysin
- Korppi: Kesyyntyi täysin (Yksi korpinpoika kuoli, kun nuorempi polvi syötti hengiltä kuoreilla)
- Närhi: Kesyyntyi täysin
- Kalalokki: Kesyyntyi osittain, ei kuitenkaan niin hyvin, kuin esim. varislinnut
- Jänis: Ei kesyyntynyt lainkaan (karkasi)
- Kettu: Kulki hihnassakin, niinkuin koira, istui hihnassa kaupan ulkopuolella odottamassa isäntää, jopa Vääksyn kirkonkylällä. Ilmeet olivat 1970-luvulla kuulemma melko ällistyneet, kun kettu istui hihnassa...
- Heinäsorsa: Kesyyntyi täysin (jäi niittokoneen alle, kun lähti kaakattamaan isännän perään)
- Käpytikka: Ei kesyyntynyt
“Tallella ikä eletty, sanotaan. Kokemuksia karttuu, monesta asiasta voi huokaisten sanoa: herrankiitos kun on tuokin temppu jo tehty.”
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet valokuvaamaan salaperäisen jättiläiskalmarin sen luonnollisessa elinympäristössä, valtamerellä. Tutkijat jopa seurasivat otusta sen uidessa lähes kilometrin syvyydessä.
Kasvit ovat yleensä lievästi negatiivisesti varautuneita, kun taas kimalaisten keho kerää positiivisia sähkövarauksia noin 200 volttiin asti niiden lennellessä ympäriinsä. Kun kimalainen laskeutuu kukalle, sähköpotentiaalien ero aiheuttaa sille hyvin lievän sähköiskun. Isku ei vahingoita kimalaista, mutta se kuitenkin tuntee sen.
Tutkijat huomasivat, että kimalaisen vierailun jälkeen kukan sähköpotentiaali muuttuu useiksi minuuteiksi. He muodostivat hypoteesin, että kimalainen saattaa tuntea tämän potentiaalieron ennen ryömimistään syvemmälle kukkaan. Näin se välttyisi epähuomiossa vierailemasta kukassa, jossa on äskettäin käynyt, tai jossa joku muu on juuri vieraillut. Pidemmän ajan kuluttua kukka on taas saattanut ehtiä tuottaa uutta mettä.
Tutkijat tarkkailivat kukkoryhmää, jota pidettiin ympärivuorokautisessa hämärässä valossa. Jatkuva hämärä ei häirinnyt kukkoja, vaan ne kiekuivat joka aamu täsmälleen samaan aikaan.
Tutkijoiden mukaan tämä todistaa sen, että eläimen sisäinen vuorokausirytmi laukaisee kiekumisen. Kukot siis ovat geneettisesti koodattu kiekumaan tiettyyn aikaan.
Erilaisten liuotinaineiden imppamista on pidetty tähän asti lähinnä ihmisten ikävänä harrastuksena.
Mirror kuitenkin kertoo venäläisen luontokuvaajan erikoisesta havainnosta, joka kumoaa myytin.
Luontokuvaaja kertoo seuranneensa seitsemän kuukauden ajan harmaakarhuja Kronotskyn luonnonpuistossa Itä-Venäjällä. Tänä aikana kuvaajalle on käynyt selväksi, että osa alueen harmaakarhuista on addiktoitunut lentokonebensiiniin.
Karhut haistelevat bensiiniä hylätyistä öljytynnyreistä. Kuvaajan mukaan karhut jopa seuraavat helikoptereita, joilla on tapana dumpata tynnyreitä metsää.
Uutisen mukaan Kronotskyn luonnonpuistossa elää yli 700 harmaakarhua.
Tutkijat tarkkailivat kukkoryhmää, jota pidettiin ympärivuorokautisessa hämärässä valossa. Jatkuva hämärä ei häirinnyt kukkoja, vaan ne kiekuivat joka aamu täsmälleen samaan aikaan.
Tutkijoiden mukaan tämä todistaa sen, että eläimen sisäinen vuorokausirytmi laukaisee kiekumisen. Kukot siis ovat geneettisesti koodattu kiekumaan tiettyyn aikaan.
Pitäs ottaa tuo tutkimus aina matkoille mukaan ja näyttää kukoille millon niitten pitää kiekua.. Sen verran epätäsmällisiin aikoihin osa kiekuu. Onneksi nykyään asuu kaupungissa, niin ei tarvitse kukoista häiriintyä kuin matkoilla.
Kai Koivisto "Ei ole ongelmia, on vain haasteita."
Mika kirjoitti:
Tässä ketjussa aiemmin puhututtanut sääksikamera on taas ajankohtainen, sillä pariskunta lisääntynee piakkoin (kuulemma ahkerasti on pariteltu, oikein ).
Taas mennään!
Nettikameran kautta julkisuuteen noussut sääksi palasi viime maanantaina Hailuotoon pesälle ja odotti puolisoaan. Odotus palkittiin torstaina noin kello 20, kun rouva tuli pesälle.
Sääksikameraa ylläpitävä Voitto Pulkkinen sanoo, että parittelu alkaa tuota pikaa.
Majavapariskunnan Pohjoisjoen suistoon pykäämä pato on aiheuttanut huolta sekä kyläläisille että mökkiläisille. Kyläläiset ovat käyneet purkamassa patoa lähes päivittäin, mutta ahkera majavapariskunta käy öisin rakentamassa padon takaisin mitätöiden viiden miehen päivän työt.
- Kyllähän se vähän huvittaa, kun niinkin pienet elukat saavat näin paljon aikaan. Äkkiä aina paikkaavat padon, kertoo maanomistaja Antti Ahonen.
- Majavat ovat taitavia rakentajia ja jos pato vuotaa, niin kyllä se käydään heti paikkaamassa, vaikka siellä olisi ollut viisi miestä lapioimassa, kertoo riistasuunnittelija Olli Kursula Keski-Suomen Riistakeskuksesta.
Naiset ovat katalia ja armottomia eläinkunnassakin.
Pussieläinkoiraita kuolee, kun ne yrittävät paritella mahdollisimman monen naaraan kanssa tuntikausia kestävissä sessioissa. Taustalla on naaraiden luonnonvalinta, jossa parittelukestävyydellä selvitetään vahvimmat yksilöt jälkeläisten isiksi.
