Kestävä kehitys, mitä se on?

[Paappa]

Myönsin olleeni osittain väärässä ydinvoiman suhteen, mutta pysyn kannassani että ydinvoiman voimakkaallakaan lisärakentamisella ei yksinään meitä pelasteta. Tästä uskoakseni ei olla eri mieltä.

Keinoista ja niiden realistisuudesta ollaan erimielisiä, samoin ehkä uhkakuvien toteutumisesta (eli ymmärrämmekö ihmiskuntana tämä ongelman vai emme).

Tästä nimenomaan kannattaa jatkaa keskustelua. Kuten sanoin aikaisemmin, tiedeyhteisökään ei ole saavuttanut mitään konsensusta kestävän kehityksen todellisesta sisällöstä, vaan ongelma on yhtä paljon poliittinen, sekä kauppapoliittinen että muutenkin. Ehkä kannattaisi avat uusi ketju nimenomaan kestävästä kehityksestä?

Eli keskustellaan siitä, mikä on loppujen lopuksi kestävää kehitystä. Linkolasta ja hänen ideoistaan ollaan puhuttu ja enemmistö on sitä mieltä, että mies joko hullu tai fasisti. Kukaan ei varmaan kuitenkaan kiellä sitä, että ilmastonmuutos, ympäristön kemikalisoituminen, luonnonvarojen kiihtyvä kulutus jne. muodostavat vakavan uhan koko ihmiskunnalle. Miten meidän teollistuneiden maiden asukkaiden pitäisi siis elää, mistä luopua ja miten elämäämme muuttaa jotta toimisimme esimerkkinä teollistuvien tai kehitysmaiden asukkaille? Paljon käytetty esimerkkihän kertoo että maapallo ei kestä sitä, jos kaikilla Intialaisilla ja Kiinalaisilla on samanlainen elintaso kuin meillä.

[Mika]

Haittaverotus. Siitä saadut tulot suoraan ns. kestävää kehitystä tukevaan tutkimus- ja kehitystyöhön.

Juurihan EU:ssa keskusteltiin päästölaista, joka on niin tiukka, että tällä hetkellä vain murto-osa autoista täyttäisi sen vaatimukset.

Koska matkustaminen on immateriaalista toimintaa, sen vähentämistä on sekä turha että ristiriitaista toivoa. Ei siis kuluttajakäytösmuokkausta varsinaisen matkustamisen suhteen. Teknologia ratkaisee.

Kioton sopimuksen valvominen ja kehittäminen. USA mukaan sopimuksen piiriin jollakin konstilla (tapahtunee itsestään seuraavan eli demokraatti-presidentin aikana).

[Paappa]

Koska matkustaminen on immateriaalista toimintaa, sen vähentämistä on sekä turha että ristiriitaista toivoa. Ei siis kuluttajakäytösmuokkausta varsinaisen matkustamisen suhteen. Teknologia ratkaisee.

Noista muista olin kanssasi samaa mieltä, mutta matkustamisen vaatima infrastruktuuri tekee siitä kaikkea muuta kuin immateriaalista toimintaa. Lentoliikenne on merkittävä energian kuluttaja ja kasvihuonekaasujen tuottaja. Matkailurakentaminen pilaa suoraan (huonosti tehtynä) ympäristöä monissa maissa.

Lisäisin noihin keinoihin kokonaisuutena ekotehokkuuden lisäämisen. Kevyemmät materiaalit ja energiankulutus/tuote eli enemmän vähemmästä ajattelu. Tässä on vain se ongelma, että vaikka lisäämme materiaalitehokkuutta, kulutuksen voimakas kasvu ulosmittaa kuitenkin tehokkuudella saadun hyödyn, eli sekä kulutuksen on vähennyttävä että materiaali/energiatehokkuuden on kasvettava.

[Mika]

Koska matkustaminen on immateriaalista toimintaa, sen vähentämistä on sekä turha että ristiriitaista toivoa. Ei siis kuluttajakäytösmuokkausta varsinaisen matkustamisen suhteen. Teknologia ratkaisee.

Noista muista olin kanssasi samaa mieltä, mutta matkustamisen vaatima infrastruktuuri tekee siitä kaikkea muuta kuin immateriaalista toimintaa. Lentoliikenne on merkittävä energian kuluttaja ja kasvihuonekaasujen tuottaja. Matkailurakentaminen pilaa suoraan (huonosti tehtynä) ympäristöä monissa maissa.

Siksi mainitsinkin tuon teknologian. Eli matkustamisessa transportaatiomuotona on ongelmansa, mutta ei siinä, että tutustuu vieraaseen kulttuuriin.

Matkustaminen lienee globaalillakin tasolla koko ajan lisääntynyt. Tästä luopuminen ei ole lähimainkaan realistista. Melkein sama kuin jokaisen pitäisi siirtyä käyttämään bussia auton sijasta työmatkoilla.

Mutta joukkoliikenteeseen pitäisi satsata varsinkin isommissa kaupungeissa. Sitä tulisi kehittää ja myös markkinoida aktiivisesti. Tietenkin sitä on tuettava suoraan veroista.

[Vlad Tepes]

Noista muista olin kanssasi samaa mieltä, mutta matkustamisen vaatima infrastruktuuri tekee siitä kaikkea muuta kuin immateriaalista toimintaa. Lentoliikenne on merkittävä energian kuluttaja ja kasvihuonekaasujen tuottaja.

Tuotteena esimerkiksi matkatoimistosta ostettu matka on palvelutuote eli immateriaalinen.

Matkailurakentaminen pilaa suoraan (huonosti tehtynä) ympäristöä monissa maissa.

Eihän tuo ole mikään syy vähentää matkailua.

[Vlad Tepes]

Matkustaminen lienee globaalillakin tasolla koko ajan lisääntynyt. Tästä luopuminen ei ole lähimainkaan realistista. Melkein sama kuin jokaisen pitäisi siirtyä käyttämään bussia auton sijasta työmatkoilla.

Niin pitäisikin.

Mutta joukkoliikenteeseen pitäisi satsata varsinkin isommissa kaupungeissa. Sitä tulisi kehittää ja myös markkinoida aktiivisesti. Tietenkin sitä on tuettava suoraan veroista.

Joukkoliikenteen pitäisi saada kasvojen kohotus, jotta korkean statuksen ihmiset myös näkisivät sen yhtenä vaihtoehtona. Bussit, ratikat ja metrot pitäisi myös "siivota". Suoraan sanoen on melkoisen ärsyttävää, että tässä maassa saa julkisissa riehua niin paljon, kuin ikinä haluaa. Hemmetin roskaväki.

[Paappa]

Tuotteena esimerkiksi matkatoimistosta ostettu matka on palvelutuote eli immateriaalinen.

Matkailurakentaminen pilaa suoraan (huonosti tehtynä) ympäristöä monissa maissa.

Eihän tuo ole mikään syy vähentää matkailua.

Ensimmäiseen: onhan se noinkin. Tosin oletko koskaan matkustanut kuluttamatta mitään?

Toiseen: kannattaa ainakin harkita tarkkaan, minne matkustaa ja ottaa selvää matkakohteesta. Rahoillasi saatat tukea toimintaa, jota et pitäisi tarkemmin ajatellen hyväksyttävänä. Oma esimerkki: kävimme Egyptissä Hurghadassa. Hieno sukelluskohde ja vastasi sillä tavoin odotuksia. Ongelma täällä on, että matkailuinfrastruktuuria rakennetaan siten, että tuhotaan nimenomaan heidän tärkeintä resurssiaan eli näitä rantoja ja koralliriuttoja dumppaamalla jätemaata mereen, eräänäkin aamuna kun tuuli sopivasta suunnasta oli meri täynnä muovijätettä.

Tuo autoilu koskee kyllä omaan sydämmeeni (tunnustan syntini julkisesti). Tosin vien joka aamu vaimon samalla töihin, on niin mukavaa istua siinä vierekkäin ja jutella.

[Mika]

Toiseen: kannattaa ainakin harkita tarkkaan, minne matkustaa ja ottaa selvää matkakohteesta. Rahoillasi saatat tukea toimintaa, jota et pitäisi tarkemmin ajatellen hyväksyttävänä. Oma esimerkki: kävimme Egyptissä Hurghadassa. Hieno sukelluskohde ja vastasi sillä tavoin odotuksia. Ongelma täällä on, että matkailuinfrastruktuuria rakennetaan siten, että tuhotaan nimenomaan heidän tärkeintä resurssiaan eli näitä rantoja ja koralliriuttoja dumppaamalla jätemaata mereen, eräänäkin aamuna kun tuuli sopivasta suunnasta oli meri täynnä muovijätettä.

Miten näkisit tämän liittyvän kestävään kehitykseen? Siis yksittäisen kuluttajan kannalta tai vaikka kaikkien ulkomaille matkustavien ihmisten kannalta.

[dubi]

Joukkoliikenteen pitäisi saada kasvojen kohotus, jotta korkean statuksen ihmiset myös näkisivät sen yhtenä vaihtoehtona. Bussit, ratikat ja metrot pitäisi myös "siivota". Suoraan sanoen on melkoisen ärsyttävää, että tässä maassa saa julkisissa riehua niin paljon, kuin ikinä haluaa. Hemmetin roskaväki.

Kampin joukkoliikennekeskus on itseasiassa tästä loistava esimerkki. Luomalla viihtyisän, turvallisen ja ennenmuuta toimivan palvelukokonaisuuden, on joukkoliikenteen pariin saatu houkuteltua tutkimusten mukaan melkoisen paljonkin uusia kuluttajia.

Itselläni on tuo itseasiassa vielä kokeilematta... oma joukkoliikennevastaisuuteni on perua juurikin noista viikonlopun yövuoroista vanhan Kampin ja Espoon välillä, milloin aika-ajoin sai suurinpiirtein henkensä uhalla venttailla bussia. Sen jälkeen kun ajokortin sain, en ole muistaakseni kertaakaan tullut yöbussilla kotiin, vaan vaihtoehtona on ollut kyyti kaverilta tai taksi. Nyt tätäkin taktiikka olisi ilmeisesti aika tarkistaa

[Tohtori Krabola]

Toiseen: kannattaa ainakin harkita tarkkaan, minne matkustaa ja ottaa selvää matkakohteesta. Rahoillasi saatat tukea toimintaa, jota et pitäisi tarkemmin ajatellen hyväksyttävänä. Oma esimerkki: kävimme Egyptissä Hurghadassa. Hieno sukelluskohde ja vastasi sillä tavoin odotuksia. Ongelma täällä on, että matkailuinfrastruktuuria rakennetaan siten, että tuhotaan nimenomaan heidän tärkeintä resurssiaan eli näitä rantoja ja koralliriuttoja dumppaamalla jätemaata mereen, eräänäkin aamuna kun tuuli sopivasta suunnasta oli meri täynnä muovijätettä.

Miten näkisit tämän liittyvän kestävään kehitykseen? Siis yksittäisen kuluttajan kannalta tai vaikka kaikkien ulkomaille matkustavien ihmisten kannalta.

Valitsee matkustuskohteensa, niin että välttää paikallisen ympäristön ylimääräistä kuormittamista (esim. käyttää junia kulkuvälineinä). Matkustuksellahan on kuitenkin se hyvä puoli, että turistin tuomat taalerit kehittävät kohteen infrasturktuuria ja tällä tavalla voidaan paikata juuri näitä aiemmin tehtyjä ohilyöntejä (roskaamista ja muuta luonnonraiskausta).

[Tohtori Krabola]

Joukkoliikenteen pitäisi saada kasvojen kohotus, jotta korkean statuksen ihmiset myös näkisivät sen yhtenä vaihtoehtona. Bussit, ratikat ja metrot pitäisi myös "siivota". Suoraan sanoen on melkoisen ärsyttävää, että tässä maassa saa julkisissa riehua niin paljon, kuin ikinä haluaa. Hemmetin roskaväki.

Kampin joukkoliikennekeskus on itseasiassa tästä loistava esimerkki. Luomalla viihtyisän, turvallisen ja ennenmuuta toimivan palvelukokonaisuuden, on joukkoliikenteen pariin saatu houkuteltua tutkimusten mukaan melkoisen paljonkin uusia kuluttajia.

Samaa mieltä, Kampin kohdalla tavoitteissa ollaan onnistuttu eli ollaan onnistuttu estämään rautatieasemaistuminen.

[dubi]

Samaa mieltä, Kampin kohdalla tavoitteissa ollaan onnistuttu eli ollaan onnistuttu estämään rautatieasemaistuminen.

Muutenkin erittäin onnistunut tapa hoitaa asia. Perinteisesti mun mielestä joukkoliikenteen pariin on pyritty ohjaamaan jonkinasteisella syyllistämisellä, joka ei ole ehkä kuitenkaan se paras mahdollinen tapa.

[Tohtori Krabola]

Samaa mieltä, Kampin kohdalla tavoitteissa ollaan onnistuttu eli ollaan onnistuttu estämään rautatieasemaistuminen.

Muutenkin erittäin onnistunut tapa hoitaa asia. Perinteisesti mun mielestä joukkoliikenteen pariin on pyritty ohjaamaan jonkinasteisella syyllistämisellä, joka ei ole ehkä kuitenkaan se paras mahdollinen tapa.

Aivan, matkustamisesta saa nauttia.

[Paappa]

Toiseen: kannattaa ainakin harkita tarkkaan, minne matkustaa ja ottaa selvää matkakohteesta. Rahoillasi saatat tukea toimintaa, jota et pitäisi tarkemmin ajatellen hyväksyttävänä. Oma esimerkki: kävimme Egyptissä Hurghadassa. Hieno sukelluskohde ja vastasi sillä tavoin odotuksia. Ongelma täällä on, että matkailuinfrastruktuuria rakennetaan siten, että tuhotaan nimenomaan heidän tärkeintä resurssiaan eli näitä rantoja ja koralliriuttoja dumppaamalla jätemaata mereen, eräänäkin aamuna kun tuuli sopivasta suunnasta oli meri täynnä muovijätettä.

Miten näkisit tämän liittyvän kestävään kehitykseen? Siis yksittäisen kuluttajan kannalta tai vaikka kaikkien ulkomaille matkustavien ihmisten kannalta.

Valitsee matkustuskohteensa, niin että välttää paikallisen ympäristön ylimääräistä kuormittamista (esim. käyttää junia kulkuvälineinä). Matkustuksellahan on kuitenkin se hyvä puoli, että turistin tuomat taalerit kehittävät kohteen infrasturktuuria ja tällä tavalla voidaan paikata juuri näitä aiemmin tehtyjä ohilyöntejä (roskaamista ja muuta luonnonraiskausta).

Krabola tiivistikin hyvin sen, mitä jokainen matkailija ainakin voi yrittää tehdä. Kunhan kerkiän, voin laittaa tänne linkkejä sellaisista toimistoista ja kohteista, joissa nämä asiat on otettu huomioon.

Vaikeampi kysymys on taas se, miten ihmiset saadaan ottamaan nämä asiat päivittäisessä elämässään huomioon. Mitä ostaa, kuinka paljon, ostaako ollenkaan jotain vai korvaako jollain muulla, mikä on materiaalisen kulutuksen taso verrattuna vaikkapa palvelujen kulutukseen. Mistä se onni elämään tulee, tarvitaanko siihen miten paljon materiaa? Kuinka haluaa asua, onko pakko saada se 200 neliön "pien"talo vai hyväksyykö hiukan ahtaamman kerrostaloasunnon, jolloin säästyneellä rahalla saa jotain muuta?

[Mika]

Toiseen: kannattaa ainakin harkita tarkkaan, minne matkustaa ja ottaa selvää matkakohteesta. Rahoillasi saatat tukea toimintaa, jota et pitäisi tarkemmin ajatellen hyväksyttävänä. Oma esimerkki: kävimme Egyptissä Hurghadassa. Hieno sukelluskohde ja vastasi sillä tavoin odotuksia. Ongelma täällä on, että matkailuinfrastruktuuria rakennetaan siten, että tuhotaan nimenomaan heidän tärkeintä resurssiaan eli näitä rantoja ja koralliriuttoja dumppaamalla jätemaata mereen, eräänäkin aamuna kun tuuli sopivasta suunnasta oli meri täynnä muovijätettä.

Miten näkisit tämän liittyvän kestävään kehitykseen? Siis yksittäisen kuluttajan kannalta tai vaikka kaikkien ulkomaille matkustavien ihmisten kannalta.

Valitsee matkustuskohteensa, niin että välttää paikallisen ympäristön ylimääräistä kuormittamista (esim. käyttää junia kulkuvälineinä). Matkustuksellahan on kuitenkin se hyvä puoli, että turistin tuomat taalerit kehittävät kohteen infrasturktuuria ja tällä tavalla voidaan paikata juuri näitä aiemmin tehtyjä ohilyöntejä (roskaamista ja muuta luonnonraiskausta).

Krabola tiivistikin hyvin sen, mitä jokainen matkailija ainakin voi yrittää tehdä. Kunhan kerkiän, voin laittaa tänne linkkejä sellaisista toimistoista ja kohteista, joissa nämä asiat on otettu huomioon.

Tätä odotinkin. Nyt ollaan liian kaukana realismista.

Tunsin Turun-vuosina tytön, joka oli vihreämpi kuin vihreä. Rasittavampaa ihmistä en ole koskaan tavannut. Sillä negatiivisella energialla olisi tuottanut sähköä koko Varsinais-Suomen alueelle.

Kukin taivaltaa tavallaan, mutta minusta olisi kovin rasittavaa elää elämäni jokin piiitkä lista kädessä (kuten tällä tytöllä) tuotteista ja yrityksistä, joita pitää boikotoida. Toki, voihan se lista olla päinvastainenkin, mutta hankalaa se olisi silti. Makuasia.

Vaikeampi kysymys on taas se, miten ihmiset saadaan ottamaan nämä asiat päivittäisessä elämässään huomioon. Mitä ostaa, kuinka paljon, ostaako ollenkaan jotain vai korvaako jollain muulla, mikä on materiaalisen kulutuksen taso verrattuna vaikkapa palvelujen kulutukseen. Mistä se onni elämään tulee, tarvitaanko siihen miten paljon materiaa? Kuinka haluaa asua, onko pakko saada se 200 neliön "pien"talo vai hyväksyykö hiukan ahtaamman kerrostaloasunnon, jolloin säästyneellä rahalla saa jotain muuta?

Mietipä tuota viimeistä virkettä vähän aikaa.

Melkoisen radikaalia toimintaa. Näin ei kyllä mitään realistisia, yhteisiä toimintasuunnitelmia rakenneta.

Palvelujen kuluttamisesta taas olen samaa mieltä, ja vaikka nimenomaan Suomessa siihen on niin pitkä matka, että matkaa kuvaavan sanan kirjoittamiseen menisi minuutteja, uskon että asennemuokkauksella sekä mahdollisesti verotuksella suuntaa voidaan muuttaa.